Sodan naamioiden riisumisesta arvopohjaiseen realismiin

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui kuuluisan kommenttinsa "Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät" Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Silloin elettiin helmikuun 24. päivää 2022. Sitä oli Venäjän presidentti Vladimir Putin pohjustanut pitkällä tiedotteella, lausunnolla tai perustelulla televisiossa kello 5 aamulla Moskovan aikaa.

Eurooppa, Yhdysvallat ja muu maailma heräsivät uuteen aikaan. Euroopassa alkoi ”strateeginen erikoisoperaatio", jonka kestoksi Putin arvioi vain päiviä tai korkeintaan muutamia viikkoja. Tällä hetkellä ollaan 1385. päivässä ja lähestytään hyvää vauhtia Neuvostoliiton ”Suuren Isänmaallisen sodan” 1417 päivän kestoa. Neljää kurjuuden ja kunnian vuotta raa´an sotilaallisen hyökkäyksen kohteelle – Ukrainalle.

Kun USA julkaisi vuoden 2025 Kansallisen Turvallisuuden Strategian se tapahtui julkistamalla koko 33 sivuisen julkaisun hallinnon nettisivuilla sen suuremmitta kommenteitta ja dramatiikkaa torstaina 4.12.2025. Sen vaikutus muuhun maailmaan ja varsinkin EUhun, Eurooppaan ja eurooppalaisiin tulee ilmeisesti olemaan Putinin aloittamaa toista ”NeuvostoVenäjän Suurta isänmaallista sotaa” vakavammat ja pitkäaikaisemmat.

Ohessa muutama linkki reaktioihin maailmalla:

Trump’sStrategy Shocks Europe And The World | News Round-Up

HowTrump’s Security Strategy Destroys The Old World Order

NewU.S. security strategy calls for regime change in Europe

Saulin ajoista maailmalla ja meilläkin on muuttunut paljon. Olemme liittyneet NATOon ja yhteistyömme liittokunnan ja sen muiden jäsenten kanssa jatkaa kiinteytymistään. Olemme esimerkiksi osana JEFiä ja meillä on Yhdysvaltojen kanssa erillinen DCA-sopimus.

On meillä uusi Tasavallan Presidenttikin, nyt hän on Göran Stubb. Vajaan vuoden kestäneen toimikautensa aikana hän on ehtinyt olla monessa mukana alkaen golfkisoissa Donald Trumpin joukkueessa, sopimassa USAn kanssa 11 jäänmurtajan aiesopimuksesta, neuvotella Ukrainan tukemisesta halukkaiden koalition osana jne. jne. ja hän on nyt kuulemma Euroopan 13. merkittävin valtionpäämies. Tämän tavallisen tallaajan mielestä hän on osoittautunut hyväksi valinnaksi.

Stubb on osoittanut Suomen ulkopolitiikan ohjenuoraksi arvopohjaisen realismin, joka pyrkii tasapainottamaan Suomen prusarvojen puolustamisen ja pragmaattisen, kansallisiin etuihin pohjautuvan ulkopolitiikan. Tosin kriitikoiden mukaan käsite voi olla niin laaja, että sen avulla voidaan lopulta perustella mitä tahansa ulkopoliittisia ratkaisuja tilanteen mukaan painottamalla joko arvoja tai realismia. Miten se siis eroaa jo kokemastamme reaalisosialistisesta suomettumisesta tulee USAn Turvallisuusstrategian myötä ehkä tarkemmin nyt testattua.

Lisäys kello 17.00

PS.

Vai olisiko tässä kaikessa kysymys vain Trumpin pakkomielteisestä tavata yrittää irroittautua jatkuvasti jylläävästä Epstein-skandaalista, joka uhkaa tuomita hänet pedofiiliksikin? 

Yritys ymmärtää Trumpia

Matti Karvisen analyysi:

Kuten olen jo aikaisemmin sanonut, Trumpia ei voi ymmärtää logiikan säännöillä. 

Ehdotin, että pohtimalla hänen arvojaan ja niistä johdettuja päämääriä, olisi mahdollista saada jonkinlainen järkevä kuva tapahtumista.

Löysin netistä Shalom H. Schwartzin arvoteorian, joka voisi auttaa asian hahmot-tamisessa. Seuraavassa on hänen teoriansa mukaan laadittu luettelo ja kuva ihmisen arvoista.

Schwartzin arvoteorian 10 perusarvoa

1. Itseohjautuvuus: itsenäinen ajattelu ja toiminta, vapaus, luovuus

2. Vaihtelunhalu: jännitys, haasteiden etsiminen, avoimuus uusille kokemuksille

3. Hedonismi: mielihyvän ja nautinnon tavoittelu

4. Suoriutuminen: saavutukset, henkilökohtaisen menestyksen tavoittelu

5. Valta: vaikutusvalta, status, dominointi

6. Turvallisuus: oman elämän ja yhteiskunnan harmonia ja vakaus.

7. Yhdenmukaisuus: mukautuminen (normeihin), haittaa tuottavien impulssien

rajoittaminen

8. Perinteisyys: mukautuminen vallitseviin (kulttuurisiin/uskonnollisiin) normeihin, sääntöjen hyväksyminen

9. Hyväntahtoisuus: toive läheisten hyvinvoinnista

10. Universalismi: kaiken luonnon ja ihmiskunnan arvostaminen ja suojelu

Ja alla on niistä tehty kuva

Kun arvioimme, mitkä edellä luetelluista arvoista olisivat Trrumpin kohdalla hallit-sevia, niin muistutan, että hän on kertonut Ayn Randin olevan hänen ihanteensa. Siis yksilön valtaa korostava Ayn Rand. Jos haluat tietää enemmän Randista, niin löydät sitä seuraavasta linkistä Donald Trump and Ayn Rand - Robert Reich

Kun katselemme edellä olevaa kuvaa ja luetteloa ja tiedämme Trumpin olevan ihastunut Ayn Randin filosofiaan, niin tuntuu selvältä, että hänen arvomaailmas-saan korostuvat:

Itseohjautuvuus, mielihyvä eli hedonismi, valta ja suoriutuminen eli kuvassa olevan ympyrän alaosa itsensä korostaminen –ja siitä saatava arvostus Trumpin arvoissa ovat pienessä osassa, jäävät kokonaan pois tai aiheuttavat inhoa:

Perinteisyys ja mukautuminen, hyväntahtoisuus, yhdenmukaisuus, universalismi  ja siinä erityisesti normien hyväksyminen. Hänen käytöksensä ja toimenpiteensä tukevat edellä olevaa yhteenvetoa.

Edellä olevasta seuraavat egoistiset ja suorastaan narsistiset piirteet hänen käy-töksessään ovat selvästi havaittavissa. Erityisesti kiinnittää huomiota hänen suh-tautumisensa totuuteen. Se ei ole riippuvainen tosiasioista tai aikaisemmin sano-tusta vaan kulloisestakin tilanteesta. 

Sama on ollut havaittavissa muidenkin autoritääristen johtajien ”totuuksista”. Määrittelihän Leninkin aikanaan totuuden ”asian esittämiseksi niin, että se hyödyttää sosialistista vallankumousta”.

Trumpilla on joitain päähänpiintymiä eli fix idéitä. Paras esimerkki on tällä hetkellä usko tuontitullien voimaan USA:n talouden – tai teollisuuden tuotannon kotimai-suuden – vahvistamisessa. Tuontitullien vahvistavaan voimaan hän uskoo huolimatta kaikkien makroekonomistien varoittelusta.

Toinen fix idé on USA:n maantieteellinen laajentaminen esimerkiksi liittämällä Kanada, Grönlanti ja Panama osiksi USA:ta. Merkillinen selvästi havaittava piirre on usko häneen kohdistuvan imartelun totuudenmukaisuuteen. Ja sitä käyttävät hyväkseen lähipiirin lisäksi ainakin Vladimir Putin. 

Ayn Randilta saadun maailmankuvan seurausta ovat myös inho erilaisia yhteistyö-organisaatioita kohtaan, esimerkkeinä YK ja EU. Samasta lähteestä kumpuaa myös inho heikkoja auttavia organisaatioita kohtaan ja sorrettujen oikeuksien puolesta tehtävä työ. Samasta filosofiasta tulee myös usko kaiken yritysten voiton tavoitte-lua rajoittamisen vahingollisuudesta. Olkoon jälleen esimerkkinä pyrkimys poistaa YK:n asiakirjoista termit tasa-arvo, ilmaston muutos ja inkluusio.

Alkupiste Trumpin äärimmäisen koville arvoille on hänen saamansa kotikasvatus. Sen päälle Ayn Randin filosofia asettui loistavasti. Trumpin lapsuudesta löytyy kuvaus linkistä Vaativa isä vääristi poikansa maailmankuvaa ja oli ”kaiken kauhun alullepanija” – tällainen oli Trumpin synkkä lapsuus perheen ”valittuna poikana” - Ilta-Sanomat

Kun ajattelemme Trumpin koulutusta, niin on todettava, että kandidaattitason kauppatieteellinen tausta ei riitä toimien makrotaloudellisten seurausten ymmär-tämiseen. Hän tarvitsisi lisäopintoja ja hyviä neuvonantajia, joita hänen lisäksi olisi uskottava. Ei näytä siltä, että hänellä olisi jotain kokonaisuuden kattavaa visiota puhumattakaan strategiasta.

Kun edellä olevaan lisäämme Trumpin uskon omiin neuvottelu- ja sopimustenteko-kykyihinsä, näyttää selvältä, että merkillisiä käänteitä USA:n politiikassa on jatkossakin odotettavissa. – Mutta myös Trumpin vastainen toiminta USA:ssa ja maailmassa ihan varmasti lisääntyy. Ensimmäiset merkit ovat jo näkyvissä.

On kuitenkin syytä hartaasti toivoa, ettei jatkossa ole tarvetta tehdä samanlaista analyysia mahdollisen presidentti J. D. Vancen arvoista ja päämääristä.

Vallankaappaus Washingtonissa

Ei voi kuin ihailla. Hyvin on Trump omaksunut Stalinin, Hitlerin, Erdoganin,  Putinin ja jokaisen kunnon diktaattorin tavat ja toiminnan. Kolmessa vuodessa maailman rikkain suurvalta on saatu polvilleen.  Menossa on Yhdysvaltojen lopun alku.

Menossa on vallankaappaus. Tunnuksettomat Vihreät Miehet ovat jo kaduilla kuten aikoinaan Krimillä. Hiljaisina, kuten heidän pitääkin olla. Nämä lain ja järjestyksen presidentin puolustajat on kuljetettu joka puolelta Yhdysvaltoja Washingtoniin, puolustamaan vallananastajan linnoitusta. Muuri sen ympärille on jo rakennettu. Taas yksi vaalilupaus toteutettu, vaikkei maksajana olekaan Meksiko.

Ilmeistä on jo nyt, että toiminta on yksityiskohtaisen tarkasti suunniteltu ja tehokkaasti johdettu. Tällaista sirkusta ei helpolla saada nopeasti aikaan. Ei edes jenkkilässä.

Taitavat entiset presidentit ja kenraalit liian myöhään herätä havaitsemaan kuinka vaarallisesta pellestä Trumpissa on kyse. Niinhän siinä onnistuessaan aina on käynyt.

Toivon vuosi 2020

"Kun tulevaisuuden historioitsija rakentaa syy-seuraussuhteitaan, koronapandemia on ketjussa se syy. Tässä vaiheessa kukaan ei vielä tiedä, mikä on sen seuraus. Epätietoisuuden takia tilanne tuntuu nyt niin pelottavalta" Sattuma ja sähläys selittävät paljon. Niin selittävät mutta ei minua ainakaan pelota.

Herätin tämän blogini keskellä koronakriisiä ja siitä meille aiheutuvien seurauksien johdosta. Koronavirus ja Mario Draghi  Olen joutunut havaitsemaan elämäni aikana valitettavan usein milloin yhteisö, me kaikki ajaudumme kriiseihin. Eikä sen merkitystä tulevaan arkipäivään tunnuta tajuttavan, hyväksymisestä nyt puhumattakaan. 

Mielestäni tuolloin, siis maaliskuun lopulla ei tämän kriisin vakavuutta meillä Suomessa todellakaan vielä laajasti ymmärretty.  Siksi olinkin positiivisesti yllättynyt, kun havaitsin saaneeni tukijan ajatuksilleni. Helikopterirahaa vai koronabondeja. Vihdoin joku "ymmärtää" tilanteen vaatimukset. (Vuonna 1992 syksyllä olin kokenut saman keskusteltuani silloisesta tilanteesta Jaakko Kianderin kanssa.)

Mutta olihan se arvattavissa. Reseptinä tarjotaan leikkauksia ja verojen korotuksia. Vihriälän raportti nostaa esiin toimia koronakriisin hoitamiseksi: kiinteistöveron ja alvin korottaminen, polttoaineveron nosto, eläkekannusteiden poisto, lukukausimaksut Samaa vanhaa paskaa, samassa vanhassa paketissa. Se siitä "laatikon ulkopuolelle" suuntautuneesta ja luovasta ajattelusta. 

Jo varsinaisena blogaamiseni aktiiviaikana seurasin Jan Hurrin artikkeleita ainakin siitä lähtien kun vuoden 2010 kesän korvilla - herranjestas siitä on jo kymmenen vuotta - kirjoitin artikkelin Pankkijärjestelmä sanoi poks! Pelureiden Ponzi-pyramiidi. Nyt hän palautti mieleen taas perusasioita. Raha on velkaa, muuhun sitä ei ole sidottu. Kommentti: Jälkipolville perinnöksi jäävä velkataakka on harhainen myytti

16.03.2020 CNBCn Kelly Evans haastatteli Ian Bremmeriä, Eurasia Groupin perustajaa hänen ajatuksistaan siitä, miten coronavirus vaikuttaa USAn talouteen. Political response to coronavirus outbreak is dysfunctional. (Ilmeisesti törmäsin tähän YouTubessa aprillipäivän tienoilla?) Selväksi tuli ainakin, että kyseessä voi, varsinkin pitkällä aikavälillä olla yhteiskunnan perusteita ravistava kokemus. Ja niinhän siinä ilmeisesti, ja toivottavasti käykin. Meillä Ilta-Sanomat uutisoi nyt, noin kuukautta myöhemmin samasta asiasta. USA:ssa keskustellaan nyt vakavasti kansalaispalkasta ja työläisten oikeuksista – mullistaako koronakriisi amerikkalaisen yhteiskunnan?

Yhteisöllinen kysymys–vastaus-sivusto Quora  antaa kenelle tahansa mahdollisuuden esittää vastattavaksi mitä tahansa kysymyksiä. Kuka tahansa voi vastata. Hyödyllisyyden perusteella annettu palaute määrittää sijoituksen. Mielestäni harvinaisen perusteellisen ja monipuolisen vastauksen alla olevan linkin kysymykseen antoi Matti Mäkelin jo huhtikuun alussa, viimeisin päivitys 28.04.2020 
Millä tavalla luulet koronakriisin muuttavan yhteiskuntaa? Analyysi on kaiken lisäksi pitkä, printattuna 19 sivua, mutta varsin hyvin perusteltu; suosittelen. Ainakin itselläni se herätti monia mietteitä.

Monia vuosia sitten olen tallettanut kirjanmerkkeihin TED-luennon vuodelta 2013, joka jo silloin puhutteli. Chrystia Freeland: The rise of the new global super-rich. Se kertoi siitä taloudellisesta epätasa-arvon kehityksestä, jonka seurauksien herättämisessä koronavirus on ilmeisesti ollut parhaana mahdollisena katalyyttinä. Se oli jo aikana ennen Thomas Pikketyn läpilyöntiteosta Pääoma 2000- luvulla. 

Nyt olen sitten löytänyt uutta: The Collapse of the American Empire

Kävisikö ihmiskunnalle niin hyvin, että korona herättäisi havaitsemaan?

Helikopterirahaa vai koronabondeja

Kumpia tahansa tai vaikka kumpiakin, mutta nopeasti. Kansainvälinen talous ei nappikaupoilla eikä tavanomaisin keinoin koronakriisin seurauksista selviä. Ei liioin ole todennäköistä että minkään yksittäisen valtion toimenpiteillä kriisin globaaleja vaikutuksia voitaisi kunnolla edes lieventää. Nyt on tehtävä dramaattisia, giganttisia ja nopeita ratkaisuja. Meidän tapauksessamme välineeksi tulevat EU ja EKP.

Hallituksen talouskriisiryhmää johtava Vesa Vihriälä ehdottaa, että Euroopan keskuspankki jakaisi kaikille jäsenmaille helikopterirahaa. Vesa Vihriälä thinks outside the box. Olen positiivisesti yllättynyt siitä, että kepulaistaustainen ekonomisti rohkenee katsoa totuutta silmiin. Tästä kriisistä ei tavanomaisin, perinteisin keinoin selvitä. Eikä meillä ole aikaa toistaa 2008 talouskriisin kiduttavaa kädenväätöä Kreikan velkojen vakuuksista.


Olenpa aihepiiristä aiemminkin kirjoitellut:

Koronavirus ja Mario Draghi

EU, EURO ja EUROBONDIT pelastavat Suomen

Rajat kiinni vaativat persut

Ja Hesariin:

Hakki soutaja
16.4. 12:59
Ilmoita asiaton viesti
Jos euro ja EU halutaan pelastaa on tässä konkreettinen tapa tehdä se. Riskinsä siinäkin, erityisesti sen aiheuttaman moraalikadon osalta, mutta viimeistään koronan aiheuttama globaali talouskriisi tuskin on muulla rauhanomaisella tavalla ratkaistavissa. Varsinkin, kun Euroopan perinteinen takuumies Yhdysvallat on hyvää vauhtia itsekin joutumassa kaaokseen. Sekä taloudellisesti, poliittisesti että yhteiskunnallisesti.

Sen sijaan 2008 kriisin jälkeiseen keskuspankkien aktiivisen rahan pumppaamisen kokemuksiin viitaten en oikein inflaation vaaraan jaksa uskoa. Sitä paitsi tavalla tai toisella kansainvälinen talous on saatava rivakasti käyntiin, jos rauhan maailmassa toivotaan säilyvän.

Rahan jaon kriteereistä ja reunaehdoista voidaan tosin keskustella, mutta tavalla tai toisella ihmiset on saatava kuluttamaan ja nopeasti.

Koronan jälkilasku

Ystäväni kirjoitti:

Tutkimukset osoittavat,  että influenssa (Italiankielestä ”vaikutus”) ja muut virussairaudet seuraavat samaa kaava kuin finanssikriisin leviämistä.

Kun Corona on ohi saamme raportteja taloudellisesta tartunnasta.
Suomen lainatarve (tasaustarve) tulee olemaan luokkaa 10 miljardia (vähintään, emme vielä tiedä, emmekä näe loppua).

Olisi vastuuntuntoista luopua uusien hävittäjien hankinnasta, ja sijoittaa vastaavat rahat (lainat) kattamaan Corona-kriisiä.

Lyödäänkö vetoa siitä, ettei näin tule tapahtumaan ?!

Minä vastasin suurin piirtein seuraavasti: 

Olen samaa mieltä; näin ei tule tapahtumaan. Ja hyvä niin. 

Meillä on jopa huomattavasti Trumpia vaarallisempi ja ainakin älykkäämpi veijari vallassa tuossa itärajan toisella puolella. Jos laiminlyömme puolustuslaitoksemme toimintakyvyn, hän voi - jopa ihan vaan näyttämisen halusta tai sisäpoliittisten pisteitten keräämiseksi - tehdä meistä omien imperialististen valtapyrkimystensä seuraavan uhrilampaan. (Esimerkkejä  viime vuosilta riittää.) 

Toisin kuin Ruotsilla, meillä ei ole hyvin varustautunutta puskurivaltiota "välmiehenä". Eikä EUn muista jäsenvaltioista taida silloinkaan meille apuja riittää.

Toisaalta kaikki EU/Euro-maat olemme samassa kusessa. Saattaa toki olla, että EU tähän Koronaan-kriisiin kukistuu. Silloin oman puolustusvoiman olemassaolo on meille edes jonkinlainen tae itsenäisyyden ja itsenäisen päätöksenteon mahdollisuuden säilymisestä. 

USA ei ole meille tae ollenkaan, ei ainakaan niin kauan kun nykyinen presidentti siellä valtoimenaan huseeraa. Ja vaikka se vuoden vaihteessa vaihtuisi kestäisi varmasti aika pitkään ennenkuin hänen ja hänen hallintonsa aiheuttama tihutyö jenkkien ulkopolitiikkaan saataisi uuden hallinnon toimesta korjattua. 

Jos taas käy niin, että EU ei hajoa se saattaisi tapansa mukaan vahvistua. Kuten tähänkin asti. Ainakin silloin kaikkien muidenkin maiden on huolehdittava taloutensa kuntoon saattamisesta yhteisillä pelisäännöillä. Silloin Suomen ongelmat ovat mittatappioita, joita pieni ja ketterä valtio hyvinkin saattaisi voida hyödykseen käyttää.

Muistetaan samalla koko ajan, että rahalla sinänsä ei ole arvoa. Ei liioin finanssi- eikä valuuttajärjestelmällä. Ne ovat valtioiden ja niiden välisiä sopimuksia. Tarvittaessa sopimuksia voi muuttaa. Kuten meidänkin elämän aikainen historiamme on usemmankin kerran todistanut. 

 

Kepu kilpailukykyä parantamassa

Lokakuussa 2008 kirjoitin tällä blogilla artikkelin otsikolla Hyssälän hössötys. Se käsitteli Kepun viimeisintä aluetuki-hanketta. Lääkelaitoksen pakkosiirtoa Helsingistä. 

Nyt kahdeksan vuoden kuluttua Hesari otsikoi analysoivan raporttinsa asiasta Lääkelaitos pakkosiirrettiin Kuopioon, vain kolme ihmistä muutti ja kymmenet irtisanoutuivat – HS kertoo, kuinka poliitikot ajoivat viraston tuhon partaalle. 

Vaikka en Jyrki Kataisen vaikutusta kepun valtuuksiin käsitellytkään, en tainnut olla kovin väärässä silloin? Silloin mielessä olivat vielä vastaavat aluetuki-ratkaisut Mavin ja Kemijärven Sellutehtaan tiimoilta. 

Puolueen pienen suurmiehen Mauri Pekkarisen vuosi vuodelta kalliimmaksi tulevasta energiapaketista ei tiedetty mitään. Eikä Pyhäjoen ydinvoimalan ulkopoliittinen rasite ole ansaitsemaansa huomiota julkisuudessa edes vielä saanut. Mitä nyt 

Ei ollut tietoa Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen 50 miljoonan kuprusta virheellisesti veloitettujen tukirahojen vaikutuksesta Mari Kiviniemen tulevaisuuteen, ei liioin Anne Bernerin Finavia - toilailuista, eikä nykymuotoisesta SoTesta ollenkaan. 

Ei ollut tietoa soffan valmistajien innovaatio- ja tuotekehitystuista, ei Talvivaaran toiminnan todellisuudesta, eikä sen lapsellista pelastusoperaatioista ollenkaan. 

Ja juuri eläkkeelle pelastuneen Liisa Hyssälän piikkiin saa myös panna toimeentulotukien maksatuksen epäonnistuneen siirron KELAan, joka jo parin kuukauden ajan on kyykyttänyt maamme heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia ihmisiä oikein olan takaa. Ja vielä lisää valtaa janotaan. 

Historia tulee toistamaan itseään myös SoTe-ratkaisun osalta. Kun kepulit ryhtyvät ajamaan perinteisiä arvojaan, siinä eivät asiantuntijain näkemykset tai varotukset paljoa paina. Hehän eivät näissä leikeissä maksumiehiksi jää. Me jäämme.

Kalliiksi kepu meille tulee. Itse asiassa se on kilpailukykymme keskeisin tappaja. 

Trump tappaa markkinatalouden ja paljon muutakin

Vuonna 1776, siis samana vuonna kuin Pohjois Amerikan Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus annettiin, lanseerasi AdamSmith  teoksessaan Kansojen varallisuus käsitteen Markkinoiden näkymätön käsi. Kirjassaan ”Smith kuvaili ihmisten yksittäisten vapaaehtoisten vaihtokauppojen verkostoa eli markkinataloutta vastapainona silloin vallinneelle, kansalliseen sääntelyyn ja etuoikeuksiin perustuvalle merkantilismille (Smithin keksimä nimitys).” Toimivat markkinat ovat paras tuotannon ja elinkeinojen ohjaaja; eivät kuninkaan, aateliston tai raharikkaitten monopolit ja muut etuoikeudet.

Tuota ”ihmisten yksittäisten vapaaehtoisten vaihtokauppojen verkostoa” on tavattu kutsua markkinataloudeksi, joka ylivoimaisuutensa johdosta on nyt kasvanut globaaliksi. Markkinat toimivat tehokkaasti ja terveesti kuitenkin ainoastaan silloin, jos tuottajat voivat vapaasti tuottaa ja myydä ja kuluttajat voivat vapaasti ostaa keneltä haluavat tai olla ostamatta. ”Heidän on voitava äänestää jaloillaan”.

Yleisellä tasolla tämä on ilmaistu täällä Euroopassa EUn neljänä vapautena.  ”Euroopan unionin perusperiaatteisiin kuuluu varmistaa ihmisten, omaisuuden, palvelujen ja rahan vapaa liikkuvuus unionin alueella. Samalla kielletään jyrkästi kaikenlainen syrjintä.” Voimme aina tietysti keskustella siitä, kuinka hyvin olemme nuo vapaudet onnistuneet toteuttamaan.

Euroopan Unioni toimii osana globaalia markkinataloutta, jossa samojen vapauksien pitäisi yhtälailla toimia, jos globaalin markkinatalouden yleensäkään halutaan toimivan.

Voimme keskustella myös siitä mikä on syy ja mikä seuraus, mutta joka tapauksessa demokratia ja markkinatalous kulkevat pitkälti käsi kädessä. Toimiakseen ne molemmat edellyttävät yhdessä laadittuja, ja ennen kaikkea yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä, kuten nuo edellä yleisellä tasolla mainitut neljä vapautta. (Moisten puuttuminen ja osin virheellinen, valikoitunut painottuminen on aiheuttunut globaalin markkinatalouden kriisin, joka nyt on laajentunut demokratian kriisiksi.)

Globaalissa taloudessa omaisuus, rahat ja palvelut ovat onnistuneet liikkumaan vapaasti. Ihmiset eivät. Osin syyt ovat ihmisissä itsessään; koulutus, osaaminen, kielitaito, sukulaisuus … toimivat tehokkainan esteinä. Viime aikoina mukaan on tullut liikkuvien työpaikkojen aiheuttama kasvava köyhyys, eriarvoisuus, pelko, kateus ja muurien (kaikenlaisten muurien) rakentaminen. Mutta markkinatalouden, myös globaalin markkinatalouden ja erityisesti uusliberalistisen globaalin markkinatalouden tehokkuuden edellytys on ihmisten vapaa liikkuminen.

Kannattaa samalla palauttaa mieliin, miksi ihmiset USAhan haluavat siirtyä. Pakolaiset ovat vuosikymmeniä muodostaneet erittäin halvan, usein jopa ilmaisen työvoiman jenkeille. Eikä ole kaukaa haettu ajatus, että nimenomaan jenkit ovat maahanmuuttoa pitkään edistäneetkin. Kun muuri estää liikkeen, kärsijänä on USAn talous. Ja mitä talous ensin, sitä yhteiskunta sen seurauksena. Samat seuraukset ovat jo nyt nähtävissä myös Euroopassa, talous- ja elintasopakolaisien kuvittelemistamme sosiaaliturvan norkkimiseen keskittymisestä riippumatta.

Vaaliuhkaustensa mukaisesti Donald Trump  on nyt alkanut rikkoa vapauksista ensisijaisinta ja keskeisintä; vapaata liikkuvuutta.  Sen seurauksena rapautuvat vapaakauppa ja markkinatalous. Ensin ehkä kansallisesti, myöhemmin kansainvälisesti. (Finanssi- ja muu suurteollisuus osaavat kyllä puolensa pitää.)

Parhaimmillaan ja todennäköisimmillään ne palautuvat vähintään takaisin entisiin, etuoikeutettujen "luokkien" hallitseman merkantilismin uomiin samalla tappaen yhteiskuntien dynamismin ja Luovan Tuhon. Näin siis ainakin, ellei Donaldin ajamille muutoksille tule loppua. Pahimmillaan ne johtavat jonkinlaiseen sotaan, sisällissotiin, kauppasotiin, maailmansotiin. Muurit kun eivät massoja estä. 1 , 2  . Eivät koskaan ole estäneet 3 .

Uusi alku työmarkkinoille - suuri puhallus

Kauan aikaa sitten kirjoitin aiheesta Hyssälän hössötys näkemyksiäni kepulien kehittämispolitiikan kauneimmista kukkasista. Nyt Hyssälän siirryttyä eläkkeelle asia palautui mieleen mm. seuraajansa haastattelussa Talouselämässä otsikolla 16 miljardin €:n vuosibudjetin vartija tuo organisaatioonsa säpinää: "Kelan pitää olla myös yhteiskunnallinen kehittäjä". 

Kaksi muutakin artikkelia panivat miettimään, mitä maassa oikein on tapahtumassa. Kokiksien talousgurun Juhanna Vartiaisen hölmöydenpoisto-resepteiksi, joilla pääsemme Ruotsiksi ja Facebook sivusto Orjafirmat.

Nyt alkaa selvitä, miksi maakuntahallinnon aikaansaaminen on ollut niin äärimmäisen keskeinen tavoite tuolle puolueelle. Vallasta ja rahasta siitä luonnollisesti on aina ollut kysymys. Jos valtion kautta SoTe - maakunnille ohjautuva rahoitus ohjautuu kepuleille perinteisesti "läänitetyn" Kelan kautta, kepu "hallinnoi" koko sotesektorin rahoituksen. Lisäksi kaikkien kepu-kuntien lopunkin rahoituksen ja niitä on määrällisesti paljon; erityisesti rintamaiden valtio-osuuksien vastaanottajina. Ja pisteenä i:n päälle puolueeseen kuulumattomille kuntalaisille työt löydetään erilaisilla palkattomilla työllisyys, kuntoutus ja harjoitustöillä, joita tuo Facebook sivusto listaa. Epätäydellisesti toki.

Julkinen puoluetuki yksityisrahotteiseksi, kunnallinen itsehallinto KORVATAAN maakunnallisella itsehallinnolla, puolueiden ja muiden etujärjestöjen lobbareiden kuristusote Eduskunnan päätöksentekoon katkaistaan, puolueiden omaisuuden ja niiden hallinnoimien ns. yleishyödyllisten yhteisöjen (vast.) yksityistäminen ja myyntitulon tulouttaminen valtiolle

Jos Suomelle oikeasti halutaan positiivinen tulevaisuus on turha rakennella sen paremmin uusia aluepoliittisia tukia kuin kasvattaa yhdellä tasolla jo muutenkin ylisuurta hallintoa. Keinot ovat huomattavasti yksinkertaisempia.

• Julkinen puoluetuki yksityisrahotteiseksi 
• Kunnallinen itsehallinto KORVATAAN maakunnallisella itsehallinnolla 
• Puolueiden ja muiden etujärjestöjen lobbareiden kuristusote Eduskunnan päätöksentekoon katkaistaan
• Puolueiden omaisuuden ja niiden hallinnoimien ns. yleishyödyllisten yhteisöjen (vast.) yksityistäminen ja myyntitulo tuloutetaan valtiolle

Hössötys on hölmöilyä.

Uusliberalistisen globaalin markkinatalouden vaihtoehdottomuuden pohja pettää?

Talouselämä lehden artikkeli Avautuminen ay-leiristä: "Hei markkinauskovaiset, teidän jumalanne on kuollut tai vähintään letkuissa" ohjasi STTKn Uutishuone blogille, Ralf Sundin artikkeliin Matalapalkkailta: Mitä sanomatta jäi…

Kieltämättä, markkinat eivät enää toimi kuin letkuissa nesteytettynä. Siitä voi hyvin olla Sundin kanssa samaa mieltä. Letkut on kuitenkin vahvasti kytketty. Ensin USAssa FEDin toimesta, sitten Euroopassa EKPn ja BOEn toimesta ja taitaapa Japanin BOJ olla aika aktiivinen myös. Keskuspankkien bittinikkarit suoltavat rahaa markkinoille tuhansin ja kymmenin tuhansin miljardein jo vuosien ajan. Ennen puhuttiin setelien painamisesta, katteettoman rahan luomisesta.

Pidän kuitenkin varsin epätodennäköisenä, että potilasta niiden avulla pelastetaan. Ne kun eivät rohdoillaan perussyytä poista. Syy on se, että nykyisin markkinat palvelevat vain yhtä sektoria. Finanssimarkkinoiden pelaajia.

Kun tähän vielä liitetään samaisessa Talouselämässä julkaistu Nyt tuli kova arvio: Tulosten raportoiminen kolmen kuukauden välein on idioottimaista , herää tällaisessa tuiki tavallisessa eläkeläisessäkin vähitellen toivo siitä, että uusliberalistisen globaalin markkinatalouden vaihtoehdottomuuteen alkaa vähitellen ilmaantua säröjä. Näin siitä huolimatta, että Morgan Stanleyn toimitusjohtaja James Gorman lausuu vain itsestään selvyyden kvartaalitalouden raportoinnin järjesttömyydestä, ei itse perusteesta. Ja väittääpä Mario Draghi ihan mitä tahansa setelirahoituksen ja trickle down filosofian vaikutuksista tulonjakoon.  Enää jää kaipaamaan H.C. Andersenin pientä tarkkasilmäistä totuudenpuhujaa, paljastajaa.

Länsimaisen markkinatalouden kuolema alkoi Milton Friedmanin ja Chicagon poikien edustaman uusklassisen talousteorian saadessa ylivallan ja lopullisen sinetin Bill Clintonin peruessa Glass-Steagall lain vuonna 1999. Sen seurauksina finanssisektorista ja yksinomaan sen lähtökohdista ja sen pelaajien intresseistä oli mahdollista rakentaa talouden itseisarvo. Eikä siihen kauan tarvittu. Alle 10 vuodessa koko järjestelmä saatiin kuralle. Kirjoitinkin siitä jo aikoinaan otsikolla Pankkijärjestelmä sanoi poks! Pelureiden Ponzi-pyramiidi.

Kun talouselämän koko huomio keskittyy sen keskeisimpään mitattavaan suureeseen - rahaan - jäävät talouden muut osaset - esimerkiksi tuotteet, tuotanto, työ, toimeentulo - ilman painoarvoa. Kun finanssilaitoksista ja niiden voitosta tulee itsetarkoitus, niiden yhteiskuntia palveleva funktio rapautuu ja lopulta päättyy. Nyt finanssitalojen on annettu kasvaa liian suuriksi kaatumaan ja entisten tuotannollisten yritysten tuloksellisuus edellyttää niidenkin muuttumista osaksi finanssisektoria.

Vaikka Sund ekonomisti onkin, uskallan suositella hänelle ja kaikille muillekin lukemista. Juuri suomeksikin julkaistua Ha-Joon Changin kirjaa Economics: The User´s Guide, Marja Hollon suomeksi kääntämä ja Into-kustannuksen julkaisema Taloustiede: Käyttäjän opas. Se on yhtä oikeaan osuvaa, helppoa ja riemastuttavaa lukemista kuin edellä mainitussa linkissä kuvailtu Louis Evenin kirjoitus The Money Myth Exploded.

Eikä sen jälkeen markkinatalouden lopullista kuolemaa kannata enää edes pelätä. Nyt jää vain nähtäväksi millä tavalla järjestelmä pelastetaan. Muutetaanko pelisäännöt ja painotukset itse vai itketäänkö ensin ja muutetaan ne vasta sitten, jää vain nähtäväksi. Valitettavasti historia kertoo ja nykyisyys näyttää, että ensin meidän on pakko itkeä.

Saarnaajan kirja 1:9

Mitä on ollut, sitä vastakin on; ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu. Ei ole mitään uutta auringon alla.


PS. 

Yllä oleva kirjoitus pohjautuu ensin mainittuun TE:n artikkeliin kirjoittamaani kommenttiin.

Ei Persua Presidentiksi

En puhu sen paremmin Soinista kuin Terhosta kuin Niinistöstäkään. Minulle Donald Trump ja hänen äänestäjäkuntansa kuuluvat samaan porukkaan, Persujen lahkoon. 

Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt, miten ihmeessä ja mihin maan rakoon demokratian esitaistelijana ja sen vakiintuneimpana vientiedustajana toimiva Yhdysvallat on itsensä pelannut, antamalla syntyä tilanteen, jossa ilmeisen mielenvikainen tai vahvasti muuten vain häiriintynyt miljardööri voi edes päästä vaihtoehdoksi valittaessa maalle presidenttiä? Edes tälle perinteisellä fifti-siksti tasolle. Hän on toinen kahdesta vaihtoehdosta.

Nyt ollaan jo tilanteessa, että osa hänet ehdokkaakseen nimenneen puolueen merkittävimmistä ja näkyvimmistä poliittisista vaikuttajista - suuri osa, vaiko peräti suurin osa - sanoutuu irti häntä kannattamasta. Esimerkkeinä vaikkapa McCain, Rice, Schwarzenegger, Romney, ja viimeksi kongressin puheenjohtajana toimiva Paul Ryan... 

Arvovaltaiset asiaa tuntevat ja taatusti neutraalit mediat - viimeksi USA Today ja Foreign Policy - julkaisevat toimituskuntiensa perusteltuja ja ennen kuulumattomia kannanottoja Trumpin kaikenpuolisesta sopimattomuudesta Yhdysvaltain presidentiksi.

Ja tästä kaikesta huolimatta häntä kannattavia mielipidekyselyjen mukaan riittää. Tällä hetkellä yli 40 % äänestäjistä. Ja alkaa näyttää siltä, että Trumpin kannatus on tasaisen vakaata, tapahtuupa mitä tahansa. Täytynee sitten vaan toivoa, että Clinton ei taas romahda?

Jotain on maan demokratiassa pahasti vialla, kun ilmeisesti ainoa varma, rauhanomainen keino estää vielä yhden seinähullun valinta suurvalla johtajaksi olisi, että hänet ehdokkaaksi asettanut puolue peruu hänen ehdokkuutensa. Olisiko monen edes mahdollista? Toivottavaa se ainakin olisi. 

Yhteiskuntasopimuksen 4. hautajaiset

Vai pitäisikö Ahon ja Vanhasen vastaavat viritelmät vielä laskea mukaan? Saapa nähdä kuin meidän käy.

Hallitus saa nyt tehdä sitä, minkä uskoo osaavansa; leikata, säästää, rajoittaa sopimusvapautta ja kurittaa kansalaisiaan.  Miten sillä kansakunta kasvuun saatetaan jää nähtäväksi. Työnantajat saavat mitä halusivat; pakkolait ja liittokohtaiset sopimukset. Miten sillä kilpailukykya ja kysyntää kasvatetaan on vielä hyvinkin epäselvää. AY-liike sai kolhuja, mutta ilmeisesti kahmalokaupalla lisää jäseniä. Kuka tekee työt, sitten kun maa on konkurssissa? Ainoa takuuvarma häviäjä on Suomi.

Kansalaiset saivat edes realityshown vailla vertaa. Tästähän on hyvä ponnistaa. Yhteiskunnallinen eripura saadaan nyt entistä helpommin kärjistymään.

Ainakin hallituksen ja sen ministerien toimet ovat osoittaneet uskomatonta tietämättömyyttä, osaamattomuutta ja täydellistä realiteettien ymmärtämättömyyttä. Ideologia on korvannut järjen. Ilmeisesti yhden iltapäivän "yleislakko" ei riittänyt vakuuttamaan hallituspuolueita siitä, että kansakunta on todella vauhdilla jakautumassa.

Kohta varmaan rusikoimme toisiamme taas tosissamme.

Tumpin törmäilyt hallintarekisterien ihmeellisessä maailmassa

Hallitus on ilmoittanut, että hallintorekisterin pelisääntöjen aikaansaaminen ei enää uuteen arvopaperilainsäädännön uudistamisehdotukseen sisälly. Suurin virhe, minkä puolueet - lähinnä kai oppositiopuolueet ja hallituspuolueitten itsenäisesti ja vastuullisesti ajattelevat kansanedustajt ja media voivat nyt asiassa tehdä - kansalaisten kannalta - on todeta, että homma hoidettu, hallintorekisterihän ei enää etene.

Silloin seurauksena on sama kuin Kehittyvien Maakuntien Suomen tuppeen sahattujen lautojen; kukaan ei selvitä Vanhasen mökkirakennelmien tilaa. Huomio keskittyy yksin asuntoon. Itse rakennetusta omakotitalosta lautoja ei todellakaan löytynyt. Kukaan ei vaivautunut mökillä edes käymään.

Nyt syyteoikeus tämän asian osalta on jo vanhentunut. Ja sattumapääministerimme potkii edelleen. Nyt kepulien eduskuntaryhmyrinä.

Tumppikin valehteli, toistuvasti, "omaa etuaan ajaen" ja tarkoituksellisesti eduskunnalle olennaisessa lainsäädännön perusteisiin liittyvässä asiassa. Ministerinä hän harhautti kansanedustajia uskomaan mustaa valkoiseksi. Miten ihmeessä kukaan voi enää häneen luottaa?

Tointa antaa myös konkreettisen viestin kokiksien vakaumuksellisille tytöille. Pelkkiin lupauksiin ja vakuutteluihin ei aina pidä uskoa.

Sipilän jälkeen kaaos ja kapina?

Alkaa olla valitettavan selvää, mihin Sipilän hallitus Suomea ajaa. Kaaokseen ja kapinaan. Sillä on siihen yhtä hyvät mahdollisuudet kuin Putlerilla Euroopan suhteen. Ja keinotkin ovat hyvin saman kaltaisia. Kasvatetaan yhteiskuntien ja yhteisöjen sisäistä eripuraa. Toistetaan omia totuuksia julkisessa mediassa niin kauan, että ne muuttuvat riittävän monelle totuuksiksi, vaikka eivät sellaisia välttämättä olekaan. Ainoa ero on, että Sipilä hajoittaa sisältä, Putler ulkoa.

Juha Sipilä tuskin on oikea mies kertomaan  mitkä ja kenenkä toimet ovat isänmaan etu. Samoin se, että tästä on järki kaukana. Sen verran naiivia, hapuilevaa, poukkoilevaa ja yksiniittisen etujärjestölähtöistä on toiminta viimeisen puolen vuoden aikana ollut. 

On tullut selväksi, että Sipilä ajaa kepun ja yritystoiminnan etuja. Yksinomaan, mainitussa järjestyksessä ja jälkimmäisen osalta siinä muodossa kuin hän onnistuneena yrittäjänä asian kokee. Vielä ei ole ilmennyt, että hän omaa etuaan ajaisi. (Kyllä senkin aika vielä koittaa?) 

On niinikään tullut selväksi, että syyllinen kilpailukyvyn nykytilanteeseen hänen mielestään on ay-liike, eivät suinkaan elinkeinoelämä eivätkä poliittinen järjestelmä. Korjaustoimenpiteiden maksajiksi on siksi pantava palkansaajat, kuten aikoinaan edeltäjänsä Esko Ahon vahvan markan puolustajatkin tekivät. Eikä pahitteeksi ole kurittaa tai ainakin pelotella kaikkia muitakin, jotka eivät onnistuneiksi yrittäjiksi ole heittäytyneet.

Mutta se kyllä ihmetyttää perustuuko hänen taistonsa yksikkötyökustannusten pienentämiseksi ja tapa jolla hän sitä ajaa muuhun, kuin edeltäjiensä epäonnistuneisiin yhteiskuntasopimus-aivoituksiin? Kaiken eisille tulleen osalta tämä yrittäjäguru on lähtenyt perse edellä puuhun. Yritys yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseen kepulaisilta lähtökohdista. Se tarkoittaa palkkatyöntekijöitten kyykyttämistä ja maatalous"yrittäjän" ja kepulaisten puolueaktiivien lisätukemista. 

Toimillaan, siis hallituksensa toimilla hän on kieltämättä saanut aikaan liikettä esimerkiksi työmarkkinoilla, mihin varmasti on syytä. Mutta onko jatkuva vastakkaisasettelun korostaminen ja kärjestäminen todella tarpeellista? Voiko kukaan kuvitella, että yrittäjät jatkossa tekevät yrityssektorin työt? Nyt vaikuttaa siltä, että sota on julistettu kaikille muille kuin yrityssektorin yrittäjille ja yritysten ylimmälle johdolle. 

Ei kansallisesta kriisistä selvitä sillä, että työmarkkinoiden valtaosa ajetaan kapinaan tai ainakin aktiivisesti vastustamaan johdon toimia. Yhteiskunnan kehittäminen edellyttää laajapohjaista yhteistyötä. Ei kansalaisten kyykyttämistä, syyllistämistä ja tarkoituksellista köyhdyttämistä.

EU ja EMU taitavat olla riistaa nyt

You can fool all of the people some of the time and some of the people all of the time, but you cannot fool all of the people all of the time. Alamme lähestyä euron ja EUn viimeistä rantaa, kun ns. vastuulliset Ainoan Oikean Totuuden opetuslapset ilmaisevat epäilyksensä uskontonsa oikeutuksesta. Tästä on tietysti pitkä matka loogiseen lopputulemaa. Mutta kun Mene, Tekel on seinään kirjoitettu on ajalla rajansa. Ja meillä pienen, vientivetoisen, Saksaa ja sen toimia peesavan kotimaisen johdon alkaisi olla korkea aika ryhdistäytyä. Kuten edeltäjiensä heitä ennen. Vuonna 1918 Saksan antauduttua ja vuonna 1944 kun Suomi oli jo tuhoutumassa ja Saksa taatusti joutuu antautumaan.

Kun katsoo näitä meidän nykyisiä talousviisaita ministereitä ja erityisesti Sipilää, Stubbia, Rehniä täytyy vaan toivoa, että elämän realiteetit heidätkin herättäisivät. Mutta yhtä valittaen on todettava, että tuskin. Vapaan mutta säädellyn markkinatalouden, ordoliberalismin usko istuu heissä syvällä. Ja ovathan he niin lähellä suurta tavoitettaan. Heidän lopullista voittoaan. Sitäpaitsi, taitaapi pojilla olla muuta mietittävää;  tarve piilottaa omaisuutta hallintarekistereillä ja taata Rosatomille Fennovoiman rakentaminen.

Seuraavana tämä porukka luo SoTe:n turhan ja ylimääräisen hierarkiataso tuomaan verovaroilla työtä  taantuville maaseutualueille. Tai toisin päin ilmaistuna, kasvatetaan vapaaehtoista kansallista maatalous - anteeksi kepulandia - tukea, parista miljardista vuodessa vähintään kolmin - nelinkertaiseksi. Saadaanpa samalla luotua uusi tuki- ja kuluautomaatti.

Vaan mitäpä me pienistä. Eihän meillä ole työttömiä edes puolta miljoonaa. Vielä.





Alla turhia yrityksiänä osallistua yhteiskunnalliseen kansalaiskeskusteluun.

Eilen Talouselämä uutisoi: "Talouslehti Financial Timesin toimittaja Wolfgang Münchau analysoi, että kriisien voidaan katsoa johtuvan kahdesta virheestä, jotka tehtiin 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Ensimmäinen on euron käyttöönotto ja toinen unionin laajentaminen 15 jäsenestä 28 jäseneen."http://www.talouselama.fi/uutiset/kova-arvio-nama-2-virhetta-tuhosivat-euroopan-6062112 

Tänään julkaistu tämän epäonnistumisen kommentaari. 

Jotain tarttis varmaan tehdä? Ja mitä nopeammin, sitä parempi. Tosin siitä huolehtien, että Musta Pekka ei jää käteemme.  Kuka kertoo kolmelle S:lle?

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/tassa-ovat-poliitikkojen-10-synkinta-lausuntoa-eu-n-tulevaisuudesta-6062485>

Kolme perättäistä kepulia pääministeriä serveeraamassa saman sisältöistä yhteiskuntasopimusta sopimusyhteiskunnan sijaan. Mitä testattavaa siihen enää jää? Ideologisesta linjasta tässä on kysymys, kun omille opetuslapsille ei maakunnissa töitä riitä julkisella puolella, siis verovaroin.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/metallipomo-demokraatille-teimme-sak-ssa-eraanlaisen-testin-jollei-sita-hyvaksyta-6062294>

Tässä vaiheessa ainoa neuvo tälle ryhmälle on; Go west young man, go west. (Sopii myös muodossa person)

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/tebatti/puheenvuoro/meilla-ei-ole-varaa-hukata-nuoria-6062110>

EU saattaa kieltämättä kuihtua haamuksi, mutta eurosta luopuminen edellyttää aktiivista toimintaa. Ja nyt kun ruma sana on sanoiksi puettu ja ääneen lausuttu, pitäisi kansallisvaltioiden vastuullisten poliitikkojen ymmärtää, että mitä nopeammin, sitä vähemmin vaurioin erosta selvitään. Siitä huolimatta, mitä Merkel ja Schäuble asiasta mieltä ovat.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/kova-arvio-nama-2-virhetta-tuhosivat-euroopan-6062112>

Kuten kirjoittavat hyvin tietävät perustuvat viimeisimmät Saksan "talousihmeet" velkojen anteeksiantoon ja viimeinen mahdollisuuteen harjoittaa omaan taloustilanteeseen hyvin soveltuvaa rahapolitiikkaa. ja Samalla se etu evätään muilta EMU-mailta joiden elinkeinoelämä raunioitetaan ja kansalaiset kurjistetaan. Kyllä moisella konseptilla muutama muukin emu-valtio voisi porskuttaa.

Siitä huolimatta, ei loikkimisessa mitään vikaa ole. Päin vastoin. Erityisesti jos hallitus keskittyisi siihen mihin se voi vaikuttaa kuten kuntarakenteeseen ja sote-sektorin organisointiin siten, että verotusta ja muita henkilöstösivukustannuksia voitaisi alentaa, kilpailukyky suorastaan kohisten paranisi. Ne kun ovat sektoreita, jotka pääsääntöisesti eivät yksityisen sektorin tai elinkeinoelämän toimenpitein parane.

Paikallisesta sopimisesta varmasti olisi hyötyä. Mutta kannattaa muistaa, että siitä ei välttämättä seuraa pienyritysten huima halu kasvaa ja työllistää. Elämään kun yrittäjänkin mielestä saattaa kuulua muutakin, varsinkin jos eläköitymiseen on enää muutama vuosi ja huoli yrityksen jatkuvuudesta painaa. Sen sijaan tuotekehitykseen, tutkimukseen ja koulutukseen tämä hallitus on ottanut selkeän vastuuttoman kannan. Vaan eipä tuo ihme ole; osaamattomin ja kokemattomin hallitus aikoihin.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/tebatti/vartiainen-ja-mykkanen-kolmiloikalla-ulos-synkkyyden-kehasta-6061506 >

Joku Invest in Finlandissa varmaan kuittaa mahtavat bonukset siitä, että suomalaiset luopuvat omistuksistaan? Ei se yksinomaan siunaukseksi ole, kuten nähty on ja jatkossa vielä enemmän nähdään.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/suorat-sijoitukset-suomeen-ennatystasolla-20-6061682>

Kertoisiko ennemminkin poikkeuksellisen alhaisesta nettotulotasosta ja sietämättömistä asuntojen hinnoista? Vaiko siitä, että rahan loppumisen pelosta suomalaiset haluavat osallistua talkoisiin uuden rahan luomiseksi?

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/suomalainen-taitaa-todella-tykata-velasta-nain-monella-yli-seitsemankymppisella-on-yha-asuntovelkaa-6061704>

Lähtökohtaisesti ainoa myös pitkällä aikavälillä taloudellisesti järkevä hallintouudistus Suomessa olisi siirtyminen kunnallisesta itsehallinnosta maakunnalliseen itsehallintoon. Aika on yksinkertaisesti ajanut itsenäisten kuntien ohi. Tosin kepun ohi ei pääse edes aika, järjestä nyt puhumattakaan. Ja me muut lampaat joudumme jälleen heidän valtapoliittisen viivytystaistelun maksumiehiksi.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/kuntaliitto-vaatii-sote-alueille-aitoa-itsehallintoa-6061619>

Arto

Vaikka olenkin samaa mieltä kanssasi siitä, että juuri pienet- ja keskisuuret yritykset ovat valtaisan ylenkatsottu, jopa hyljeksitty voimavara Suomessa en jaksa uskoa, että niistä Suomessa veturia rakennettaisi. Sitä vastaan puhuvat puolueitten poliittiset intohimot, virkamiesten vierastaminen, kanssaihmisten kateus ja yrittäjien ahneuden puute. Lisäksi on syytä muistaa, että ainakin Saksan kaksi viimeistä talousihmettä pohjautuu ulkomaiden sallimaan talouden akordiin, siis velkojen anteeksi antamiseen, eli niiden maksattamiseen muilla. Tämä viimeisin, eli eurokriisi on kieltämättä talousihmeistä ihmeellisin.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/meillakin-tarvittaisiin-salaisia-menestyjia-6060830>

Kun kansa seuraavan kerran haluaa ilmaista tyytymättömyytensä puolueiden harjoittamaan politiikkaan on syytä pitää mielessä myös Soinin Giljotiini.

Jytkyjengin hypetyselo on ohi. Viimeistään tämä giljotiinipäätös osoittaa, että kansanliikkeestä ja Soinin vaalitukiryhmästä on kasvanut puolue. Sen tunnusmerkistöä ovat itsenäisen ajattelun ja aktiivisuuden kammoaminen ja kieltäminen. Jos sellaista silti todetaan siitä rankaistaan.

Nykyisillä pelisäännöillä ei maassa demokratia toteudu, koska valtaosa kansalaisista ei hyväksy erilaisuutta eikä itsenäistä ajattelua. Meillä voi toimia vain joukkoäly, eli laumassa, johtajaa päättömästi seuraten.

Kohteesta <http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sebastian-tynkkynen-minut-on-erotettu-perussuomalaisista/5515654>

Kun maailman suurin tai toiseksi suurin kuluttajamarkkina-alue pakotetaan leikkaamaan  julkisen hallintonsa kuluja vuositolkulla vain siksi, että Saksa saisi parannettua yhteiskuntansa taseita ja samalla annetaan ohjeeksi kurjistaa muita euro-alueen yhteiskuntia ja kurittaa niiden kansalaisia, mitä muuta voi odottaa? Sipilälle kysymys; muistatko miten kävi mustalaisen hevosen?

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-tuli-paha-merkki-siita-etta-maailmankauppa-sukeltaa-rumasti-6060377>

Kun emme voi ulkomaiden kysyntään ja sen seurauksena vientikysyntäämme juurikaan vaikuttaa, olisi edes turvattava kotimainen kysyntä? Siihen, milloin vientikysyntä herää meillä ei tunnu juurikaan olevan vaikutusmahdollisuutta. Korkea kustannustaso on seurausta liian suuresta julkisesta sektorista. Loput menee mittatappion piikkiin.

Vihreät kompastuvat samaan kuin muutkin puolueet; näpertelyyn.

Meidän keskeisin ongelma on kysynnän kutistuminen. Niin kotimarkkinoilla kuten viennissäkin. Jatkuva leikkailu - sitähän on eri nimikkeillä harjoitettu jo 5 - 6 vuotta - johtaa "mustalaisen hevosen" kohtaloon. Me voimme finanssipolitiikalla suoranaisesti vaikuttaa vain kotimaan kysyntään, erityisesti siltä osin kuin kotimaan kysyntä kohdistuu kotimaiseen tuotantoon ja työhön. Leikkaamalla ja verotusta lisäämällä syömme kotimaan kysynnän ja pitkässä juoksussa myös viennin kilpailukyvyn paranemisen edellytyksiä.

Suurin kilpailukykymme este on kepulien vastustus järkevän, tarkoituksenmukaisen ja kilpailukykyisen paikallishallinnon luomiseksi. Se meille vastaa maksaakin, olipa sen rahoitus peräisin ihan keneltä tahansa. Tosiasiassa se kääntyy aina  kuitenkin veronmaksajan maksettavaksi. Meidän pitäisi siirtää kunnallinen itsehallinto maakunnalliseksi itsehallinnoksi. Pääsääntöisesti yksinkertaisesti siirtää kaikki nykyisten itsehallinnollisten kuntien oikeudet ja velvoitteet samalla tavalla itsehallinnollisille maakunnille. Mahdollisimman pienelle määrälle, eikä missään tapauksessa yli 15.

Mitä pienempi määrä maakuntia synnytetään, sitä kauemmin luotava rakenne pysyy kilpailukykyisenä. Nykyiset kunnat voivat halutessaan säilyä vaikka kepun perinneyhdistyksinä.

Kohteesta <http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/keskustasta-tyrmays-vihreiden-vaihtoehtobudjetille-mita-vihreytta-tama-on/710333/>

Kun kaikkien Suomen pikkuhitlereitten uskollisuudenvakuutus menee Saksan päättömyyksien peesaamiseen, ei itsenäisen Suomen epäitsenäisiltä pääministereiltä pidä itsenäistä ajattelua vaatia. Vaarantaa vielä urakehityksen Brysselissä.

Kun emme juurikaan voi rahamme arvoon nopeasti vaikuttaa pitäisi nykyhallituksen ensisijassa olla huolissaan kulutuskysynnän turvaamisesta. Vain siten investoinnit saadaan liikkeelle. Pankkien, sijoittajien ja valtioitten rahoittaminen EKPn helikopterirahalla ei kysyntälamaa poista. Tarvitaan työtä niille, joilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kuluttaa.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/professori-tassa-on-suomen-todellinen-ongelma-onko-kukaan-kuullut-suomen-paaministerin-sanoneen-aiheesta-mitaan-6059618>

Kammottavaa. Mihin kansanedustajia enää tarvitaan? Sitä paitsi tarvitsemme säästöjä. Puoluetoimistoissa on harakirin paikka sillä jaossa enää vahtimestarin pestejä. Nekin periferiassa.

Korkea aika kehittää parlamentarismimme vastaamaan nykytilaa; Eduskunnan kokoonpanoa muutetaan siten, että valituksi tulleitten puolueiden puheenjohtaja - vaihtoehtoisesti nykyinen tai entinen puoluesihteeri - käyttää kaikkien valituksi tulleitten kansanedustajien ääntä. Yksin.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/professori-ylella-suomen-itsenaisyydesta-turha-puhua-80-laeista-tulee-brysselista-6059362>

Entisenä Microsoftlaisena demari Jungneria eivät NSA ja Snowdenin paljastukset pelota, onhan puolueella ikiaikaista kokemusta myös CIA-rahoituksesta.  Kas kun ei toivo valtion turvallisuustietojen siirtoa Yandexin pilveen.

Kohteesta <ww.talouselama.fi/uutiset/nainko-syntyy-100-miljoonan-euron-vuosisaasto-jungner-ei-keneltakaan-pois-6059284> 

Sitä saa mitä tilaa. Eiköhän yhtiöittäminen ole ollut tietoista ja tarkoituksellista toimintaa poliittisilta puolueiltamme. Tieto kun tunnetusti lisää tuskaa; uudelleenvalinnan tuskaa. Tosin päätöksenteon toteutunut tuloksellisuus heijastaa hyvin sitä tietopohjaa, jolla ne tehdään.

Kohteesta <http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuntien-budjetointi-on-vinossa/4RYaiMdj>

EKPn paikallisen sivukonttorin päällikkönä Erkki varmaan tietää seuraukset? Ainakaan Nordea tältä osin lipsahtaa euro-alueen ulkopuolelle.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-pankin-liikanen-varoittaa-hs-ssa-nordean-suunnitelmasta-riski-suomen-veronmaksajille-6059333>

Mistä nyt tuulee, kun virkamies on tehnyt tolkullisen päätöksen jostain autoiluun liittyvästä?

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/viranomainen-muutti-linjaansa-radikaalisti-yle-nain-helposti-bensa-auto-muuttuu-nyt-flexifueliksi-6059332>

Rehula panee valtion maksumieheksi kuntien väheneville vastuille mutta kasvaville "tehtäville". Homma hoituisi yksinkertaisimmin luopumalla kunnallisesta itsehallinnosta ja korvaamalla se maakunnallisella itsehallinnolla.

Jos valtio pannaan vastuuseen nykyisin kuntien vastuulla olevasta SoTe-sektorista, sen pitäisi vaikuttaa myös kuntien miehitykseen. Mutta turhaa kuvitella. Kepu olisi vaarassa menettää äänestäjiä.

Kohteesta <http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/128662-hallitukselta-esitys-nain-sote-maksetaan-2-vaihtoehtoa#comment-671921>

Se mikä minua ihmetyttää on, että miksi tämä nyt olisi suuri uutinen. Sama meno työkkärillä, Te-ja Ely - keskuksilla on ollut menossa jo ainakin 25 vuotta. 

Ne ovat aina toimineet valtion, ei työttömän etujen yksisilmäisinä ajajina. Lähtökohtana on aina ollut, että jokainen työtön on työtä vieroksuva lintsari.

Huvittavinta asiassa on, että suuri osa henkilöstöstä on, tai ainakin aikoinaan oli itse entisiä työttömiä. Nyt työllistettyjä.

Rekisteröitynyt käyttäjä: Hakki

Kohteesta <http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2015/10/20/naimisissa-yrittajan-kanssa-uusi-yrittajariski/201513721/12?&posted=1&n=3#messageSent>

Jos päätöksentekijä vähänkään syvemmälti haluaa tilannetta miettiä, oikeassahan Lentäjäliitto on. Eikä tarvitse kuin käydä katsomassa 1000 - 2000 jalassa pääkaupunkiseutua, kun huomaa, että rakennusmaan akuutti, ei edes pitkän aikavälin puute ole syynä vimmaan ottaa Malmi asuinrakentamisen piiriin.

Vaan eipä tämä ole ensimmäinen kerta, kun poliitikot eivät katso nenäänsä pitemmälle. Tuskinpa viimeinenkään. Ja me veronmaksajat siitä kärsimme.

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2015/10/20/malmin-lentokentan-loppu-tuhoaa-kasvun-edellytyksia/201513732/12?&posted=1&n=1#messageSent

Suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin ei koskaan ole kuulunut sen paremmin suoraselkäisyys kuin puhuminen kasvokkain. Ja tarkastelukulma kattaa koko itsenäisyyden ajan.

Yhtä vähän kuin voidaan vaihtaa kansalaisia voidaan vaihtaa niitä edustavia kansanedustajia. Synnyttämämme rakenne taas pitää huolen siitä, että mikään ei vaaleilla oikeastaan muutu.

Kovin paljon meistä kuitenkin kertoo se, että emme korjaa sitä rakennetta, joka moisen mahdollistaa. Vaalirahoitusongelmien, siis vaalirahoituskorruption ennalta ehkäisemiseen on olemassa äärimmäisen yksinkertainen ja tehokas keino. Julkisen puoluerahoittamisen kieltäminen ja sen rikkomisen sanktiointi, sekä siirtyminen tulospohjaiseen yksityiseen rahoittamiseen. Eikä edellisen lisäksi juurikaan muuta vaadita kuin edellyttää perustuslain, erityisesti sen 29§ noudattamista ja sen rikkomisen sanktiointia.

Ei demokratian ylläpitäminen edellytä yksittäisen puolueen ylläpitämistä julkisista varoista. Tärkeää on, että niiden mahdollisuus rahoittaa toimintansa ja erityisesti vaalirahoituksensa voi perustua muuhunkin kuin itse verovaroista ulosmitattuun julkiseen puoluetukeen tai piilotettuun korruptioon ja Hyvä Veli-järjestelmiin.

Kohteesta <http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/128361-pimitetty-547-000-eu-nostettiin-esiin-kovia-vaitteita-suomen-suurimmasta#comment-671833>

Niin hylkäsi. Ja pettyneillä äänestäjillä on miettimisen paikka. Valitettavasti vaihtoehdot ovat yhtä petollisia, osin jopa pahempia.

Ongelmamme eivät ole yksittäiset poliitikot tai kansanedustajat. Ongelmamme on puoluejärjestelmän valta edustajiinsa ja se päätöksentekorakenne, jonka olemme antaneet kehittyä. Kansalaisten demokratiasta ei ole jäljellä kuin vaalit, loput 3 vuotta 11 kk maassa on korkeintaan puolueiden demokratia. Kansalaisteen ja kansakunnan asioista ne viis välittävät.

Politbyrokratiaksi rapautuneessa parlamentarismissamme on remontin paikka. Remontti ei voi tapahtua sillä, että antaa ääneensä jollekin muulle puolueelle - ihan kenelle tahansa sen ehdokkaalle - ei liioin jäämällä nukkumaan.

Ainoa rauhanomainen keino on muistaa äänestää ja jättää ääni, joka taatusti mitätöidään. Vain sillä tavalla puolue-edustuslaitoksen (=Eduskunnan) legitimiteetti, siis oikeus ja peruste edustaa kansalaisia yhteiskunnassa voidaan poistaa.

Kohteesta <http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015101720524301_uu.shtml> 

Suomen ongelmien perussyy - petetyt äänestäjät

Meillä on liikaa puolueita, ja niiden olemassaolemisen oikeutukseen ja toimintatapojen oikeellisuuteen luottavia liikkuvia äänestäjiä. Varsinkin nykyisin, kun puolueiden ajamissa politiikoissa ei enää ole eroa. Valta, oman edun maksimointi ja vastuuttomuus ovat puolueita keskeisimmin yhdistävät tekijät.

TimoSoinin letkeät mutta itsevaltaiset toimintatavat, hänen yltiökonservatiivinen ja totalitaarisuuteen taipuva mielenlaatunsa nyt viimeksi Sebastian Tynkkysen suhteen, joka luonne on ollut selvä jo viimeistään Tony Halmeen ajoista, sekä kepun perinteinen kalliiden hallintohimmeleiden rakentelu veronmaksajien kustannuksella oman valtansa pönkkittämiseksi, tällä kertaa taas SoTe-seikkailussa osoittavat kristallinkirkkaasti, että liikkuvista äänestäjistä ei protestin esittäjinä ole yleisten ja yhteisten asioittemme hoitamisen kannalta kuin haittaa ja harmia.

Puolueet ovat tasan samanlaisia jokainen. Ne toimivat vain omaa ja eliittinsä intressiä ajaen. Niiden toimintatapoihin eivät kannattajakunnan hetkelliset heilahtelut eikä kannattajien periaatteet mitään vaikuta. Antavat äänestäjälle vain uuden tilaisuuden pettyä.

Jos meillä jotain on liikaa niin puolueita, Itsenäisyyspuolueet, Muutokset ja ihan mitkä muut tahansa mukaan lukien. Historiamme (siis autonomian ajan loppu ja itsenäisyys) aikana niitä on ollut, laskutavasta riippuen runsaasti yli 100. Yksin niiden määrä osoittaa, että "ongelma" on kansalaisten korvien välissä, ei puolueissa sinänsä. Lisäksi 5,6 miljoonaisen kansan - äänioikeutettuja 4,2 miljoonaa - yleisten ja yhteisten asioiden hoitamiseen demokraattisesti riittää hyvin nykyisten eduskuntapuolueiden määrää (8) pienempikin porukka.

Puolueiden tapa toimia omissa sisäisissä asioissaan ei yhteiskuntaa välttämättä hetkauta suuntaan eikä toiseen. Lakeja niiden täytyy toki noudattaa, mutta sanktioita ei juurikaan ole ja syyttämisen kynnys on korkea. Tosin aina valtionhallinnosta löytyy Jonkkia ja Tarasteja, joihin hädän hetkellä turvata. Siltä osin poliittinen vastuu kuitenkin korostuu ja kannatus vaaleissa vaihtelee. Persujen ja Soinin ja jopa kepuleitten voi seuraavissa vaaleissa käydä joko hyvin, tai huonosti tai hyvin huonosti. (Arvio katsojan silmässä.) Ja tulos on silloin oikea.

Kansakunnan "ongelma" on se, että puolueiden valta ylittää selvästi kansanedustajien vallan. Valitsemme yksittäisistä ehdokkaista mutta puolue päättää. Puolueisiin kuulutaan, koska katsotaan, että joukossa on voimaa, ja siitä on etua oman näkemyksen edistämiselle. Mutta joukossa myös tyhmyys tiivistyy.

Yhteisten asioitten hoitamisen sijaan porukassa korostuu asianomaisen joukon etu, ei missään tapauksessa kansankokonaisuuden. Lopulta, kuten meillä nyt siitä tulee päätöksenteon kannalta keskeisin motiivi. Viimeistään silloin puolue on rapautunut etujärjestöksi, joilla ei pitäisi olla sijaa eduskunnassa ollenkaan. Pitkässä juoksussa tämä ilmenee erinomaisesti ja selkeimmin yleensä kepulien, demarien ja ruåtsalaisten päätöksenteossa. Soinin resupetteri-porukka on vasta puolueeksi muuttumassa.

Puolueiden "ottaessa vallan" valituilta kansanedustajilta, asioiden hoitaminen jää toisarvoiseksi ja siirrytään iltalypsyjen ja lehmänkauppojen alueelle. Kuitenkin meillä on eduskunnassa 200 valitsijoiden valtuuttamaa kansalaista, joilla olisi omaan älyyn, osaamiseen, koulutukseen, kokemukseen perustuva ja perustuslain nimenomaisella ”määräyksellä” oikeus käyttää itsenäistä arvostelukykyä ja päätösvaltaa toimissaan. (Perustuslain 29§) Sitovien ryhmäpäätösten ja kurinpitotoimien mahdollisuus saavat itsenäisen ajattelun kyllä ruotuun ja nöyräksi. Viimeistään sen tekee talous ainakin, jos haluaa tulla uudelleen valituksi.

Yksittäisen asian ratkaisemisen reunaehdot alkavat nykyisin olla jo sitä luokkaa, että "puolueideologia" ja "puolue-etu" vain hidastavat, sotkevat ja monimutkaistavat ratkaisujen aikaansaamista.Vertaa vaikka SoTe ja/tai kuntauudistus, jossa valmista ei saada aikaan millään ja lopulliseksi vaihtoehdoksi taitaa muodostua kallein ja tehottomin, joskin kepuleitten vallan jatkuvuuden turvaamisen kannalta tarkoituksenmukaisin.

Puolueilla toki on paikkansa toimivassakin parlamentaarisessa järjestelmässä, onhan ihminen - yksittäiset kansanedustajat mukaan lukien - sosiaalinen eläin. Valitettavan usein edelleen myös laumaeläin, mikä todellisen kriisin ja katastrofin aikana kieltämättä onkin lauman ensiarvoinen turvatakuu. Harvemmin tähän lainsäädännön arjessa kuitenkaan on tarvetta tukeutua.

Arjessa täytyisi saada asiat hoidettua mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti, mikä markkinataloudessa tarkoittaa myös taloudellisesti. Kansakunnan kannalta yksittäisen puolueen vallan turvaaminen ei ole tavoiteltavaa, vaikka puolueiden toiminta toimivalle demokratialle välttämätöntä onkin. Se on yksiselitteisen haitallista, kuten kokemukset yksipuoluejärjestelmistä kiistatta osoittavat.

Meillä ongelmaksi nousee puolueiden nykyinen rooli ja merkitys, joka ylittää nyt kansanedustajan roolin mennen tullen. Erinomaiset esimerkit tästä antoivat, Soinin Giljotiinin lisäksi viimeksi Kehittyvien Maakuntien Suomen vaalirahalahjomaskandaali.

Puolueiden roolin pitäisi yksinkertaisesti olla toimiminen samanmielisten poliitikkojen vaaliorganisationa ennen vaaleja ja korkeintaan valituksi tulleitten samanmielisten poliitikkojen vertaistukena ja yhteistyöelimenä omien ajatusten ja ideoiden pallotteluseinänä. Eikä missään vaiheessa päätöksentekijänä. Niiden nuorisosäätiöt, settlementit, sosiaalisen vuokratalotuotannon tarjoajat, turvapaikkamajoittajat, terveyskylpylät jne. toimivat lähinnä tehottomina julkisraahoitettuina markkinahäirikköinä, sen lisäksi että ovat puolueille hyödyllisiä säästöporsaita ja suojatyöpaikkoja. Niillä ei hyödyllistä merkitystä kansakunnalle arjessa ole. Ja kriiseissä lauma kyllä kasaantuu.

Arjen asiat pitäisi hoitaa asioina, joista kansanedustajat päättävät itsenäisesti. Jos haluamme valita maan parhaat kyvyt edustamaan itseämme kansallisessa päätöksenteossa, ja kuvittelemme heidät myös kansanedustajiksi saavamme, meidän on alettava keskittämään huomiomme ihmisiin, ei puolueisiin. Se taas edellyttää, että emme suostu valitsemaan kansanedustajiksi puolueiden valittavaksi tarjoamia vallattomia, impotenttejä ja kalliiksi meille tulevia napinpainajia.

Koska moisen muutoksen toteuttaminen vaarantaa aivan liian monen impotentin opetuslapsen ja puolueeksi itseään kutsuvan ihmislauman tulevaisuuden, on turha kuvitella, että muutos vapaaehtoista tietä onnistuisi. Järjestelmä ei muutosta kaipaa, eikä sitä edistä. Olipa tarve kuinka suuri tahansa, siihen ei yksikään puolue suostuisi.

Se ei myöskään toimi politiikan marginaaliin heittäytymällä, eikä varsinkaan jättämällä vaalit väliin, eli nukkumalla. Menneet vaalit – joka ikinen – ovat osoittaneet, että huoli äänestysaktiivisuudesta ja nukkuvien suuresta määrästä kestää korkeintaan viikon - kaksi. Positiivisia syitä äänestämättä jättämiselle on puolueiden ja niitä seuraavan median aivan liian helppo keksiä. Protestina nukkumisella ei enää ole merkitystä, se ei ole viesti. Sillä ei vaikutusta koska sitä ei mielletä teoksi vaan joko tyytyväisyydestä johtuvaksi toimettomuudeksi tai korkeintaan yhteiskunnasta syrjäytymiseksi. Kummastakaan porukasta ei niin väliä ole.

Kun aivan ilmeisesti kovin moni perinteisiin puolueisiin pettynyt ja protestiksi kaksissa viime vaaleissa äänestänyt persuja ja nyt uudestaan pettyneenä etsii nyt poliittiselle aktiivisuudelleen merkitystä ja uutta kotia olisin jälleen tarjoamassa vaihtoehtoa. Sitä avoimen kapinan lisäksi ainoaa vaihtoehtoa, jolla yksittäisellä kansalaisella on mahdollisuus aikaansaada poliittiseen järjestelmäämme muutos parempaan.

Annetaan äänestäjille aito syy äänestää kansakunnan puolesta. Poistetaan puolueilta oikeus edustaa meitä.

PS.

Tiedän, että vaalit vasta äsken olivat ja seuraavia saadaan odottaa yli kolme vuotta. Mutta ehdottamani vaihtoehdon ylivoimaisuus ei välttämättä kaikille ihan nopeasti aukene. Lisäksi projektin valmistelu ja äänestäjien mobilisointi vie aikaa, varsinkin kun keino ei ole ihan perinteinen, vaikkakin ammattilaisten toimesta tehokkaaksi ja toimivaksi todistettu. Ja jopa siitä huolimatta, että tällä tavalla äänestämisessä ei suoranaisia haittavaikutuksia olekaan varsinkaan, jos houkuttelevimpana vaihtoehtona on syrjäytyminen, nukkuminen tai jälleen pettyminen.