Näytetään tekstit, joissa on tunniste Poliittiset puolueet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Poliittiset puolueet. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. elokuuta 2026

Poliittinen korruptio voi Suomessa edelleen hyvin?

YLE - Kohtuuhintaiset nuoriso­asunnot päätyivätkin asunto­sijoittajille Eivät poliitikot ilmeisesti hevillä opi ja niiden nuorisojärjestöt kulkevat teit isäin astumaa. Vai ovatko nuorisojärjestöt vain kehittyneet poliittisten toimintatapojen ammattikorkeakouluiksi? 

Nuorisosäätiö - jupakka noin kymmenen vuoden takaa tulee auttamatta mieleen. Se   kohdistui lähinnä Keskustan Matti Vanhasen ja Antti Kaikkosen johtamaan Nuorisosäätiöön. Siinä paloi yhteiskunnan rahaa roppakaupalla. Oppinako poliittista pohjaa laajennettiin? 

Nämä nyt puheena olevat vuokratalot on rakennuttanut Nuorisoasuntoliitto (NAL), Se on perinteikäs, poliittisiin nuorisojärjestöihin kytkeytyvä yhdistys. 1970-luvulla perustetun liiton jäseniin kuuluu kokoomuksen, keskustan, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton nuorisojärjestöjä.

Kymmenen vuotta sitten avainkäsitteiksi taisivat nousta Kehittyvien Maakuntien Suomi ja tuppeen sahatut, sittemmin kyllä kadonneet, laudat. 

tiistai 3. joulukuuta 2024

Maailmanpolitiikassa on nyt liikaa liikkuvia osia

Kiihtyvä muutos kun on päivän sana. Helposti meiltä unohtuvat jopa henkilön, suvun, kansan tai kulttuurin kokemukset ja lähihistoria. Vaikka historia ei kuulemma toista itseään, siitä voi halutessaan ottaa opiksi, tai ainakin yrittää. Mutta vain jos sen tai edes sitä tuntee. Onpahan analyysin pohjaksi silloin ainakin joku konkreettinen vertailuaineisto.

Edellä mainittu tuli mieleeni YouTubea selatessani ja tutustuessani arvioon Trumpin mahdolliseen vaikutukseen Euroopan turvallisuuteen. Analyysi on mielestäni poikkeuksellisen hyvä, asiallinen, yksityskohtainen ja perusteellinen. Vain paria näkökohtaa jäin kaipaamaan.

Vaikka Suomen tilanteesta Mainilan laukaukset ja Talvisota mainitaan ”ei koskaan” mainita Suomen realiteeteista sen jälkeen. Ei esimerkiksi Suomi-Neuvostoliitto seuran provokaatioista, ei neukkujen väännöstä Petsamon nikkelin osalta, ei pinonpolttajista, ei Molotovin Berliinin matkasta eikä varsinkaan Suomen elintarvikehuollon tilanteesta. Ei Suomi ollut edes elintarvikkeiden osata omavarainen tilanteessa, jossa Euroopassa raivosi sota ja sekä Tanskan salmet että Jäämeri, ja sitä kautta Atlanti olivat käytännössä pieneltä maalta suljettuja.

NATOn 2% BKT-kriteeristä puhuttaessa harvoin todetaan, että USAn osalta vertailukohta vähintäänkin ontuu. Kieltämättä USA kokonaisarvostelussa ylittää tavoitteen. Mutta kun samalla ei todeta, että sillä on monia muitakin puolustuskulujen rahankäyttökohteita kuin TransAtlantisen turvallisuuteen liittyviä mm. Avaruus, Lähi-itä, Etelä-Amerikka, Kaakkois-Aasia eli kaikki omaksumansa maailmanpoliisin kustannukset. Mikäli puhtaasti TransAtlantisen alueen kustannuksia tai Euroopan ”aiheuttamia” kustannuksia tarkastellaan, jopa sille 2% saavuttaminen on vähintäänkin kyseenalaista.

Varsinkin USAn punaniskoille jälkimmäisen asiantilan tiedostaminen saattaisi antaa ajattelemisen aihetta, heidän taivastellessa NATOn hintaa USAlle. Ja saattaisi olla jenkeille ihan opettavaista, jos EU:ssa alettaisi keskustella NATOsta ilman heitä.

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Hallitus erosi, SoTe ei tämän hallituksen resepteillä valmistu. Jo oli korkea aikakin näin voida todeta.

Taas poliitikot ovat maksattaneet meillä veronmaksajilla neljä vuotta leikeistään asioissa, joiden ratkaisemisen olemme jättäneet heidän vastuulleen. Palkkoina kansanedustajille, heidän avustajilleen maksettu ja puolue- ja muina tukina erilisille intressenttiryhmille kulkeutuneet verorahat ovat kuitenkin pientä sen rinnalla, että toista kymmentä vuotta valmisteltua hallintoremonttia ja sosiaali- ja terveysuudistusta ei taaskaan saada aikaan. Huolestuneena katse kääntyy epäilykseen koko tasavaltaisen, demokraattisen toimintamallin kykyyn tehdä merkittäviä, kehittäviä ja uudistavia ratkaisuja.

Toivoa sopii, että haastatteluissa tänään esitetyt mielipiteet siitä, että tähän mennessä tehdyistä SoTe-valmistelluista suuri osa - ellei peräti suurin osa - voidaan tarvittaessa käyttää hyväksi edessä joka tapauksessa olevan työn pohjana. Se taas on kiinni vaalien tuloksesta ja sitä seuraavasta poliittisesta tahdosta. Ja niiden jälkeen; mikään ei muutu. Puolueiden vahva asema lainsäädännössä takaa, että ideologinen vastakkainasettelu ja kansalaisten todellisten asioiden pyörittely jatkuu.

Kuitenkin, Suomi tarvitsee välttämättä poliittisen järjestelmän rukkaamisen, SoTensa, maakuntahallintonsa ja pari muutakin kehitysaskelta.  Niistä kirjoitin viimeksi noin kuukausi sitten.

http://eaglesflysingly.blogspot.com/2019/02/hyvinvointivaltion-madonluvut.html

Tärkeintä olisi kuitenkin äänestäjäkunnan valveutua. Toimimalla samalla taavalla kuin tähänkin asti, mikään ei politiikassa muutu. Ei edes puoluetta vaihtamalla. Sama meno jatkuu vaalikaudesta toiseen. On äänestettävä tavalla, joka osoittaa puolueille, siis puolue-eliitille ja kansanedustajille, että heiltä vaaditaan tuloksia. Heidät on saatava pelkäämään kansalaisten kapinaa. Siihenkin on olemassa yksinkertainen keino. Se on JOKU MUU. (Linkki perustuu kuntavaalien kokemuksiin, mutta käsittelee ainoaa rauhanomaista , äänestäjälle mahdollista laillista keinoa nopeasti vaikuttaa poliittisen järjestelmämme kehittämiseen.) Lisäperusteluna vaikkapa

http://eaglesflysingly.blogspot.com/2010/05/nukkuvien-puolueen-hypetysta.html


tiistai 5. helmikuuta 2019

Hyvinvointivaltion madonluvut

Valtionvarainministeriön madonluvut on taas julkaistu. Terveen julkisen talouden - kestävyysvajeen poistamisen - tavoitteiksi asetetaan tulevalle hallitukselle, koostuipa se keistä tahansa

2 miljardin leikkaukset tai veronkorotukset vuosina 2020 - 2023 (ilmeisesti kunakin vuonna?), 

2 miljardin positiivinen vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen syntyisi luomalla 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä ja 

3 miljardin säästöt sosiaali- ja terveysuudistuksen avulla tavalla tai toisella  2020-luvun loppuun mennessä. 

Näin julkisen talouden kestävyysvaje pienenisi 7 miljardia ja voisimme kaikki taas vaipua itsetyytyväisyytemme uneen.

Ehdotukset, vai pitäisikö sittenkin sanoa ohjeet- vaiko peräti vaatimukset - on tehty puolueille, tulevien hallitusneuvottelujen pohjaksi. Edessä olevien eduskuntavaalien asetelmiin ne tuskin vaikuttavat, ne kun eivät lupaile sellaista minkä pohjalla mikään puolue uskoisi voivansa voittaa.

Millä tavalla leikkauksia tultaisi tulevaisuudessa tekemään on helppo arvata, kun kokemusta on monilta vuosilta. Eli viedään niiltä, joilla ei edelleenkään liikoja ole. Nyt uutta painotusta saadaan siirrettyä eläkeläisten kasvavalle määrälle

Kuten virkamiehetkin vakuuttavat tietävänsä, veronkorotuksiin meillä ei juurikaan ole varaa.

100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä on lähinnä hyvä toive kun näkyvissä jo nyt - kovin lyhyeksi jääneen kasvukauden jälkimainingeissa - on mm. maailmantalouden kääntyminen vähintäänkin taantumaan, globaalin kauppasodan merkit, keskeisten vientimaittemme jo alkanut laskukausi, kehittyvien maiden osaamisen jasen seurauksen kilpailukyvyn kasvu, brexit ja siihen verrattavissa olevien kauppasopimusverkkojen rapautuminen sekä kotimaan julkisen sektorin kiihtyvä tarve vähentää henkilöstön määrää kestävyysvajeen korjaamiseksi.

SoTe-uudistus tarvitaan mutta on itsestään selvää, että nykyisillä eväillä sen säästöt eivät tule toteutumaan. Todennäköisempi tulema on 3 miljardin lisäkulut. Ellei sitten anneta koko järjestelmän rapautua yksityistämällä koko paska kertaheitolla. Jo ajatusrakennelma, että julkisen sektorin tasolla yhden uuden 18- osaisen hallintotason lisääminen valtion ja kuntien rinnalle voisi tuoda merkittävää säästöä on lähinnä säälittävä. Hallintoa ei tarvita lisää kun eentistäkin on liiankin kanssa. 

Tämän blogin aktiivivuosina kirjoittelin aika ajoin käsityksiäni siitä mitä hallitusohjelmissa tarvittaisi. Niistä joitakin löytyy kirjoittamalla tämän blogin hakukenttään Hallitusohjelma. Aika on vaihtunut, ja painotukset varsinkin koulutuksen ja kehittämisen osalta ovat muuttuneet, mutta alla yksi mahdollinen ehdotus.

  1. Kunnallisen itsehallinnon muuttaminen maakunnalliseksi itsehallinnoksi, tavoitteena muiden kuin suorittavassa työssä olevien virkamiesten määrää vähennetään 33% sekä palkkamenoilla että henkilömäärällä tarkasteltuna. 5 vuoden irtisanomissuojata luovutaan.

  2. Neljän pääkaupunkiseudun kunnan yhdistäminen yhdeksi metropolikunnaksi siten, että muiden kuin suorittavassa työssä olevien virkamiesten määrää vähennetään 33% sekä palkkamenoilla että henkilömäärällä tarkasteltuna. 5 vuoden irtisanomissuojata luovutaan.

  3. Korkeakoulujen, siis kaikkien yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen karsiminen 5% vuodessa, seuraavat 5 vuotta siten, että aloituspaikkoja vähennetään. Opiskelua kehitetään siten, että kaikille yhtenäistä yleisopiskelua seuraa erikoistumisopinot ja sitä mahdollinen tutkijakoulutus. Opintojen jatkamisen kriteerit laaditaan sellaisiksi, että ne vastaavat Suomen yhteiskunnan tarpeita ja kantokykyä. Ammatillista osaamista prioritoidaan.

  4. Julkisen sektorin rekrytointikriteerien muuttaminen siten, että edellä kuvattu muutos tarjonnan määrässä huomioidaan. Periaatteena vaikkapa 40 opintoviikon karsiminen kustakin virasta.

  5. Julkinen puoluetuki, sisältäen kaikki julkisen sektorin kontrollissa olevat yksiköt, laitokset, yhteisöt ja yritykset kielletään lailla. Puolueiden rahoitus muutetaan yksityisen, puolueiden johtaman rahaston tehtäväksi. Rahastoon saa lahjoittaa verovapaasti kuka tahansa. Puolueet jakavat varat vuosittain eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden saaman äänimäärän suhteessa. Rahaston pesämunaksi siirretään 5 vuoden puoluetukia vastaava rahamäärä, eikä 5 vuoden siirtymäkauden aikana saa jakaa vuosittain kuin enintään ½ vuotuisesta pesämunasta ja koko kerätty vapaaehtoisten lahjitusten määrästä.

  6. Kansanedustajan edustamisoikeus rajoitetaan kahteen kauteen. Hallituksen jäsen ei voi samalla toimia kansanedustajana eikä kansanedustaja kunnanvaltuutettuna. Varamiehet tilalle koko vaalikauden ajaksi.

  7. Eduskunnasta riippumattoman perustuslakituomioistuimen perustaminen. Perustuslain noudattamisen valvonta, erityisesti 29§ noudattamisen sanktiointi ja valvonta.

  8. Puolueiden ”rahamassien” ja suojatyöpaikkoja tarjoavien yhteisöjen (nuorisosäätiöt, vanhuussäätiöt, yleishyödyllinen rakentaminen ja rakennuttaminen, vammaistyö, kansalaisopistot, jne. jne.) varojen konfiskointi ja niitä lähellä olevien yhteisöjen muuttaminen yleishyödyllisiksi siten, että yksittäisten puolueiden ja heitä edustavien puolueiden oma intressi niihin katkaistaan. Päällekäisyydet poistetaan.

  9. Lakien ja "politiikkojen" vaikuttavuusarviointi on saatava pakolliseksi jo ennenkuin lait säädetään. Liian usein erilaisten alue-, investointi, elinkeino-, innovaatio-, jne. tukien ja alue-, kieli-, maahanmuutto-, korkeakoulu-, jne. politiikkojen toimeenpanon vaikutuksista ja niiden "kilpailutuksesta" ei ole nimeksikään tietoa. Päätöksiä ei saa enää tehdä mutu-perusteilla, kuten meillä on tavattu tehdä.

  10. Yrittäjyyttä edistetään siten, että alkaville yrittäjille ja nykyisille 1 henkilön yrityksille myönnetään ensimmäiseksi viideksi vuodeksi mahdollisuus ilmoittautua alv-verovelvolliseksi vasta kun vuosittainen liikevaihto ylittää 30.000 euroa. Oikeus on henkilö- ja yhtiökohtainen. Järjestelyn edellytyksenä on sen 5 vuoden aikana yrittäjän, enintään alan ammattilaisen mukainen palkka ja mahdollisten voittovarojen rahastoiminen yhtiön käyttöön.
Seurauksena saattaisi demokraattinen markkinatalouspohjainen hyvinvointivaltio olla vielä pelastettavissa.





  

perjantai 23. helmikuuta 2018

Isänmaan parturit kansanvaltaa korjaamassa

Joskus, hyvin kauan sitten kirjoitin aiheesta Hyssälän hössötys.  Se Liisa Hyssälästä. Jouni Backmanista ei sivustollani paljoa näy, selkeimmin kuitenkin artikkelissa Kovin on meitä moneksi... Kummastakin artikkelistani saa kuitenkin käsityksen tavastani arvostaa näitä kahta valtioviisasta. 

Nyt he yhdessä ovat suomalaisen kansanvallan pelastamisen kimpussa. Kaksi entistä ministeriä teki raportin kansanvallan korjauksista: Vaalibudjeteille katto, kansanedustajille mahdollisuus äänestää etänäHeidän perusväitteensä on, että Suomen menestystarina hiipuu, ellei kansanvallan rakenteita uudisteta. Heidän visionsa on Kansanvallan peruskorjaus. Tarvetta en todellakaan kyseenalaista.

Kyseisen työpaperin tiivistelmä tuo esille toiminnan 7 painopistealuetta, yksilöiden niiden osalta Nykytilan, Tavoitetilan ja Toimenpiteet. Painopistealueina todetaan.


  • Kansanvallan tila
  • Päätöksenteon puitteet
  • Puolueet
  • Eduskunta
  • Valtioneuvosto
  • Ilmiöpohjaisuus
  • Ministeriöiden alainen hallinto


Olen vakuuttunut, että kyseinen julkaisu, asianmukaisesti painettuna kuluu hiirenkorville puolue-eliittimme työteliäissä käsissä kansanvaltaamme pelastettaessa. 53 toimenpidesuosituksen määrä kyllä panee miettimään, josko peruskorjauksesta näillä eväillä tulee, vanhaa sanontaa lainaten "ei lasta ei paskaa".

Epäilyksen innoittamana käväisin myös omassa arkistossani, kansanvalta eli demokratia kun on ollut yhtenä kirjoitteluni keskeisenä teemana sen alusta alkaen. Hakusanana demokratia. Jo toisesta artikkelista pääsin kiinni 27. 3. 2012 artikkelissa esittämääni analyysiin kansanvaltamme tilasta artikkelissa Kansalaiset vaativat sekaantumisvapautta?

Helpottaakseni lainsäätäjänä toimivien puolueittemme edustajien raskasta työtaakkaa liitän alle luettelon tärkeimmistä konkreettisesta muutoksista. 

Seuraavilla muutoksilla pääsisi hyvään alkuun:

  1. Perustuslain 29§ tulkinta ja rikkomisen sanktiointi.
  2. Puolueiden merkityksen supistaminen vaali- ja samanmielisten yhteydenpito-organisaatioksi.
  3. Nykyisen julkisista varoista puolueiden itselleen päättämän puoluetuen kriminalisointi.
  4. Puhtaasti yksityiseen, vapaaehtoiseen rahoitukseen perustuvan rahoitusmallin toteuttaminen demokratian turvaamiseksi ja vaikkapa puolueiden toiminnan rahoittamiseksi.
  5. Puolueiden nyt jo itselleen ja lähipiirilleen haaliman omaisuuden kansallistaminen ja soveltuvin osin yksityistäminen
  6. Yksittäisen ehdokkaan tukijan vaalirahoituskaton (1700 euroa) ja ilmoitusvelvollisuuden ulottaminen koskemaan myös puolueita.
  7. Oikeuskanslerin ja perustuslakivaliokunnan tehtävien sisäisen ristiriitaisuuden poistaminen perustamalla puolueista ja siis eduskunnan päätöksestä irrallinen, itsenäisesti toimiva "perustuslakisyyttäjänvirasto" ja perustuslakituomioistuin


Eikä toimenpiteitä ole seitsemää enempää. Kunhan nämä saadaan toteutettua voi Eduskunta ihan huoleti siirtyä noihin Hyssälän ja Backmanin hienosti yksilöimiin toimenpiteisiin. 

Kuten alussa totesin, tarvetta kansanvaltamme peruskorjaamiseen en todellakaan aseta kyseenalaiseksi. En enää moneen, moneen vuoteen. Enkä varsinkaan nyt; kuten PohjanPoika kommentissaan totesi "Ei tarvitse olla kovin etevä ennustaja jos toteaa, että se mitä USA nyt, sitä Eurooppa huomenna." Tähän remonttiporukkaan sen sijaan yhtä paljon kuin Isänmaan partureihin

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Kepu kilpailukykyä parantamassa


Lokakuussa 2008 kirjoitin tällä blogilla artikkelin otsikolla Hyssälän hössötys. Se käsitteli Kepun viimeisintä aluetuki-hanketta. Lääkelaitoksen pakkosiirtoa Helsingistä

Nyt kahdeksan vuoden kuluttua Hesari otsikoi analysoivan raporttinsa asiasta Lääkelaitos pakkosiirrettiin Kuopioon, vain kolme ihmistä muutti ja kymmenet irtisanoutuivat – HS kertoo, kuinka poliitikot ajoivat viraston tuhon partaalle

Vaikka en Jyrki Kataisen vaikutusta kepun valtuuksiin käsitellytkään, en tainnut olla kovin väärässä silloin? Silloin mielessä olivat vielä vastaavat aluetuki-ratkaisut Mavin ja Kemijärven Sellutehtaan tiimoilta. 

Puolueen pienen suurmiehen Mauri Pekkarisen vuosi vuodelta kalliimmaksi tulevasta energiapaketista ei tiedetty mitään. Eikä Pyhäjoen ydinvoimalan ulkopoliittinen rasite ole ansaitsemaansa huomiota julkisuudessa edes vielä saanut. Mitä nyt 

Ei ollut tietoa Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen 50 miljoonan kuprusta virheellisesti veloitettujen tukirahojen vaikutuksesta Mari Kiviniemen tulevaisuuteen, ei liioin Anne Bernerin Finavia - toilailuista, eikä nykymuotoisesta SoTesta ollenkaan. 

Ei ollut tietoa soffan valmistajien innovaatio- ja tuotekehitystuista, ei Talvivaaran toiminnan todellisuudesta, eikä sen lapsellista pelastusoperaatioista ollenkaan. 

Ja juuri eläkkeelle pelastuneen Liisa Hyssälän piikkiin saa myös panna toimeentulotukien maksatuksen epäonnistuneen siirron KELAan, joka jo parin kuukauden ajan on kyykyttänyt maamme heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia ihmisiä oikein olan takaa. Ja vielä lisää valtaa janotaan

Historia tulee toistamaan itseään myös SoTe-ratkaisun osalta. Kun kepulit ryhtyvät ajamaan perinteisiä arvojaan, siinä eivät asiantuntijain näkemykset tai varotukset paljoa paina. Hehän eivät näissä leikeissä maksumiehiksi jää. Me jäämme.

Kalliiksi kepu meille tulee. Itse asiassa se on kilpailukykymme keskeisin tappaja. 

perjantai 28. lokakuuta 2016

Roskiinko Lindtmannin listat?

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman voi joutua jättämään tehtävänsä laatimiensa kansanedustajien puhevuorolistojen takia, arvioi Turun yliopiston politiikan tutkija Erkka Railo Ylen aamu-tv:n haastattelussa. Ja mielestäni ihan aiheesta. 

Mielenkiintoiseksi asia menee kun muistaa, että Antti on ollut kestoehdokkaana puolueensa puheenjohtajaksi, kun aika Antti Rinteestä jättää. Tai aika jätätetään, onhan Lindtman kuulemma puolueensa pahan hengen ja ay-liikkeen harmaan eminenssin Eero Heinäluoman, Don Eeron kasvatteja tai ainakin suojeluksessa. Rinteen karisma, brandi ja imago taas on jo pahasti rapistunut. Ja galluppien mukaan, punamultaa taas pukkaa.

Sillä taas minne listat päätyivät, roskiin vai vähintäänkin "hiljaiseksi toimintaohjeeksi" täysistuntoa johtavalle puheenjohtajalle ei ole merkitystä ollenkaan. Tässä asiassa ratkaisevana on tahto, ei tulos. 

Siitä ei sen sijaan ole epäilystä ollenkaan, etteikö asia ole vakava. Erittäin vakava. Vakavampi kuin sen leimaaminen eduskuntaryhmän tai puolueen puolueen sisäiseksi asiaksi. Meillä kun sattuu olemaan perustuslaki ja siinä selvät määrykset.

29 §
Kansanedustajan riippumattomuus
Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.
30 §
Kansanedustajan koskemattomuus
Kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan.
....
Kansanedustajan puhevapaus ja esiintyminen
Kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä.
....
Lindtman on siis selkeästi rikkonut perustuslakia. Ja kyseessä hänen toimissaan on saman ajatustavan ilmentymä, kuin aikoinaan Kepun puoluesihteerin Jarmo Korhosen junailemassa Kehittyvien Maakuntien Suomi vaalirahalahjomaskandaalissa. Lähdetään siitä, että puolue saa tehdä mitä tahansa ja että Eduskunnassa puolue - tai eduskuntaryhmä - on vallan haltija. Ne muka määräävät suvereenisti kansan valitsemien edustajien toimet.

Valittaen täytyy kyllä todeta, että en usko sen paremmin Lindtmannin luopumiseen omasta kuin eduskuntaryhmänsäkään vaatimuksesta. Ensinnäkään kun ryhmä ei vaadi ja toisekseen Lindtman ei vapaaehtoisesti luovu. Meillä kun on vähintään kaksi puoluetta, joiden kohdalla demokratian pelisääntöjen noudattaminen puolueen sisäisiksi koettujen asioiden ratkaisemisessa tulkitaan vain välttämättömänä pahana ja pakollisena teatterina. Demarit on niistä toinen.

Meillä kun on se Maan tapa, joka ohittaa perustuslain selvät määräykset. Varmaan kohta huudetaan taas apuun Lauri Tarasti


tiistai 11. lokakuuta 2016

Ei Persua Presidentiksi

En puhu sen paremmin Soinista kuin Terhosta kuin Niinistöstäkään. Minulle Donald Trump ja hänen äänestäjäkuntansa kuuluvat samaan porukkaan, Persujen lahkoon. 

Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt, miten ihmeessä ja mihin maan rakoon demokratian esitaistelijana ja sen vakiintuneimpana vientiedustajana toimiva Yhdysvallat on itsensä pelannut, antamalla syntyä tilanteen, jossa ilmeisen mielenvikainen tai vahvasti muuten vain häiriintynyt miljardööri voi edes päästä vaihtoehdoksi valittaessa maalle presidenttiä? Edes tälle perinteisellä fifti-siksti tasolle. Hän on toinen kahdesta vaihtoehdosta.

Nyt ollaan jo tilanteessa, että osa hänet ehdokkaakseen nimenneen puolueen merkittävimmistä ja näkyvimmistä poliittisista vaikuttajista - suuri osa, vaiko peräti suurin osa - sanoutuu irti häntä kannattamasta. Esimerkkeinä vaikkapa McCain, Rice, Schwarzenegger, Romney, ja viimeksi kongressin puheenjohtajana toimiva Paul Ryan... 

Arvovaltaiset asiaa tuntevat ja taatusti neutraalit mediat - viimeksi USA Today ja Foreign Policy - julkaisevat toimituskuntiensa perusteltuja ja ennen kuulumattomia kannanottoja Trumpin kaikenpuolisesta sopimattomuudesta Yhdysvaltain presidentiksi.

Ja tästä kaikesta huolimatta häntä kannattavia mielipidekyselyjen mukaan riittää. Tällä hetkellä yli 40 % äänestäjistä. Ja alkaa näyttää siltä, että Trumpin kannatus on tasaisen vakaata, tapahtuupa mitä tahansa. Täytynee sitten vaan toivoa, että Clinton ei taas romahda?

Jotain on maan demokratiassa pahasti vialla, kun ilmeisesti ainoa varma, rauhanomainen keino estää vielä yhden seinähullun valinta suurvalla johtajaksi olisi, että hänet ehdokkaaksi asettanut puolue peruu hänen ehdokkuutensa. Olisiko monen edes mahdollista? Toivottavaa se ainakin olisi. 




keskiviikko 24. elokuuta 2016

Onneksi meillä menee hyvin

Itketään nyt yhdessä maamme mahdotonta tilaa, vaikka oikein pääministerimme suulla saimme eilen ilmoituksen siitä, että paremmista taloudellisista ajoista on jo merkkejä näkyvissä. Tässäkään suhteessa tosin mikään ei ole muuttunut. Paremmat ajat ovat jo vuosia olleet, näin budjettineuvottelujen alla ja poliitikkojen kesälomien päättyessä, ihan kulman takana. Kohta ainakin 10 vuotta. Fantastista.
Suomessa oli heinäkuun 2016 lopussa lähes 380 000 työtöntä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Työttömien määrä kasvoi kesäkuusta yli 12 000:lla. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita oli noin 127 000. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi yli 14 000:lla viime vuoden heinäkuusta. Suomen työttömyysprosentti heinäkuun lopussa oli 14,4 prosenttia. Viime vuoden heinäkuusta työttömyys laski 0,1 prosenttiyksiköllä.” Näin väittää YLE.
Oman ja omakohtaisen aiemman kokemuksen perusteella voi TEM lukuihin suhtautua vähintäänkin suurella varauksella, eikä suinkaan Tilastokeskuksen viitoittamaan positiiviseen suuntaan. Jos haluat arvioida mikä määrä työvoimastamme on siirtynyt työvoiman ulkopuolelle, siirretty putkeen tai varhennetulle työttömyyseläkkeelle tai on TEMin ”täsmäpalveluiden” puitteissa vastikkeetta työvoimapoliittisessa koulutuksessa, työelämään tutustumassa tai työharjoittelussa, räpeltämässä yrittäjänä starttirahalla tai ilman, on aidosti ja reilusti vajaatyöllistettyjen määrä noin kaksinkertainen.
Oikeampi työttömien tai roimasti alityöllistettyjen määrä on siksi tosiassa lähempänä 700.000 kuin tuota 400.000. Ja tämä noin 2.500.000 ihmisen työvoimasta! Finanssikriiseistä, kansainvaelluksista, Putlerin pullistelusta, EUn byrokraateista ja direktiiveistä riippumatta voimme olotilasta syyttää yksin itseämme. Ja kun joillakin meistä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen mihin kansakuntansa panostuksensa keskittää kuin muilla, on syy myös haettava sieltä.
Niin ikävä kuin onkin tunnustaa; demokratiamme on rikki, siitä pyörittävä poliittinen järjestelmämme maho ja rakenteeltaan korruptiivinen, eikä rakennetta enää pystytä demokratian pelisäännöillä edes korjaamaan. Vähemmän kukaan enää on edes kiinnostunut korjaustavoista.
Toisaalta TEMin kansliapäällikkö väittää, että työ on liian kallista. Kertojana nyt Kauppalehti."
Viime sunnuntaina valtakunnan pää-aviisi uutisoi: Valtiokustantaa yhä useamman kodin – asumistukijärjestelmä natisee,kun työssäkäyvillä ei ole varaa vuokraan Yli 60 prosenttia vuokralla asuvista saa asumistukea. Valtiolle lasku on jo 1,7 miljardia euroa vuodessa.
Ja kunnon sosiaalipornon hengessä on kirjoituksen esimerkkikin raflaava: Viittomakielen tulkki on yksi noin 55 000 heistä. Hän työskentelee tulkki-koordinaattorina noin 2 200 euron kuukausipalkalla ja asuu yhdessä kolmen lapsensa kanssa asuntosijoitusyhtiö Saton – yksi meidän suurista yleishyödyllisistä rakennuttajayhteisöistä, sijoitusasuntojen tuottajaksi rapautuneista vuokramarkkinoiden kiskureista - omistamassa 75 neliön asunnossa Helsingin Pohjois-Haagassa. Vuokra on järkyttävän kallis, noin 1 300 euroa kuussa. Meillä ei silti ole muuta mahdollisuutta kuin asua tässä. Kaupungin asuntoa on tosi vaikea saada.”
Työsopimussuosituksen mukaan noin pieni palkka ei kuitenkaan ole mahdollinen, kun pelkkä perusansion vaihteluväli on 2318 € – 2861 € kokemusvuosista riippuen. Eikä tietoa ole siitäkään tarkoitetaanko netto- vai bruttotuloja, lisien kanssa vai ilman. Mutta kyseessä on todella vain suositus. Mutta väliäkö hällä, pääkaupunkiseudulla moinen kuukausitulo ei taatusti riitä nelihenkisen perheen säälliseen elättämiseen. Ei edes laitakaupungin yksiössä.
Työ on liian kallista, työttömyys järkyttävän korkealla, tarkoituksenmukaisen kokoisia vuokra-asuntoja liian vähän siellä missä niitä tarvitaan ja suurilla puolueilla – ilmeisesti kepulit etunenässä – kullakin omat, julkisia varoja hyödyntävät ”hyvinvointi-instituutionsa” joiden ylivoimainen kilpailuetu perustuu puoluejärjestelmän yleiseen ja puolueiden sisäiseen vertaistukiverkkoon, joka ansiokkaasti täyttää järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit. Olenpa tainnut asiasta ennenkin kirjoittaa esimerkiksi otsikolla Meidän15 miljardin puoluetukiSinne ne verorahat menevät ja siellä osaltaan vientikilpailukykyämme kaventavat.
Ongelmat eivät Suomessa ratkea sillä, että pieniä palkkoja pienennetään entisestään. Ne ratkeavat sillä, että tarpeetonta työtä tekevät liian pienten ja tehottomien kuntien (vast.) ja valtion lähinnä ns. hallinnolliset ”virkamiehet” sanotaan irti, kun kunnallisesta itsehallinnosta siirrytään ilman kepuleiden SoTe - hallinnonuudistushimmeleitä siirrytään suoraan maakunnalliseen itsehallintoon.  Kunnat muuttuvat maakunniksi ja nykyiset kunnat lakkautetaan tarpeettomina verkonpainoina. On sitten kyseessä 800 tai 8 000 tai vaikka 80 000. 
Eivät he tee turhaa tai olematonta työtä. Eivät he ole ongelma. Me tarvitsemme heidät pois rasittamasta kansantaloutta ja aiheuttamasta kuluja julkiselle taloudelle. Tulemme oikein hyvin, jopa nykyistä paremmin ilman massiivia hallintorakenteita. Tarvitsemme heidät osallistumaan lisäarvoa yhteiskunnalle tuottavaan työhön, josta maksetaan säällinen palkka. Josta palkasta maksettavista kohtuullisista veroista riittää varoja sekä yhteiskunnan pyörittämiseen että kehittämiseen.
Toisaalta ongelmiemme ratkeamiseen tarvitaan se, että valitsemamme ja asioitamme hoitamaan valtuuttamamme poliitikot ja ylimmät virkamiehet saadaan tulosvastuuseen. Se taas ei ole mahdollista ilman perustavaa laatua olevaa puoluerahoitusjärjestelmän uudistusta. Se joka jäi Tarastilta mittatilaustyössään tekemättä Kehittyvien Maakuntien Suomen vaalilahjomaskandaalin yhteydessä. Vai pitäisikö meidän sittenkin julkisesti myöntää, että silloin kyseessä sittenkin oli lähinnä yhden puolueen - Kepun – omien ehdokkaiden vaalirahoituksia turvaamaan tarkoitettu lahjomaskandaali?
Kuin tilauksesta luurangot kääntyivät jälleen kaapeissaan. Kun ne harvemmin kaapeista ilman perusteellista siivoamista katoavat nousivat Kepun johtaman Nuorisosäätiön ja siihen verrattavissa olevien toiminta jälleen esiin. Onneksi.

Viranomaiset kiinnostuivat taas vaalirahakohussa ryvettyneestä Nuorisosäätiöstä

Toivottavasti meistä nyt on miestä (ja naista) tarpeeksi puhdistamaan likaiset, korruptoituneet kaappimme. Myös muiden puolueiden kuin Kepun. Myös muiden ryhmien kuin nuorison osalta. Sitten voimme yrittää korjata rikkomamme demokratiamme. 


PS.
Haluan alleviivata, että en todellakaan väitä Kepun olevan kaiken korruption alku ja juuri. Vaikka ilmeisesti suuri, ellei peräti suurin onkin. Ihan sama Maan Tapa on toiminut ja toimii edelleen ainakin kaikissa ns. keskisuurissa puolueissamme. Tasa-arvoisesti. Tilaisuus kun tekee varkaan. Aina. Ja varastaminen jatkuu niin kauan, kuin se sallitaan.
PPS.

Jos aiheen syvempi tarkastelu sinua kiinnostaa ja haluat lukea lisää ei yksin siitä mikä on pielessä ja millä tavoilla tai vielä enemmän tavoista korjaata rakenteet kansalaisten kannallta toivotuiksi suosittelen tämän blogin hakukentässä vaikkapa sanoja Nuorisosäätiö, Meidän 15 miljardin puoluetuki, Hallitusohjelma tai vaikkapa Tulosvastuuta

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Suomalaista demokratiaa rapauttavat niin poliitikot, puolueet kuin mediakin

HS-analyysissä otsikolla Voiko äänestysvilkkauteen vaikuttaa, Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimies Piia Elonen kysyy "Mitä poliitikot ja toimittajat voisivat tehdä, jotta ihmiset voisivat ymmärtää politiikkaa paremmin,"

Kommentoin asiaa seuraavasti: 

"Kansalaiset tarvitsevat aidon syyn äänestää.

Tällä hetkellä taitaa olla vallalla näkemys, että valinta on vain siitä ketkä poliittisen eliitin rakkikoirat valtuutetaan nostamaan palkka ja palkkioita yhteisistä varoista. Jää käsitys: kansalaisen arjelle valinnan tuloksella ei ole lainkaan merkitystä. Tee mitä teet, kusess olet kumminkin. Miksi siis vaivautua äänestämään?

Samalla unohdetaan ja tietoisesti väheksytään mitätöitävän, siis tyhjän äänen merkitystä. Sen vaikutus tuli kuitenkin selville viimeistään Sauli Niinistöä Eduskunnan puhemieheksi valittaessa. http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2010/02/kumpi-voitti-sauli-niinisto-vai-joku-muu.html

Jos vaikkapa nyt, äänestämättä jättävät kävisivät sujauttamassa uurnaan taatusti mitätöitävän äänestyslipun, ei median johtopäätöksesi enää kelpaa toimittajan "ihmiset ovat vain jotenkin laiskoja ja tyhmiä." Laiska ja tyhmä kun ei lähde äänestämään vaihtoehtoa, jonka ainoa viesti on "teidän hiekkalaatikkoleikkinne ei ole ääneni arvoinen."

Kuten näissä asioissa aika usein, kommenttiani ei julkaistu. Ei julkaistu siitä huolimatta, että sekä äänestämättä jättäminen että mitätöitävän äänen jättäminen ovat täysin laillisia ja vastuullisia tapoja osallistua äänestyksiin. (Vertaa linkkiä edellä.) Ja siitäkin huolimatta, että mitätöitävän tai tyhjän äänen jättäminen samalla nostaa äänestysaktiivisuutta.

Toimittaja ja Hesari näyttävät olettavan, että alhaisen äänestysvilkkauden syy on, että kansalaiset eivät ymmärrä politiikkaa, siis tapaamme hoitaa yleisiä ja yhteisiä asioitamme demokratiassa.

Voisiko ennemminkin olla niin, että toimittaja itse tai media yleensäkään eivät ymmärrä kansalaisia? Heidän arkeaan. Siis toimivat ihan kuten puolueet, siis puolue-eliitit ovat toimineet jo kauan. Viis kansalaisista ja heidän pohteistaan, kunhan ääniä ja valtaa saadaan?

Voisiko olla niin, että kansalaiset kyllä ymmärtävät politiikkaa, mutta vuosien ja vuosikymmenien kokemuksista, lähinnä pettymyksistä viisastuneena eivät enää yksinkertaisesti halua osallistua moiseen pelleilyyn? Se, että he tällöin eivät menettele rationaalisesti eivätkä edes oman etunsa mukaisesti on toinen asia.

Joka tapauksessa Hesarin halukkuus avata keskustelua yhdestä poliittisen järjestelmämme keskeisimmistä pohteista asettuu hyvin kummaan valoon, kun tavanomaiseen ajatteluun ehkä kriittisesti suhtautuvaa kommenttia ei julkaista. (Turhaa on vedota kommentissa olevaan täysin asiaan kuuluvaan linkkiin. Sen moderoija saa halutessaan pois, on saanut ennenkin.)

Halu avata keskustelua on samaa tasoa kuin Ben Zyskoviczin huoli persujen rasismista ja toivomus Sebastian Tynkkysen palauttamisesta BB-taloon. Kokiksillakin on aina mahdollisuus kieltäytyä hallitusyhteistyöstä minkä tahansa puolueen kanssa, rasistit mukaan lukien.

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Ihanaa; emme me opi yhtään mistään, yhtään mitään, milloinkaan

Kun viime lauantaina - siis vain kolme päivää sitten - Turkista uutisoitiin, että vallankaappauksen uhreja ei ollutkaan noin sata vaan kolme sataa ja, ottaen huomioon edellisen kirjoituksen johtopäätöksen Erdoganin ikiomasta pitkien puukkojen yöstä aloin jo toivoa, että pahin oli takana. Olin väärässä jälleen.

Nyt alkaa käydä ilmeiseksi, että AKTn/Erdoganin puhdistusten kohteena ovat yhteiskunnan kaikki mahdolliset väestöryhmät; sotilasjohto, poliittiset vastustajat, tuomarit ja nyt viimeksi opettajat. Kieltämättä nyt eivät ensimmäisinä tule mieleen A. Hitlerin toimet valtansa sementoimisessa vaan hengenheimolaisensa J. Stalinin näytösoikeudenkäynnit 1930-luvun puolivälissä. Odotan vain mielenkiinnolla milloin Ankarassa alkavat lääkäreiden summaariset massapidätykset.

Kuten jo maailmansotien välinen aika osoitti, sen paremmin demokratiat kuin kansainvälinen yhteisö yleensäkään ei pysty näitä kiihtyvällä vauhdilla eskaloituvia tilanteita rauhanomaisesti ratkaisemaan. Olihan siellä silloin muitakin messiaita; Duceja, Antonescuja, Francoja, Pätsejä, Horthyjä, Śmigły-Rydzejä jne. jne. Kun kansalliset ja kansainväliset poliitikot ovat, oman pyrkyryytensä ja vastuuttoman kompromissailunsa seurauksena ajaneet itsensä mahdottomuuksien nurkkaan saavat massat taas ratkaista. Ja hehän kyllä huutavat valtaan Messiaansa olipa tämän nimenä sitten Putler tai Erdogan, Pen tai Orbán, Trump tai Soini. Ja eniten tästä he itse ja heidän lapsensa kärsivät.

Jos ihan oikeasti haluaisimme välttää sen, minkä meidät - suuria ikäluokkia edeltävä sukupolvi ja sukupolvet - joutuivat läpi käymään ja kestämään, ei ainakaan minulle enää tule mieleen rauhanomaisia keinoja Euroopan historian toistumista estämään. Vaan mitäpä sitä korpraali kentsun murheita kantamaan. Ja toisaalta mikään ei takaa, että toistuminen tällä kertaa johtaa maanosamme ja maamme kannalta edes nykyisen kaltaiseen, sittenkin suhteellisen siedettävään lopputulokseen.

Annetaan näiden kaiken maailman arabien ja muiden mutakuonojen tappaa toisensen intifaadoissaan ja muissa uskonsodissaan, jotka me olemme alkuun saattaneet,




keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Yhteiskuntasopimuksen 4. hautajaiset



Vai pitäisikö Ahon ja Vanhasen vastaavat viritelmät vielä laskea mukaan? Saapa nähdä kuin meidän käy.

Hallitus saa nyt tehdä sitä, minkä uskoo osaavansa; leikata, säästää, rajoittaa sopimusvapautta ja kurittaa kansalaisiaan.  Miten sillä kansakunta kasvuun saatetaan jää nähtäväksi. Työnantajat saavat mitä halusivat; pakkolait ja liittokohtaiset sopimukset. Miten sillä kilpailukykya ja kysyntää kasvatetaan on vielä hyvinkin epäselvää. AY-liike sai kolhuja, mutta ilmeisesti kahmalokaupalla lisää jäseniä. Kuka tekee työt, sitten kun maa on konkurssissa? Ainoa takuuvarma häviäjä on Suomi.

Kansalaiset saivat edes realityshown vailla vertaa. Tästähän on hyvä ponnistaa. Yhteiskunnallinen eripura saadaan nyt entistä helpommin kärjistymään.

Ainakin hallituksen ja sen ministerien toimet ovat osoittaneet uskomatonta tietämättömyyttä, osaamattomuutta ja täydellistä realiteettien ymmärtämättömyyttä. Ideologia on korvannut järjen. Ilmeisesti yhden iltapäivän "yleislakko" ei riittänyt vakuuttamaan hallituspuolueita siitä, että kansakunta on todella vauhdilla jakautumassa.

Kohta varmaan rusikoimme toisiamme taas tosissamme.


lauantai 7. marraskuuta 2015

Kansa - kapinaan perkele! Näytetään niille.



Mielenkiintoinen tapa ratkoa Suomen viennin kilpailukykyongelmia tällä Sipilällä. Kun aiemmin keskeisimpänä kustannuksia kasvattavana tekijänä ja kilpailukykyämme heikentäjänä ovat julkisen sektorin ylisuuruus, hän kunnon projektijohtajana korjaa ongelman pöhottämällä ennestään jo aivan liian suurta hallinto-organisaatiota. Rahat eivät moiseen ole viime vuosina edes riittäneet, vaan vuosittain on jouduttu ottamaan noin 7 - 10 miljardia syömävelkaa, jotta kaikille palkkaan oikeutetuille julkisen sektorin työntekijöille on voitu palkat maksaa.

Aiemman 317 kunnan lisäksi, joita yhteiskunnan yleisten ja yhteisten asioiden hyvin ja tehokkaasti hoitamiseksi tarvittaisi ehkä tuo maaginen 18 maakuntaa, mutta ilman noita kuntia, hän valitsee vaihtoehdoista mallin, joka lisää niihin 18 itsehallinnollista paikallishallintoyksikköä. Näistä 15 on rooli sote-hallinnossa, kolmella ei. Noilla 317 kunnalla säilyy verotusoikeus, mutta niin tulee sote-paikallishallintoyksiköllekin omansa. Paitsi luonnollisesti noille 3 paikallisyksikölle, jolla ei ole roolia sote-hallinnossa. Vai tasapuolisuuden nimissä, varmaan niillekin tulee verotusoikeus?

Meidän kansalaisten näkövinkkelistä vaikutusmahdollisuus yhteiskunnan päätöksiin ei todalla kasva sillä, että luodaan uusi himmeli kahden vanhan himmelin väliin. Meidän rooliksemme Sipilä, Stbb ja Soini ovat sopineet valtapoliittisen sormiharjoituksensa maksajan, Palvelumme ei moisella parane, ennemminkin se saattaa entuudestaan vain heiketä. Omaa ja puolueensa etua ajavan politrukkimäärän kasvu sekä sote- että muussa hallinnossa voi aikaansaada vain lisätarpeen leikata palveluita, ellei sitten huononneta laatua.

Jos tämä Sipillän aikaansaannos perustuu Oulun yliopiston dippi-inssi koulun projektinjohto-opeille, on moinen oppilaitos välittömästi lakkautettava. Sillä säästettäisi edes muutama ropo.

Ei kansalaisyhteikunnan yksinomaisena lähtökohta ole elättää poliittista ihrakerrosta. Kai kansalaisilla on muukin merkitys kuin elättää kyltymätön rälssi?

lauantai 31. lokakuuta 2015

Suomen ongelmien perussyy - petetyt äänestäjät



Meillä on liikaa puolueita, ja niiden olemassaolemisen oikeutukseen ja toimintatapojen oikeellisuuteen luottavia liikkuvia äänestäjiä. Varsinkin nykyisin, kun puolueiden ajamissa politiikoissa ei enää ole eroa. Valta, oman edun maksimointi ja vastuuttomuus ovat puolueita keskeisimmin yhdistävät tekijät.

TimoSoinin letkeät mutta itsevaltaiset toimintatavat, hänen yltiökonservatiivinen ja totalitaarisuuteen taipuva mielenlaatunsa nyt viimeksi Sebastian Tynkkysen suhteen, joka luonne on ollut selvä jo viimeistään Tony Halmeen ajoista, sekä kepun perinteinen kalliiden hallintohimmeleiden rakentelu veronmaksajien kustannuksella oman valtansa pönkkittämiseksi, tällä kertaa taas SoTe-seikkailussa osoittavat kristallinkirkkaasti, että liikkuvista äänestäjistä ei protestin esittäjinä ole yleisten ja yhteisten asioittemme hoitamisen kannalta kuin haittaa ja harmia.

Puolueet ovat tasan samanlaisia jokainen. Ne toimivat vain omaa ja eliittinsä intressiä ajaen. Niiden toimintatapoihin eivät kannattajakunnan hetkelliset heilahtelut eikä kannattajien periaatteet mitään vaikuta. Antavat äänestäjälle vain uuden tilaisuuden pettyä.

Jos meillä jotain on liikaa niin puolueita, Itsenäisyyspuolueet, Muutokset ja ihan mitkä muut tahansa mukaan lukien. Historiamme (siis autonomian ajan loppu ja itsenäisyys) aikana niitä on ollut, laskutavasta riippuen runsaasti yli 100. Yksin niiden määrä osoittaa, että "ongelma" on kansalaisten korvien välissä, ei puolueissa sinänsä. Lisäksi 5,6 miljoonaisen kansan - äänioikeutettuja 4,2 miljoonaa - yleisten ja yhteisten asioiden hoitamiseen demokraattisesti riittää hyvin nykyisten eduskuntapuolueiden määrää (8) pienempikin porukka.

Puolueiden tapa toimia omissa sisäisissä asioissaan ei yhteiskuntaa välttämättä hetkauta suuntaan eikä toiseen. Lakeja niiden täytyy toki noudattaa, mutta sanktioita ei juurikaan ole ja syyttämisen kynnys on korkea. Tosin aina valtionhallinnosta löytyy Jonkkia ja Tarasteja, joihin hädän hetkellä turvata. Siltä osin poliittinen vastuu kuitenkin korostuu ja kannatus vaaleissa vaihtelee. Persujen ja Soinin ja jopa kepuleitten voi seuraavissa vaaleissa käydä joko hyvin, tai huonosti tai hyvin huonosti. (Arvio katsojan silmässä.) Ja tulos on silloin oikea.

Kansakunnan "ongelma" on se, että puolueiden valta ylittää selvästi kansanedustajien vallan. Valitsemme yksittäisistä ehdokkaista mutta puolue päättää. Puolueisiin kuulutaan, koska katsotaan, että joukossa on voimaa, ja siitä on etua oman näkemyksen edistämiselle. Mutta joukossa myös tyhmyys tiivistyy.

Yhteisten asioitten hoitamisen sijaan porukassa korostuu asianomaisen joukon etu, ei missään tapauksessa kansankokonaisuuden. Lopulta, kuten meillä nyt siitä tulee päätöksenteon kannalta keskeisin motiivi. Viimeistään silloin puolue on rapautunut etujärjestöksi, joilla ei pitäisi olla sijaa eduskunnassa ollenkaan. Pitkässä juoksussa tämä ilmenee erinomaisesti ja selkeimmin yleensä kepulien, demarien ja ruåtsalaisten päätöksenteossa. Soinin resupetteri-porukka on vasta puolueeksi muuttumassa.

Puolueiden "ottaessa vallan" valituilta kansanedustajilta, asioiden hoitaminen jää toisarvoiseksi ja siirrytään iltalypsyjen ja lehmänkauppojen alueelle. Kuitenkin meillä on eduskunnassa 200 valitsijoiden valtuuttamaa kansalaista, joilla olisi omaan älyyn, osaamiseen, koulutukseen, kokemukseen perustuva ja perustuslain nimenomaisella ”määräyksellä” oikeus käyttää itsenäistä arvostelukykyä ja päätösvaltaa toimissaan. (Perustuslain 29§) Sitovien ryhmäpäätösten ja kurinpitotoimien mahdollisuus saavat itsenäisen ajattelun kyllä ruotuun ja nöyräksi. Viimeistään sen tekee talous ainakin, jos haluaa tulla uudelleen valituksi.

Yksittäisen asian ratkaisemisen reunaehdot alkavat nykyisin olla jo sitä luokkaa, että "puolueideologia" ja "puolue-etu" vain hidastavat, sotkevat ja monimutkaistavat ratkaisujen aikaansaamista.Vertaa vaikka SoTe ja/tai kuntauudistus, jossa valmista ei saada aikaan millään ja lopulliseksi vaihtoehdoksi taitaa muodostua kallein ja tehottomin, joskin kepuleitten vallan jatkuvuuden turvaamisen kannalta tarkoituksenmukaisin.

Puolueilla toki on paikkansa toimivassakin parlamentaarisessa järjestelmässä, onhan ihminen - yksittäiset kansanedustajat mukaan lukien - sosiaalinen eläin. Valitettavan usein edelleen myös laumaeläin, mikä todellisen kriisin ja katastrofin aikana kieltämättä onkin lauman ensiarvoinen turvatakuu. Harvemmin tähän lainsäädännön arjessa kuitenkaan on tarvetta tukeutua.

Arjessa täytyisi saada asiat hoidettua mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti, mikä markkinataloudessa tarkoittaa myös taloudellisesti. Kansakunnan kannalta yksittäisen puolueen vallan turvaaminen ei ole tavoiteltavaa, vaikka puolueiden toiminta toimivalle demokratialle välttämätöntä onkin. Se on yksiselitteisen haitallista, kuten kokemukset yksipuoluejärjestelmistä kiistatta osoittavat.

Meillä ongelmaksi nousee puolueiden nykyinen rooli ja merkitys, joka ylittää nyt kansanedustajan roolin mennen tullen. Erinomaiset esimerkit tästä antoivat, Soinin Giljotiinin lisäksi viimeksi Kehittyvien Maakuntien Suomen vaalirahalahjomaskandaali.

Puolueiden roolin pitäisi yksinkertaisesti olla toimiminen samanmielisten poliitikkojen vaaliorganisationa ennen vaaleja ja korkeintaan valituksi tulleitten samanmielisten poliitikkojen vertaistukena ja yhteistyöelimenä omien ajatusten ja ideoiden pallotteluseinänä. Eikä missään vaiheessa päätöksentekijänä. Niiden nuorisosäätiöt, settlementit, sosiaalisen vuokratalotuotannon tarjoajat, turvapaikkamajoittajat, terveyskylpylät jne. toimivat lähinnä tehottomina julkisraahoitettuina markkinahäirikköinä, sen lisäksi että ovat puolueille hyödyllisiä säästöporsaita ja suojatyöpaikkoja. Niillä ei hyödyllistä merkitystä kansakunnalle arjessa ole. Ja kriiseissä lauma kyllä kasaantuu.

Arjen asiat pitäisi hoitaa asioina, joista kansanedustajat päättävät itsenäisesti. Jos haluamme valita maan parhaat kyvyt edustamaan itseämme kansallisessa päätöksenteossa, ja kuvittelemme heidät myös kansanedustajiksi saavamme, meidän on alettava keskittämään huomiomme ihmisiin, ei puolueisiin. Se taas edellyttää, että emme suostu valitsemaan kansanedustajiksi puolueiden valittavaksi tarjoamia vallattomia, impotenttejä ja kalliiksi meille tulevia napinpainajia.

Koska moisen muutoksen toteuttaminen vaarantaa aivan liian monen impotentin opetuslapsen ja puolueeksi itseään kutsuvan ihmislauman tulevaisuuden, on turha kuvitella, että muutos vapaaehtoista tietä onnistuisi. Järjestelmä ei muutosta kaipaa, eikä sitä edistä. Olipa tarve kuinka suuri tahansa, siihen ei yksikään puolue suostuisi.

Se ei myöskään toimi politiikan marginaaliin heittäytymällä, eikä varsinkaan jättämällä vaalit väliin, eli nukkumalla. Menneet vaalit – joka ikinen – ovat osoittaneet, että huoli äänestysaktiivisuudesta ja nukkuvien suuresta määrästä kestää korkeintaan viikon - kaksi. Positiivisia syitä äänestämättä jättämiselle on puolueiden ja niitä seuraavan median aivan liian helppo keksiä. Protestina nukkumisella ei enää ole merkitystä, se ei ole viesti. Sillä ei vaikutusta koska sitä ei mielletä teoksi vaan joko tyytyväisyydestä johtuvaksi toimettomuudeksi tai korkeintaan yhteiskunnasta syrjäytymiseksi. Kummastakaan porukasta ei niin väliä ole.

Kun aivan ilmeisesti kovin moni perinteisiin puolueisiin pettynyt ja protestiksi kaksissa viime vaaleissa äänestänyt persuja ja nyt uudestaan pettyneenä etsii nyt poliittiselle aktiivisuudelleen merkitystä ja uutta kotia olisin jälleen tarjoamassa vaihtoehtoa. Sitä avoimen kapinan lisäksi ainoaa vaihtoehtoa, jolla yksittäisellä kansalaisella on mahdollisuus aikaansaada poliittiseen järjestelmäämme muutos parempaan.

Annetaan äänestäjille aito syy äänestää kansakunnan puolesta. Poistetaan puolueilta oikeus edustaa meitä.






PS.

Tiedän, että vaalit vasta äsken olivat ja seuraavia saadaan odottaa yli kolme vuotta. Mutta ehdottamani vaihtoehdon ylivoimaisuus ei välttämättä kaikille ihan nopeasti aukene. Lisäksi projektin valmistelu ja äänestäjien mobilisointi vie aikaa, varsinkin kun keino ei ole ihan perinteinen, vaikkakin ammattilaisten toimesta tehokkaaksi ja toimivaksi todistettu. Ja jopa siitä huolimatta, että tällä tavalla äänestämisessä ei suoranaisia haittavaikutuksia olekaan varsinkaan, jos houkuttelevimpana vaihtoehtona on syrjäytyminen, nukkuminen tai jälleen pettyminen.



maanantai 19. lokakuuta 2015

Lehtomäki presidentiksi! Tai Vanhanen! Tai kumman tahansa hevonen!!



Katselin poikkeuksellisesti Ylen MOTtia. Eihän tässä ole enää mitään tolkkua. Kaiken maailman pelleilyt nostetaan  esille. Taas kerran. Toisaalta eipä ole ollut paljon missään muussakaan ollut minkään valtakunnan tolkkua asioissa, mitä puoluekoneistot ovat saaneet julkisuuteen vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen. Anneli Jäätteenmäen hallituksen kaataminen ja kaatuminen menee luonnollisesti demarien ja Paavo Lipposen piikkiin. Eikä sen paremmin Jäätteenmäen hallituksessa kuin sen kaatamisessakaan mittään järkeä ollut.

Eiköhän meillä nyt ole huomattavan paljon uhkaavampia ongelmia kuin keskustella vuosituhannen alun korruptiosta?

En minä asioiden selvittelyä halua estää. Päin vastoin. Mutta minua pelottaa se vanha totuus, että Suomeen mahtuu vain yksi totuus kerrallaan. ”Pelkään”, että jälleen kerran yleisen kansalaiskeskustelu painopistee siirretään kanssakunnan tulevaisuuden kannalta täysin toisarvoiseen ”eipäs juupas” someiluun. Meillä ei siihen ole varaa. Ei enää.


Vaalirahoitusongelmien, siis vaalirahoituskorruption ennalta ehkäisemiseen on olemassa äärimmäisen yksinkertainen ja tehokas keino. Julkisen puoluerahoittamisen kieltäminen ja sen rikkomisen sanktiointi. Eikä edellisen lisäksi juurikaan muuta vaadita kuin edellyttää perustuslain, erityisesti sen 29§ noudattamista ja sen rikkomisen sanktiointia.  


PS.

Ei demokratian ylläpitämiseen ole olennaista antaa mahdollisuutta yksittäisen puolueen ylläpitämiseen julkisista varoista. Tärkeää on, että niiden mahdollisuus rahoittaa toimintansa ja erityisesti vaalirahoituksensa voi perustua muuhunkin kuin julkiseen tai piilotettuun korruptioon ja Hyvä Veli-järjestelmiin.

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Rajat kiinni vaativat persut


Tässä muutama viikko sitten Eesti alkoi, sulassa sovussa Suomen seinähullujen ELY-viranomaisten kanssa houkuttelemaan Suomesta lähinnä kai Nokialta irtisanottuja it-asiantuntijoita maahansa työvoimmaksi tai yrittäjiksi. Nyt ilmeisesti länsinaapurimme Ruotsi on samoilla apajilla

Ja mikäs siinä tässä globaalissa maailmassamme. Varsinkin jos ajatellaan asiaa yksilöitten tasolta ja heidän ja perheittensä toimeentulon kannalta. Niiden Nokialta ja lisääntyvästi myös kaikista muista yrityksistä irtsanottuja asiantuntijoita. Edes Nälkämaan laululla eivät hallituspuolueet enää pitkälle kansakuntaa motivoi. Ainakaan kaupungeissa. 

Voisiko joku ystävällinen sielu käydä kertomassa Arkadianmäellä, tai nyt siis entisen Sibeliusakatemian tiloissa viihtyville puolueille, että heiltä todella edellytetään tekoja, ei yksin puhetta? Suomalaiset osaajat ja meidän vastaanottamat pakolaiset, siirtolaiset ja muukin sopiva väki pitää saasda tuottavaan työhön. Ja nopeasti. Eihän Suomen nousua voi jättää kiihtyvän emigraation varaan? Ei vaikka imigraatio onkin uuteen huippuunsa noussut. 

Eihän tänne kohta kukaan tolkullinen viitsi jäädä puolueiden ja virkamiesten kiusattavaksi. Ei ainakaan, ellei persut todella saa rajoja lopullisesti suljettua. Sitten alkavatkin vaihtoehdot olla vähissä.





Ja tässä alla jälkeen yrityksiäni osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.



Kovinpa on Kangasharju yksisilmäinen. Mutta ekonomistina hän katsookin ilmiöitä varsin kapeasta kulmasta, vaikka muuta luullaan. Totuus on kuitenkin, että pitkälti juuri Jyrki-boyn jäljiltä tilanteemme on mikä on. Väärää arviota väärien perään alkaen vvm-ajastaan 2007. Uhoilua, lupauksia ja fantastisia päätöksiä, mutta tulos ratkaisee. Nopeasti ei tule mieleen yhtä toivotonta valtionvarainministeriä eikä pääministeriä. Jäljelle jäivät vain rauniot.
http://eaglesflysingly.blogspo... lisää kuolemattomia kommentteja tämän toivottoman tunarin toilailuista löytyy blogilta kaikkien kyseessä olevien vuosien osalta reippaasti yli sadan artikkelin verran.
Kun emme juurikaan voi rahamme arvoon nopeasti vaikuttaa pitäisi nykyhallituksen ensisijassa olla huolissaan kulutuskysynnän turvaamisesta. Vain siten investoinnit saadaan liikkeelle. Pankkien, sijoittajien ja valtioitten rahoittaminen EKPn helikopterirahalla ei kysyntälamaa poista. Tarvitaan työtä niille, joilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kuluttaa.




On turhaa edes kuvitella, että hyvä ansiotaso, haasteellinen työ, osaamisen hyödyntäminen, itsensä toteuttaminen tai ihanat kanssaihmiset olisivat vetovoimatekijä. Eiköhän tämäkin yhteenveto osaltaan osoita, että meidän on tyytyminen pakolaisiin. Josko edes heidät osaamme motivoida tänne jäämään.




Toivottavasti hakemus on riittävän hyvin perusteltu ja iso. Ja toivottavasti meillä rakennetaan myös muita kotouttamis ja työllistämisstrategioita. http://eaglesflysingly.blogspo...
Saataisi edes jotain positiivista uutta aikaan.




Helikopterirahaa. Hurraa?
Pankkien, sijoittajien ja valtioitten rahoittaminen ei kysyntälamaa poista. Tarvitaan työtä niille, joilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kuluttaa.




Tämä ei enää ole kuvailtavissa hölmöläisten touhuksi. Tämä on leikkausten johdosta lakkautetun mielitautisairaalan suljetulta osastolta ulkoistettujen seinähullujen tapaa toimia. Yhteiskuntasopimusten esittäjistä on kuoriutunut ideologista, kansakunnan etujen vastaista ja sen yhtenäisyyden vaarantavaa taistelua käyvä Ainoan Oikean Totuuden toverikunta. Kaiken maailman hihhuleita sitä maa päällään kantaakin.



  
Miksi ihmeessä Ilpo Kokkila olisi suostunut osakkaaksi Fennovoimaan, ellei a) Putlerin porukka olisi tehnyt tarjousta josta ei voi kieltäytyä (kannattaa miettiä mikä merkitys SRVlle on Venäjän markkinoista aina syntymisestään lähtien) ja b) ellei sille samalla olisi tarjoutunut mahdollisuutta saada rakennusteknistä projektia itselleen? Näistä kahdesta a) on se keskeinen, ja b) antaa yleisesti hyväksyttävän perusteen "pelastaa" Suomen valtio itse itselleen keittämästään sopasta.



  
Päätön ratkaisu. Varmasti ensimmäisenä aletaan julkaista "asiakkaiden" siis lasten kuvia. Ehkä vielä nimet, osoitteet ja vanhempien varallisuus antaisi sekopäille lisäinfoa rikollisille toimintapäätöksilleen.


  


"Hallituksen kilpailukykytavoitteet olivat hyviä, mutta yhteiskuntasopimuksesta puhuminen on julmaa pilkkaa tasaveroisia kansalaisia ja avointa demokratiaa kohtaan, kun sitä määritetään kabineteissa eduskuntavaalien jälkeen kansan lupia kysymättä."  Niin totta, niin totta Tuikan tässä julkaistu suomalaisen  puoluepoliittisen järjestelmän analyysi.

Yhtä toki ihmettelen; äänestyslakkoa.  Nukkuminen ei ratkaise mitään ennen kuin niitä on selvästi enemmän kuin äänestäjiä. Se päivä ei koita. Selittelyille, siis puolueiden ja heitä edustavien poliitikkojen ja muiden opetuslapsien selittelyille jää aina riittävästi sijaa.  Ja kuten olemme havainneet, viikon kuluttua vaalituloksen julkistamisesta palataan arkeen. Siis puolueiden vallan jakoon.

Ainoa tapa jolla yksityinen äänestäjä voi toivoa muuttavansa järjestelmäämme kansanvaltaiseksi on poistaa valittujen edustajien ja heidän edustamiensa puolueiden legitimiteetti; oikeus edustaa kansaa. Se voi rauhanomaisesti tapahtua vain siten, että käy äänestämässä, mutta jättää taatusti mitätöitävän äänen jättämistä. Sitä ei nokkelinkaan poliitikko pysty selittämään parhain päin.

  





Pitäisi Suomessa varmaan havahtua siihen, että Venäjän kaasusta irrottaminen ei ole osittain venäläisessä omistuksessa olevan Gasumin intressissä. Se mikä Gasumin kannalta ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa ei välttämättä ole Suomen kansallisen intressin osalta kannattamatonta. Se saattaa olla huoltovarmuuden osalta jopa elintärkeää.



Höpö löpö
Suomen kilpailukyvyn heikkous johtuu pääsääntöisesti meidän liian suuresta julkisesta sektorista. Ei suinkaan sairaanhoidosta, koulutuksesta tai sosiaalitoimesta vaan puolueiden itselleen rakentamien valtapesäkkeiden kustannuksista. http://eaglesflysingly.blogspo...





Varkaus on aivan liian mieto ilmaus siitä politiikasta, jota Saksa vaatii EU-alueella noudatettavaksi. Saksaksi sen voisi ilmaista sanoilla Europäishe Endlösung tai Totalvernichtung Europas.


  


Kansallisen itsekkyyden ja sen itsenäisen rahapolitiikan tuloksen ylistys.




Kun haastattelun kohteena on suomalasten yritysten etuja Venäjällä ajavan yhteisön toiminnanjohtaja ei uskalla edes odottaa etujen konkretisoitumista. Onkohan kukaan vaivautunut kiinnittämään Valon huomiota Putlerin muihinkin kuin maailmanpelastajan ominaispiirteisiin? Hänhän on myös omnipotentti ja pitkävihainen.
Veikkaan ja ainakin toivon pikaista henkilöstökiertoa East Office of Finnish Industriesin - yhteisössä. Ihan meidän itsemme vuoksi.


  
Kannattaisi varmaan ennemminkin kehittää esimiesten johtamiskykyjä ennen kuin on liian myöhästä?


 Suomi on jälleen ottanut käyttöönsä sen keskeisen vientituotteen, jonka viennistä meillä on pitkäaikaisin kokemus, jonka tuottaminen meillä todella hallitaan ja josta meille ei ole kuin kustannuksia ja haittaa. Suomalainen kärkihanke läpi historian. Kansalaisten vienti ulkomaille. 


Hölmöläisten hommaa.




Raha on velkaa, jonka joku on ottanut vastattavakseen. Jos EKP paikallinen edustaja ottaa vastuun Suomen valtion velasta, emme voi kuin toivoa, että velkapaperi hukkuu Suomen Pankin holveihin. Niin syvälle, että niitä ei koskaan löydetä, eikä siis koskaan maksuun panna. Ilmeinen ikiliikkuja. 

Vaan onko ratkaisu sittenkin liian suoraviivainen, yksinkertainen ja hyvä ollakseen totta? Ratkaisu toimii niin kauan, kun kansalaisten luottamus valuuttaan ja erityisesti rahan arvoon ja ostovoimaan säilyy. Ja niin kauan, kun EKP paikallinen edustaja ei vaadi suoritusta. 

Toisaalta vain EKP voi edellyttää Suomen valtiota maksamaan velkansa eräpäivänä. Kokemuksen mukaan EKP tanssii nyt Saksan pillipiiparien tahdissa, ei Suomen. Entä jos tai kun valtasuhteet muuttuvat?




Eikö ehdotus, niin hyvä kuin se onkin, ole jo jälkijunassa? Päätös EPICin ostamisesta kai jo tehtiin? Sitä paitsi ainakin minulle on muodostunut käsitys, että HUSin lääkärikunnalle käy APOTISSA mikä tahansa ohjelma, kunhan se on EPIC. Maksakoon se mitä tahansa ja työllistäkööt kenet tahansa, missä tahansa.




Tässä on villakoiran ydin; "Saksan viranomaiset näkevät tämän merkkinä heidän hyvyydestään verrattuna kaikkien muiden onnistumisen puutteeseen".
Kolmannen kerran 100 vuoden aikana Saksa on ajamassa Euroopan ja maailman kurimukseen.


  

Otsikon kai useimmiten kirjoittaa media? Ihan itse.
Eihän VMn ja EVAN, ETLAn, EKsta puhumattakaan tarvitse olla kiinnostuneita taloustieteestä. Eikö olisi riittävää, jos he hoitaisivat kansan taloutta mahdollisimman hyvin?
Myönnän, siitä ei heitäKÄÄN voi syyttää. Meillä kun tärkeintä tuntuu olevan, että oma ideologia selviää, voittaa.
Eikö todellakaan ole mahdollista, että me suomalaiset, ihan itse mietimme ratkaisut ongelmiimme? Ja mitä myöhemmäksi moisen siirrämme, sitä vaikeammaksi ratkaisut tulevat.






Kepussa ei siis noudateta edes demokraattista päätöksentekoa vaan vähemmistön
diktatuuriaa. Tulokset puhuvat puolestaan. http://www.hs.fi/sunnuntai/a14...






Siis kepussa ei enää noudateta edes demokraattista päätöksentekoa vaan vähemmistön diktatuuriaa. Eipä yllätä.



Kun kritiikittä kuljetaan "teit´isäin astuman", eli peesataan Saksaa, kuten isät ja iso-isät aikoinaan seurauksena voi olla vain kurjistuminen. Kuin silloin ennen. Sitä oikein ihmettelee oikein missä määrin peruskoulun PISA-tulokset näkyvät päättäjien toiminnassa?


  

Varmasti Minna Martikaisen ajattelusta on huomattavasti enemmän järkeä, kuin ajattaa työmarkkinat väistämättömään konfrontaatioon iänikuisilla yhteiskuntasopimus-ehdotuksilla. Ja aloittaa luetteloimalla mistä kaikesta kenenkäkin on luovuttava. Meidän taloudellinen, ja kohta myös yhteiskunnallinen tilanne alkaa olla sellainen, että kansakunnan kahtia repivä vastakkainasettelu on täällä jälleen. Tarvitsemme kieltämättä uusien toimintatapojen kehittämistä. Niitä vaan ei nykyisillä puolueilla, sen paremmin oikealla kuin vasemmalla ole meille antaa. Ja kuitenkin, heillä ja vain heillä on päätöksenteon avaimet.


  

Ei siis mitenkään ihmeellistä, että verotus ja "muut työnantajamaksut" syövät Suomen vientikilpailukyvyn. Näinhän näitä suojatyöpaikkoja meillä ylläpidetään, uusia luodaan ja olevien kustannuksia kasvatetaan. Vaikutus varmaan yhden arkipyhän luokkaa?

Kohteesta >



Kun yhteiskunnan huomio keskittyy säästämiseen, leikkaamiseen ja kurjistamiseen talous yleensä sakkaa. Kun siitä nyt on tehty yhden maanosan Ainoa Oikea Totuus ja uskontunnustus, maanosan talous sakkaa. Investointituotteita vievät pienet rajamaat sakkaavat varmimmin ja voimakkaimmin. 

Fantsutellaan nyt tätä. Mehän tienataan tällä.


  

Tästä pakkolaki-hallituksesta on rapautumassa uusi Vanhasen, Kataisen ja niiden jakojäännösten Marin ja Tumpin fantsuttelijahallitusten klooni. Se siitä Sipilä-ilmiöstä. Sinne valahti taas kerran Esko Ahon ja Matti Vanhasen ideologisen pannukakun rehabilitointiyritys.

Kun kansakunnan politiikan "parhaat" istuvat päätöksentekijöinä hallituksessa ei voi kuin ihmetellä, minkälaiset kyvyt kunnallishallintoa johtavat. Axel Oxenstierna iskee silmää ja hymyilee taas haudassaan. "Mitäs minä sanoin."




  
Dosentti desantti se jaksaa. Eivät ole Putlerin puhdistukset vielä häneen yltäneet. Sääli.


  

Kannattaako meidän todella halkoa hiuksia mahdollisten vaikutusten arvatuista lopputulemista, kun maa on matkalla konkurssiin? Ei meillä 8 vuoden fantsuttelujen jälkeen ainakaan varaa enää moiseen olla pitäisi.




Tämä on valitettavan tarkka kuva siitä yhteiskunnasta jota sinä Tumppi olet ollut mukana luomassa ja jota edistät menemällä mukaan hallitukseen, jossa yhtenä keskeisenä osapuolena ovat juuri nuo kivien heittäjät, naamiaispukuihin pukeutujat sekä tyttäriensä ja siskojensa raiskausta pelkäävät mielenosoittajat.




Jo yksin maahanmuuttoilmiöiden perusteella Suomi tuskin on sen paremmin kansainvälinen, avoin kuin suvaitsevainen maa.




No jo oli aikakin. Saas nähdä miten kommentoivat Immonen, Terho ja Halla-aho. Jotenkin on jäänyt käsitys, että nyt käydään persujen ytimeen.