lauantai 3. syyskuuta 2011

Ei käy Suomessa



"Alltid, allting, alldeles annorlunda." Jokseenkin noin se taisi mennä toisella kotimaisella? Sitä taidetaan julkisella sektorilla edelleen, virkamiehiltä ainakin vaatia? Ei toimi meillä. Not invented here.

Halvin tapa innovoida on kopioida. Ja jos lakia ja lakeja noudattaa, siitä vaan. Sitä kannattaisi harkitä myös julkisella sektorilla. Ja kun syystä tai toisesta en onnistu saamaan läpi kommenttiani Marco Mäkisen artikkeliin Selkä seinää vasten tulkoon se kirjoitettua tähän. Sillä kehittäminen korkein kriteerein voi sekä vähentää olennaisesti julkishallinnon kuluja että parantaa niiden tarjoamia palveluja kansalaisille.

Asiaa, todella kannatettavaa asiaa. Mutta ei tämä voi Suomessa toimia.  

Ei niin kauan kun julkisen sektorin viranhaltijat kokevat kaiken "vapaa-ehtoistyöhön" viittaavankaan uhaksi omalle toimeentulolle. Eikä niin kauan, jos toimialan tai strategia-, kehitys-, projekti- tai muissa ohjeissa ei asiaan ole riittävän ajoissa (minimi 5 vuotta) otettu hallinnon suunnittelupalavereissa positiivista kantaa. Eikä niin kauan, jos näköpiirissä olevia säästöjä tai muita taloudellisia tai ajansäästö-etuja ole riittävässä määrin kaikille henkilöstöryhmille jo etukäteen "läänitetty". Eikä niin kauan kuin ao. laitoksen poliittisissa byrokratian suojatyöpaikoissa istuvat suunnittelijat, kehityspäälliköt ja - sihteerit, projektikoordinaattorit ja vastaavat pelkäävät kuollakseen menettävänsä otteensa vastuualueensa kehittämisessä. Tai julkishallinnon tukema konsultti ei ole suosittanut tai ministeriö vaatinut. 


Kaikilla muilla tavoin, kyseessä ovat enemmänkin kuin kannatettavat näkemykset. Erilaisissa ympäristöissä, toiminnoissa, prosesseissa, töissä hyväksi todettujen toimintatapojen soveltaminen julkiseen hallintoon antaisi mahdollisuuksia parantaa palveluiden laatua ja samalla olennaisestikin karsia kustannuksia. 




Meillä voisi olla opittavaa intialaisilta. Myös julkisella sektorilla. Mutta kuten todettu, ei käy Suomessa.

Ei kommentteja: