Kiinalaista kipparointia?

Tuskinpa sentään. Kun lyhyellä aikavälillä Itämerellä on tapahtunut kaksi julkiseen mediaan päätynyttä kaapelien tai kaasuputkien katkaisua on kyllä syytä ihmetellä kiinalaista merimiesosaamista ja -perinnettä.

Ensin lokakuun alussa 2023 NewNew PolarBear niminen kiinalainen rahtialus katkoi Balticonnectorin kaasuputken Suomen ja Viron väliltä. Ilmeisesti ”oheisvauriona” katkesi myös yksi maiden välinen puhelinkaapeli.

Suomalaisviranomaisten poikkeuksellisen rivakan selvitystyön jälkeen kävi ilmi, että Pietariin saapuessa alukselta puuttui vasen ankkuri joka oli löytynyt Balticonnectorin katkeamispaikan läheltä. Meren pohjassa todetuista raahausjäljistä päätellen alus oli vetänyt ankkuriaan pohjaa pitkin useita kymmeniä merinpeninkulmia katkoen myös Ruotsin ja Viron välisen puhelinkaapelin. 

Kiina on luvannut selvittää asiaa mutta hitaita ovat kiinalasen byrokratian rattaat. Vaikka mediatiedot väittävät heidän myöntäneen tapahtuman, virallista selvitystä odotetaan yhä.

Nyt marrakuussa 2024, siis vuotta myöhemmin, katkesivat puhelinkaapelit sekä suoran Suomen ja Saksan että Ruotsin ja Liettuan väliltä. Jälleen jäljet johtavat kiinalaisalukseen. Sopivasti katkeamisen ajankohtina Yi Peng 3 niminen alus oli liikkunut alueella matkallaan UstLugasta Port Saidiin.

Jälleen kiinnittyi huomio vasemman puoleiseen ankkuriin, jonka todettiin vääntyneen. Laivan AIS oli pimeänä usean tunnin mikä on saattanut johtuen GPS tai muusta häirinnästä. Lisäksi alus oli käyttäytynyt matkallaan ”kummallisesti” https://www.youtube.com/watch?v=fB-vEp3wr-0

Tällä kertaa alus otettiin tarkkaan seurantaan Tanskan merivoimien toimesta jo ennen Itämereltä poistumista.

On aika epätodennäköistä, että kaksi samanlaista, veden pinnanalaista onnettomuutta tapahtuisi Itämerellä kun ei niistä juurikaan ole aiemmin raportoitu? Näin siitäkin huolimatta, että kaasuputket Nord Strean 1 ja 2 katkaistiin, ties kenenkä toimesta syyskuuss 2022. Ainakaan minulle ei tule mieleen vastaavaa tapahtumaa koskaan aiemmin. Ja että kumpikin koskisi yhden ja saman maan, siis Kiinan lipun alla kulkevia aluksia. Ja että kumpikin oli matkalla Venäjälle tai oli sieltä lähtenyt.

Sen sijaan vähemmälle huomiolle on mediassa jäänyt se, että NewNew PolarBear oli lähtenyt Pietariin Kaliningradista ja muistini mukaan ottanut mukaansa uutta, venäläistä miehistöä. Julkisten tietojen valossa Yi Peng 3 kippari oli venäläinen. https://bulgarianmilitary.com/2024/11/20/russian-captained-chinese-ship-danish-navy-cable-attack/#google_vignette  vaikka sekin on venäläiosmedian toimesta kiistetty. Mahtoiko NewNew PolarBearin miehistön vaihto koskea myös kapteenia?

Näin aprikoitu koska, käsitykseni mukaan mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu kansainvälisessä merioikeudessa lankeaa kapteenille ei lippuvaltiolle.

Minusta molemmat tapahtumat tuntuvat perusteellisesti tyypillisesti ryssityiltä.

Jos töitä etsit, älä etsi

Luin juuri Hesarin artikkelin sosiologi Anssi Ylirönnin, 35 v. pitkittyneestä työnhausta. Kun itselläni on jonkinmoisia kokemuksia vastaavasta tilanteesta, mutta myönnettäköön monen vuoden takaa, ajattelin kommentoida.

Niitä kommentteja kyllä löytyy leegio, mutta ottaisin esiin vain mielestäni keskeisimmän. Suosittelen: lopeta työnhaku ja keskity löytämään yhteys muihin, mielummin muilta aloilta, samassa tilanteessa oleviin. Sen paremmin työnantajiin - pieniin tai isoihin, yksityisiin tai julkisiin - ei tulevaisuuttaan kannata rakentaa.

Itse työllistyin ns. Idea-projektin seurauksena. Siitä olen vuosien aikana montakin blogia tälläkin sivustolla kirjoittanut. Muutaman haun perusteella suosittelisin tutustumaan kahteen ensin löytämääni:

Hyviä kysymyksiä

Valtakunnan virallinen työtön

Tiedän, että nykyisessä korona-kriisissä yhteyden ja aktiivisen yhteistyön aikaansaaminen "vennonvieraisiin" on haasteellista jopa erittäin haasteelista, mutta haasteellista se oli silloinkin,  vuonna 1992 syksyllä. Enkä edes yritä väittää, että itselläni olisi idea, jolla se nykytilanteessa ratkaistaisi. Siitä olen kuitenkin vakuuttunut, että se on ratkaistavissa. Sen lisäksi siitä , että toiminta perinteisillä tavoilla, puhumattakaan luottamisesta työvoimaviranomaisiin, et tule koskaan muuta saavuttamaan kuin tukia.

Taas yksi työtön vihaa päättäjiä ja yhteiskuntaa

Taas yksi työtön vihaa päättäjiä ja yhteiskuntaa. Saman koulun läpikäyneenä uskon voivani tunteen hyvin ymmärtää. Kommentoinkin kirjoitusta noin klo 10, antaen omaan kokemukseen perustuvan kuvauksen tavasta työllistyä, ideana vapaasti käytettäväksi.

Tiedän, että se toimii, koska aikoinaan 1992 - 1994 itse ja useampi sata silloista kohtalotoveriani sen avulla töitä löysi. Eikä yhteiskunnassa näinä menneinä vuosina ole sen paremmin työelämässä kuin muutenkaan tapahtunut muutoksia, jotka sen tehoa heikentäisivät. Ennenminkin päinvastoin. Näin siitä huolimatta, että nyt jo tarkemmin tiedämme mitä Euroopalla on edessä. 

Meillä Suomessa tunnutaan tuloksellisuutta ensisijaisesti etsittävän kuluja karsimalla. Saattaisi olla hyvä muistaa, että yksin sillä tavalla ei uutta luoda. Eikä kasvua ollenkaan, jos kysyntää ei ole. Nykyinen otaksuttu kasvumme - noin 1 % - ei näytä kasvulta ollenkaan, paitsi verrattuna viime vuosien +/- 0 %:hin. Sekin aikaansaatu vain ja ainoastaan velkataakkaa lisäämällä. Kuitenkin keskeisin tarve on pohjamudissa mataavan työllisyysasteen nostaminen.

Tarvitaan siis uutta, erityisesti uutta lisäarvoa tuovaa työtä. Kun näyttää vahvasti siltä, että sen paremmin poliittinen kuin taloudellinenkaan establishmentti ei moiseen kykene, eikä edes siihen investoi, on siihen muiden ryhdyttävä. Ja kenellä olisi paremmat omakohtaiset syyt kuin työttömällä. Ja heitä on paljon, monilla erilaisilla kokemuksilla ja taustoilla. Ne ovat loppumaton resurssi. 

Edellä linkin omakohtaisen kuvauksen lisäksi muutamia ajatuksia työllistymisen todennäköisyyden kasvattamiseksi:

• Käy läpi kaikki kaverit ja kontaktit yhteistyökumppaneita löytääksesi. Sillä ei niinkään ole väliä ovatko he yrittäjiä, virkamiehiä, työssä vai työttömiä. Siis yhteistyökumppaneita, ei välttämättä "työnantajia". Mitä monialaisempia kumppaneita sitä parempi. Tässä ei fokusoinnit eikä täsmätoimet asiaa edistä.

• Etsi lisää. Kun teitä on useita, hankkikaa itsellenne "oma" tila mieluiten sellainen, johon kuka tahansa löytämänne yhteistyökumppani - ja ainakin kuka tahansa kiinnostunut työtön - voi jatkuvasti, jopa "milloin tahansa" tulla omaa työllistymistään edistämään. (Kaikilla laillisilla ja muita haittaamattomin keinoin)

• Älkää missään tapauksessa keskittykö synnyttämään sen paremmin "työllistämisprojektia" kuin "päiväkotia" tai pelkkää "kaveriporukkaa" kohtalotovereille. Ensisijainen tarkoitus kun ei ole viihtyä eikä työllistää vaan työllistyä. 

• Keskittykää tekemiseen, ei yksin tuumaamiseen, eikä missään tapauksessa taivasteluun. Tehkää sitä yhdessä toistenne osaamista, ideoita ja kontakteja niin pitkään kuin mahdollista avoimesti hyödyntäen. 

• Jos teitä on paljon jakaantukaa ryhmiin ja pitäkää tapaamisistanne kaikille avoinna olevaa julkista pöytäkirjaa. Ja laatikaa alusta alkaen tarkoin pelisäännöt millä tavalla, millä ehdoilla ja miten olette yksittäisen asian tai idean osalta valmiita avoimmuudesta luopumaan.

• Kehittäkää yhdessä uusia ideoita ja tapoja löytää tai luoda itsellenne työtä. Mieluiten korvausta vastaan. Työttömän kannalta suora työnhaku ja varsinkaan työhakemusten lähettely ei välttämättä ole ollenkaan paras vaihtoehto. Mutta niin kauan kuin uskoa riittää vaihtoehto kumminkin. Ja työkkärin nykysääntöjen mukaan kai edellytys tukien jatkumiselle.

Lopputulos on taatusti parempi kuin päättäjien ja yhteiskunnan vihaaminen, vaikka siihen aihettakin olisi.  Ainakin se on työläänpää mutta myös hauskempaa. Ja saattaa siinä ohessa työkin löytyä.



PS.

Tältä blogisivustolta löytyy hakusanalla työttömyys vajaat 40 artikkelia, joista saattaa löytyä lisää ajateltavaa ja ideoita. 


PPS.

Ja tässä ylhäällä mainittu kommenttini, jonka Hesari jätti julkaisematta.

24.10.2017 klo 10.05

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005057710.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=f5c9a7091d2dbc08749b2aed68204044

Omakohtaiseen, joskin aikaa sitten olleeseen olosuhteeseen verrattuna, näinhän asia on. En muista, että henkilökohtaisen, vajaan vuoden kestäneen suruajan jälkeen olen koskaan yhtä intensiivisesti töitä tehnyt hankkiakseni itselleni uuden työpaikan, tai työllistääkseni itse itseni. Ja se toimi. Silloin - 1990-luvun alussa apua ei löytynyt mistään; eikä varsinkaan työvoimaviranomaiselta, työttömyyskassalta tai ammattijärjestöltä. Eikä varmasti löydy edelleenkään, kirjoittajan esittelemistä syistä.

Kuitenkin on olemassa ratkaisu, joka ainakin aikoinaan toimi. Ja toimi hyvin ainakin siihen asti, kun ystäväni ja itse työllistyin. Enkä ainakaan minä pysty keksimään syytä, miksei se toimisi edelleenkin. Olen siitä muutamankin kirjoituksen kirjoittanut; tässä niistä ehkä kuvaavin: http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2007/11/hyvia-kysymyksia.html Moista järjestelyä ei nykyisin ehkä helposti saa aikaan, mutta ei se silloinkaan helppoa ollut. Epäilijöitä, kyynikkoja, jopa toiminnan arvostelijoita on joka suunnalla. Erityisesti niitä oli työvoimahallinnossa ja ammattijärjestöissä. Mutta monialaisella, itse ohjautuvalla yhteistyöllä ja asenteella "näytetään niille perkele" ainakin me ja useampi sata meistä silloin onnistui.

Sen jälkeen oli helppo väittää - se on itsestä kiinni.

PISAa vai pissaa päässä

Hyvin olemme koulutuksemme sotkeneet kaikesta PISA-hypetyksestä huolimatta. Tai ehkäpä juuri siksi? Ylpeys kun tunnetusti käy lankeemuksen edellä. 

Viimeksi yritin alkanutta suurkeskustelua kommentoida tämän kirjoituksen alkuperäisellä versiolla, IltaSanomat/Taloussanomat artikkelissa 

Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä” Vaan eipä tainnut kelvata. Liekkö kyseessä alla olevan linkkin. 

Kun kymmenen viime vuoden aikana olen blogillani analysoinut (tai käsitellyt) ongelmaa kymmeniä kertoja, en pysty - enkä viitsi - niitä tähän kopioida. Jos asia kiinnostaa niitä voi hyvin nähdä vaikkapa artikkelistani Auttaisiko doping PISAssakin. http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2013/12/auttaisiko-doping.html

Korostuneesti "ongelmina" ovat ilmeisesti pojat, lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen ja kielet. Ovat olleet jo kauan. Niiden oppimista ei todellakaan korjata pidentämällä sen paremmin oppivelvollisuutta kuin koulupakkoakaan. Kun ongelma on saanut kehittyä jo vuosia, sen korjaamiseen ei varmasti yhtä ainoaa, oikeaa temppua löydy.

Yhteenvetona kerron kuitenkin, että ratkaisun avaimet ovat kansanedustajilla, Ei puolueilla eikä muillakaan etujärjestöillä, vaikka niin meillä tavataan ajatella. 

"Lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen ja kielet" edellyttävät tekemistä, eivät käsitteistä ulkoa opettamista kateederilta, opsien totuuksia julistellen. 

Sitä toivoisi, että joku, jossain vaiheessa turvautuisi vaikkapa sitten Martin Lutherin temppuun jos ei muuta keksi; kävisi vaikka naulaamassa tavallisen arkijärjen teesit Eduskuntatalon tai Opetushallituksen oveen.

PS.

Jos aihe tai niistä kirjoittamani artikkelit ja mielipiteet kiinnostavat; hakusanalla Pisa löytyy kirjoituksia 15 ja peruskoulu 23 - osin varmasti kyllä päällekäisiä - yksin tältä bogilta.

Onneksi meillä menee hyvin

Itketään nyt yhdessä maamme mahdotonta tilaa, vaikka oikein pääministerimme suulla saimme eilen ilmoituksen siitä, että paremmista taloudellisista ajoista on jo merkkejä näkyvissä. Tässäkään suhteessa tosin mikään ei ole muuttunut. Paremmat ajat ovat jo vuosia olleet, näin budjettineuvottelujen alla ja poliitikkojen kesälomien päättyessä, ihan kulman takana. Kohta ainakin 10 vuotta. Fantastista.

Suomessa oli heinäkuun 2016 lopussa lähes 380 000 työtöntä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Työttömien määrä kasvoi kesäkuusta yli 12 000:lla. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita oli noin 127 000. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi yli 14 000:lla viime vuoden heinäkuusta. Suomen työttömyysprosentti heinäkuun lopussa oli 14,4 prosenttia. Viime vuoden heinäkuusta työttömyys laski 0,1 prosenttiyksiköllä.” Näin väittää YLE.

Oman ja omakohtaisen aiemman kokemuksen perusteella voi TEM lukuihin suhtautua vähintäänkin suurella varauksella, eikä suinkaan Tilastokeskuksen viitoittamaan positiiviseen suuntaan. Jos haluat arvioida mikä määrä työvoimastamme on siirtynyt työvoiman ulkopuolelle, siirretty putkeen tai varhennetulle työttömyyseläkkeelle tai on TEMin ”täsmäpalveluiden” puitteissa vastikkeetta työvoimapoliittisessa koulutuksessa, työelämään tutustumassa tai työharjoittelussa, räpeltämässä yrittäjänä starttirahalla tai ilman, on aidosti ja reilusti vajaatyöllistettyjen määrä noin kaksinkertainen.

Oikeampi työttömien tai roimasti alityöllistettyjen määrä on siksi tosiassa lähempänä 700.000 kuin tuota 400.000. Ja tämä noin 2.500.000 ihmisen työvoimasta! Finanssikriiseistä, kansainvaelluksista, Putlerin pullistelusta, EUn byrokraateista ja direktiiveistä riippumatta voimme olotilasta syyttää yksin itseämme. Ja kun joillakin meistä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen mihin kansakuntansa panostuksensa keskittää kuin muilla, on syy myös haettava sieltä.

Niin ikävä kuin onkin tunnustaa; demokratiamme on rikki, siitä pyörittävä poliittinen järjestelmämme maho ja rakenteeltaan korruptiivinen, eikä rakennetta enää pystytä demokratian pelisäännöillä edes korjaamaan. Vähemmän kukaan enää on edes kiinnostunut korjaustavoista.

Toisaalta TEMin kansliapäällikkö väittää, että työ on liian kallista. Kertojana nyt Kauppalehti."

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyo-liian-kallista---temn-kansliapaallikko-ehdottaa-rajua-muutosta/Nc6ycm7N

Viime sunnuntaina valtakunnan pää-aviisi uutisoi: Valtiokustantaa yhä useamman kodin – asumistukijärjestelmä natisee,kun työssäkäyvillä ei ole varaa vuokraan Yli 60 prosenttia vuokralla asuvista saa asumistukea. Valtiolle lasku on jo 1,7 miljardia euroa vuodessa.

Ja kunnon sosiaalipornon hengessä on kirjoituksen esimerkkikin raflaava: Viittomakielen tulkki on yksi noin 55 000 heistä. Hän työskentelee tulkki-koordinaattorina noin 2 200 euron kuukausipalkalla ja asuu yhdessä kolmen lapsensa kanssa asuntosijoitusyhtiö Saton – yksi meidän suurista yleishyödyllisistä rakennuttajayhteisöistä, sijoitusasuntojen tuottajaksi rapautuneista vuokramarkkinoiden kiskureista - omistamassa 75 neliön asunnossa Helsingin Pohjois-Haagassa. ”Vuokra on järkyttävän kallis, noin 1 300 euroa kuussa. Meillä ei silti ole muuta mahdollisuutta kuin asua tässä. Kaupungin asuntoa on tosi vaikea saada.”

Työsopimussuosituksen mukaan noin pieni palkka ei kuitenkaan ole mahdollinen, kun pelkkä perusansion vaihteluväli on 2318 € – 2861 € kokemusvuosista riippuen. Eikä tietoa ole siitäkään tarkoitetaanko netto- vai bruttotuloja, lisien kanssa vai ilman. Mutta kyseessä on todella vain suositus. Mutta väliäkö hällä, pääkaupunkiseudulla moinen kuukausitulo ei taatusti riitä nelihenkisen perheen säälliseen elättämiseen. Ei edes laitakaupungin yksiössä.

Työ on liian kallista, työttömyys järkyttävän korkealla, tarkoituksenmukaisen kokoisia vuokra-asuntoja liian vähän siellä missä niitä tarvitaan ja suurilla puolueilla – ilmeisesti kepulit etunenässä – kullakin omat, julkisia varoja hyödyntävät ”hyvinvointi-instituutionsa” joiden ylivoimainen kilpailuetu perustuu puoluejärjestelmän yleiseen ja puolueiden sisäiseen vertaistukiverkkoon, joka ansiokkaasti täyttää järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit. Olenpa tainnut asiasta ennenkin kirjoittaa esimerkiksi otsikolla Meidän15 miljardin puoluetuki. Sinne ne verorahat menevät ja siellä osaltaan vientikilpailukykyämme kaventavat.

Ongelmat eivät Suomessa ratkea sillä, että pieniä palkkoja pienennetään entisestään. Ne ratkeavat sillä, että tarpeetonta työtä tekevät liian pienten ja tehottomien kuntien (vast.) ja valtion lähinnä ns. hallinnolliset ”virkamiehet” sanotaan irti, kun kunnallisesta itsehallinnosta siirrytään ilman kepuleiden SoTe - hallinnonuudistushimmeleitä siirrytään suoraan maakunnalliseen itsehallintoon.  Kunnat muuttuvat maakunniksi ja nykyiset kunnat lakkautetaan tarpeettomina verkonpainoina. On sitten kyseessä 800 tai 8 000 tai vaikka 80 000. 

Eivät he tee turhaa tai olematonta työtä. Eivät he ole ongelma. Me tarvitsemme heidät pois rasittamasta kansantaloutta ja aiheuttamasta kuluja julkiselle taloudelle. Tulemme oikein hyvin, jopa nykyistä paremmin ilman massiivia hallintorakenteita. Tarvitsemme heidät osallistumaan lisäarvoa yhteiskunnalle tuottavaan työhön, josta maksetaan säällinen palkka. Josta palkasta maksettavista kohtuullisista veroista riittää varoja sekä yhteiskunnan pyörittämiseen että kehittämiseen.

Toisaalta ongelmiemme ratkeamiseen tarvitaan se, että valitsemamme ja asioitamme hoitamaan valtuuttamamme poliitikot ja ylimmät virkamiehet saadaan tulosvastuuseen. Se taas ei ole mahdollista ilman perustavaa laatua olevaa puoluerahoitusjärjestelmän uudistusta. Se joka jäi Tarastilta mittatilaustyössään tekemättä Kehittyvien Maakuntien Suomen vaalilahjomaskandaalin yhteydessä. Vai pitäisikö meidän sittenkin julkisesti myöntää, että silloin kyseessä sittenkin oli lähinnä yhden puolueen - Kepun – omien ehdokkaiden vaalirahoituksia turvaamaan tarkoitettu lahjomaskandaali?

Kuin tilauksesta luurangot kääntyivät jälleen kaapeissaan. Kun ne harvemmin kaapeista ilman perusteellista siivoamista katoavat nousivat Kepun johtaman Nuorisosäätiön ja siihen verrattavissa olevien toiminta jälleen esiin. Onneksi.

Viranomaiset kiinnostuivat taas vaalirahakohussa ryvettyneestä Nuorisosäätiöstä

Toivottavasti meistä nyt on miestä (ja naista) tarpeeksi puhdistamaan likaiset, korruptoituneet kaappimme. Myös muiden puolueiden kuin Kepun. Myös muiden ryhmien kuin nuorison osalta. Sitten voimme yrittää korjata rikkomamme demokratiamme. 

PS.

Haluan alleviivata, että en todellakaan väitä Kepun olevan kaiken korruption alku ja juuri. Vaikka ilmeisesti suuri, ellei peräti suurin onkin. Ihan sama Maan Tapa on toiminut ja toimii edelleen ainakin kaikissa ns. keskisuurissa puolueissamme. Tasa-arvoisesti. Tilaisuus kun tekee varkaan. Aina. Ja varastaminen jatkuu niin kauan, kuin se sallitaan.

PPS.

Jos aiheen syvempi tarkastelu sinua kiinnostaa ja haluat lukea lisää ei yksin siitä mikä on pielessä ja millä tavoilla tai vielä enemmän tavoista korjaata rakenteet kansalaisten kannallta toivotuiksi suosittelen tämän blogin hakukentässä vaikkapa sanoja Nuorisosäätiö, Meidän 15 miljardin puoluetuki, Hallitusohjelma tai vaikkapa Tulosvastuuta

Puolueiden ratkaisu kilpailukykyongelmiin: Palkat, eläkkeet ja etuudet pois vaalikarjalta. Lisätään puoluetukea.

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että puoluetuen saaminen mahdollistetaan myös muille kuin eduskunnassa oleville puolueille. Näin kirjoittaa Karjalainen tänään. Jos tämän jälkeen jää jollekulle vielä epäselväksi, keiden etua politbyrokratiamme eliitti ajaa, suosittelen hoitoon hakeutumista.

Tarkaan ottaen uutinen ei puhu puoluetukirahojen kokonaismäärän kasvattamisesta. Mutta sama suositus hoitoon hakeutumisesta koskee myös kuvitelmaa, että puoluetukien kokonaismäärä pysyisi edes nykytasolla tai peräti laskisi. Jopa tilanteessa, että rahamäärää ei kasvatettaisi - ja nykyisille puolueille siis jäisi hetkellisesti vähemmän jaettavaa - aika hoitaa ongelman.

Viimeistään puolueiden poliittinen luovuus toisi nyt yhdistettävän viestintätuen tilalle jotain muuta uutta ja kivaa ja kallista. Kunnallisesta puoluetuesta ei vähään aikaan ole julkisesti keskusteltukaan. Asia on todennäköisesti hoidettu hissunkissun median kiinnostushorisontin takana? Kuntakohtaisesti varmaan? Ja me lampaat. Me maksamme! Mukisematta, ovathan vaikutusmahdollisuutemme taas neljäksi vuodeksi käytetty. 

Vähintään 4 vuotta, mutta oikeastaan viimeistään vuodesta 2008 alkaen, siis Kallin Källistä, Kehittyvien Maakuntien Suomen vaalilahjomaskandaalista lähtien puolueet ovat lähinnä olleet haitta ja painolasti kansalaisten yleisten ja yhteisten asioiden koitamisessa. Erityisesti ovat kunnostautuneet kulloisetkin hallituspuolueet, mutta yhtalailla tuloksettomia ovat olleet oppositiossa vuoroaan odottaneet. Ja sama meno jatkuu.

Näinä ankeina aikoina, jolloin yksityisen sektorin markkinalait edellyttävät toimijoilta tuloksellisuutta, puolueet (ml. virkamiehet) eivät moisesta mitään välitä. Koska vaaleissa ei mikään muutu, katsovat he saaneensa uuden mahdollisuuden neljän vuoden tuloksettomuuteen ja mahdollisuuden jatkaa entistä menoaan. Sillä tiellä ei montaa nelivuotiskautta enää eletä.

Puolueet on saatava tulosvastuullisiksi. Niin yksittäiset puolueet kuin, ja ennen kaikkea koko puoluejärjestelmä.  Nythän tulosvastuu ulottuu vain kansanedustajiin, joiden päätöksenteko-oikeuden puolueet katsovat olevansa oikeutettuja rajoittamaan rikkomalla perustuslain 29§ yksiselitteistä määräystä. 

Meidän taloutemme ei toimi, koska markkinataloutemme ei toimi. Eikä se taas toimi, koska demokratiamme ei toimi, mihin suurimpana yksittäisenä syynä on puolueiden ylikorostunut asema yhteiskunnan päätöksenteossa. Se taas on mahdollistunut sillä, että puolueet päättävät julkisesta puoluetuesta, joka järjestelmän tuloksista riippumatta voi vain nousta. Jos aiomme saada taloutemme kuntoon, meidän on saatava puolueet vastuullisiksi kansalaisille myös vaalien välillä. 

Ehdotan, että julkisesta (=puolueiden itsensä päättämästä) puoluetuesta luovutaan ja siirrytään puolueiden toiminnan markkinaehtoiseen, tulosvastuiseen ja yksityisen puoluetuen järjestelmään. Ensi kerran järjestelmää kuvasin artikkelissani Tulosvastuuta demokratiaan - ehdotus perustuslain muuttamiseksi jo maaliskuussa 2007. Tulosvastuun lisäksi järjestelmä on rakenteellisesti korruptiovapaa ja nykyjärjestelmään verrattuna "ilmainen". 

Velvollisuus jonka laiminlyönnistä ei rangaista, ei ole velvollisuus ollenkaan.

Eiköhän Timo Kalli jo aikoinaan tuon kiistatta meille suomalaisille todistanut, vapauttaessaan Kehittyvien Maakuntien Suomen pullon hengen toukokuussa 2008? Velvollisuus jonka laiminlyönnistä ei rangaista, ei ole velvollisuus ollenkaan, hurskas toive korkeintaan. Moraalilla kun ei poliitikolle tai kansanedustajalle ole merkitystä ollenkaan, varsinkaan jos tarkastelussa ovat hänen ja edustaman puolueensa tekemiset tai heidän etujensa kyseenalainen oikeutus. 

Kaiken maailman selvitystöitä puolueille tilauksesta jo vuosia tehneen Lauri Tarastin olisi korkea aika siirtyä ihan oikeasti eläkkeelle. Itse asiassa riittäisi, jos hän itsekriittisesti älyäisi kieltäytyä puolueiden houkutteluista ryhtyä minkä tahansa selvittäjäksi. "Mutta kyllähän se vanhaa miestä hivelee".... Vielä parempi olisi, jos puolueet malttaisivat olla tätä menneisyyden miestä pyynnöillään häirtsemästä. Sitä toisaalta tuskin voi toivoa; he kun aina tietävät saavansa mitä tältä selvittäjältä tilaavat. 

Tämä, kuulemma myös Herra Vaalirahoitukseksi nimetty juristi oli kutsuttu  Hesarin Kulmapöydän haastateltavasti tänään.

Kuten edellisestä ehkä on havaittavissa, en kuulu Tarasti Fun Clubin johtokuntaan? Itse asiassa en ole edes jäsen. Ja siihen on syynsä. Olen nimittäin vahvasti sitä mieltä, että vaikka osaaminen ehkä on riittänyt itseään kulttuurihenkilöinä pitäneiden Jumalan teatterin paskanheittäjien performassia selvittämään, viimeistään siinä vaiheessa, kun siirryttiin pikatoimeksiantoon edellä mainitun vaalilahjoma-skandaalin selvittämiseksi, ratkaisuvaihtoehtojen konkretisoimisesta puhumattakaan siirryttin meidän kaikkien kannalta hyvin heikoille jäille.

Tältä blogiltani löysin yhteensä kolmekymmentä artikkelia, joissa herra Vaalirahoituksen nimi esiintyy. Eikä ilmeisesti yhdessäkään niistä häntä tai tuloksiaan arvostavassa yhteydessä. Ajallisesta yhteydestä ja kiinnostuksestani johtuen, ne keskittyvät vaalirahalainsäädännön muutokseen. 

Syyt löytyvät kirjoittamistani artikkeleista ja liikkeelle pääsee hyvin vaikka seuraavista kolmesta. 

Puoluerahoitus on uudistettava

Läpinäkyvä puolue- ja vaalirahoitus 

J'Accuse! 

 

Herra Vaalirahoituksen jäljiltä olemme lopullisesti siirtyneet ns. demokratiamme puolueiden demokratian valtaan ja ns. pitkiin listoihin. Näin jo siksi, että ainoa vaalirahoittaja, jonka mahdollisuutta rahoittaa yksittäisten ehdokkaiden vaalikassaa ei ole millään tavalla rajoitettu, on yksittäinen puolue. 

Kun rahoituksen merkitys valituksi tulemiselle nykyisin jatkuvasti kasvaa - eikä loppua näy - tästä seuraa, että panostamalla riittävästi valikoitujen ja puolueen kannalta sopivien yksittäisten ehdokkaittensa mainontaan, puolue voi käytännössä jo ennen vaaleja päättää, ketkä sitä Eduskunnassa edustavat. 

Tämän kakun kuorutuksena vielä se, että puolueiden - yksinomaan puolueiden - tehtävänä on säätää lait, joilla puoluetuista - olivatpa ne millä nimellä tahansa ja miten suuria tahansa - tässä maassa päätetään.

Kun toimijalla - olipa hän yksittäinen poliitikko, yksittäinen puolue tai puolue-eliitti kokonaisuudessaan - on näkemystä, käytännössä lähes kaikki resurssit ja ehdoton päätösvalta itse asiassa on naiivia kuvitella, ettei hän sitä käyttäisi. Nyt, ennemmin tai myöhemmin. 

Kiittäkäämme siitä herra Vaalirahoitusta ja hänen toimeksiantajiaan. "Suomen suosituimmaksi selvitysmieheksi ja herra Vaalirahoitukseksi kutsuttu Tarasti on puuhastellut vaaliasioitten parissa jo lähes puoli vuosisataa." Toivottavasti moinen puuhastelu loppuu.

 

Radio Erevan ja masokistinen Suomi

Radio Erevan, tai Armenian Radio on nuoruudestani vielä hyvin muistissani, vaikka emme ihan Itä-Eurooppaan katsoneet kuuluvammekaan. Kaikenlaista sosiaalisen realismin päättömyyttä, jolla massa ilkkuivat hallinnolle. Ilkkuun kuului aina sekä kysymys että vastaus, hyvänä esimerkkinä vaikkapa tuo Wikipedian ensimmäinen; 

Kysymys: Is there a difference between capitalism and communism?

Vastaus: In principle, yes. In capitalism, man exploits man. In communism, it's the reverse.

Lisää Radio Erevanin helmiä yo. linkin kautta.

Tämä tuli mieleeni lukiessani juuri äsken TSstä Jan Hurrin analyysia Masokistinen talouspolitiikka johtaa talousanemiaan, jossa hän arvio hallituksen toimintatapoja tänään ja huomenna käytävässä budjettiriihessä. Toivoisi, että joku ystävällinen sielu veisi edes kopion artikkelista riiheen, kaikkien osallistujien opiksi ja ojennukseksi. Vaikka vain kevennyksenä kahvitauolle.

Hän kirjoittaa mm. 


"viime viikolla pääministeri kiinnittyi ryhmän (Dudsonit) suunnittelemaan suurikokoiseen pyörivään tikkatauluun eläväksi maalitauluksi. Laajasti julkisuuteen levinneistä valokuvista päätellen tapaus oli pääministerin mielestä hauska.

Nyt Stubb ja hänen luotsaamansa hallitus temppuilee valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion suuntaviivoja keskiviikon ja torstain budjettiriihessä." 

On se vaan niin reipas ja sutjakka mies tuo meidän Tumppi. Oikein ministeriainesta.

Miksi ihmeessä sitten minua ei enää naurata ollenkaan? Siihenkin Hurrilla on hyvä vastaus: 

"Talouden anemia näyttää toistuvasti yllättäneen juuri samat päättäjät, joiden toimet ovat kyseisen anemian keskeisiä syitä. Hämmentynyttä selittelyä vaikeista olosuhteista on kuulunut vyönkiristyksiä komentaneesta komissiosta lähtien.

Sen ei kuitenkaan pitäisi olla enää usean vuoden kenttäkokeiden jälkeen yllätys, että kesken ankaran velka- ja talouskriisin varta vasten toteen pannut vyönkiristykset ovat heikentäneet eivätkä suinkaan vahvistaneet taloutta.

Siitä huolimatta Stubbin hallitus aloittaa budjettiriihensä aivan samanlaisissa hämmentyneissä tunnelmissa – ja aikoo päättäväisesti ja yksituumaisesti jatkaa vyönkiristyksiä." 

Tumppi hehkutti ulkoministeriön edustustonpäällikköpäivillä pitämässään puheessa, että Suomen on saatava velkaantuminen loppumaan ja piti Suomen finanssipolitiikassa viime vuosina tapahtunutta muutosta historiallisestikin merkittävänä. Ja onhan se; seitsemän virheelliseen tilannearvion pohjaavaa, taloudellisesti huoletonta lisävelkaantumisen vuotta on takana, seurauksena kansan-, valtion- ja kuntatalouden kriisi ja katastrofi. Nyt alkaa olla seinä vastassa.

Kommenttina edelliseen artikkeliin kirjoitin; 

Päätellen kaikesta siitä, mitä tässä maassa on tehty sen jälkeen, kun silloiset hallituspuolueet päättivät käsitellä vuonna 2008 alkanutta Trans-Atlantista rahoituskriisiä (suhdannetaantumana) on selvää, että Tumppi - sen paremmin kuin edeltäjänsäkään - ei tiedä mistä puhuu. Mitenköhän hän ajattelee nyt hehkuttamansa linjan muutoksen parantavan Suomen talouden tilaa sanotaanpa vaikka 5 vuoden aikavälillä?

Teollisuuden on annettu rapautua ja jokainen kynnelle kykenevä siirtää tuotantonsa halvemman kustannustason maihin. ALV on nostettu sellaiselle tasolle, että valtaosa yksittäisistä kansalaisista eivät voi ostaa suomalaista palvelutyötä. Omalta osaltaan tässä avittavat työehtosopimukset ja muut henkilösivukulut. Julkinen sektori on palkkajohtaja eikä sitä pystytä puolueiden toimesta enää merkittävästi pienentämään. Ja ajatuskin siitä, että leikkaamisen kohteena olisivat muut kuin ne jotka palvelut tuottavat on mahdoton, liian moni broileri on vaarassa menettää liian paljon

Kun edeltäjät ovat ylläpitäneet rakenteita ja aktiivisesti kasvattaneet julkisen sektorin kuluja siten, että vuosittainen budjettivaje on ollut - kaikesta hehkutetusta säästämisestä, leikkaamisesta, tehostamisesta huolimatta - tasolla 7-10 miljardia euro joka vuosi, millä ihmetempulla Tumppi kuvittelee selättävänsä markkinavoimat nyt? Sitä paitsi muistan edeltäjän jo sen tehneen.

Väitän, että Tumpin linjamuutos on; samaa vanhaa säästämistä, leikkaamista, tehostamista mutta enemmän ja nopeammin. Mistä ihmeestä valtio alkaa saada tuloja? Team Finlandista vaiko pelistartupeista?

Väitän lisäksi, että 5 vuoden kuluttua olemme vain entistä syvemmällä kaikissa mahdollisissa taloudellisissa ongelmissa, jos meillä enää on itsenäistä kansakuntaa edes jäljellä. Ja sitten nämä velikullat toteavat yhteen ääneen; meillä ei ollut vaihtoehtoja.

Tästä onkin helppo palata Radio Erevaniin.

Kysymys: Pääministeri Stubb. Mikä on uuden  finanssipolitiikkanne käänteentekevin uudistus?

Vastaus: Lisää raippoja, mutta nyt entistä päättäväisemmin.

PS.

Moldovan media näyttää yltävän ihan Radio Erevanin tasolle. Sota ei alkanutkaan eilen. Riemuitaan edes siitä.

On taas aika arkistoida osallistumisiani kansalaiskeskusteluun:

Päätellen kaikesta siitä, mitä tässä maassa on tehty sen jälkeen, kun silloiset hallituspuolueet päättivät käsitellä vuonna 2008 alkanutta Trans-Atlantista rahoituskriisiä on selvää, että Tumppi - sen paremmin kuin edeltäjänsäkään - ei tiedä mistä puhuu. Mitenköhän hän ajattelee nyt hehkuttamansa linjan muutoksen parantavan Suomen talouden tilaa sanotaanpa vaikka 5 vuoden aikavälillä?

Teollisuuden on annettu rapautua ja jokainen kynnelle kykenevä siirtää tuotantonsa halvemman kustannustason maihin. ALV on nostettu sellaiselle tasolle, että valtaosa yksittäisistä kansalaisista eivät voi ostaa suomalaista palvelutyötä. Omalta osaltaan tässä avittavat työehtosopimukset ja muut henkilösivukulut. Julkinen sektori on palkkajohtaja eikä sitä pystytä puolueiden toimesta enää merkittävästi pienentämään. Ja ajatuskin siitä, että leikkaamisen kohteena olisivat muut kuin ne jotka palvelut tuottavat on mahdoton, liian moni broileri on vaarassa menettää liian paljon

Kun edeltäjät ovat ylläpitäneet rakenteita ja aktiivisesti kasvattaneet julkisen sektorin kuluja siten, että vuosittainen budjettivaje on ollut - kaikesta hehkutetusta säästämisestä, leikkaamisesta, tehostamisesta huolimatta - tasolla 7-10 miljardia euro joka vuosi, millä ihmetempulla Tumppi kuvittelee selättävänsä markkinavoimat nyt? Sitä paitsi muistan edeltäjän jo sen tehneen.

Väitän, että Tumpin linjamuutos on; samaa vanhaa säästämistä, leikkaamista, tehostamista mutta enemmän ja nopeammin. Mistä ihmeestä valtio alkaa saada tuloja? Team Finlandista vaiko pelistartupeista?

Väitän lisäksi, että 5 vuoden kuluttua olemme vain entistä syvemmällä kaikissa mahdollisissa taloudellisissa ongelmissa, jos meillä enää on itsenäistä kansakuntaa edes jäljellä. Ja sitten nämä velikullat toteavat yhteen ääneen; meillä ei ollut vaihtoehtoja.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/stubb+suomessa+tehdaan+varsin+isoa+linjanmuutosta/a2262538>

Valitettavan oikeassa olet, yrityksiä kyllä riittää.

Ei silti, että moinen millään tavalla lohduttaisi, sama tauti vaivaa tällä hetkellä koko euro-alueen päättävää eliittiä. Vaikka talouden käännettä on povattu jo vuosia, aina seuraavana puolivuotiskautena tapahtuvaksi ei suostuta katsomaan realiteetteja ja tekemään sen mukaisia päätöksiä. Uskonnoksi ilmeisesi Saksan Bundesbankin vaatimuksesta nostettu austerity - ovat kääntäneet koko valuuttaliiton kohti konkurssia.

http://tyhmyri.wordpress.com/2014/08/19/budjetti-ja-talouskeskustelun-masentavuus-ei-mitaan-todellista-sisaltoa-eli-odotamme-herra-godotin-saapuvan/

http://kurssikohtikonkurssia.wordpress.com/2011/12/27/ankarat-ajat/

Korjaustoimenpiteenä nämä austerity-uskovaiset valopäät vaativat lisää samaa ja vielä kauemmin. 

Mistä löytyy se lapsi joka saisi heidät vakuuttuneeksi siitä, että keisarilla ei todellakaan ole päällään rihman kiertämää? Ja huippuna talouskomissaariksi tungetaan sitä suomalaista valopäätä, joka jo täällä on muutamassa vuodessa onnistunut sotkemaan koko kansantalouden.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/Tebatti/kysymykset/vmn+virkamiesten+huono+laskupaa/a2262254>

Kun Ranskan talousministeri on toistuvasti esittänyt, että EKPn ja koko euro-alueen noudattama, yksinomaan saksalaiten intressejä palveleva kuristava rahapolitiikka, ml. järjettömäksi osoittautunut inflaatiotavoite tuhoaa myös Ranskan talouden, hän saa lähteä. 

Mikä on se vipu, jolla Tante Angela ja Jens Weismann saavat jatkaa tätä Euroopan tuhoavaa politiikkaa? Siis Saksaa lukuun ottamatta vähintään koko muun euro-ryhmän tuhoavaa. Jopa Mario Draghi on hyväksynyt että austerity ei ole ratkaisu. 

http://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2014/html/sp140822.en.html

Tämä on vielä hölmömpää kuin Hölmölässä. Tämä on itsetuhoisuutta pahimmillaan.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/ranskan+hallitus+eroaa/a2262226>

Eiköhän Ilpo nyt hauku väärää puuta? Museoille on kaikissa kulttuureissa edes jonkinlainen sijansa. Parempi kielikuva saattaisi olla; Suomessa toimitaan kuin Hölmölässä konsanaan. On toimittu jo vuosia. On tiedetty jo vuosia. Eikä se meno lopu sillä, että yhden osallisen edustaja sen jälleen kerran toteaa.

Jotain tarttis saada aikaankin.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/tyonantajien+ykkospomolta+kova+ukaasi+suomi+on+kuin+ulkoilmamuseo/a2262026>

Eipä kai Kaulanen sen paremmin Veikkausta kuin edes omaa toimintaansa asiamiehenä markkinoinut?

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/luulen+etta+on+olemassa+perisuomalainen+kateuslaki++kauppiaan+arpajaistemppu+hermostutti+veikkauksen/a2262058>

Kokemuksesta ja yli 50 vuotiaitten työttömien todelliseen tilanteeseen hyvin perehtyneenä ei voi olla muuta kuin samaa mieltä Pro:n hallituksen arviosta. 

Enkä jaksa uskoa, että sen paremmin työnantajat kuin nykyiset poliittiset päättäjätkään moiselle korvaansa lotkauttavat. Mutta on asiassa valoisakin puoli. Kun riittävän moni todella putoaa tyhjän päälle yhteiskunnallinen käymistila kiihtyy ja jonkin sortin vallankumouksen syntyminen lähenee. 

Talous- ja työllisyystilanteemme jatkuva huononeminen on viime kädessä täysin päätöksentekijöittemme osaamattomuuden ja visiottomuuden seurausta.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/1990luvun+lamassakin+oli+silta+mutta+nyt+se+halutaan+polttaa++suomeen+tehdaan+koyhalistoa/a2262050>

Ihmekö tuo, kun talous sakkaa. Siitä on kiittäminen ensi sijassa Mariota ja hänen alaisiaan kansallisia keskuspankkipomoja erityisesti Saksan Jens Weidmannia, toissijaisesti Tante Merkeliä ja kolmanneksi kaikkia ryhmän kansallisia poliittisia päättäjiä, jotka yksinkertaisesti eivät ole tehtäviensä tasalla.

Kuluttajat kohtaavat arkipäivän, päättäjät ovat vakuuttuneet uskonsa puhtaudesta ja sen lopulta tuomaan pelastukseen. Ainakin heille. Mutta kuten saksilainen sanoo; Operation gelungen, Patient tot., tai kaunokirjailija Samuel Beckett –nimisen kirjailijan näytelmän Waiting for Godot.

http://tyhmyri.wordpress.com/2014/08/19/budjetti-ja-talouskeskustelun-masentavuus-ei-mitaan-todellista-sisaltoa-eli-odotamme-herra-godotin-saapuvan/

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/kuluttajien+luottamus+jatkaa+luisumistaan+euroopassa/a2261979>

Asiaahan Marja puhuu. Parhaimmassa tapauksessa tuleva ratkaisu tulee meille kalliimmaksi ja laadultaan (= asiakkaiden tarpeitten tyydyttämisessä) jopa huonommaksi kuin nykyinen. Mutta väliäkö sillä, eihän Suomessa enää vuosiin ole asiantuntijuus painanut, ainoastaan ns. poliittiset realiteetit, eli puolueiden eturistiriidat.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/marja+aarnioisohanni+soteratkaisu+ajaa+suomen+isoon+ahdinkoon/a2261827>

Asiaa puhut. ”Länsimaisen demokratian voivat pelastaa vain länsimaiset demokratiat itse. Olemalla demokraattisia ja vapaita sekä taloudellisesti menestyviä – toisin sanoen muuttamalla nykyistä politiikkaansa omien kansalaistensa etujen mukaisiksi.”

Mutta ei muutos ole millään tavalla helppo. Liian moni puolueuskovainen olisi vaarassa menettää kaiken. Ja vain sillä on merkitystä, koska kaikki valttikortit ovat puoluebyrokraattien käsissä. Meillä äänestäjillä ei käytännössä ole sananvaltaa edes vaaleissa, kun riittävän moni joko äänestää ”rotestipuoluetta” tai jättää äänestämättä. Itseään vakaina ja vastuullisina puolueina pitävät ”suuret” puolueet saavat aina kuitenkin riittävästi ääniä. Ja ne edellisten vaalikausien ”rotestipuolueet” kyllä oppivat nopeasti sisäsiisteiksi.

Sanot ” Molempien osalta viimeiset viisitoista vuotta ovat olleet katastrofaalisia.” Mielestäni oikeammin niitä vuosia on ollut vasta 13. Mitä tapahtuikaan 11.9.2001? Ja mitä siitä seurasi kaikissa ns. länsimaissa?

Muistatko muuten miten Euroopassa kävi ennen II maailmansotaa? Lähinnä talouden romahtamisen seurauksena sai maanosamme hyvin totalitaarisen enemmistöilmeen. Taidamme olla varsin samanlaisessa tilanteessa? Eikä tätä törkyä räjäytä puhtaaksi edes Ajax.

Sanot ”Mitään muuta ei tarvittaisi kuin paluu siihen yksilönvapauksia kunnioittavaan demokratiaan myös käytännössä ja talouspolitiikan järkevöittäminen.” Olen kanssasi samaa mieltä. Mutta puoluevalta ilman muita ideologioiden mausteita kuin vallanhimo ei voi olla kiinnostunut yksilöiden oikeuksista eikä yksilöiden vapauksista. Se voi olla ja on kiinnostunut vain omasta menestymisestään seuraavissa vaaleissa.

Perusongelma on, että kansakunnan demokratian valta on livennyt kansanedustajilta puolueille, joita he edustavat. Se ja vain sen palauttaminen riittää muutoksen aikaansaamiseksi.http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2011/01/talouden-pohja-on-maho_3.html

Kohteesta <http://tyhmyri.wordpress.com/2014/08/21/meneeko-demokratia-muodista-kommentteja-ylen-ohjelmiin/#comment-2202>

Mitä iloa moisesta kierittämisestä kellekään on? Järjellä ei enää ole mitään tekemistä EKPn rahapolitiikan kanssa muille kuin Saksalle. Deutschland, Deutschland über alles....

EKPn inflaatiotavoite johtaa käytännössä deflaatioon kaikissa muissa euro-maissa kuin Saksassa. Kun EKP toteuttaa vain Saksan talouden edellytysten mukaista rahapolitiikkaa seurauksena on kaikkien muiden euro-maiden vähittäinen surkastuminen. 

Suomen kannalta järkevät vaihtoehdot ovat tässä vaiheessa helpot. Joko jatketaan kuten tähänkin asti, mikä johtaa Suomen talouden täydelliseen alasajoon ja konkurssiin tai palataan omaan valuuttaan. Koska Suomen poliitikkojen uskonto näyttää kieltävän ajattelun ja kieltää edes harkitsemasta jälkimmäistä saamme me keskittyä valitsemaan itsellemme samat onnettomat tunarit Eduskuntaan runsaan puolen vuoden päästä.

http://tyhmyri.wordpress.com/2014/08/19/budjetti-ja-talouskeskustelun-masentavuus-ei-mitaan-todellista-sisaltoa-eli-odotamme-herra-godotin-saapuvan/

Ja seurata vierestä kun historiamme päättyy.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/historioitsijat+kierittavat+euroopan+keskuspankkiireja+tervassa+ja+hoyhenissa/a2261925>

Juuri näin.

Jos mietitään mistä puolustusvoimille nyt lisärahaa, on osoite ilmeinen. Koulupakon jatkamiseen yhdellä vuodella suunnitellut varat, joiksi arvioidaan 15 miljoonaa ja joiden lopputulos ylittänee 50 miljoonaa. 

Sekä suorien että epäsuorien hyötyjen osalta rahat tulisivat huomattavasti käytettyä huomattavasti tuloksekkaammin, jos ne suunnattaisi vaikka korvamerkittyinä vuosittaisten kertausharjoitusten järjestämiseen.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/kertausharjoitukset+ja+puolustusrahat+pikaisesti+riittavalle+tasolle++talle+ei+ole+olemassa+muuta+vaihtoehtoa/a2261538>

Jos isot maat kuten Ranska ja Italia todella ovat Saksan tukipolitiikan kohteita jo nyt, olisi Suomen joko irtaannuttava eurosta - mitä kukaan ei uskalla päättää, koska meille jäisi Musta Pekka euron hajottamisesta - tai meidän olisi syytä alkaa julkisesti ja aktiivisesti toimia EKPn kohdennettujen rahapoliittisten toimien aikaansaamiseksi ongelmamaille.

Meillä ei ole varaa vain odotella. Kymmenen vuoden kuluessa euro on imenyt kaiken teollisen tuotannon, varallisuuden ja talouden Saksaan, eikä varsinkaan pienissä euromaissa ole toimeentulon edellytyksiä ollenkaan. 

Meidän kannalta kyse on samanlaisesta toiminnasta - suorastaan ryöstöstä - jota Saksa yritti jo 1918. Vain sen tappio I maailmansodassa pelasti meidät joutumasta sen taloudelliseksi ja samalla poliittiseksi vasalliksi. Samalla tämä loi meidän itsemme kehittää itsenäisyyttämme, meidän omista tarpeista ja lähtökohdistamme.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/markka+takaisin+asiantuntija+isssa+se+on+euron+tarun+loppu/a2261331>

Missä maailmassa Kiuru oikein elää? Niin kehittelykelpoinen kuin ajatus onkin, se on raakile eikä meillä siihen moneen, moneen vuoteen ole varaa. Kannattaisi opetusministerinkin ennemmin miettiä, miten nykyresursseilla saataisi parempaa tulosta. PISAn ei kannata antaa hämätä. 

Peruskoulussa meillä on nykyresursseillakin mahdollista olennaisesti parantaa lasten oppimista tehostamalla opetusta. http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2013/03/peruskoululaisten-taidot-murenevat.html

Keskittyisi tyttö hommaansa ja lakkaisi kinuamasta lisää rahaa, jota ei ole.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/lehdet+kiuru+muuttaisi+lukion+ja+ammattikoulun+pakollisiksi/a2261135>

Järjestäytyneen kerjäämisen valmistelua ilmeisesti valittajan mielestä?

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/savon+sanomat+sprn+testamenttiutelusta+kanneltiin+mainonnan+eettiseen+neuvostoon/a2261134>

Ongelmamme on edelleen, että EKP pakotetaan toimimaan saksalaisten vainoharhaisen inflaatiokäsityksen puitteissa. Sisäisellä devalvaatiolla ei suurin osa euro-maista pysty puhdistamaan julkista sektoriaan ilman olennaisesti keveämpää rahapolitiikkaa. Puhumattakaan siitä, että aiemmin vielä jollain tasolla tolkulliset valtiot vedetään nykypolitiikalla samaan kurjistumisen kierteeseen. Eivätkö esimerkit PIIGS-maista jo selvästi kerro mitä nykypolitiikalla tapahtuu? 

Euro-alue, ja ennen kaikkea sen muut jäsenet kuin Saksa tarvitsevat kasvua ja työtä. Säästämällä ei kasvua saada lyhyellä aikavälillä (3-5 vuotta) aikaiseksi. Pidemmällä aikavälillä säästöt toki mahdollistavat kasvun, mutta sitä ennen siinä käy kuin mustalaisen hevoselle; juuri kun oppi olemaan syömättä se pahainen kuoli.

http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2013/05/inflaatio-on-terveen-talouden-merkki.html

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/karu%20arvio%20eurooppa%20on%20lamaakin%20pahemmassa%20tilanteessa/a2261120>

Meidän suomalaisten on ymmärrettävää ja helppoa kannustaa Tasavallan Presidenttiä. Muualla asiaa ei välttämättä nähdä tai haluta nähdä samasta kulmasta. Suuren uskottavuusriskin hän on päällensä ottanut. Toivottavasti se ei päädy hänen pläsilleen.

On edelleen mahdollista, että Putler noudattaa kauan sitten laatimaansa strategiaa Äiti Venäjän kunnian palauttamiseksi. Siinä ei myötäkarva välttämättä auta ollenkaan. Siinä ei auta muu kuin vastata Putlerin omilla aseilla. Voimalla.

Kohteesta <http://www.hs.fi/ulkomaat/Niinist%C3%B6st%C3%A4+tuli+viestinviej%C3%A4+Euroopan+pahimmassa+kriisiss%C3%A4/a1408076931408>

”Demokraattisen” järjestelmän itselleen omineiden puolueiden institutionalisoituminen on, ainakin Suomessa tehnyt toivomasi vaalien kautta tapahtuvan muutoksen mahdottomaksi. Kansalaisille jääneen politbyrokratian poistaminen ei ole mahdollista ilman puolueiden hegemonian poistamista. Siihen taas me suomalaiset olemme hyvin harvoin pystyneet. Viimekertainenkin yritys sata vuotta sitten meni totaalin vituraan, muuttuen sisällissodaksi.

Kohteesta <http://tyhmyri.wordpress.com/2014/08/10/euron-hajoaminen-vain-jos-poliittinen-johto-vaihtuu-kuten-1930-luvulla/#comment-2133>