Poliittinen korruptio voi Suomessa edelleen hyvin?

YLE - Kohtuuhintaiset nuoriso­asunnot päätyivätkin asunto­sijoittajille Eivät poliitikot ilmeisesti hevillä opi ja niiden nuorisojärjestöt kulkevat teit isäin astumaa. Vai ovatko nuorisojärjestöt vain kehittyneet poliittisten toimintatapojen ammattikorkeakouluiksi? 

Nuorisosäätiö - jupakka noin kymmenen vuoden takaa tulee auttamatta mieleen. Se   kohdistui lähinnä Keskustan Matti Vanhasen ja Antti Kaikkosen johtamaan Nuorisosäätiöön. Siinä paloi yhteiskunnan rahaa roppakaupalla. Oppinako poliittista pohjaa laajennettiin? 

Nämä nyt puheena olevat vuokratalot on rakennuttanut Nuorisoasuntoliitto (NAL), Se on perinteikäs, poliittisiin nuorisojärjestöihin kytkeytyvä yhdistys. 1970-luvulla perustetun liiton jäseniin kuuluu kokoomuksen, keskustan, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton nuorisojärjestöjä.

Kymmenen vuotta sitten avainkäsitteiksi taisivat nousta Kehittyvien Maakuntien Suomi ja tuppeen sahatut, sittemmin kyllä kadonneet, laudat. 

Zeitenwende, von Chamberlane zu Churchill 2025

Mit der Veröffentlichung des Nationalen Sicherheitsplans 2025 rückt die aktuelle US-Regierung die Idee der Partikularinteressen wieder in den Vordergrund. George Orwells Roman „1984“ von 1949 droht Realität zu werden.

Der Plan geht von einem Großmachtwettbewerb aus, in dem die drei Großmächte – die USA, Russland und China – die Welt unter sich aufteilen. Die USA „kümmern“ sich um die westliche Hemisphäre, Russland um Europa und Asien (zumindest in dem Umfang, in dem die Regionen zeitweise zu Russland gehörten) und China um Südostasien (einschließlich Taiwan) und große Teile Afrikas. Dabei werden die Wünsche der betroffenen Staaten völlig ignoriert. Wohin die verbleibenden Gebiete Australiens und Neuseelands gelangen, interessiert wohl kaum eine der Großmächte, zumindest nicht zum jetzigen Zeitpunkt.

Den Reaktionen der Partner nach zu urteilen, könnte ich mir vorstellen, dass Trump in dieser Angelegenheit bereits eine vorläufige Vereinbarung mit Putin und vielleicht auch mit Xi Jinping getroffen hat. Zumindest haben alle drei ihre starke Unzufriedenheit mit der gegenwärtigen rechtsstaatlichen Weltordnung zum Ausdruck gebracht. Es ist höchste Zeit, dass wir alle aufwachen.

Wenn man als Finne und Europäer darüber nachdenkt, muss man das Gesamtbild und die Konsequenzen einer möglichen Umsetzung von Trumps Ideologie im Blick haben. Es genügt nicht, sich nur Sorgen um die Zerstörung der amerikanischen Demokratie, den Verlust eines so wichtigen Verbündeten oder gar den Zusammenbruch der NATO-Vorteile für die Sicherheit Europas oder Finnlands zu machen. Wir müssen aktiv werden, um eine solche Entwicklung zu verhindern.

Trumps bisheriges Vorgehen folgte offenbar dem Beispiel Neville Chamberlains in den späten 1930er Jahren und zielte auf Beschwichtigung und Nachsicht ab. Doch es hat sich einmal mehr als der falsche Weg erwiesen. Politiker, die nach Weltherrschaft streben – geschweige denn Schulrowdys – lassen sich nicht mit ständiger Beschwichtigung im Zaum halten.

Ein neuer Ansatz ist nötig, denn die veröffentlichte Nationale Sicherheitsstrategie ist eine echte Zeitenwende.

Zeitenwende, from Chamberlane to Churchill 2025

By releasing the National Security Plan 2025, the current US administration is clearly bringing the idea of ​​special interests back to prominence. The 1984 described in George Orwell's 1949 book threatens to come true.

The starting point of geopolitical thinking and the method of action to be implemented in the plan is a great power competition, in which the three great powers - the United States, Russia and China - divide the world among themselves. The United States "takes care" of the Western Hemisphere, Russia of Europe and Asia (in Asia, at least to the extent that the regions have belonged to Russia at some point in one way or another), and China of Southeast Asia (including Taiwan) and at least large parts of Africa. Completely without caring about what the states themselves want. Where the remaining remnants of the division Australia and New Zealand will end up is hardly of interest to any of the great powers, at least at this stage?

Judging by the reactions of the partners, I could also imagine that Trump has already made a preliminary agreement with Putin and perhaps Xi Jinping on this matter. At least all three have expressed their strong dissatisfaction with the current law- and rule-based world order. It is high time for the rest of us to wake up.

If you think about it as a Finn and a European, you have to think about the whole picture and the consequences if Trump is able to implement the ideology he has published. It is not enough to worry about the destruction of American democracy, the loss of a key ally, or even the erosion of NATO benefits for the security of Europe or Finland. We must start acting to prevent such a development.

While Trump's actions so far have been, apparently following the example of Neville Chamberlain in the late 1930s - aimed at appeasement - it has once again proven to be a wrong way to act. You can't keep politicians who are thirsty for "wannabe" world domination - let alone school bullies - in check with constant appeasement. A new approach is needed, because the published National Security Strategy is a real Zeitenwende.

Zeitenwende, Chamberlanesta Churchilliin 2025

Julkistamallaan Kansallisen Turvallisuuden Suunnitelman 2025 Yhdysvaltain nykyhallinto on selvästi nostamassa etupiiriajattelun jälleen kunniaan. Georg Orwellin 1949 jukaistun kirjan kuvaama 1984 uhkaa toteutua.

Geopoliittisen ajattelun lähtökohdaksi ja toteutettavaksi toimintatavaksi sunnitelmassa otetaan suurvaltakilpailu, jossa kolme suurta - Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina - jakavat maailman keskenään. Yhdysvallat ”huolehtii” läntisestä pallonpuoliskosta, Venäjä Euroopasta ja Aasiasta (Aasiassa vähintään niiltä osin, kuin alueet ovat jossain vaiheessa tavalla tai toisella kuuluneet Venäjään) ja Kiina Kaakkoisaasiasta (ml. Taiwan) ja ainakin suurista osista Afrikasta. Täysin siitä välittämättä mitä ao. valtiot itse haluavat. Mihin jakojäännöksiksi jäävät Australia ja Uusi Seelanti päätyvät tuskin ketään suurista ainakaan tässä vaiheessa edes kiinnostaa?

Kumppanuksien reaktioista päätellen voisin valitettavasti myös hyvin kuvitella, että Trump on asiasta jo alustavasti sopinut Putinin ja ehkä Xinkin kanssa. Ainakin kaikki kolme ovat tuoneet julki vahvan tyytymättömyytensä nykyiseen laki- ja sääntöperusteiseen maailmanjärjestykseen. Meidän muiden on korkea aika herätä.

Jos ajattelee asiaa suomalaisena ja eurooppalaisena on pakko miettiä kokonaisuuksia ja seurauksia siitä, jos Trump pystyy julkaisemansa ideologian toteuttamaan. Ei riitä, että huolestutaan Yhdysvaltojen demokratian tuhoutumisesta, tärkeimmäksi kohonneen liittolaisen menettämisestä tai edes NATO-hyötyjen romuttumisesta Euroopan tai Suomen turvallisuuden kannalta. On alettava toimia siten, että moinen kehitys estetään.

Kun tähän mennessä Trumpin tekemisiin on, ilmeisesti Nevil Chamberlanin esimerkkiä 1930-loppupuolelta seuraten - pyritty myöntyväisyyteen ja tyynnyttelemiseen - se on jälleen kerran osoittautunut virheelliseksi tavaksi toimia. Ei ”wannabe” maailmanherruutta janoavia poliitikkoja - kun ei edes koulukiusaajia, saada aisoihin jatkuvalla myöntyväisyydellä.

Tarvitaan uudenlainen ote, sillä julkaistu Kansallinen Turvallisuusstrategia on todellinen Zeitenwende. 

Sodan naamioiden riisumisesta arvopohjaiseen realismiin

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui kuuluisan kommenttinsa "Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät" Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Silloin elettiin helmikuun 24. päivää 2022. Sitä oli Venäjän presidentti Vladimir Putin pohjustanut pitkällä tiedotteella, lausunnolla tai perustelulla televisiossa kello 5 aamulla Moskovan aikaa.

Eurooppa, Yhdysvallat ja muu maailma heräsivät uuteen aikaan. Euroopassa alkoi ”strateeginen erikoisoperaatio", jonka kestoksi Putin arvioi vain päiviä tai korkeintaan muutamia viikkoja. Tällä hetkellä ollaan 1385. päivässä ja lähestytään hyvää vauhtia Neuvostoliiton ”Suuren Isänmaallisen sodan” 1417 päivän kestoa. Neljää kurjuuden ja kunnian vuotta raa´an sotilaallisen hyökkäyksen kohteelle – Ukrainalle.

Kun USA julkaisi vuoden 2025 Kansallisen Turvallisuuden Strategian se tapahtui julkistamalla koko 33 sivuisen julkaisun hallinnon nettisivuilla sen suuremmitta kommenteitta ja dramatiikkaa torstaina 4.12.2025. Sen vaikutus muuhun maailmaan ja varsinkin EUhun, Eurooppaan ja eurooppalaisiin tulee ilmeisesti olemaan Putinin aloittamaa toista ”NeuvostoVenäjän Suurta isänmaallista sotaa” vakavammat ja pitkäaikaisemmat.

Ohessa muutama linkki reaktioihin maailmalla:

Trump’sStrategy Shocks Europe And The World | News Round-Up

HowTrump’s Security Strategy Destroys The Old World Order

NewU.S. security strategy calls for regime change in Europe

Saulin ajoista maailmalla ja meilläkin on muuttunut paljon. Olemme liittyneet NATOon ja yhteistyömme liittokunnan ja sen muiden jäsenten kanssa jatkaa kiinteytymistään. Olemme esimerkiksi osana JEFiä ja meillä on Yhdysvaltojen kanssa erillinen DCA-sopimus.

On meillä uusi Tasavallan Presidenttikin, nyt hän on Göran Stubb. Vajaan vuoden kestäneen toimikautensa aikana hän on ehtinyt olla monessa mukana alkaen golfkisoissa Donald Trumpin joukkueessa, sopimassa USAn kanssa 11 jäänmurtajan aiesopimuksesta, neuvotella Ukrainan tukemisesta halukkaiden koalition osana jne. jne. ja hän on nyt kuulemma Euroopan 13. merkittävin valtionpäämies. Tämän tavallisen tallaajan mielestä hän on osoittautunut hyväksi valinnaksi.

Stubb on osoittanut Suomen ulkopolitiikan ohjenuoraksi arvopohjaisen realismin, joka pyrkii tasapainottamaan Suomen prusarvojen puolustamisen ja pragmaattisen, kansallisiin etuihin pohjautuvan ulkopolitiikan. Tosin kriitikoiden mukaan käsite voi olla niin laaja, että sen avulla voidaan lopulta perustella mitä tahansa ulkopoliittisia ratkaisuja tilanteen mukaan painottamalla joko arvoja tai realismia. Miten se siis eroaa jo kokemastamme reaalisosialistisesta suomettumisesta tulee USAn Turvallisuusstrategian myötä ehkä tarkemmin nyt testattua.

Lisäys kello 17.00

PS.

Vai olisiko tässä kaikessa kysymys vain Trumpin pakkomielteisestä tavata yrittää irroittautua jatkuvasti jylläävästä Epstein-skandaalista, joka uhkaa tuomita hänet pedofiiliksikin? 

On the US "peace deal" for Ukrain

My friend Matti Karvinen sent me his summary of the weekend trip of real estate developers/-investors to the Kremlin to meet with Putler. Since I largely agree with him, I am publishing it in three languages: Finnish, German and English. I admit to have included a few of my own views that arose in the stream of consciousness.

The negotiation trip of Wittkof and Kushner to Moscow has ended. And as expected, no results.

The fact is that Russia does not want peace or a ceasefire, but the complete subjugation of Ukraine. Now Donald Trump announces that he will completely stop financial aid to Ukraine. In other words, he is putting pressure on the victim of war and supporting the aggressor. The Russian attack four years ago is a completely indisputable matter, and so is Russia's goal to change borders through war, contrary to what it approved in the OSCE.

I see it this way, and so do all my family and acquaintances:

 In return for Ukraine giving up its nuclear weapons in 1994, it has or at least had security guarantees from the US, Britain and Russia. What has happened in Ukraine in 2014 and since is unequivocally a betrayal by the security guarantees given by Russia, the US and the UK. The US would have had the resources to stop Russia, but Presidents Obama, Biden and Trump betrayed Ukraine. And England has not fulfilled its commitment either.

 The EU's passivity and the under-measured aid to Ukraine in relation to its needs are irresponsible, short-sighted and morally shameful. In total, the support of the economically huge EU member states to Ukraine has been 0.1% of GDP! In response to Trump's intimidation to abandon NATO, they were ready in an instant to increase NATO's defense spending to 5% of GDP. Some of it could justifiably be invested in assisting Ukraine.

Despite the shortcomings of its own democracy, Ukraine is fighting against totalitarianism and for European democracy, freedom and equality. If its subjugation can be prevented, Ukraine can and will be able to begin developing into a Western European democracy.

 The goals of Russia’s staatsraison and military strategy have been openly presented by Putler, several leading Russian politicians and the press. It is quite clear that the goal is to continue the conquests in the coming years and use them to restore the geopolitical dominance of the Soviet era. The time horizon most often presented by researchers is five years.

 The EU’s bickering, cowardice and submission will mean the disintegration of the EU and NATO in the future. Russia and the USA are acting as disintegrators. Disintegrating NGOs, parties and entire states have already been created within the EU with Russian money and US support. In this disintegration and the future division agreed upon by Russia and the USA, Finland and, for example, Germany would apparently end up on different sides in the same way as in the Molotov-Rippentrop Pact signed by the Soviet Union and Nazi Germany in 1939.

 To get through this war without losing and surrendering to Russia, Ukraine needs money, weapons, ammunition, intelligence assistance and soldiers. The EU has enough of all of these or can get them with money. The money can be obtained either from the €200-300 billion of Russian money that is frozen in Belgium or by taking out a joint loan for the EU. The importance of money is best illustrated by the fact that €100 billion would be enough to recruit 100,000 mercenaries for years.

If this aid to Ukraine is decided, it will guarantee peace for Europe for decades. At the same time, the EU will also be saved, and it will find its purpose, self-respect and soul again.

 At least we Finns are not ready to sell our liberal democracy based on equality, the rule of law and broad civil liberties, like Trump's USA, for some Yankee construction projects and other deals in Russia. The memories of the Winter and Continuation Wars and the dark period of Finlandization are still vivid in our minds.

Ukrainan "rauhanneuvotteluista"

Ystäväni Matti Karvinen lähetti luettavakseni yhteenvetonsa kiinteistöjalostajien/ -sijoittajien viikonlopun toivioretkestä Kremliin Putleria tapaamaan. Kun itse olen hänen kanssaan pitkälti samaa mieltä julkaisen sen kolmella kielellä: suomeksi, saksaksi ja englanniksi. Olen liittänyt mukaan muutamia tajunnan virrassa syntyneitä omiakin näkemyksiä.

Wittkofin ja Kushnerin neuvottelumatka Moskovaan päättyi. Ja kuten odotettiin  Ei tulosta.

Fakta on, ettei Venäjä halua rauhaa tai aselepoa vaan Ukrainan täydellistä alistamista. Nyt Donald Trump ilmoittaa lopettavansa kokonaan rahallisen avun Ukrainalle. Eli hän painostaa sodan uhria ja tukee hyökkääjää. Venäjän hyökkäys neljä vuotta sitten on täysin kiistaton asia, ja samoin on Venäjän tavoite muuttaa rajoja sodan avulla ETYKssä hyväksymänsä vastaisesti.

Näen asian seuraavasti, ja samoin tilanteen näkevät kaikki perheeni jäsenet ja tuttavani:

 Sen vastineena, että Ukraina luopui ydinaseistaan vuonna 1994, sillä on tai ainakin oli USA:n, Britannian ja Venäjän antamat turvatakuut. Se mitä on tapahtunut Ukrainassa vuonna 2014 ja sen jälkeen on yksiselitteisesti turvatakuiden antajien Venäjän, USA:n ja UK:n petos. USA:lla olisi ollut resursseja pysäyttää Venäjä, mutta presidentit Obama, Biden ja Trump pettivät Ukrainan. Eikä ole Englantikaan sitoumustaan täyttänyt.

 EU:n passiivisuus ja Ukrainan tarpeisiin nähden alimitoitettu apu ovat  vastuuttomuutta, lyhytnäköisyyttä ja moraalisesti häpeällistä. Yhteen laskettuna taloudellisesti valtavan EU:n jäsenvaltioiden tuki Ukrainalle on ollut 0,1 % BKT:stä! Trumpin pelotteluun luopua NATOsta oltiin hetkessä valmiita nostamaan NATOn puolustusmenojen osuutta 5% BKTstä. Siitä osa voitaisi perustellusti sijoittaa Ukrainan avustamiseen. 

Oman demokratiansa puutteista huolimatta Ukraina käy taistelua totalitarismia vastaan ja eurooppalaisen demokratian, vapauden ja tasa-arvon puolesta. Jos sen alistaminen saadaan torjutuksi, Ukraina voi ja se kykenee aloittamaan  kehittymisen länsieurooppalaiseksi demokratiaksi.

 Venäjän staatsreasonin ja sotilasstrategian mukaisia tavoitteita Putler, useat Venäjän johtavat poliitikot ja lehdistö ovat esitelleet avoimesti. On täysin selvää, että tavoitteena on jatkaa valloituksia lähivuosina ja palauttaa niiden avulla Neuvostoliiton aikainen geopoliittinen valta-asema. Tutkijoiden useimmin esittämä aikahorisontti on viisi vuotta.

 EU:n riitely, pelkurimaisuus ja alistuneisuus merkitsevät jatkossa EU:n ja Naton hajoamista. Hajottajina toimivat Venäjä ja USA. EU:n sisälle on Venäjän rahoilla ja USA:n tuella jo luotu hajottamista tekeviä kansalaisjärjestöjä, puolueita ja kokonaisia valtioita. Tässä hajoamisessa ja Venäjän ja USA:n tulevaisuudessa sopimassa jaossa Suomi ja esimerkiksi Saksa ilmeisesti päätyisivät eri puolille samalla tavalla kuin Neuvostoliiton ja Natsisaksan vuonna 1939 solmimassa Molotov-Rippentrop-sopimuksessa.

 Selvitäkseen tästä sodasta ilman häviötä ja alistumista Venäjälle Ukraina tarvitsee rahaa, aseita, ammuksia, tiedusteluapua ja sotilaita. Näitä kaikkia on EU:lla riittävästi tai niitä saa rahalla. Rahat on mahdollista saada joko Belgiassa olevista ja jäädytetyistä 200 -300 mrd. € Venäjän rahoista tai ottamalla EU:lle yhteislainaa. Rahan merkitystä konkretisoi parhaiten se, että 100 mrd. riittäisi 100.000 palkkasotilaan rekrytointiin vuosiksi. 

Jos tämä apu Ukrainalle päätetään, niin se takaa Euroopalle rauhan kymmeniksi vuosiksi. Samalla myös EU pelastuu, ja se löytää jälleen tarkoituksensa,  itsekunnioituksensa ja sielunsa.

 Ainakaan me suomalaiset emme ole valmiita Trumpin USA:n tapaan myymään tasa-arvoon, oikeusvaltioperiaatteeseen ja laajoihin kansalaisten vapauksiin perustuvaa liberaalia demokratiaamme joitain Venäjällä toteutettavia jenkkien rakennusprojekteja ja muita dealejä vastaan. Talvi- ja jatkosodan muistot sekä suomettumisen synkkä aika ovat edelleen kirkkaina mielissämme.

Suul suuremmalla - saatanan tunarit

Aika-ajoin on hyvä palauttaa mieleen miten on aikaisemmin ajatellut yhteisten asioitten hoitamisesta. Nykyinen hallituksenpäätön meno pani tutkimaan menneitä suosiatksiani. Alla kopio artikkelista Hyvinvointivaltion madonluvut tiistailta 5. helmikuuta 2019, Paljon on vajaassa kuudessa vuodessa muuttunut mutta kusessa ollaan kumminkin. Ja yhä vain syvemmälle mennään.

Valtionvarainministeriön madonluvut on taas julkaistu. Terveen julkisen talouden - kestävyysvajeen poistamisen - tavoitteiksi asetetaan tulevalle hallitukselle, koostuipa se keistä tahansa

2 miljardin leikkaukset tai veronkorotukset vuosina 2020 - 2023 (ilmeisesti kunakin vuonna?), 

2 miljardin positiivinen vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen syntyisi luomalla 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä ja 

3 miljardin säästöt sosiaali- ja terveysuudistuksen avulla tavalla tai toisella  2020-luvun loppuun mennessä. 

Näin julkisen talouden kestävyysvaje pienenisi 7 miljardia ja voisimme kaikki taas vaipua itsetyytyväisyytemme uneen.

Ehdotukset, vai pitäisikö sittenkin sanoa ohjeet- vaiko peräti vaatimukset - on tehty puolueille, tulevien hallitusneuvottelujen pohjaksi. Edessä olevien eduskuntavaalien asetelmiin ne tuskin vaikuttavat, ne kun eivät lupaile sellaista minkä pohjalla mikään puolue uskoisi voivansa voittaa.

Millä tavalla leikkauksia tultaisi tulevaisuudessa tekemään on helppo arvata, kun kokemusta on monilta vuosilta. Eli viedään niiltä, joilla ei edelleenkään liikoja ole. Nyt uutta painotusta saadaan siirrettyä eläkeläisten kasvavalle määrälle. 

Kuten virkamiehetkin vakuuttavat tietävänsä, veronkorotuksiin meillä ei juurikaan ole varaa.

100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä on lähinnä hyvä toive kun näkyvissä jo nyt - kovin lyhyeksi jääneen kasvukauden jälkimainingeissa - on mm. maailmantalouden kääntyminen vähintäänkin taantumaan, globaalin kauppasodan merkit, keskeisten vientimaittemme jo alkanut laskukausi, kehittyvien maiden osaamisen jasen seurauksen kilpailukyvyn kasvu, brexit ja siihen verrattavissa olevien kauppasopimusverkkojen rapautuminen sekä kotimaan julkisen sektorin kiihtyvä tarve vähentää henkilöstön määrää kestävyysvajeen korjaamiseksi.

SoTe-uudistus tarvitaan mutta on itsestään selvää, että nykyisillä eväillä sen säästöt eivät tule toteutumaan. Todennäköisempi tulema on 3 miljardin lisäkulut. Ellei sitten anneta koko järjestelmän rapautua yksityistämällä koko paska kertaheitolla. Jo ajatusrakennelma, että julkisen sektorin tasolla yhden uuden 18- osaisen hallintotason lisääminen valtion ja kuntien rinnalle voisi tuoda merkittävää säästöä on lähinnä säälittävä. Hallintoa ei tarvita lisää kun eentistäkin on liiankin kanssa. 

Tämän blogin aktiivivuosina kirjoittelin aika ajoin käsityksiäni siitä mitä hallitusohjelmissa tarvittaisi. Niistä joitakin löytyy kirjoittamalla tämän blogin hakukenttään Hallitusohjelma. Aika on vaihtunut, ja painotukset varsinkin koulutuksen ja kehittämisen osalta ovat muuttuneet, mutta alla yksi mahdollinen ehdotus.

1. Kunnallisen itsehallinnon muuttaminen maakunnalliseksi itsehallinnoksi, tavoitteena muiden kuin suorittavassa työssä olevien virkamiesten määrää vähennetään 33% sekä palkkamenoilla että henkilömäärällä tarkasteltuna. 5 vuoden irtisanomissuojata luovutaan.


2. Neljän pääkaupunkiseudun kunnan yhdistäminen yhdeksi metropolikunnaksi siten, että muiden kuin suorittavassa työssä olevien virkamiesten määrää vähennetään 33% sekä palkkamenoilla että henkilömäärällä tarkasteltuna. 5 vuoden irtisanomissuojata luovutaan.


3. Korkeakoulujen, siis kaikkien yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen karsiminen 5% vuodessa, seuraavat 5 vuotta siten, että aloituspaikkoja vähennetään. Opiskelua kehitetään siten, että kaikille yhtenäistä yleisopiskelua seuraa erikoistumisopinot ja sitä mahdollinen tutkijakoulutus. Opintojen jatkamisen kriteerit laaditaan sellaisiksi, että ne vastaavat Suomen yhteiskunnan tarpeita ja kantokykyä. Ammatillista osaamista prioritoidaan.


4. Julkisen sektorin rekrytointikriteerien muuttaminen siten, että edellä kuvattu muutos tarjonnan määrässä huomioidaan. Periaatteena vaikkapa 40 opintoviikon karsiminen kustakin virasta.


5. Julkinen puoluetuki, sisältäen kaikki julkisen sektorin kontrollissa olevat yksiköt, laitokset, yhteisöt ja yritykset kielletään lailla. Puolueiden rahoitus muutetaan yksityisen, puolueiden johtaman rahaston tehtäväksi. Rahastoon saa lahjoittaa verovapaasti kuka tahansa. Puolueet jakavat varat vuosittain eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden saaman äänimäärän suhteessa. Rahaston pesämunaksi siirretään 5 vuoden puoluetukia vastaava rahamäärä, eikä 5 vuoden siirtymäkauden aikana saa jakaa vuosittain kuin enintään ½ vuotuisesta pesämunasta ja koko kerätty vapaaehtoisten lahjitusten määrästä.


6. Kansanedustajan edustamisoikeus rajoitetaan kahteen kauteen. Hallituksen jäsen ei voi samalla toimia kansanedustajana eikä kansanedustaja kunnanvaltuutettuna. Varamiehet tilalle koko vaalikauden ajaksi.


7. Eduskunnasta riippumattoman perustuslakituomioistuimen perustaminen. Perustuslain noudattamisen valvonta, erityisesti 29§ noudattamisen sanktiointi ja valvonta.


8. Puolueiden ”rahamassien” ja suojatyöpaikkoja tarjoavien yhteisöjen (nuorisosäätiöt, vanhuussäätiöt, yleishyödyllinen rakentaminen ja rakennuttaminen, vammaistyö, kansalaisopistot, jne. jne.) varojen konfiskointi ja niitä lähellä olevien yhteisöjen muuttaminen yleishyödyllisiksi siten, että yksittäisten puolueiden ja heitä edustavien puolueiden oma intressi niihin katkaistaan. Päällekäisyydet poistetaan.


9. Lakien ja "politiikkojen" vaikuttavuusarviointi on saatava pakolliseksi jo ennenkuin lait säädetään. Liian usein erilaisten alue-, investointi, elinkeino-, innovaatio-, jne. tukien ja alue-, kieli-, maahanmuutto-, korkeakoulu-, jne. politiikkojen toimeenpanon vaikutuksista ja niiden "kilpailutuksesta" ei ole nimeksikään tietoa. Päätöksiä ei saa enää tehdä mutu-perusteilla, kuten meillä on tavattu tehdä.


10. Yrittäjyyttä edistetään siten, että alkaville yrittäjille ja nykyisille 1 henkilön yrityksille myönnetään ensimmäiseksi viideksi vuodeksi mahdollisuus ilmoittautua alv-verovelvolliseksi vasta kun vuosittainen liikevaihto ylittää 30.000 euroa. Oikeus on henkilö- ja yhtiökohtainen. Järjestelyn edellytyksenä on sen 5 vuoden aikana yrittäjän, enintään alan ammattilaisen mukainen palkka ja mahdollisten voittovarojen rahastoiminen yhtiön käyttöön.

Seurauksena saattaisi demokraattinen markkinatalouspohjainen hyvinvointivaltio olla vielä pelastettavissa.

Samanmielisten maiden yhteinen puolustus

Eiköhän meille jokaiselle ole tullut selväksi, että USAn lupauksiin NATOn artikla 5 toteuttamiseen kaikissa olosuhteissa ei voi enää luottaa? Päivä päivältä vahvistuvat tiedot siitä, että Trumpin hallinto on muuttanut asennettaan 180 astetta, entistä pahinta perivihollistaan kohtaan.

Venäjä on nyt yhteistyökumppani ja entisiä hakataan kartulla kovasti. Aluevaatimukset, puolustuksen resurssointivaatimusten yli kaksinkertaistaminen kerta laakista, ystävien rankaiseminen asettamalla korkeita tullitariffeja, uuden avaukset esitetään uhkavaatimuksina niistä aiemmin edes keskustelematta jne. jne., eivät maailmanrauhaa - Euroopan rauhasta puhumattakaan - taatusti paranna. Nämä ennen kokemattomat toimet pakottavat EUn ja Euroopan muidenkin valtioiden miettimään mihin toimiin ryhtyä USAn suhteen.

Yksi keskeinen tekijä, jossa USAlla on ollut ylivertainen rooli – erityisesti NATOn vuoksi – on maanosan sotilaallinen turvallisuus. Kylmän sodan päättymisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on Eurooppa jättänyt puolustamisensa pitkälti USAn hoidettavaksi. Tämä on vuosien myötä useimmissa tapauksissa johtanut sekä kansallisten puolustusvoimien, puolustusteollisuuden ja puolustusvarustelun alasajoon. Samalla USAsta on tullut – ainakin alun perin sen nimenomaisesta halusta - Euroopan armeijoiden keskeinen turvallisuuden toimittaja.

Tämä järjestely on pitkään sopinut kummallekin osapuolelle; Euroopan valtioilla on ollut mahdollisuus panostaa kansalaisten elämänlaadun parantamiseen, jenkeillä mahdollisuus työllistää aseteollisuuttaan. Kaikki tämä on nyt muuttunut hetkessä, alkaen 20.tammikuuta 2025 klo 12.00 EST. Ja se kriisiytyi viimeistään viime perjantaina, 28.2. Trump/Vancen vs. Zelenskyn huutomaaotteluun.

Euroopan oman, yhteisen puolustuksen järjestäminen on useimmiten kai kaatunut USAn vastustukseen. Niin kaatui myös ensimmäinen yritys toisen maailmansodan jälkeen, kun vuonna 1948 perustettu, pelkästään Euroopan valtioista koostuva WEU  katsottiin turhaksi päällekkäisyydeksi. 4.4.1949 perustetulle NATOlle, ja lakkautettiin 2011. USA ja Kanada tulivat virallisesti osaksi Euroopan puolustusta vasta NATOon.

Hyvä yhteisesitys idean, siis Euroopan oman yhteisen puolustuksen historiasta löysin otsikon Could an “Army of Europe” Actually Happen? takaa. 

Nyt, huutomaaottelun seurauksena syntyi Tsekin presidentin ideasta ilmeisesti Britanniassa saman mielisten maiden koalitio, Coalition of the willing  Käsitykseni mukaan Macron on sen päätöksistä jo livennyt, ainakin siltä osin, ettei ole lähdössä Starmerin ja Zelenskyn kanssa Trumpille ”rauhansuunnitelmaa” esittelemään.

Vaan entäpä jos tästä tilapäiseksi tarkoitetusta ideasta kehitettäisi pysyvä malli tukemaan NATOa ja Euroopan tulevaisuutta? Euroopan yhteinen puolustus coalition of the willing. Viimeistään nyt kun NATOon ei kukaan ajatteleva enää voi 100 %sesti luottaa, on syytä harkita uudenlaisia vaihtoehtoja. YouTubessa törmäsin yhteen yksinkertaiseen ja selkeään vaihtoehtoon: A European Army - How Would It Actually Work? 

Heikot sortuu elon tiellä, jätkä sen kun porskuttaa.

Viime perjantain huutomaaottelu Trump/Vance vs. Zelensky Washingtonin ovaalissa huoneessa oli ennalta suunniteltu provokaatio. Sen tavoite oli yksinkertaisesti nöyryyttää Ukrainan presidenttiä antautumaan. Onneksi hänellä oli selkärankaa tarpeeksi olla antautumatta. Nyt Zelenskyn pitää kuulemma pyytää Trumpilta ja USAn kansalta anteeksi Trumpin ja JD Vancen loukkaavaa käytöstä!

Näin Trump on selvästi valinnut sijoittumisensa uuden maailmanjärjestyksen synnyttämisessä. Kuten diktaattorit kautta aikojen modus operandi on:Vahvat toimivat miten haluavat, heikot kärsivät kuten heidän täytyy. Kun Trump on nyt edennyt Heritage säätiön Project 2025 suunnitelman mukaisesti hän on ottanut tehtäväkseen USAn demokratian, sen kaikkien instituutioiden ja liittolaisuuksien rapauttamisen, oikeuslaitoksen ja perustuslain nollaamisen. Ja hän etenee sellaisella vauhdilla, niin järjestelmällisesti ja perusteellisesti, että hänen aiheuttamia vaurioita ei vuosiin voida korjata, vaikka valta USAssa vaihtuisi kahden tai neljän vuoden kuluttua.

Laajamittaiset suuret tullit ja tariffit rapauttavat globaalin kaupan. Trumpin päiväunet Panamasta, Kanadasta, Grönlannista ja Gazasta aiheuttava täysin uuden tilanteen maailmassa. Viimeisin avaus on pyytää Putin välittämään USAn ja Iranin yhteistoiminnan parantamiseksi. Kohta varmasti seuraa ilmoitus yhteistyöstä Kim Jong Unin kanssa, Ja lisää tulee taatusti.

Voidaksemme reagoida tuloksekkaasti meidän ulkopuolisten on tunnistettava hänen tapansa toimia ja hyväksyttävä sen seuraukset. Pax Americana on kuollut ja kuopattu, eikä siihen paluuta ole. Ruskij mir on voimissaan.

Euroopan valtiot ja erityisesti EUn ja NATOn jäsenten on tämä sisäistettävä ja toimittava sen mukaisesti. Nöyristely ja mielistely eivät toimintatapana ainakaan ole tehokkaita öykkärien riehumisen suitsemisessa. Samanmielisten maiden koalitio sen sijaan antaa hyvän mahdollisuuden toimia. Se vaatii luonnollisesti lisää osallistujia, selkeitä rakenteita, organisaation, materiaalit ja logistiikan ja ennen kaikkea johtajuutta.

Oikea aika toimia on nyt. Ja toimia nopeasti. On luotava plan B ennen kuin Trump tuhoaa viimeisetkin rippeet NATOn turvalausekkeiden luotettavuudesta. Euroopan on varauduttava kahden rintaman pitkään ”sotaan” vastustajinaan Putler ja Trump. Tulevaisuuden tummien pilvien hopeinen, positiivinen reunus on se, että Venäjä on heikoimmillaan juuri nyt ja seuraavat 2 – 3 vuotta, jos ajatellaan sen mahdollisia sotilaallisia vastatoimia.

Väittävät, että EU kehittyy kriiseissä. Ei kun kehittymään, vaihtoehdot ovat vähissä.

Millä tavalla USAn öykkäri-/koulukiusaajahallinnon kanssa tulee neuvotella?

Katseltuani ja kuunneltuani lukuisia videoklippejä Donald Trumpin ja Volodomir Zelenskyn viime perjantain huutomaaottelusta olen yrittänyt löytää vastauksen otsikon kysymykseen. Törmäsin Quorassa kanavaan Real Politik ja sen kirjoittajan John Peter James Kikic artikkeliin jonka annoin ChatGPTn kääntää suomeksi.

”PayPalin toinen perustaja Peter Thiel käytti tiettävästi 15 miljoonaa dollaria saadakseen JD Vancen valituksi senaattiin. Vance on Thielin valinta Donald Trumpin varapresidentiksi ja osa sopimusta, jossa Musk ja Thiel rahoittavat Trumpin vuoden 2024 presidentinvaalikampanjaa.

Zelenskyi olisi voinut vain nyökätä ja hymyillä Valkoisessa talossa, antaa kaiken disinformaation, loukkaukset ja solvaamisen mennä ohi korviensa, joita Vance ja Trump olivat hänen suuntaansa heitelleet. Hän olisi voinut sanoa ”Kiitos” 20 kertaa keskustelun aikana, hän olisi voinut pukeutua täydelliseen Ralph Laurenin pukuun — ja silti he olisivat sanoneet, että hän oli epäkunnioittava.

Koska tarkoitus oli nöyryyttää Zelenskyitä — siksi lehdistö pidettiin huoneessa neuvottelujen aikana, vaikka normaali käytäntö on, että kuvia otetaan muutaman minuutin ajan, minkä jälkeen toimittajat poistuvat.

Kuvittele, että maahasi tunkeutuu Euroopan suurin armeija ja kansaasi pommitetaan, kidutetaan ja tapetaan.

Kuvittele, että Amerikka vei sinulta ydinaseet (1 900 ydinkärkeä) ja lupasi suojella sinua vihamielisiltä hyökkäyksiltä — mutta on nyt hyökkääjän puolella.

Ja sitten vastapäätä istuu mies, jolla on silmänrajausta, ja kysyy: ”Miksi et osoita kiitollisuutta?”

Zelenskyi osoitti suurta itsehillintää.
JD Vance on petturi, joka tarkoituksella lietsoi riitaa.

Koko esitys oli käsikirjoitettu skandaalin synnyttämiseksi. Ja skandaalin jälkeen vaaditaan, että kaikki virkamiehet ja kongressin jäsenet ”seisovat Yhdysvaltain presidentin tukena.”

Nyt kyse ei ole enää Venäjä vs. Ukraina — vaan Trump vs. Zelenskyi.

Putin käytti samaa temppua hyökkäyksen alussa sanoen: ”Teidän täytyy tukea isänmaatanne, hinnalla millä hyvänsä.”
Hänen seuraava iskulauseensa oli: ”Kaikki etenee suunnitelman mukaan.”
Seuraava oli: ”Kun olemme aloittaneet, meidän täytyy viedä tämä loppuun.”
Seuraava: ”Kaikki erikoissotilasoperaation tavoitteet saavutetaan.”
Hänen viimeisin iskulauseensa: ”Se on, mitä on, se on Jumalan tahto.”

Kirjoitan tämän amerikkalaisille, jotta he tietävät, mitä odottaa tältä liukkaalta tieltä, jossa Amerikka asettuu kuolettavan vihollisensa Venäjän puolelle — meille kun väitetään, että tämä tapahtuu vain siksi, että Trumpin alaisuudessa ulkomaisten oligarkkien valitsema varapresidentti vaatii, että presidentti, jota hän avoimesti yritti nöyryyttää suorassa lähetyksessä, piti pintansa ja vastasi takaisin.

He käyttävät jokaista likaista temppua murtaakseen Zelenskyin ja pakottaakseen hänet luovuttamaan Ukrainan Putinille.”

Mielestäni kuvaus tapahtumasta, sen syistä ja seurauksista on hyvä ja asiallinen. Mutta se ei vastaa otsikon kysymykseen. Ja siihen kysymykseen Euroopan valtionpäämiesten ja NATOn muiden jäsenten on syytä löytää vastaus nopeasti. Pelkkä sormenheristely tai toruminen, mielistely tai alalivonta ei riitä. Tarvitaan aktiivista reaktiota ja toimintaa.

Pidetään fokus Trumpin tavoitteessa

USAssa on meneillään vallankaappausyritys, siis vasta yritys jossa istuva presidentti Donald Trump yrittää kaapata yhteiskunnan kaiken vallan itselleen.

• Irtisanoo päteviä epäpoliittisia virkamiehiä vaikkapa kenraaleja Armeijan,Laivaston ja Ilmavoimien johdosta ja esimerkiksi niidenoikeussektorista. ja
• Nimittää epäpäteviä lojalisteja esimerkiksi Kennedy, Hegseth, Patel, Gabbard,  (henkilöitä, joilla ei ole mitään muodollista tai kokemusperäistä osaamista) yhteiskunnan johtaville ja ratkaiseville paikoille
• Suitsii sananvapautta esimerkiksi toimittajien lähdesuojaa ja median mahdollisuuksia (rajoittaa Valkoisen Talon lehdistötilaisuuksiin osallistuvia medioita) valvoa hallinnon toimia.
• Pelottelee, kiristää ja uhkailee naapureitaan (Grönlanti, Kanada, Mexico, Panama) ja liittolaisiaan esimerkiksi Gaza, Jordanian kuningas, Ukrainan Mineraalisopimus
• Ilmeisesti omien preferenssiensä vuoksi on ilmeisesti edistämässä USAn pikaista irtautumista NATOsta, sallimassa, ellei peräti tukemassa Muskin Saksan parlamenttivaalivaikuttamista ja vaikkapa päätöstä äänestää YKssa leimaamatta Putinin Venäjää syypääksi Ukrainaan kohdistuvasta hyökkäyksestä.

Tässä vaiheessa Trumpilla on kaksi vuotta aikaa pitää huoli siitä, että onnistuu. Kolmesta valtakeskuksesta - Executive, Legislative , Judicial - hänellä on jo täysi valta ensimmäiseen, pitkälti toiseen ja kolmannesta Korkein oikeus. Mutta ote oikeuslaitokseen ja osavaltioiden vallankäyttöön vielä lipsuu. Ja sitten on vielä kansalaiset, joista noin puolet ei Trumppia ole valinnut.

Kun tarpeeksi spagettia seinään heittää, jotain jää aina kiinni. Ja nyt presidentin asetuksia käytetään sellaista vauhtia, jaa sellaisiin kohteisiin, että niiden kokonaisuuden alle voi hyvin piilottaa perustavoitteen: USAn demokratian romahduttaminen ja siirtymisen diktatoriseen yksinvaltaan. Ja kuten Trump jo ennen vaaleja lupasi; äänestäkää minua nyt, niin ei tämän jälkeen enää tarvitse äänestämään vaivautua.

Mihin me suomalaiset voimme luottaa kun keskeisin liittolaisemme on heittänyt yhteisiksi kokemamme arvot ylösalaisin? Luottamuksen voi menettää vain kerran. 

Mitä Trump haluaa, mihin tähtää?

Noin kahdeksankymppisten äijien "Toriparlamentti" tapasi jälleen täysilukuisena. Yksi jäsenistä oli valmistautunut tilaisuuteen lähettämällä vuonna 2017 tammikuun 17. päivänä - siis ennen Trumpin ensimmäisen kauden alkamista kirjoittamansa ja silloin myös lähettämänsä - spekulaation tulevasta Trumpin kaudesta. Sen julkistamiseen nyt tällä blogilla, yli 7 vuotta kirjoittamisen jälkeen, olen saanut häneltä luvan.

Miltä osin analyysia pitäisi tai täytyisi tarkenta nyt toisen kauden alussa? Nyt kun ensimmäisen kauden tapahtumat ovat tiedossamme ja toista kautta edetty kuukausi. 

TRUMP SPEKULAATIO  15.1.2017

Jo vaalikampanjan aikana ihmettelin mielessäni, miksi Trump haluaa presidentiksi , mies joka ei ole koskaan ollut politiikassa, joten kaikki kokemus puuttui, eikä vahvaa poliittista ambitiotakaan ollut esiintynyt.

Nyt virkaanastumisen kynnyksellä on todella syytä ihmetellä ja jopa pelätä. Vaalipropagandan aika on ohi, mutta Trumpin ulostulo on jämähtänyt samaan uraan, joka indikoi, että kyse on miehen perusluonteesta, agressivisuus, hyökkäys, virheidenkiisto, arvaamattomuus, etc. Ei siitä eroon päästä, jokaisella hallitsijalla on egonsa ja tyylinsä. Virkanimitykset vahvistavat teamista luodun samanhenkisen, jolla pedataan diktaattorimaista valta-asemaa, jolle vaalituloksen ällistyttävän värisuora tarjoaa valtakirjan seuraaville 2 vuodelle. Trumpin kaudella USA:n perustuslaki joutuu kovimpaan sitä kohdanneeseen testiinsä.

Uskon, että nyt siintävä poliittinen linja tulee olemaan vaarallinen niin Euroopalle kuin Suomelle. Ahtisaari on myös säikähtynyt, ei hän muuten nostaisi NATO-hakemusta toistuvasti esiin.

Saarikoskien kirjasta ilmeni, että isä-Trumpilla on ollut ratkaiseva rooli Donaldin psyykkeeseen ja arvomaailmaan. Hän oli Hitlerin aikakauden saksalainen, joka varmasti kuului ihailijoihin ja omaksui Hitler-Jugendista kasvatusperiaatteensa. Sekä kotikasvatus että koulutus oli epäinhimillisen tiukkaa ja opetti katsomaan elämää ”Dealin teon” merkeissä, jossa oli kaksi optiota. Voita tai kuole, häviö oli valtava häpeä ja isältä tuli turpiin. Tavoite Pyhittää Keinot! Donaldin veli ei kestänyt rääkkiä ja ajautui alkoholistiksi ja taisi tehdä itsemurhan. Trumpien ideologiassa menestyksen aavuttamiseksi tulee tavoitella monopolimaista tai jopa diktaattorimaista ympäristön luomista, sehän nitistäisi vastaanhangoittelijat. Siinä työssä varmasti auttaa menestyneiden Grynderien tärkeä työkalupakki, ”Lahjonta – kiristys – väkivalta”, joka todennäköisesti on oleellisesti avittanut Trumpia bisnes-imperiuminsa luomisessa.

Koska inhimillisen toiminnan takaa löytyy aina motiivit, kuten

1. ambitiot
2. ahneus eli voitontavoittelu
3. kunnian- ja vallanhimo
4. Turhautuminen vallitseviin oloihin
5. Nöyryytykset ja kostonhalu
6. Ylevät yhteiskunnalliset asiat, kuten parantaa terveydenhoitoa, koulutusta ja kulttuuria, eläkkeitä, naisten ja lasten asemaa.
7. maailmanparantajan halu (Make America Great Again) ja Rustbeltin duunareitten auttaminen etc. Kohentaa taloutta ja teolllisuutta.

Itsekukin voi miettiä, mitkä motiivit ja tavoitteet ovat Donaldin ajureita. Kolme ensimmäistä varmasti puhuttelee häntä, 4 ja 5 ovat vahvasti hänen sielussaan, 6 tuskin voisi vähempi kiinnostaa, mutta viimeisin, johon hänen kampanjansa fokusoi on vähiten uskottava. Se oli vain tarpeen voiton saavuttamiseksi. Ukko tuskin paskaakaan välittää duunareitten kohtalosta, jollei se edistä myös hänen omia bisneksiään.

Miltä hänen tavoitteensa näyttävät?

Tähän astinen tavoitteiden esittely on ollut niin holtitonta, että hänen puoluetoverinsakin ovat säikähtäneet. Mitt Romneylla oli samansuuntaista linjaa, mutta realistisella tasolla.

1 valtionvelan alasajo

2 verojen rajut leikkaukset

3 Puolustusmenojen suuret korotukset

4 Infrastruktuurin investointien raju lisääminen

5 vapaakauppasopimusten irtisanominen ja työpaikkojen palauttaminen USAan

6 duunareiden palkkatason nosto

7 Kiinaa koskeva Geopol. uhittelu ja tuontitullien palautus

8 Meksikon pakottaminen maksamaan muuri

9 Laittomien siirtolaisten raju palautusohjelma ja muslimien maahantulon blockaaminen.

10 Yhteistyö Putinin kanssa

o Nyt lähinnä sotilaallinen ISIS-vastainen toiminta, mutta sehän on Pandorran lipas, joka auettuaan saattaa levitä minne vain.

o Ei Hitlerkään kertonut uransa alussa, muita kuin kaikkien kannattamia tavoitteita. Ribbentropilla hämättin jonkun vuoden aikalisä

o Viime viikon CIA/FBI tietopaljastukset on järkyttäviä, en tajua miksei niitä levitetty jo ennen vaaleja.?!? Silloin ei olis näitä ongelmia.

o Yksi huolestuttavimmista oli tieto, että Trump on käynyt salaista kirjeenvaihtoa/yhteistyötä jo vuosituhannen vaihteesta. Ts. herää kysymys ovatko he jo vuosia suunnitelleet maailmanjärjestyksen muuttamista ja tietysti T-Tower bisnesten edistämistä.

Trumpin Geopoliittisesta linjasta on jo ilmennyt, että hän haluaa lisätä yhteistyötä Venäjän kanssa ja vähentää Kiinan kanssa, jota hän ilmeisesti inhoaa.

Kiinan estotonta kasvua globaalikaupan suhteen olenkin ihmetellyt jo 2000-luvun alusta alkaen, mutta kun siitä tuli globaali bisnes-dogmi, ei kukaan poliitikko lännessä ole uskaltanut poiketa linjasta, saatikaan kritisoida tai vaatia muutoksia. Länsi on todella ollut pahasti rähmällään Kiinan politiikassaan. Kauppatase oli Lännelle suotuisa noin Bushin talousromahdukseen asti, mutta sen jälkeen vaaka kallistui Kiinalle ja se ajaa jo kovaa vauhtia Lännestä ohi. Nyt WTO:n avulla ovia avattiin vielä lisää. Sen korjaamiseksi tiukka sopimusehtojen muutos olisi langennut tehtäväksi jo vuosia sitten, mutta kun maailman bisnes-eliitti näki sen suuryritysten voitontavoittelulle tärkeäksi, on ne aivopesseet poliitikot uskomaan sen autuuteen. 

Kiinan kustannustasolla ja nykyisellä kouluksella sekä modernilla teollisuudella, Euroopalla, eikä USA:llakaan ole mahdollisuuksia pitkässä juoksussa selvitä. Eurooppa on muuttumassa  ulkoilmamuseoksi. Trumpin voiton taustalla ollut Rustbeltin Redneck- kansa nousi ensimmäisenä barrikaadeille Globalisaatiota vastaan, mutta jatkoa seurannee, vaikka Euroopan kansojen painoarvo ei järkytä mannerlaattoja.

Kiinan kasvun vakavampi uhka on kuitenkin sotilaallinen, armeijaa varustetaan nopeasti. Monet siellä asuneet bisnesihmiset ovat kertoneet miten valistuneet kiinalaiset pitävät jo sotaa Amerikan kanssa todennäköisenä. Etelä-Kiinan meren varustelu on jo uhkaavan pitkällä. Se on sotilaallinen uhka niin USA:lle kuin Venäjällekin. Trumpin Taiwan avaus ja ulkomin. Tillersonin kommentit Spratly-saarista ovat todennäköisesti signaaleja tulevasta.

Entä miten tästä eteenpäin?

Nykyisen tiedon varassa voin hyvin spekuloida, että Trump ja Putin liitoutuisivat, ja sen lopullinen tavoite on Kiina. Ei Trumpia voi kauheasti kiinnostaa Arabien keskinäiset sodat kunhan ne pidetään ulkona USAsta.

Trumpin bisnesten kannalta hän ja Amerikka voi saavuttaa paljon enempi Venäjällä. Molemmilla on paljon toista osapuolta kiinnostavaa, Teknologia ja raaka-aineet. Heillä on myös yht.nimittäjä öljy, jonka tuotantoteknologiaa kehittämällä molemmat hyötyvät, USA vie kalustoa ja teknologiaa sinne. Tämä olisi sellainen Megapommi, joka jo ajatuksena saa Trumpin ratkeamaan innosta. 

Huom! Trumpilla on 2 vuotta aikaa rakentaa Presidentti-imperiuminsa. Normaalien demokraat-tisten toimien avulla Washington-DC:ssä hän ei millään ehdi saavuttamaan riittäviä tuloksia voidakseen jatkaa värisuoralla koko 4-v kautensa.

Dramaattisten silmänkääntötemppujen mestarina hänen ohjelmansa täytyy turvautua johonkin ennen-näkemättömään. Täytyy myös olettaa Demokraattien lopulta heräävän koomastaan ja käynnistävän massiivisen vastahyökkäyksen, kenties jopa turvautuen Trumpilaiseen propagandaan.

- Hiili- ja öljyteollisuuden paluu on takuuvarmaa, niiden avulla voi luoda kymmeniä tuhansia uusia (paluu)työpaikkoja ja tärkeimpänä juuri pahimmin kärsineille alueille.

- Suuryritysten uhkailu lisäveroilla, tulleilla, etc. jollei ne palauta tuotantoansa USA:n tulee myös auttamaan kohtuullisesti, mutta sitä rajoittanee yritysten kilpailukyvyn lasku. Sen vuoksi tuskin palkoissa nähdään parannusta, vain lisää paikkoja. Ekonomistit, mm. Paul Krugman väittää, että nämä toimet, vaikkakin näyttäviä ovat täysin riittämättömiä. 

- Vapaakauppasopimusten lopettaminen tuskin tuo mitään nopeita investointirynnäkköjä, joten niistä saatava hyöty kestää, jos toteutuu lainkaan.

- Infran rakentaminen varmasti luo paljon hyvää, koska maan infra on jo lähes mätää. Sitähän olisi korjattu jo vuosia sitten, mutta kun republikaanit on aina torpanneet sen kongressissa. Ilmeisesti niillä oli strategia, että siihen ryhdytään vasta heidän valtakaudella, jotta kunnia tulee heille.

- Armeijan investoinnit ja aseteollisuus saa ison boostin, joka myös tuo kontribuutionsa.

- Budjettien paisuminen yli äyräiden ja raju velkaantuminen tulee olemaan seurauksena.

- Näillä toimilla on varmaan huomattava vaikutus, mutta miten ne tulevat näkymään tavallisen kansan elämässä? Tuskin riittävästi, että värisuora saataisiin jatkumaan toiselle 2 vuoden kaudelle. 

SUUR- SPEKULAATION PAIKKA

Trumpin tausta panee minut uskomaan, että ei häntä Presidentin virkaan e.m. perinteiset poliittiset tavoitteet ole houkutelleet, nehän on kovin banaaleja ohjelmia, joita on jo kokeiltu vuosikymmenten ajan , aina välillä suuntaa muuttaen. Siihen tarvittiin paljon suuremmat Megatrendit, joita hän on lähtenyt ajamaan. Hän on taitavasti analysoinut ja ymmärtänyt maailman kipupisteet ohi perinteisen ekonomistien, analyytikoiden, poliitikkojen, etc. ajatusmallien. Kuten aina hän on lähtenyt kehittämään projektejaan epäortodoksisesti erilailla kuin käypä malli on ollut, siten yllättäen vastustajat. Ensin on pedattu ja modifioitu infraa hänelle sopivaksi ja siinä on poliitikkoja, virkamiehiä ja kaikkia esteenä olleita kypsytetty hänelle ominaisella työkalupakilla, joka tuskin päivänvaloa kestää, ei edes veroilmoituksen paljastamisen vertaa. Presidentin viran myötä aukeaa hänelle niin huikeat pelimerkit sekä omien bisnestensä kuin siinä ohessa maansa etujen ajamisessa (ns. ”Trickle Down”), että vanha kettukin sähköistyy.

Tällä tasolla asioita kypsytellessä mahdollisuudet tuntuvat kasvavan giganttisesti ja siksi Hän varmasti myös heräsi ottamaan koko maailman uuteen arviointiin,

- miksi Venäjä olisi USAn 1-vihollinen, nehän on valkoisia, joista voi myös hyötyä

- miksi Kiinaa pidetään USAn partnerina? Sehän on pahin kilpailija. Sitäpaitsi ne on jo sijoittaneet rahansa FED-lainapapereihin, mutta tuskin jatkavat niiden ostoa Trumpin aikana. Koska ylisuuresta rahoituksesta riskit kasvavat on velkojan syytä olla kiltisti. Trump on velkaviputemppujen Champion. Tällä agendalla hän tulee herkuttelemaan dealin teossa niin, että Kiinalaisetkin hämmästyvät.

- Kiinalaiset ovat pahimpia kilpailijoita, Länsi perusti JV-yrityksiä Kiinalaisten kanssa ja siten joutui luovuttamaan KnowHownsa sinne, jonka seurauksena ne nykyään tuottaa kaiken halvemmalla, jopa paremmin. Ei ne enää tarvi lännestä mitään, kuhan poliittisten suhteiden ylläpitämiseksi jotain ostavat.

- Kiinan, kuten muidenkin suurvaltojen menestyessä ennenpitkää nousee esiin sotilaalliset ambitiot. Ne ovat jo nyt vähintäin yhtä huolestuttavia kuin Arabimaailman ongelmat, eiku paljon vaarallisempia.

Lopputulos

Tätä kirjoittaessa ja viimeisen vuoden aikana koettuun perustuen luulen saaneeni pienen otteen Trumpin strategiasta.

Eikö ole hänelle tyypillistä panna kaikki entinen ylösalaisin, kuten jo Presidenttikampanjassa. Hän on myös tarkoituksella arvaamaton, koska silloin voi aina iskeä yllätyksellä. Yllätyshyökkäys on aina tehokkain keino yksittäisvoittojen saavuttamiseen.

Eihän hänellä ole aikomustakaan pelata millään perinteisen Politiikan ja vielä vähempi normi-diplomatian pelisäännöillä kuten yleensä demokratian ja perustuslakien sääntökirjaa noudattavat tekevät. Sehän on regulaatiota ja hänen linjansa on deregulaatio, kuten muillakin diktaattoreilla. Kun/jos saa vapautettua itsensä näistä kahleista rupeaa jo tuloksiakin syntymään, ja Putinin sekä Xi Jinpingin kanssa pääsee ikäänkuin samalle viivalle.

Uusi maailmanjärjestys

Uskon Trumpin jo sopineen Putinin kanssa uudesta maailmanjärjestyksestä. Hehän ovat molemmat perehtyneet Hitlerin toimintaan, Putin jo seuraakin sitä.

Nyt Trump tulee omaksumaan sitä soveltuvin osin.

- USA ja Venäjä käynnistävät valtavan yhteistyötoiminnan, se auttaa molempia välittömästi ja mahdollisesti luo riittäväästi Taloushyvää amerikkalaisille seuraavan välivaalin voittamiseksi.

- Kiinan kehityksen hillitseminen

- Yhdessä maat hyvinkin pystyvät siihen, Kauppasopimukset rukataan uusiksi, Teollisuuden ja kaupankäynnin painopisteet muutetaan.

Kiinan teollisuusmahtia ruvetaan rajoittamaan.

Globaalikentällä YK:ssa etc. tehdään yhteistyötä

Venäjä siirtää sotakalustoaan enempi Kiinan suuntaan ja myös keskinäistä yhteistyötä Aasiassa kehitetään.

Tätä spekulaatiota voisi jatkaa pitkäänkin, mutta siihen voisi nyt osallistua kaikki kiinnostuneet. Asiahan uhkaa muuttua nopeastikin amerikkalaisesta poliittisesta näytelmästä Globaalin tason ottelutantereeksi, joka varmasti tulee heijastumaan meidänkin arkeen.

Suomen kannalta kehitys ei välttämättä ehkä olekaan kovin paha. Hope so!

Kolme vuotta Venäjän sotaa ja NATOn artikla 5

Tänään on kulunut 3 vuotta siitä kun Putler alias Vladimir Putin komensi venäjän joukot hyökkäämään Ukrainaan. Kyseessä oli kaikin puolin provosoimaton sotatoimi, jota syyllinen itse kauan kutsui kaunistellen nimellä ”sotilaallinen erikoisoperaatio.” Mutta sota mikä sota.

Eri lähteiden mukaan Putler arvioi sen kestoksi enintään muutaman päivän tai korkeintaan muutaman viikon. Nyt noin 1.000.000 ihmisen kuolemaan tai vammautumiseen johtanut Putlerin egotrippi jatkuu kiihtyvällä voimalla. Viime yönä Venäjä ampui Ukrainaan noin 270 droonia, joista suurin osa kuulemma onneksi torjuttiin.

Maailmanlaajuisesti ukrainalaisia pakolaisia on yli 10 miljoonaa. Ukrainasta on tällä hetkellä lähes 6,5 miljoonaa pakolaista, jotka ovat hakeneet turvaa ulkomailta, ja noin 3,7 miljoonaa ihmistä on edelleen pakkosiirtolaisina maan sisällä. Nyt väkiluku on noin 37 miljoonaa sen oltua 1990-luvun alussa yli 50 miljoonaa.

Sotaan syyllinen on tällaisen tavallisen tallaajan tietojen perusteella yksiselitteisesti Venäjä tai vielä tarkemmin Putler. Sodan jatkumiseen näin kauan – vaikka ihan aikuisten oikeasti vihollisuuden alkoivat, Putlerin provosoimana jo vuonna 2014 - vaikuttavat monet syyt, joista keskeisin on ukrainalaisten puolustustahto. Toissijaisesti ilmeisesti länsivaltojen ml. EUn valtioiden antama henkinen ja materiaalinen tuki. Ja kolmantena länsivaltojen ml. EUn valtioiden eskalaatiopelko. Ydinasepelko, jota Putler on taitavilla ulostuloillaan istuttanut päättäjien mieleen. Samalla on koko ajan kuitenkin luvattu apua ”niin kauan kuin on tarpeen”.

Transaktionaalisen geopolitiikan perususkovainen Donald Trump sitten räjäytti potin. Avusta, jota sitäkään ei ole tarkkaan ilmaistu eikä määritelty, hän vaatii 50% Ukrainan mineraalivaroista. Tai ehkä jopa kaikista varoista kun sitäkään ei ole yksityiskohtaisesti tarkennettu. Jos mukaan vielä otetaan Trumpin vallassaolon ensimmäisten viikkojen muut uhkailut ja teot on selvää, että USAn varaan ei Ukraina voi tukeaan laskea.

Muut länsimaat, siis poislukien USA, alkavat olla totisen paikan edessä; Jatkaakko ja jos, niin millä tavalla Ukrainan tukemista?

Ukraina taistelee kunniakkaasti itsenäisyytensä puolesta. Mutta samalla vähintään Baltian maiden – Viron, Latvian, Liettuan –, Puolan, Moldovan, Suomen ja Georgian puolesta, Ne kun ovat maita, jotka kaikki joskus ovat olleet osa Venäjän Imperiumia. Ja ainakin kaikki nämä Putler haluaa palauttaa Äiti Venäjän mustankippeeseen yhteyteen. Implisiittisesti kaikkien muidenkin EU-maiden puolesta. Siis kaikkien niiden, jotka eivät ole vielä ymmärtäneet Putlerin visiota palauttaa Äiti Venäjän imperialistinen kunnia kukoistukseensa ja Pietari Suuren unelma; jäistä vapaat satamat Atlannilla. Ei hän huvikseen ole hehkuttanut Neuvostoliiton hajoamista viime vuosisadan pahimpana tapahtumana.

On kai täysin selvää, että yksin jätetty Ukraina tulee häviämään Venäjän aloittaman sodan ja tavalla tai toisella, se pakotettaisi vähintään osaksi sen etupiiriä tai jopa sen osaksi? Samalla Putler saa vahvistuksen visiolleen: lännen valtiot ovat vellihousuja ja niitä tulee kohdella sen mukaisella tavalla. Syödä kukin siten kuin elefantti syödään. Pala kerrallaan.

Ja kun USAan ei enää Trumpin aikana voi luottaa, uskaltaako Ukrainassa NATOonkaan? Kannattaa lukea tarkkaan se ”Musketti soturien” viides artikla. 5. artikla edellyttää yksimielistä päätöstä artiklan soveltamisesta ja kunkin jäsenmaan omaa päätöstä siitä tavasta, millä aikoo sitä soveltaa. Yksimielisyyden merkitys jo konkretisoitui Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä päätettäessä, eikö vain? Ja kyllä Trump ja Orban sen pelin osaa.

Yksittäin ja yllätettäessä kaikki Euroopan valtiot ovat samassa tilanteessa; Venäjä voi laskea voittavansa jokaisen. Ainoa takuuvarma tapa puolustautua Venäjää vastaan menestyksellä, on tehdä se yhdessä. Eikä yllätettynä. Mieluiten ennalta estäen tarpeen joutua tarttumaan aseisiin.

Meidät on heitetty bussin alle - miltä nyt tuntuu?

Ehtiikö Eurooppa herätä ennen Ukrainan tuhoa? Viimeiset kolme vuotta Eurooppalaisten valtioiden ns. vastuulliset johtajat ovat mantran tavoin hokeneet: ”Tuemme Ukrainan taistelua (itsenäisyytensä puolesta) Venäjän hyökkäystä vastaan niin kauan kuin tarvitaan”.

Kukaan ei ole tainnut julistaa ” Tuemme Ukrainan taistelua (itsenäisyytensä puolesta) Venäjän hyökkäystä vastaan niin kauan, että Ukraina voittaa.” Ei myöskään ole kuulunut julistuksia ...niin kauan että Venäjä ei voita tai ...niin kauan, että Venäjä häviää.”

Nyt kun Donald Trump on heittänyt NATOn ja Euroopan bussin alle, sännätään paniikissa sinne tänne, kuin lammaslauma suden päästyä juhlimaan. Kieltämättä alkaa olla kiire kun joudutaan kohtaamaan tulevaisuus, jonka ei uskottu koskaan tapahtuvan.

Ainoa Euroopan eliitistä, joka tuntuu toimivan määrätietoisesti ja tehtävänsä mukaisella vastuuntunnolla taitaa olla Volodomir Zelensky. Vaikka Trump on yrittänyt kusettaa jo edellisen presidenttikautensa aikana. Silloin Trump joutui virkasyytteeseen. Ilmeisesti siitä lähtien, arvaamattomaksi, äkkipikaiseksi ja pitkävihaiseksi tunnettu Trump myös on kantannut kaunaa Zelenskylle.

Silloin hän vaati palvelusta - oikeammin kiristi - kongressin päättämän sotilasavun lähettämisestä. Nyt 50% Ukrainan luonnonvaroista. Oliko kysymys mafioson ”I´m going to make you an offer you cannot refuse” vai ote hänen menestysteoksestaan The Art of the Deal? Toimillaan hän sai aikaan ainakin eurooppalaisten luottamuksen romahtamisen. Sitä ei enää helposti korjata. Luottamuksen kun voi menettää vain kerran. Se siitä Pax Americanasta.

Pax Americana on nyt kuollut ja kuopattu. Olemme siirtyneet toiseen todellisuuteen. Mitä nopeammin johtajamme tämän ymmärtävät sitä todennäköisempää on Euroopan säilyminen oikeusvaltioina ja liberaaleina demokratioina. Muutama mätä omena löytyy jo täältäkin. Mutta diktatuurien nousut ja tuhot on jo katkerasti koettu vajaat sata vuotta sitten. 

Todella, kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen. Ja sitten toimeen ja äkkiä.

Risto Ryti ja Dallapee orkesteri esittävät kappaleen ”kusessa ollaan”.

YLEn sivuilla Erkki Tuomioja on tänään konkretisoinut nykytilanteen: Suomi ei voi enää luottaa Naton turvatakuisiin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vuoksi. Ja hän jatkaa:

”On aika ilmeistä, että Trump ei tule vaarantamaan mitään amerikkalaisia etuja Suomen eikä minkään muunkaan maan vuoksi. Ei voi luottaa siihen, että amerikkalaisia joukkoja lähetettäisiin Suomeen, jos tänne joku yrittäisi tulla.

Nyt nähdään, että Ukrainaa heitetään bussin alle. Kyllä sinne voivat mennä Baltian maat ja Suomikin, Tuomioja sanoo Ylelle.

Trumpin käyttäytyminen Ukrainaa kohtaan ja hänen uhkailunsa Nato-kumppani Tanskalle Grönlannin ottamisesta osoittavat, ettei häneen voi luottaa, Tuomioja sanoo Ylelle.”

Risto Ryti ja Dallapee orkesteri esittävät kappaleen ”kusessa ollaan”. Tiedä häntä mistä moinen fraasi on mieleeni jäänyt. Mutta mielessä se on edelleen, kun itse lähestyn kahdeksaakymmentä, eikä kohdalleni ole onneksi sotia sattunut.

Nyt alan olla pohteissani. En itseni vuoksi vaan lasteni, lastenlasteni ja kaikkien meidän suomalaisten, myös kaikkien kanssa-eurooppalaisten vuoksi. Sillä kaiken sen ja kaikki ne Trump asettaa, hänen määrittämän diilin kohteeksi, kaupankäynnin kohteeksi.

Yrittäessäni löytää tolkkua nykytapahtumista, käännyn usein historian tarkasteluun. Eihän historia toista itseään, kyllähän minä sen tiedän, ei koskaan ole, mutta ajatus siitä miten on aiemmin toimittu ja mitä siitä on todistetusti seurannut, toivottavasti auttaa minua jäsentämään nykyisiä tilanteita.

Tässä kaksi somesta kaapattua, satunnaista helmeä.

Adel Aalin The History Behind News Podcast Is America Repeating Germany's Past Mistakes?

Timothy Snyderin essee Substackillä The Weak Strongman