tiistai 30. maaliskuuta 2010

Vaihtoehtoja vaihtoehdottomuuteen

 


Kriisit ovat kuulemma sekä uhkia että mahdollisuuksia.

Sdp:n puoluesihteeri Ari Korhonen on valittu Turun apulaiskaupunginjohtajan viransijaiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti asiasta. Helsingissä vihreitten Sauri saa pitää apulaiskaupunginjohtajan paikkansa, vaikka paikka ei liene vielä virallisesti edes haussa. Ja Uudenmaanliiton "ilmassa leijuva huippu", tarpeeton kehityspäällikön paikka on jo varmaankin täytetty yhdellä vihreällä tyhjäntoimittajalla.

Ja samalla Kela ja Kepun hallussa oleva STMkin ovat ilmoittaneet, että valtio ei tule pelastamaan kansainvälistä huippuosaamista edustavaa Reumasäätiön sairaalaa ja sen puitteissa toimivaa osaamiskeskusta. Huippuosaamiskeskusta jonkalaisten nimeen on vannottu tulevaisuuden palveluiden vienninkin perustuvan. Mikä mahtaa olla todellinen syy haluun hajottaa Reumasäätiö? Miten Reumasäätiö on potkinut tutkaintaan vastaan?

Jo edellä mainittujen kolmen palkkakustannusten säästämisellä olisi varmaan lähes neljännes Reumasairaalan 2 miljoonan rahantarpeesta kasassa. Mutta varmaankin Korhonen, Sauri ja Krohn ovat kansakunnan palvelutason säilyttämisen kannalta välttämättömämpiä palkollisia?

Meidän julkisen sektorin kulut menevät politbyrokraattisen huipun ylläpitoon! Palvelutasosta, jopa pelkästä palvelustakin viis, sitä voidaan leikata siinä ohessa. Sen sitä leikkelyä poliitikon on helppo tehdä. Uuden luominen onkin sitten muitten porukoiden huolena.

Kuinka kauan meidän kansalaisten on pakko sietää moista lyhytnäköistä poliittista puoluepolitikointia?

PS.

Jo kymmenellä toteuttamatta jätettävällä poliittisella virkanimityksellä estetään yhden huippuyksikön osaamisen hävittäminen lopullisesti tai ainakin pitkäksi aikaa.

PPS.

Kumpi lienee uhka, kumpi mahdollisuus? 10 poliittista suojatyöpaikkaa vai toimiva huippuosaamista tuottava sairaala? Siinä sitä on arvopähkäilyn paikka.



 

maanantai 29. maaliskuuta 2010

Kotomaani koko kuva

Turku. Sdp:n puoluesihteeri Ari Korhonen on valittu Turun apulaiskaupunginjohtajan viransijaiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti asiasta.


Korhosen pesti kestää joko vuoden 2012 loppuun tai kunnes virasta pidätetty Tero Hirvilammi palaa virkaan. Hirvilammi on pidätetty toistaiseksi virastaan muun muassa pahoinpitelyepäilyn vuoksi.


Apulaiskaupunginjohtajana Korhonen johtaa Turun osaamis- ja elinkeinotoimea.


 


PS.


Kuten sanottu, ei tämä ole yksin kepuleiden kiimaa.

Reumasäätiö In Memorian?

Reumasairaalan säätiö haetaan konkurssiin. Samalla ilmeisesti 300 ihmistä Reumasairaalasta jää työttömäksi. Ainakin hetkeksi. Matalan koulutustason kaupungissa nyt työtä vaille jäävät koulutetut eivät kaupunkiin ilmeisesti jää. Ottajia, toivottavasti löytyy.


Heinolaa on kaupunkina kovasti koeteltu viime vuosina. Viimeksi kai lopettaneita olivat parkettitehdas,vaneritehdas ja taisi siellä joku sahakin lopettaa. Jäiköhän jäljelle vielä muita suuria työnantajia kuin kaupunki? Erillistuetusta alueesta, eli meidän veronmaksajien rahoittamasta toiminnasta taitaa siellä olla jo kysymys.


Jäi rahoitus kuulemma kiinni 2 miljoonasta, joka tärvättiin aluepolitiikan alttarille. Isolta rahalta tuntuu. Vai tuntuuko? Jos kuviteltaisi, että Reumalaisten keskipalkka olisi 3.000 euroa ja sivukuluineen 4.000 euroa kuussa, se olisi noin 50.000 euroa vuodessa. Noiden 300 nyt työttömäksi jäävän yhteiskulut ovat 15.000.000 euroa vuodessa, verot tasoa 4.000.000. Eikä arvaus sisällä mahdollisia asumis-, toimeentulo- eikä muitakaan harkinnanvaraisia tukia. Mitään arvoa en edes esitä siitä ns. hiljaisesta tiedosta, joka päätöksen myötä häviää palauttamattomasti. Mutta maksu tapahtuu muulta momentilta?


Ehkä olisi ollut helpompaa jättää edes yksi Nuorisosäätiön kiinteistö tukematta? RAYn tai STM/Aravan rahoilla? Niissä kun ei ole hiljaista tietoa. Pelkästään veronmaksajien rahoja.


 


 


 

sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Back to basics

 


Työministeri Sinnemäen mielestä Suomessa on aina ollut uskoa suuriin, yksinkertaisilta tuntuviin ratkaisuihin: Kekkoseen, idänkauppaan ja ydinvoimaan. Samalla silmät on suljettu Kekkosen sairaudelta, Neuvostoliiton ongelmilta ja nyt ydinvoiman ongelmilta, vaikka Olkiluoto 3 on täydellinen epäonnistuminen.


Pitkästä aikaa Sinnemäki puhuu järkeä. Olemme aina uskoneet yksinkertaisiin ratkaisuihin. Kuten selviytymiseen ilman idänkauppaa ja ydinvoimaa.


Mistä näitä runoilijoita tulee?


 


PS.


Ilmeisesti samasta putkesta kuin Kanervojakin?


PPS.


Olisiko meille siitä iloa, että poliisin resursseja lisättäisi jotta poliitikkojen, puolueitten ja niitä lähellä olevien yhteisöjen  törttöilyt saataisi tutkittua ja hutkittua aina ennen seuraavia vaaleja?


 


 


 


 

perjantai 26. maaliskuuta 2010

Kotimaani ompi Suomi

Mitä suomalaisen yhteiskunnan johdon tasosta kertovat esimerkiksi se, että 



  • työministeri kieltäytyy kommentoimasta ilmeisen laittoman lakon tilannetta,

  • eduskunnan puolueryhmien johtajat selvittelevät kansallisen mediayhtiön rahoituskuvioita vuodesta toiseen,

  • työurien kestoa haluavat tahot, jotka ensimmäisenä käyttävät hyväkseen työttömyysputkea,

  • viikkotolkulla pallotellaan kahden isoäidin käännytysratkaisua,

  • pääministeri vaatii lakko-oikeuden rajoittamista,

  • velkaa otetaan miljarditolkulla virkamieskunnan ja maatouluden tukemiseksi,

  • pääministerin henkilöllisyys määritellään agraaripuolueen puoluekokouksessa,

  • kansainvälistä mainetta nauttiva erityissairaala ajetaan konkurssiin, koska virkamies ei osaa kilpailuttaa,

  • poliisi ei tutki ilmeisiä lahjomarikoksia, koska epäillyt kuuluvat koskemattomiin,

  • paikallis- ja aluehallintoa ja puolueiden tukemista lisätään kun verokertymä vähenee,

  • eduskunnan ja hallituksen terävin johto jää kiinni itse säätämänsä lain rikkomisesta,


 


On siinä meillä velikultia. On. 

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Osaamisintensiivisen palvelutoiminnan viennistä

Viime vuonna vientimme laski yli neljänneksen. Eikä positiivisia merkkejä ole kuulunut siitäkään, että teollisuuden joukkomuutto muille maille olisi osoittanut hiipumisen merkkejä. Se taas tulee entisestään vaikeuttamaan kuvitelmaamme, että tulevaisuudessa Suomi elää osaamisintensiivisillä palveluilla. Nykyisten palveluiden viennistä suuri osa kun on suoraan tai epäsuorasti kytköksissä teollisuuden toimituksiin.


Sitä suuremmalla syyllä ihmettelen Kelan ja politbyrokratian halua ajaa konkurssiin Reumasäätiön sairaala. Sairaala, jonka osaaminen maineen perusteella  on alansa kansainvälistä huippua joutuu kuulemma hakeutumaan konkurssiin. Ei siksi, ettei olisi potilaita vaan ilmeisesti siksi, että Kela ja kunnat ( siis Kepu) kilpailuttaessaan, pitävät hintaa keskeisimpänä kriteerinä. Näin menetellen varmaan täytetään puolueita lähellä olevien terveys- ja kuntoutusta harjoittavien säätiöiden tilauskirjat. Ja samalla ajetaan alas juuri sitä korkeatasoista erityisosaamista osaamista, jolla meidän pitäisi tulevaisuudessa elää.


Kuinkakohan monta sataa miljoonaa on Sitran, Tekesin, EUn, RAYn ja muiden kansallisten tukiemme avulla pantu sairaanhoitopalveluiden kehittämiseen ja kansainvälistämiseen? Käsitykseni mukaan Reumasäätiön sairaala saattaisi olla yksi esimerkki osaamisesta, jota saattaisi jopa voida laajamittaisesti viedä. Mutta kun sairaala lopettaa toimintansa on turhaa enää haikailla sen paremmin sen osaamisen kuin imagonkaan perään. Molemmat katoavat lopullisesti.


Mutta ehkäpä Kankaanpään ja Siuntion kaltaiset terveysinstituutit korjaavat sitten potin?


Mikä muuten on puolueidenvastuu markkinoilla niiden huolehtiessa lähellä olevien markkinahäiriköiden rahoituksesta istuen pöydän molemmin puolin? Varmaan sama kuin rahoittaessaan Rovaniemen kelkkatehtaan seiniä tai soffa-alan innovaatiotoimintaa?


 


 

Keva, Nuorisosäätiö, Rovaniemen kelkkatehdas ja RAY poliisitutkintaan

elleivät jo siellä ole.

Eilen ilmestyneen Rakennuslehden mukaan Nuorisosäätiö sai tukea reilusti yli kohteen hinnan. Reilu tarkoittaa 393 013 euroa eli lähes 400.000! Kun kohteen, Kiinteistö OY Vuotie 55, kokonaishinta oli 6,173 miljoonaa ARA myönsi korkotukilainaa 5,563 miljoonaa ja RAY avustusta 1,008 miljoonaa voi helposti laskea Nuorisosäätiön "omarahoitusosuuden".

Jo helmikuussa annetusta raportista käyvät esille myös muut puutteet säätiön toiminnassa. Siitä huolimatta sosiaali- ja terveysministeriön alainen ARA ei määrännyt Nuorisosäätiölle sanktioita. Eikä RAYkään muistaakseni ole asettanut sanktioita? Ja ensimmäisenä tarkistuksia edellytti PRH, mutta sekään ei liene tehnyt rikosilmoitusta?

Jokaisella tarkastavalla taholla on tiukasti rajattu, oma tarkastusalueensa. Kokonaisuus voi silti täyttää rikoksen tunnusmerkistön, vaikka yksittäiset tarkastajat eivät sanktioi tarkastamansa tuloksia. Kokonaisuus voi silti osoittautua lain vastaiseksi toiminnaksi. Siksi ainakin otsikossa mainitut tahot on syytä panna poliisitutkintaan.

Niin huteraksi on usko virkamiehiin ja eturivin poliittisiin luottamushenkilöihin mennyt, ettei voi välttyä myöskään arvelusta, että korppi ei korpin silmää noki. Omat "suojelevat". Onpa julkinen taho mikä tahansa, sieltä löytyy aina saman puolueen kaveri.

PS.

Kuinkahan monta yhteiskunnan maksamaa "omarahoitusosuutta" Nuorisosäätiö on aiempina vuosina pannut taskuunsa?



PPS.

Ja tänään uutisoidaan, että Keva on jälleen joutunut tekemään alaskirjauksen moottorikelkkatehtaasta.

tiistai 23. maaliskuuta 2010

Aina vaan huoltosuhteesta

"Näyttää siltä, että tuossa 2030 - 2040 paikkeilla, jos huoltosuhdevaatimus pysyy nykyisenä, eläköitymisiän keskiarvon pitäisi olla yli 70 vuotta, Kuntaliiton alue- ja elinkeinoasioista vastaava johtaja kertoo" Ja kun oikein halutaan provosoida niin pitäähän sitä.

Jalkauttakaa julkisen sektorin politbyrokraatit palvelutehtäviin tai yksityiselle sektorille.

Tiivistäkää opetusta peruskoulun alusta lähtien.

Luopukaa ajatuksesta, että jokainen työ edellyttää 4 - 5 vuotisen korkeakoulutuksen.

Lopettakaa yhteiskunnan vanhentuneiden rakenteiden tukeminen verovaroista.


Hohhoijaa! Oliko muuta? Huonon talouden syy on huono demokratia. Ja huonossa demokratiassa on huono johto.

Jo yksin ensimmäisen kohdan toteuttaminen vapauttaa vähintään100.000 henkilötyövuotta. Siis niiden noin 500.000 työikäisen lisäksi, jotka tällä hetkellä ovat alityöllistettyinä tai työttöminä. Yhteensä se on noin neljäsosa työvoimastamme!

Me emme tarvitse ensimmäistäkään tuettua työpaikkaa. Mutta koska Suomi ei elä yksin tiedolla ja osaamisella on tartuttava suunnitelmaan B. Suomi elää vain työllä ja tekemisellä. Ja uusia, yhteiskuntaan lisäarvoa tuovia työpaikkoja voi synnyttää vain yksityinen sektori, vielä spesifiikimmin ilmaistuna vain yrittelijäisyys ja yrittäjyys.


 


 

maanantai 22. maaliskuuta 2010

Sitä saa mitä tilaa

Noin 15 vuotta on mennyt siihen, että järjestelmän sisällä toiminut "palkkarenki" sanoo asian, joka oli itsestään selvä jo 1995. "Suomessa innovaatioympäristöjen kehittäjät ovat unohtaneet yhteisten palvelujen merkityksen aloitteleville yrityksille. Meillä on systeeminen johtamisongelma. Meillä johdetaan kiinteistöliiketoimintaa, mutta säästetään palveluissa ja innovaatioekosysteemien ylläpitämisessä" sanoo Tekesin Tokion yksikköä vuodesta 2004 lähtien johtanut ja Tokion yliopistossa väitöskirjansa tehnyt kauppatieteiden tohtori Jukka Viitanen, 43.


Ja keskityttäessä kiinteistöbusinekseen jalostetaan lähinnä kiinteistöjä. Ja niissähän piisaa. Mutta sitä saa mitä tilaa.

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Joku tolkku varastamisessakin

Muistan vielä V.J.Sukselaisen, Jaakko Pajulan ja Pekka Tuomiston. Sen lisäksi, että he kaikki olivat aikoinaan Kansaneläkelaitoksen pääjohtajia, kuten myös nykyinen Jorma Huuhtanen, he kaikki olivat myös Maalaisliiton uskollisia poikia. Ja ainakin V.J.Sukselainen ja erityisesti Jaakko Pajula harmaina eminensseinä nykimässä elinkeinoelämän lankoja kotiin päin. Enkä kodilla todellakaan tarkoita Suomen harvoja kasvukeskuksia. Ja nyt sitten pojat innovoivat Kepulle uutta pajatsoa.


"Terveysrahastoon koottaisiin kaikki se valtion, kuntien ja Kelan hallussa oleva raha, joka nyt käytetään terveyspalveluihin. Huuhtanen laskee, että näin syntyisi noin 15 miljardin euron rahasto. Eduskunnan ohjauksessa oleva Kela voisi hänen mukaansa hallinnoida rahastoa. " Näin kuvaa ainoa valtakunnallinen Kepun viimeisintä puhallusyritystä.


Kuten ehdotuksesta selviää tarkoituksena ei kuitenkaan ole liittää Kelan rahoja valtion (ja kuntien) rahoihin vaan valtion (ja kuntien) rahat Kelan rahoihin. Eikä syytä tarvitse arvailla.  Wikipedian mukaan Kelan maksamat etuudet vuonna 2006 olivat:



  • 3 214 miljoonaa euroa sairausvakuutusetuuksia

  • 2 784 miljoonaa euroa eläke-etuuksia

  • 1 825 miljoonaa euroa äitiysavustusta, lapsilisää ja pienten lasten hoidon tukea

  • 1 014 miljoonaa euroa työttömyysturvaa

  • 737 miljoonaa euroa opintoetuuksia (sisältäen myös opiskelijoiden asumistuen)

  • 439 miljoonaa euroa yleistä asumistukea

  • 289 miljoonaa euroa kuntoutusta

  • 108 miljoonaa euroa vammaisetuuksia

  • 61 miljoonaa euroa muita etuuksia


yhteensä 10 472 miljoonaa euroa. Promillillä rakennetaan jo muutamakin siltarumpu Taantuvien Maakuntien Suomeen, prosentilla kokonainen moottoritie. Kyllä Matin tai Maurin kelpaisi.


Teen vastaehdotuksen. Kootaan kaikki rahat valtiolle, poistetaan kuntien, seutukuntien ja maakuntien hallinto ja tehdään Suomesta yksi yhtenäinen sosiaali- ja terveyskeskuspiiri. Näin syntyvä 15 miljardin potti saataisi käytettyä lähes kokonaan terveys- ja sosiaalipalveluihin hallinnoinnin sijasta.


Samalla säästettäisi suurin piirtein toinen mokoma poistettujen paikallis- ja aluehallintoelinten palkkakuluista. Osa muuttuisi hetkeksi työttömyyskorvauksiksi, mutta virkamiestemme korkeaan tasoon luottaen, muuttuisivat nopeasti yrittäjätuloiksi ja niistä saataviksi veroiksi.


 


PS.


Haluan tässä muistuttaa, että Kepu pitää myös Kelaa jotekin itselleen läänitettynä, samalla tavalla kuin Kevaa.


Kepu täyttää edelleen EUn järjestäytyneen rikollisuuden määritelmän.


 


 


 


 


 


 


 

torstai 18. maaliskuuta 2010

Joka tuulen kylvää, se myrskyn niittää

Vuoden 1992-93 taitteessa Suomen yhteiskuntarauha oli perusteellisesti järkkymässä. Jo yli vuoden vallassa ollut vihreän sininen hallitus oli kulkenut ojasta allikkoon. Kehityksen kaikki mittarit, työttömyyttä lukuun ottamatta, osoittivat kaakkoon. Se oli kuitenkin vielä aikaa, jolloin kansalaiset luottivat poliittisen johdon ja virkamiesten osaamiseen ja haluun hoitaa kansakunnan ja kansalaisten asioita yhteiseksi hyväksi.

Saapa nähdä miten käy nyt. Kansalaisten viimeinenkin luottamus poliittisen ja virkamiesjohdon kykyyn, jopa haluun hoitaa muita kuin omia asioitaan on murentunut. Lopullisesti se on kadonnut hallituspuolueiden julkiseen omien joukkojen palkitsemiseen verovaroista, kansanedustajien ja puolueiden toilailuja korjaavan vaali- ja puoluerahoituslainsäädännön pikaiseen nikkarointiin, puoluelähtöisten säätiöitten lainvastaiseen rahoitukseen yhteiskunnan rahoilla ja Lahnasen lautakasaan.

Nyt sitten kohta kolmen viime vuoden aikana, nykyinen vihreän sininen hallitus on synnyttänyt tilanteen, jossa työnantajat alkavat murtamaan laillista ahtaajien lakkoa. Ovatkohan ns. päättäjät miettineet asian loppuun asti? Olisiko niin, että sen jälkeen kun EK Tupoista irtaantui, sen seuraava tavoite on lakko-oikeuden ja ja viimein työehtosopimusjärjestelmän kumoaminen? Korvataanko työsopimus sitten työvelvoitteella? Ilman työntekijän irtisanoutumis- tai neuvotteluoikeutta? Onko niissä kaavailuissa Neuvostoliiton tai Kiinan tie meidänkin tiemme?

Ei hyvältä näytä.

tiistai 16. maaliskuuta 2010

Rouva Beckhamin Turku

Rouva Beckham kuulemma palasi miehensä tueksi Turkuun. Voin hyvin ymmärtää, että kuka tahansa meistä kaipaa Turkuun tueksi ihan mitä tahansa. Enkä väitä tietäväni pariskunnan yhteisestä tietä mitään, kun en seurapiiripalstoja juurikaan seuraa.


Minulle on kuitenkin jäänyt käsitys, että ao. rakastavainen pari on viime aikoina tehnyt paljon muutakin kuin rakastanut toisiaan? Jos käsitykseni on oikea, mikä mahtaa olla rouvan huolenpidon syynä? Turku?

Murheensa kullakin

YK suoritti maailmanlaajuisen kyselyn. Kysymyksenä oli:

"Olkaa hyvä ja antakaa rehellinen mielipiteenne ratkaisuksi elintarvikkeiden puutteeseen muualla maailmassa."

Tämä kysymys osoittautui varsin epäonnistuneeksi ja ilmeisen vaikeaselkoiseksi:



  • Afrikassa kukaan ei tiennyt mitä tarkoittivat elintarvikkeet.

  • Itä-Euroopassa kukaan ei ymmärtänyt mitä tarkoitti rehellinen.

  • Länsi-Euroopassa kukaan ei tiennyt mitä merkitsi puute.

  • Kiinassa ei tiedetty mikä on mielipide.

  • Lähi-idässä ei ymmärretty mitä on ratkaisu.

  • Etelä-Amerikassa ei tiedetty mitä merkitsee olkaa hyvä.

  • Yhdysvalloissa kukaan ei ymmärtänyt mitä on muualla maailmassa.


Meillä taas selvitetään kansalaisten tuntemuksia maahanmuuttoon. Ilmeisesti yhtä hyvin tuloksin?

maanantai 15. maaliskuuta 2010

Järkeä maaseudun kehittämiseen

Missä ihmeessä on Kyyjärvi?


Piti oikein lähteä selvittämään missä, tarkasti ottaen Kyyjärvi sijaitsee. Aiheen tähän antoi ainoan valtakunnallisen eilen, sunnuntaina  14.3. julkaisema kunnanjohtaja Matti Muukkosen mielipidekirjoitus otsikolla: Maaseutu ei pelastu vero-, eikä muilla tuilla.  Eikä kirjoituksen järki jäänyt pelkkään otsikkoon. Lainaan muutaman ajatuksen suoraan:


"Harvaan asutun maaseudun erityiskysymyksiä selvittelevä työryhmä luovutti keskiviikkoná muistionsa keskiviikkona ... Anttilalle. Muistioon sisältyi 24 ehdotusta ...  Mukana olivat tyypillisesti erilaiset tuet ja verohelpotukset, jotka varovasti olivat sitä samaa kauraa joka maaseudun tilan ovat aiheuttaneetkin. ...


Suurin ongelma maaseudun kuihtumisessa on nimenomaan siinä, että alueiden elinkelvottomia elinkeinorakenteita on pyritty markkinakehityksen vastaisest pitämään erilaisin tuki- ja vähennysjärjestelmin.


Tämä tarkoittaa, että ... joudutaan niitä aina vain subventoimaan yhä vahvemmin.


Sinänsä maaseudun kehittymiselle ei ole mitään järkevää estettä; lähinnä sen ovat muodostaneet vastakkaiset kannustimet, jotka suosivat vanhojen rakenteiden säilyttämistä.


Maaseutua ei pelasteta vero- tai muin julkisin tuin - se pelastaa itse itsensä lisäämällä sisäistä palvelurakennetta."


En ole moista ennen Kepulandiasta kuullut. Uusia tapoja yrittää ratkasta vanha ongelma. Järkeä ajatuksissa kehittää omaa yhteisöä ja ympäristöä sekä samalla tapoja pitää maa kaikilta osin asuttuna ja elinkelpoisena.


Piti oikein mennä netistä katsomaan minkälaisesta kunnasta on kyse. Ja kuvaksi tuli aktiivinen, toimiva ja opetustensa mukaisesti elävä 1560 hengen kunta, jossa julkaistaan netti-lehteä, -radiota ja -TVtä jo toukokuusta 2005. Eikä valitusmielialasta näy jälkeäkään. Vouw!


Juuri uudenlaisien ajatuksien toteuttajia harvaan asuttu maaseutu ja Suomikin tarvitsee. Ja se taas edellyttää ennen kaikkea yhteistä panostamista, luottamista omaan osaamiseen, sitoutumista pitkäjänteiseen tekemiseen ja ennen kaikkea uusia ajatuksia. Ja, päinvastoin kuin ilmeisesti Kyyjärvellä,  joskus niiden löytäminen on työn ja tuskan takana. Mutta When there´s a will, there´s a way. Siitä kirjoitin mm. 20.8.2009. otsikolla  Kansallista tukipolitiikkaa.


Onneksi olkoon kunnanjohtaja Matti Muukkonen !


Hieno avaus. Onko sinulla ehdotusta tavaksi, jolla tapanne lähestyä harvaanasutun maaseudun erityiskysymyksiä saataisi aluepolitiikan uudeksi kivijalaksi?


 


 

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Arvotuumailua?

Arvojohtajamme on kertonut harkitsevansa poliittista lausumaa sotasyyllisyystuomioista, ehdittyään tutustua oikeusministeriön selvitykseen. Hän sanoo tutustuneensa työryhmän ajatuksiin toistaiseksi vain median välityksellä.


Ilmeisesti ay-lakimiehiltä ei edellytetä historian tuntemusta?

lauantai 13. maaliskuuta 2010

Suomen itsenäisyyden itseisarvo

Kauniisti Talvisodan päättymisen muistopäivän alle ajoittui myös selvitys, joka osoitti Jatkosodan jälkeisen sotasyyllisyysoikeudenkäynnin oikeusvaltion normien vastaiseksi. Tästä huolimatta niitä ei voida kuulemma juridista tietä purkaa, mikä tällaisen tavallisen tossunkuluttajan mielestä tuntuu todella kummalliselta.

Toisaalta miksi pitäisi palauttaa sellaisten henkilöiden kunnia, jotka eivät Suomen itsenäisyyttä arvostavien, vastuuntuntoisten ja historiaa tuntevien kansalaisten mielestä ole kunniaansa ainakaan silloin menettäneet?

Ja poikkeuksellisesti olen samaa mieltä oikeusministerin kanssa hänen ehdottaessaan, että "Tasavallan Presidentti voisi käyttää asiassa arvovaltaisen puheenvuoron, jossa hän selkeästi ilmoittaisi, etteivät sotasyyllisyyslain säätäminen, sotasyyllisyysoikeudenkäynti eivätkä langetetut tuomiot täyttäneet oikeusvaltion normeja." Eikä pahitteeksi olisi esittää jälkikäteinen kiitos syytetyille heidän sijaiskärsijyydestään.

Me olemme paljosta kiitollisuudenvelassa menneille sukupolville. Ja toivoisi, että myös me, siis jokainen meistä osaisi toimia siten, että lähtiessämme jätämme taaksemme itsenäisen ja yhtenäisen maan ja kansan. Sen olemme velkaa myös lapsillemme.

torstai 11. maaliskuuta 2010

Lakko-oikeutta ja muutosturvaa kaikille

Kun päivän postaukseni meni pipareiksi, tässä sitten uutta ajateltavaa.

Onpa ahtaajien lakosta, sen syistä, seurauksista, järkevyydestä tai rikollisuudesta mitä mieltä tahansa, se on tosiasia. Kyseessä on laillinen lakko. Niiden pelisääntöjen mukaan, jotka meillä on sovittu. Ja lakko-oikeus on demokratiassa yhtä perustavaa laatua oleva oikeus kuin sananvapaus.

Kun pienipalkkaiset Tehyläiset uhkasivat massa-irtisanoutumisella, Eduskunta sääti lain, joka ennakkopäätöksen omaisena teki käytännössä lakkoilun terveydenhoidon piirissä mahdottomaksi. Kun mielestäni varsin suurituloiset AKTn ahtaajat panevat 3000 henkilön voimalla kansakunnan polvilleen hallitus ilmoittaa, että se ei aio puuttua tilanteeseen.


Mutta muutaman mieleeni tulleen asian haluaisin tuoda esille.

Nykyinen lainsäädäntömme ei tunne tapaa estää lakkoa, jos työntekijäpuoli ei siihen suostu. (Eikä muuten työsulkuakaan, ellei työnantajapuoli suostu.) Alkua voidaan siirtää muttei estää. Pitäisikö? Ja jos pitäisi niin miten? Jossain mobilisoidaan armeija tai kansalliskaarti tekemään työt. Olisiko se meidän tiemme? Vai pitäisikö laajentaa niiden alojen määrää, jotka eivät lakkoon saa mennä?

Muistaakseni jossain on käytettävissä "riippumattomista asiantuntijoista" koostuva sovittelulautakunta, joka enemmistö- tai yksimielisellä päätöksellään voi sopia noudatettavista työehdoista ja päättää lakon. Olisiko siinä järkeä? Tosin mistä nuo riippumattomat asiantuntijat löytyisivät näin pienessä maassa? Ja eikö se samalla rapauttaisi koko työehtosopimusjärjestelmän, kun yhä vähämerkityksellisemmät lakot vietäisi yhä herkemmin tuomiolle?

Toinen mieleeni tullut asia on ahtaajien vaatimusten väitetty tolkuttomuus. Sen lisäksi, että he jo muutenkin ovat korkeasti palkattuja - kyllä olen sitä mieltä että 4000 kuussa on korkea palkka - he vaativat lisäksi työnantajalta vuoden muutosturvaa joukko-irtisanomisen (vaiko yksittäisenkin irtisanomisen?) sattuessa.

Mutta hetkinen? Heillä on voimassa oleva työehtosopimus, jonka heitä edustava liitto on neuvotellut vastaavan työnantajaliiton kanssa. Vapaa sopimusoikeus. Niinhän meillä markkinat toimivat ja sopimukset syntyvät. Miten muuten markkinat voisivat toimia? Aivan ilmeisesti iso palkka johtuu ryhmän kyvystä ja tarvittaessa halusta panna yhteiskunta polvilleen omien etujen parantamiseksi. Tytöt on "helppo" saada kantamaan huolta ja tuntemaan vastuuta kansakunnan turvallisuudesta, mutta pojat mieluummin tappelevat etujensa vuoksi?

Keskeisin uusi vaatimus lienee juuri tuo muutosturva. Ahtaajat vaativat 1 (yhden) vuoden palkkaa. Mutta hetkinen? Onko tuo nyt niin ihmeellistä? Eikö kunnallisella sektorilla ole edelleen tarjolla 4 (neljän) vuoden muutosturva kuntien yhdistämistapauksissa? Ja rakkaat puoluepoliitikkomme ovat riemumielin olleet valmiita moisen kustantamaan. Vapaaehtoisestiko? Toivottavasti ei. Mutta kun neuvottelupöydän kummallakin puolella on samat poliitikot on helppo sopia. Varsinkin kun kyseessä eivät ole omat rahat vaan verorahat. Eivätkä ne tunnetusti lopu koskaan. Tarvittaessa nostetaan veroja. Jos kerran kuntien virkamiehille, miksei ahtaajille ja muillekin?

Muutosturvaa on meillä ajettu yhteiskunnan maksamaksi. Mutta hetkinen? Miksi? Miksei se todella voisi paremminkin kuulu niihin irtisanomiskustannuksiin, joihin määräsuuruinen työnantaja joutuu varautumaan ainakin joukkoirtisanomisten yhteydessä? Eli esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joista joudutaan käymään YT-neuvottelut lain mukaan? Nythän on perusteltua syytä epäillä esimerkiksi ns. putken käyttämisen mahdollisuutta, koska se ei aiheuta työnantajalle kustannuksia. Mutta jos putkea ei olisikaan ja sen tai muutosturvan kulut kaatuisivat työnantajalle yhteiskunnan sijasta, saattaisi motivoida yritysjohdon tarkempaan harkintaa? Sekä rekrytoidessaan että irtisanoessaan. Eikö vastaavanlaisia järjestelyjä ole esimerkiksi Saksassa, Rankassa ja muuallakin EU-alueella?

On luonnollisesti selvää, että kustannusten siirtäminen yhteiskunnalta yksittäisille yrityksille, ei voi käydä ilman kompensaatiota. Eiköhän sieltä lakisääteisten sosiaalikustannusten piiristä löytyisi jotain, jota voitaisi poistaa? Vai olisiko parempi niin, että yhteiskunnan muutosturvaa laajennetaan läpilinja? Kaikille aloille?

Ehkä olisikin? Mutta onko meillä siihen varaa? Näillä julkishallinnon kuluilla?

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

A prayer for Finland

Siitä huolimatta, että nyt ei edes ollut huhtikuun 1., minä menin halpaan. Siksi poistin tähän artikkeliin liittyvän kuvan.


What else remains there to say?


Onko brändityöryhmä julkaissut jo raporttinsa?


Kaikkea mahdollista roskaa se netti sisältääkin.


 


Mitä tästä oppii?


Tarkistä lähteesi.

tiistai 9. maaliskuuta 2010

Joku tolkku rahankäyttöön

 


 



Kumman haluamme säilyttää? Hyvinvointivaltiomme vai puolueitten johtaman politbyrokratiamme?



Sillä jommasta kummasta meidän on luovuttava. Rahat kun eivät riitä molempiin, lainaapa Euroopan 12. paras valtionvarainministeri vaikka tämänvuotisen 15 miljardin euron lisäksi, vielä toisen mokoman seuraavana. Sikäli jos moista enää on tarjolla vuoden kuluttua? Se 30 miljardia kun vastaa suuruusluokaltaan (31,2 mrd €) kaikkien tuloverojen määrää vuodelta 2008.


Toiseen ne kyllä riittävät, siis joku hyvinvointivaltioon tai puoluebyrokratian ylläpitämiseen. Ovat riittäneet jo kauan. Jo niinä aikoina kun kansantuotteemme oli vain pieni osa nykyisestä. Mutta silloin julkisyhteisöjen, valtion ja erityisesti kuntien käytettävissä ollut byrokratia, oli nykyistä huomattavasti pienempi ja halvempi.


Kuitenkin tämä hyvinvointivaltio tuottaa opetusta, terveydenhoitoa, sosiaaliturvaa ja turvallisuutta vähän laajemminkin. On tuottanut jo iät, ajat. Ja lähtökohtaisesti aina halvemmalla ja tehokkaammin kuin yksityisen sektorin palveluntuottajat. Se on helposti todettavissa jo siitä, että siirtyessään yksityisen sektorin palveluntuottajan palvelukseen, entinen julkisen sektorin osaaja/tekijä, olipa hän sitten lääkäri, hoitaja, opettaja, poliisi tai upseeri, pystyy hankkimaan itselleen paremmat tulot, miellyttävämmät työehdot ja hänet työllistävä yksityinen yritys voi vielä tehdä voittoakin.


Mutta mitä tuottaa puoluebyrokratiamme muuta kuin kuluja? Ja julkisten palveluiden tuottaja-osaajille pienempää palkkaa ja huonompia työehtoja? Jos siis politbyrokratiamme tarjoama johtamismalli on keskeisin erottava tekijä kalliin julkisen palvelun ja halvemman yksityisen palvelun välillä, kannattaisiko miettiä mitä tälle erottavalle tekijälle pitää tehdä?


Sillä ainakin oma arkikokemus osoittaa, että kansalaiselle palvelun laatu ei ainakaa huonone siirryttäessä julkisesta  yksityiseen.


 



Tarvitsemmeko todella:


 



  • Ministeriöt

  • ELYt ja AVIt

  • Maakuntahallinnon

  • Seutuhallinnon

  • Kunnanhallinnon

  • Kuntainyhtymät


Ja mitä lie sektorivirastoja vielä tähän päälle? Meitä on vain 5,3 miljoonaa! Mutta hallinto, joka riittää 20 miljoonalle.


Eikö kunnallinen itsehallinto olisi syytä korvata esimerkiksi nykyisiä maakuntarajoja noudattelevalla seutu - itsehallinnolla? Suurimmat kaupungit muodostaisivat oman seutunsa. Lopputuloksena noin 20 - 30 itsehallinnollista seutukuntaa, jotka myös taloudellisesti muodostaisivat terveen hallinnollisen yksikön, terveydenhoidon, sosiaalitoimen ja opetuksenkin kannalta.


Saataisi tämä historiallisen tilkkutäkin leikkely kuntoon ennen konkurssia.


 

lauantai 6. maaliskuuta 2010

Jos haluat töitä, mieti mitä blogiisi pistät

Näin otsikoi Tivi.fi juttunsa. Eikä taida olla syytä varoa yksin omalla nimellä julkaistavia blogeja. Myös kommenttien julkaiseminen omalla nimelläänon samaan logiikaan turvautuminen on yhtä vaarallista. Samoin Facebookkaaminen ja esimerkiksi lehtien keskustelupalstakirjoittelu. Ainakin omalla nimellä. Sillä sananvapauden haittavaikutukset saattavat yllättää.


Isoveli valvoo. Ja pienessä yhteiskunnassa Isoveli valvoo hyvin tarkasti. Hakijan nimi Googleen tai vastaavaan ja tiedät hänestä helposti enemmän kuin hän itse toivoisi tai muistaisi. 


Se, että sananvapautta käytetään kansalaisen valvontaan ei ole uutta. Aikoinaan nimimerkkien tukkukäyttäjä UKK tai hänen perässähiihtäjänsä halusivat lopettaa UKKn ja kepun politiikkaa arvostelevat nimimerkkikirjoitukset lehdistöstä. Ja loppuivathan ne, finlandisierung onnistui. Samoin vaihtoehtoisten yhteiskunnallisten toimintatapojen esille tuominen. Leimakirvestä käytettiin sen jälkeen sumeilematta Ainoan Oikean Totuuden puolustamiseksi.


Aika moni meistä on ilmeisesti unohtanut, että minkä nettiin panet, se siellä pysyy? Niin hyvässä kuin pahassa. Vain vuosissa mitattava aika voi sinne kerran jätetyn lauseen, mielipiteen tai kritiikin haivuttaa. Työtä hakevan tekijän kannalta nuoruuden "synnit" ja "maksetut oppirahat" saattavat tulla vastaan viel vuosien kuluttua, odottamatta, unohdettuina, ehkäpä vielä yhteydestään irroitettuna erityisesti massatyöttömyysaikoina.


Aivan samoin kuin sananvapaus on demokratian toimivuuden edellytys, median lähdesuoja on sananvapauden edellytys, myös nimimerkkikirjoittaminen on demokraattisen yhteiskunnan perusoikeus. Ja mitä pienempi yhteiskunta sitä tärkeämpi oikeus se myös on. Sekä yhteiskunnan toimivuuden ja kehityksen että yksilönkin kannalta.

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Työtä setelillä

 


"Valtiovarainministeriö esittää, että yrityksille maksettaisiin palkkatukea nuorten työllistämiseksi. Vastavalmistuneiden työllistämiseksi voitaisiin myös harkita palkkatukeen pohjautuvaa työllistämisseteliä. Ehdotukset sisältyvät valtiovarainministeriön kansantalousosastolla laadittuun selvitykseen, joka on laadittu pääministeri Matti Vanhasen (kesk) ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) toimeksiannosta."


Ovatkohan toimeksiantajat miettineet jo mikä seuraavaksi seteliksi? Lounas on käytetty. Samoin kulttuuri. Ja liikunta, vaikka joidenkin mielestä sekin on vain osa kulttuuria. Jossain myös päiväkodit ja vanhusten hoito. Olisiko mahdollista ehdottaa esimerkiksi elintarvikeseteleitä, anteeksi elintarvikekortteja? Tai vaatekorttia, se se olisi poikaa. Tai polttoainetta, etusetelillä?


Voisiko joku ystävällisesti käydä kertomassa näille kahdelle toimeksiantajalle, että meillä kyllä on ihan oikea valuuttakin. Se on euro. Jos he hoitaisivat hommansa ei elintarvike- eikä muitakaan etuseteleitä tarvittaisi. Mutta nythän on odotettava vuosi, seuraavaa hallitusta? Siis sitä, jossa ainakin toinen nykyisistä mitä ilmeisimmin istuu.


Voi ristus.