Zeitenwende, von Chamberlane zu Churchill 2025

Mit der Veröffentlichung des Nationalen Sicherheitsplans 2025 rückt die aktuelle US-Regierung die Idee der Partikularinteressen wieder in den Vordergrund. George Orwells Roman „1984“ von 1949 droht Realität zu werden.

Der Plan geht von einem Großmachtwettbewerb aus, in dem die drei Großmächte – die USA, Russland und China – die Welt unter sich aufteilen. Die USA „kümmern“ sich um die westliche Hemisphäre, Russland um Europa und Asien (zumindest in dem Umfang, in dem die Regionen zeitweise zu Russland gehörten) und China um Südostasien (einschließlich Taiwan) und große Teile Afrikas. Dabei werden die Wünsche der betroffenen Staaten völlig ignoriert. Wohin die verbleibenden Gebiete Australiens und Neuseelands gelangen, interessiert wohl kaum eine der Großmächte, zumindest nicht zum jetzigen Zeitpunkt.

Den Reaktionen der Partner nach zu urteilen, könnte ich mir vorstellen, dass Trump in dieser Angelegenheit bereits eine vorläufige Vereinbarung mit Putin und vielleicht auch mit Xi Jinping getroffen hat. Zumindest haben alle drei ihre starke Unzufriedenheit mit der gegenwärtigen rechtsstaatlichen Weltordnung zum Ausdruck gebracht. Es ist höchste Zeit, dass wir alle aufwachen.

Wenn man als Finne und Europäer darüber nachdenkt, muss man das Gesamtbild und die Konsequenzen einer möglichen Umsetzung von Trumps Ideologie im Blick haben. Es genügt nicht, sich nur Sorgen um die Zerstörung der amerikanischen Demokratie, den Verlust eines so wichtigen Verbündeten oder gar den Zusammenbruch der NATO-Vorteile für die Sicherheit Europas oder Finnlands zu machen. Wir müssen aktiv werden, um eine solche Entwicklung zu verhindern.

Trumps bisheriges Vorgehen folgte offenbar dem Beispiel Neville Chamberlains in den späten 1930er Jahren und zielte auf Beschwichtigung und Nachsicht ab. Doch es hat sich einmal mehr als der falsche Weg erwiesen. Politiker, die nach Weltherrschaft streben – geschweige denn Schulrowdys – lassen sich nicht mit ständiger Beschwichtigung im Zaum halten.

Ein neuer Ansatz ist nötig, denn die veröffentlichte Nationale Sicherheitsstrategie ist eine echte Zeitenwende.

Zeitenwende, from Chamberlane to Churchill 2025

By releasing the National Security Plan 2025, the current US administration is clearly bringing the idea of ​​special interests back to prominence. The 1984 described in George Orwell's 1949 book threatens to come true.

The starting point of geopolitical thinking and the method of action to be implemented in the plan is a great power competition, in which the three great powers - the United States, Russia and China - divide the world among themselves. The United States "takes care" of the Western Hemisphere, Russia of Europe and Asia (in Asia, at least to the extent that the regions have belonged to Russia at some point in one way or another), and China of Southeast Asia (including Taiwan) and at least large parts of Africa. Completely without caring about what the states themselves want. Where the remaining remnants of the division Australia and New Zealand will end up is hardly of interest to any of the great powers, at least at this stage?

Judging by the reactions of the partners, I could also imagine that Trump has already made a preliminary agreement with Putin and perhaps Xi Jinping on this matter. At least all three have expressed their strong dissatisfaction with the current law- and rule-based world order. It is high time for the rest of us to wake up.

If you think about it as a Finn and a European, you have to think about the whole picture and the consequences if Trump is able to implement the ideology he has published. It is not enough to worry about the destruction of American democracy, the loss of a key ally, or even the erosion of NATO benefits for the security of Europe or Finland. We must start acting to prevent such a development.

While Trump's actions so far have been, apparently following the example of Neville Chamberlain in the late 1930s - aimed at appeasement - it has once again proven to be a wrong way to act. You can't keep politicians who are thirsty for "wannabe" world domination - let alone school bullies - in check with constant appeasement. A new approach is needed, because the published National Security Strategy is a real Zeitenwende.

Zeitenwende, Chamberlanesta Churchilliin 2025

Julkistamallaan Kansallisen Turvallisuuden Suunnitelman 2025 Yhdysvaltain nykyhallinto on selvästi nostamassa etupiiriajattelun jälleen kunniaan. Georg Orwellin 1949 jukaistun kirjan kuvaama 1984 uhkaa toteutua.

Geopoliittisen ajattelun lähtökohdaksi ja toteutettavaksi toimintatavaksi sunnitelmassa otetaan suurvaltakilpailu, jossa kolme suurta - Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina - jakavat maailman keskenään. Yhdysvallat ”huolehtii” läntisestä pallonpuoliskosta, Venäjä Euroopasta ja Aasiasta (Aasiassa vähintään niiltä osin, kuin alueet ovat jossain vaiheessa tavalla tai toisella kuuluneet Venäjään) ja Kiina Kaakkoisaasiasta (ml. Taiwan) ja ainakin suurista osista Afrikasta. Täysin siitä välittämättä mitä ao. valtiot itse haluavat. Mihin jakojäännöksiksi jäävät Australia ja Uusi Seelanti päätyvät tuskin ketään suurista ainakaan tässä vaiheessa edes kiinnostaa?

Kumppanuksien reaktioista päätellen voisin valitettavasti myös hyvin kuvitella, että Trump on asiasta jo alustavasti sopinut Putinin ja ehkä Xinkin kanssa. Ainakin kaikki kolme ovat tuoneet julki vahvan tyytymättömyytensä nykyiseen laki- ja sääntöperusteiseen maailmanjärjestykseen. Meidän muiden on korkea aika herätä.

Jos ajattelee asiaa suomalaisena ja eurooppalaisena on pakko miettiä kokonaisuuksia ja seurauksia siitä, jos Trump pystyy julkaisemansa ideologian toteuttamaan. Ei riitä, että huolestutaan Yhdysvaltojen demokratian tuhoutumisesta, tärkeimmäksi kohonneen liittolaisen menettämisestä tai edes NATO-hyötyjen romuttumisesta Euroopan tai Suomen turvallisuuden kannalta. On alettava toimia siten, että moinen kehitys estetään.

Kun tähän mennessä Trumpin tekemisiin on, ilmeisesti Nevil Chamberlanin esimerkkiä 1930-loppupuolelta seuraten - pyritty myöntyväisyyteen ja tyynnyttelemiseen - se on jälleen kerran osoittautunut virheelliseksi tavaksi toimia. Ei ”wannabe” maailmanherruutta janoavia poliitikkoja - kun ei edes koulukiusaajia, saada aisoihin jatkuvalla myöntyväisyydellä.

Tarvitaan uudenlainen ote, sillä julkaistu Kansallinen Turvallisuusstrategia on todellinen Zeitenwende. 

Näin nopeasti muuttuu maailma Putlerini

Ukraina, Gaza, Libanon, Georgia ja nyt Syyria – taas kerran. Taiwanissa on suhteellisen rauhallista - vielä. Itämerellä ja Kattegatissa kuplii. Ja kaikkea varjostavat Putler, Xi ja Trumpin uusi tuleminen tammikuun 20.

Ensireaktiona näistä uusista kehityssuuunnista voisi sanoa, että ilmeisesti ainakin Putlerilla alkaa olla kädet täynnä töitä. Sen täytyy olla helpottava tieto erityisesti Zelenskylle. Vaikka en katso lukeutuvani salaliittoteoreetikkoihin, en yhtään ihmettelisi, jos Ukrainan nykyongelmien ja Aleppon valtauksen välille paljastuisi kausaalikytkös. Sen verran yllättäen, nopeasti ja ainakin tähän mennessä näyttävän tuloksellisesti Aleppo antautui.

Eivätkä Putlerin ongelmat tähän lopu. Tästä ne vasta alkavat. Times radion mukaan kapinalliset suuntaavat nyt valtatie M5 seuraten kohti Hamaa. Jos sen jälkeen vielä voimia riittää seuraavana tavoitteena voisi olla Homs. Silloin Venäjän eteläisimmät tukikohdat Tartus ja Latakkia ovat motissa. Sitä ei sen paremmin Putlerin ego kuin tuskin valta-asemakaan kestäisi. 

Ja jokainen panostus Syyriaan verottaa voimia Hersonissa, Zaporižžjassa, Donetskissa, Luhanskissa ja Kurskissa. Olipa apuna sitten Pohjois-Korea tai Iran tai Kiina. Pakollinen panostus Syyriaan on Pulterille eksistentiaalinen välttämättömyys.