perjantai 7. huhtikuuta 2017

Mitäpä Trump ei tekisi presidenttiyden säilyttääkseen

Politiikassa asiat ovat sitä miltä ne näyttävät? Myös geopolitiikassa.

Kyyneleet Syyrian kaasutetuista siviileistä saattavat toki olla aitoja. Mutta kaiken sen kurjuuden ja pelon rinnalla, mitä Trump on valtansa vajaan 100 päivän aikana maailmalla alkuun saattanut, ovat ne 100 kuollutta (lapset ja naiset ml.) kuitenkin aika pientä.

Ennalta arvaamattomasta valehtelijasta ja "diilien mestarista" on kehittymässä entistäkin itsekeskeisempi ja vastuuttomampi peluri aiempaakin korkeammalla jalostuneisuuden tasolla. Ja tämän miehen käytössä on vielä maailman selvästi voimakkain sotilaallinen voima. Eikä sormi suinkaan ole ajan hermolla vaan mielihalujen vietävissä laukaisunapin päällä. Amerikkalaisen tykkivenediplomatian uusi alku.

Ilmeisesti kansakunnan yhdistäminen vaatii nyt samaa medisiiniä, joita sekä ystävänsä Putler ja liittolaisensa Erdogan ovat viime vuodet menestyksellä käyttäneet kääntämään ns. suuren yleisön huomion pois omista ongelmista. Kohti uusia seikkailuja ja uutta rintamaa. Ja ennen Pohjois-Koreaa, mikä olisikaan parempi koekenttä?

Kaikki häneen, hänen perheeseensä ja hallintonsa toimiin kohdistuvat tutkimukset ja varsinkin niiden toimiin suhteessa Venäjään ja vaaleihin vaativat "sankarillista ja näyttävää johtajuutta". Muuten saattaa vasta kasvamassa oleva valta hävitä ennen kuin sitä on oikeasti edes saatu haltuun. Ja tässä lyödään monta kärpästä kerralla; erityisesti aiemmat sopuilut Venäjänkin kanssa tehdään kertaheitolle täysin epä-uskottaviksi.

Tapahtumia voi toki tulkita monella tavalla, mutta ensisijaisesti tältä tämä moraalisen ristiretken motivoima tilanne minusta näyttää.


PS.

Mutta täytyy Mestarin tyylitajua kyllä ihailla. Merkelin vierailua Trump kunnioitti esittämällä 350 miljardin laskun. Kiinan keisaria 59 risteilyohjuksen ilotulituksella. Hieno alku yhteistyölle?