Kun Ukrainan tulevaisuudesta puhutaan, NATOn imperialisteiltä puuttuu pallit

Helmikuun 24. 2022 Venäjän ja erityisesti Putlerin aloittama kolmipäiväinen ristiretki Ukrainan denatsifioimiseksi olisi pitänyt olla maille, Minsk II sopimuksessa aseavun kieltäneille Isolle Britannialle, Saksalle ja Ranskalle ehdoton punainen viiva Putlerin toista vuosikymmentä jatkuneelle laajentumispolitiikalle.

Ukrainan kohtaloa on tarkasteltu monelta kulmalta. Varsinkin ns. länsimaat sitoutuivat kieltämättä, sen ihmeenpiä miettimättä tukemaan Ukrainan itsenäisyyttä. Viikkojen ja kuukausien vieriessä aina mittavaan aseapuun asti.

Luvattiin ”Tuemme Ukrainaa niin kauan kuin tarvitaan.”

Kaiken maailman punaisia linjoja avulle kuitenkin asetettiin, Putlerin punaista laukaisunappia kunnioittaen ja peläten. Kaikki ne on ylitetty ilman Harmageddonia, ainakin tähän mennessä. Mutta samalla Ukraina on jotunut taistelemman toinen käsi sidottuna omaa eksistenssiaalista ”Talvisotansa”, jota on jatkunut yli 1050 kunnian päivää.

Kukaan ei luvannut ”Tuemme kunnes Ukraina voittaa.” Apua tuli kun tuli, joskus enemmän, joskus vähemmän, joskus ei tullut sitäkään.

Punaisten linjojen seurauksena on kuitenkin syntynyt tilanne, jossa päivä päivältä ja nyt yhä useammalta taholta uutisoidaan rauhanneuvotteluista, joita Ukraina ei ole aloittanut, vaikka sitä on kasvavasti siihen suuntaan ohjattu. Uudet geopoliittiset sodat Gazassa, Jemenissä, Libanonissa ja viimeksi nyt Syyriassa hämärtävät ja vääristävät varsinkin yleisen mielipiteen ”rauhaa rakastavat”ämyrit.

On turhaa kysellä Venäjän ulkopuolisilta imperialisteiltä tai entisiltä imperialisteiltä, mitä NATOn valtioden pitäisi tehdä Putlerin aloittaman Venäjän ja Ukrainan sodan suhteen. Näille valtioille - kuten USA, Iso Britannia, Ranska, Saksa, Italia, Espanja, Portugal - Venäjä on vain yksi kutistumisestaan kipuilevista ”maailmanvalloista”.

Heillä ei ole omakohtaista kokemusta siitä mitä Venäjän miehitysvalta, ylivalta arkipäivässä on. Tarvittaessa siitä kannattaa kysellä rajamailta, reunavaltioilta kuten Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Valkovenäjä, Puola, Moldova, Slovakia, Ukraina, Georgia. Tai ehkä oikeammin tähän ryhmään kuuluvilta NATO-mailta.

Niistä kuuluu yhä selvemmin ”Ukrainaa on tuettava kunnes se voittaa.” Tosin kummassakin ryhmässä on muutama kummajainen, joka mielestäni ei istu joukkoon.

Saksalaiset, erityisesti entiset Itäsaksalaiset tuntuvat muistelevan vuonna 1989 päättynyttä neuvostovaltaa uskomattomalla ja samalla käsittämättömällä nostalgialla. Ne purkavat nyt alemmudentuntoaan lähinnä länsi-saksalaisiin, äänestämällä äärilaitojen AfD:ää ja Wagenknechtiä. Sisäpolitiikan painopisteet ylittivät moralisen oikeudenmukaisuuden. Riman alituksen teki satraapi, liittokansleri Scholz soittamalla Putlerille ja avaamalla siten Pandoran lippaan. Zeitenwende ehkä toteutuu, mutta im Gegenbild.

Valkovenäläiset eivät oikeastaan koskaan edes päässeet irti Venäjän vallasta. Siitä on Lukashenka pitänyt huolta. Hänen valtansa on mielestäni verrattavissa UKKn valtaa suomettuneessa Suomessa. Vaikka, se myönnettäköön UKK ei herranpelossa/alalivonnassa tainnut koskaan sentään ulottua ihan Lukashenkan tasolle.

Nyt ilmeisesti suomettumisen mallia ollaan istuttamassa Urkainalle. Ja miksi? Koska lännen demokratioilla ei enää ole johtajuutta. Niiltä puuttuu selkäranka tai vaihtoehtoisesti pallit. Ne muistelevat ehkä Kaarle XII Suuren vuonna 1709 aloittamaa Suurta Pohjan Sotaa tai Napoleonin Moskovan sotaretkeä vuodelta 1812 tai Hitlerin 1941 alkanutta Barbarossaa osoituksena Venäjän voittamattomuudesta.

Samalla unohtuvat ainakin vuonna 1853 alkanut Krimin sota ml. Oolannin sota, Tsushiman taistelu vuodelta 1905 mikä päätti Venäjän – Japanin sodan sekä vaikkapa Venäjän Sota Afganistanista 1979 – 1989. Ja mitä tulee Neuvostoliiton propagoimaan voittoon Natsien Saksasta 1945 väittäisin sen liittolaisilla ja niiden Neuvostoliitolle antamalla aseavulla ollen ehkä edes jonkinlainen merkitystä

Kun vuonna 1991 kirjoitin Kauppalehteen, viittasin Suomen johtajiin.

En ole peräämässä perinteistä, voimakasta johtajaa – en patruunaa, en Kekkosta, en Kennedyä, Churchilliä. Ei Führerkaan onneksi Sven Tuuvan maahan istu. Olen peräämässä johtajaa, joka tekee johtajan työt: johtaa yhteisön ongelmien ratkaisemista, tekee tarvittavat päätökset ja ennakoi toiminnan kriittisimmät riskit, kohdentaen yhteisön voimavarat ennakoimaan ja ehkäisemään tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvät ongelmat. Ongelma nimittäin on, että näitä töitä ei tee kukaan.

Olemmeko jo tartuttaneet taudin EUhun ja NATOon? Ja sitten vielä Trump.

Reunavaltiopolitiikasta B 52 ylilentoihin

Suomen faktisesti itsenäistyttyä sisällissodan jälkeen ja saksalaisten poistuttua maasta syksyllä 1918 alkoi Suomen politiikassa uusi vaihe. Yhtenä painopisteenä on ollut, tai olisi ainakin pitänyt olla myös turvallisuuspolitiikka, eli miten suojautua Neuvosto-Venäjän mahdolliselta takaisinvaltaus yritykseltä.

Poliitikoista valtaosa ei kai silloinkaan katsonut asiaa ajankohtaiseksi? Lokakuussa 1920 oli solmittu Tarton rauha ja Venäjällä kun oli raastava ja maan loputtomat resurssit syövä sisällissota aina vuoteen 1922 asti. Ei siis kiirettä ollenkaan... vajaata kahta vuosikymmentä myöhemmin, 30.11.1939 Helsingissä herättiin punailmavoimien pommitukseen. Näin siitä huolimatta, että vielä muutama päivää aikaisemmin mailla oli keskinäinen hyökkäämättömyyssopimus.

Nyt 85 vuotta myöhemmin yksi asia ainakin on muuttunut. Suomi on konkreettisesti repäissyt itsensä irti itäisestä vaikutusvallasta viimeistään liittyessään NATOn jäseneksi 4.4.2023. Yhdysvaltojen ilmavoimien B 52 pommikoneet lentävät Suomen ilmatilassa Suomen ilmavoimien F 18 Hornettien saattamana. Suomella ei nyt ole minkään valtakunnan hyökkäämättömyyssopimusta ja meidät on virallisesti todettu epäystävälliseksi valtioksi.

Olisiko historiasta jotain opittu? Ainakin olisi syytä oppia muutama ominaisuus minkä tahansa nimisen Venäjän käyttäytmisestä.

• Totta on aina se minkä hallitusvalta ja sen valtias – nykyisin Putler – todeksi väittää.

• Venäjän valtias on aina voimakas, äkkipikainen ja pitkävihainen.

• Pietari Suuresta lähtien Venäjän tavoite on vapaa pääsy Atlantille ja sinne pyrkii Putlerkin.

• Venäläinen maailma (ruskij mir) on nykyisin virallnen geopoliittinen oppi. (Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2021 lopussa noin 30 000 Venäjän kansalaista. Kaikkiaan venäjänkielisiä on runsaasti yli 80 000.)

Ohessa muutamia uutisia viime päiviltä.

• Ei NATO,ei Suomi ole sodassa Venäjää vastaan, mutta Venäjä on sodassa Natoa ja Suomea vastaan, Putler ei usko diplomatiaan, uskoo vain voimaan ja uhkailuun (Sullivan) https://www.youtube.com/watch?v=eBFTvwmikHc We're Already at War with Russia (w/ John J. Sullivan)

• Venäjän ilmaisema suunnitelma tarkistaa rajankäyntiä Itämerellä https://www.youtube.com/watch?v=QDnMYztaxfI How Russia is changing Baltic Sea borders

• Yi Peng 3 Kattegatissa WSJ todennus sille, että Yi Peng 3 raahasi ankkuriaan 160 kilometriä ja katkoi kaksi mediajohtoa, WSJ: Chinese Ship Dragged Anchor for 100 Miles and Cut Two Cables https://maritime-executive.com/article/wsj-chinese-ship-dragged-anchor-for-100-miles-and-cut-two-cables

• Ruotsin vaatimus saada laiva omille aluavesille tarkastettavaksi,

• Puolan pääministerin, Tuskin ehdotus Itämerenvaltioiden yhteisestä merivalvonnasta https://www.hs.fi/maailma/art-2000010863598.html, yhteinen ilmavalvonta lienee jo toteutuu

• Suomen ja Irämeren NATO - valtioiden irtaantuminen Ottawan sopimuksesta https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010863747.html

• Kahden B 52 pommikoneen harjoittelu Suomen ilmatilassa, IS Kommentti: B-52-pommittajien harvinainen harjoitus Suomessa paljastui – kova viesti Venäjälle https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010861490.html

• Puolustusliittojen reunavaltio – ominaisuus voi olla tositilanteessa kirous. Suomi olisi taistelukenttänä, joista rintamaat voivat perääntyä puolustautuakseen (1920 – 30 luvuilla Reunavaltiopolitiikka) https://fi.wikipedia.org/wiki/Reunavaltiopolitiikka , https://fi.wikipedia.org/wiki/Varsovan_sopimus_(1922) Nyt meillä on NATO, DCA ja JEF ja muut kahden väliset puolustussopimukset mm. https://ilmavoimat.fi/-/pohjoismaiden-ilmavoimat-syventavat-yhteistyotaan

• Etelä-Suomeen perustetaan salainen droonitehdas https://www.hs.fi/talous/art-2000010864833.html

Heipä heijakkaa. Näin on nyt mutta huomenna kaikki voi olla toisin.

Kiinalaista kipparointia?

Tuskinpa sentään. Kun lyhyellä aikavälillä Itämerellä on tapahtunut kaksi julkiseen mediaan päätynyttä kaapelien tai kaasuputkien katkaisua on kyllä syytä ihmetellä kiinalaista merimiesosaamista ja -perinnettä.

Ensin lokakuun alussa 2023 NewNew PolarBear niminen kiinalainen rahtialus katkoi Balticonnectorin kaasuputken Suomen ja Viron väliltä. Ilmeisesti ”oheisvauriona” katkesi myös yksi maiden välinen puhelinkaapeli.

Suomalaisviranomaisten poikkeuksellisen rivakan selvitystyön jälkeen kävi ilmi, että Pietariin saapuessa alukselta puuttui vasen ankkuri joka oli löytynyt Balticonnectorin katkeamispaikan läheltä. Meren pohjassa todetuista raahausjäljistä päätellen alus oli vetänyt ankkuriaan pohjaa pitkin useita kymmeniä merinpeninkulmia katkoen myös Ruotsin ja Viron välisen puhelinkaapelin. 

Kiina on luvannut selvittää asiaa mutta hitaita ovat kiinalasen byrokratian rattaat. Vaikka mediatiedot väittävät heidän myöntäneen tapahtuman, virallista selvitystä odotetaan yhä.

Nyt marrakuussa 2024, siis vuotta myöhemmin, katkesivat puhelinkaapelit sekä suoran Suomen ja Saksan että Ruotsin ja Liettuan väliltä. Jälleen jäljet johtavat kiinalaisalukseen. Sopivasti katkeamisen ajankohtina Yi Peng 3 niminen alus oli liikkunut alueella matkallaan UstLugasta Port Saidiin.

Jälleen kiinnittyi huomio vasemman puoleiseen ankkuriin, jonka todettiin vääntyneen. Laivan AIS oli pimeänä usean tunnin mikä on saattanut johtuen GPS tai muusta häirinnästä. Lisäksi alus oli käyttäytynyt matkallaan ”kummallisesti” https://www.youtube.com/watch?v=fB-vEp3wr-0

Tällä kertaa alus otettiin tarkkaan seurantaan Tanskan merivoimien toimesta jo ennen Itämereltä poistumista.

On aika epätodennäköistä, että kaksi samanlaista, veden pinnanalaista onnettomuutta tapahtuisi Itämerellä kun ei niistä juurikaan ole aiemmin raportoitu? Näin siitäkin huolimatta, että kaasuputket Nord Strean 1 ja 2 katkaistiin, ties kenenkä toimesta syyskuuss 2022. Ainakaan minulle ei tule mieleen vastaavaa tapahtumaa koskaan aiemmin. Ja että kumpikin koskisi yhden ja saman maan, siis Kiinan lipun alla kulkevia aluksia. Ja että kumpikin oli matkalla Venäjälle tai oli sieltä lähtenyt.

Sen sijaan vähemmälle huomiolle on mediassa jäänyt se, että NewNew PolarBear oli lähtenyt Pietariin Kaliningradista ja muistini mukaan ottanut mukaansa uutta, venäläistä miehistöä. Julkisten tietojen valossa Yi Peng 3 kippari oli venäläinen. https://bulgarianmilitary.com/2024/11/20/russian-captained-chinese-ship-danish-navy-cable-attack/#google_vignette  vaikka sekin on venäläiosmedian toimesta kiistetty. Mahtoiko NewNew PolarBearin miehistön vaihto koskea myös kapteenia?

Näin aprikoitu koska, käsitykseni mukaan mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu kansainvälisessä merioikeudessa lankeaa kapteenille ei lippuvaltiolle.

Minusta molemmat tapahtumat tuntuvat perusteellisesti tyypillisesti ryssityiltä.

Voi tätä tekopyhyyden määrää.

 

Nyt kun Venäjän syyttä alkanut Ukrainan sota on jatkunu 40 päivää ja median videot Ukrainan kaupungeista todistavat totaalisesta tuhosta, uutisoi Ilta-Sanomat  mukaan venäläisten viranomaisten lausunnoista: 

"VENÄJÄN ulkoministerin Sergei Lavrovin mukaan rauhanneuvotteluissa Venäjän ja Ukrainan välillä on edistytty jonkin verran, kertoo Reuters." Ja samassa artikkelissa " Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov puolestaan sanoi, että Ukrainan isku venäläiskaupunki Belgorodissa sijainneeseen polttoainevarastoon ei luo miellyttäviä edellytyksiä jatkaa rauhanneuvotteluja Ukrainan kanssa."

Pitäisikö todeta, että tekaistuilla perusteilla aloitettu väkivaltainen maahan tunkeutuminen ja sota ei sekään luo miellyttäviä edellytyksiä edes aloittaa rauhanneuvotteluja Vladimir I Putlerin Venäjän kanssa?

Olen vahvasti sitä mieltä, että rauhansopimuksessa, sitten kun se saadaan aikaan Venäjä velvoitetaan maksamaan sotakorvauksena Ukrainalle ainakin kaikki jälleenrakennuksen kustannukset. Rahoitukseen voi hyvin käyttää mm. oligarkien nyt sanktioidut kaikki varat ja Putlerin, vielä yksilöitymättömät varat lisäksi.

Onneksi olkoon Jussi Niinistö

Mitä kansalaisuus ihmiselle merkitsee? Mitä valtiolle? Mitä ympäristöämme valtaaville örveltäjille?

Mitä isot edellä sitä pienet perässä. Tämähän on viesti, jonka toimiesi julkistuminen juuri nyt sai aikaan. Ja ainakin tämän toimesi järkevyyden, jopa oikeellisuuden, haluan kyllä kyseenalaistaa. Nythän viestisi kertoo osalle meistä, että heihin ei luoteta, ei voi luottaa. He eivät kuulu meihin. Kansalaisuudestaan huolimatta.

Miksi kuulua kansalaisena valtioon, joka ei sinuun luota? Miksi hyväksyä kansalaisikseen ihmisiä, joihin ei luoteta?

Uskoisin voivani ymmärtää, miksi olet näin toiminut. Omien ennakkoluulojeni ja asenteitteni johdosta uskallan jopa ymmärtää. Mutta Suomen kansalaisia ei saa asettaa luotettavuudenkaan vuoksi eri ryhmiin; ei myöskään uskonnon, ihonvärin, uskonnon, sukupuolen, poliittisen suuntauksen, hiusten tai nenän värin, eikä senkään perusteella minkä muun maan kansalaisuus heidän on sallittu pitää tai sallittu hankkia. Eikä pidä.

Takin käännöissäkin on vaaransa. Jopa isot. Varsinkin poliitikolle. Taisi hävitä mahdollisuus Tasavallan Presidentiksi ihan kerralla?

Ehkä ei silti ole aihetta asiaa suurennellakaan? Jos joku Venäjällä haluaa  mielensä pahoittaa, hän taatusti tekee sen joka tapauksessa, ilman tätäkään tekosyytä. Mutta taipumusta meidän demonisointiin ja rasistiseen ennakkoluuloisuuteen, ennakkoluuloihin ja vastakkainasetteluun tämä lisää. Varmasti.

Make America Great Again!

Tässäkö tarkka ajankuva

Luin juuri Heikki Aittokosken kirjan Kuolemantanssi - Askeleita nationalismin Euroopassa. Mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää luettavaa. Valitettavasti.

Ei siksi, että minäkään pitäisin nationalismia sinänsä valitettavana. Vaan siksi, että siitä on annettu syntyä työkalu "jumalattomien käteen". Sen ovat keppihevosekseen valjastaneet radikaalit fundamentalistit niin oikealla kuin vasemmalla.

Termiä käytetään validoimaan ja puolustelemaan kaikki järjettömyys, kohtuuttomuus, sivistymättömyys, jopa raakuus, julmuus ja kiihko yhteiskuntien muutosta vauhditettaessa. Sekä meillä Suomessa että Euroopassa että Venäjällä. Ja muuallakin.

Samaan nationalismi-iskulausetta hoilaavat Venäjän Vladimir Putin, Unkarin Viktor Orban, Puolan Jarosław Kaczyński, Ranskan Marine Le Pen ja vaikkapa Britannian Brexit-lipunkantaja Nigel Farage. Ja mitä enemmän hoilaavat sitä useammat - niin kansalaiset, poliitikot kuin kansakunnatkin - mukaan liittyvät. Koska, kuten yksi poliitikko totesi; tiedämme kyllä mitä pitäisi tehdä ja miten toimia, vaan emme sitä miten tulisimme uudelleen valittua näin toimittuamme. 

Samasta syrjäytyneisyyden ja katkeruuden tynnyristä David Trump ammentaa oman uskovaisen äänestäjäkuntansa.

Enpä ollut tullut ajatelleeksi, mutta niin toimii myös Turkin presidentistä diktaattoriksi itsensä luotsannut Recep Tayyip Erdogan. Asia selkisi vasta luettuani Foreign Policystä artikkelin Turkey’s New Maps Are Reclaiming the Ottoman Empire. Muinainen imperiumi ja imperialismi, vääryydeksi koettu historia ja aluemenetykset, vahva kansallinen uskonto ja ainoaksi oikeaksi totuudeksi korotettu aate. Ja kuorrutukseksi luotu ulkoinen uhka. Ei hyvältä näytä.

Kuten tällä blogistolla olen jo vuosien ajan - ja varmaan kyllästymiseen asti - todennut, Euroopassa vallitsee nyt maailmansotien välisen ajan henki. Olosuhteet ovat vastaavan kehityksen toistumiselle loistavat. Toivottavasti vanhan kansan viisaudet ja tässä tapauksessa edes vain yksi niistä ei pitäisi paikkaansa.

Olisin kiitollinen, jos kaksi riittäisi. Kolmatta ei tarvita. Historiasta pitäisi voida oppia.

Yrityksille suunniteltu veroale on päätöntä, ideologista roskaa.

Kesäkuussa kauan sitten kirjoitin pelureiden pankkijärjestelmästä, Pankkijärjestelmä sanoi POKS. Pelureiden Ponzi-pyramidi . Selvittääkseni itselleni ja lukijoilleni rautalankamallilla mitä raha on, liitiin siihen linkin realistisesta kuvauksesta tavasta, jolla raha syntyy. Kummatkin ovat ihan ajankohtaista asiaa, edelleen.

Viimeistään ne osoittivat minulle, että talous- ja rahapolitiikka eivät ole rakettitieteitä ollenkaan. Ne ovat käyttäytymistieteitä. Meidän - siis Sinun, minun ja Hentun Liisan - ja kaikkien heihin verrattavissa olevien - käyttäytymisestä silloin on kysymys. Ja siitä päätellen, mitä hallituksemme taas suunnittelee, mikään tässä maailmassa ei suomalaisen lammaslauman toimintatapoja muuta. 

Hallituskaavailee yrityksille mittavaa veroalea – keskustan ajaman suunnitelman toivotaan vauhdittavan investointeja päivän Pravda. Taas kerran, ties kuinka monennen, poliitikot nostavat kätensä ylös ja huutavat apuun mannaa taivaalta oman ideologiansa profeettojen opinkappaleita toistellen. 

Oma kommenttini oli seuraava:

”HELIKOPTERIRAHAKIN toimii tehokkaammin.

Kuinka monta kertaa vielä hallitus/hallitukset ja siis kepulit ja kokikset, haluavat hakata päätämme seinään? Kyse nimittäin on meidän päistämme. Kyse on meidän verorahoistamme, jotka jälleen kerran halutaan siirtää yksityisen sektorin yrittäjien ja yritysten taskuihin. Se ei edelleenkään ratkaise kansakunnan ongelmista ensimmäistäkään; ei kysyntää, ei työllisyyttä, ei heikkenevää huoltosuhdetta, ei tuotekehitystä eikä varsinkaan kansakuntaa rapauttavaa henkistä lamaa.

Maassa tarvitaan työtä ja tekemistä, ei enää moneen kertaan virheelliseksi todettuja ideologisia poppakonsteja. Nyt sekä EKP että hallitukset syytävät rahaa elinkeinoelämään - "sijoitusmarkkinoille" - siinä toivossa, että rahat jossain vaiheessa valuvat kysynnäksi ja työksi. Sitten joskus. Mutta tällä tavalla ei työttömyys tule poistumaan eikä kysyntä kasvamaan.

Yritykset investoivat - ja työllistävät - vain, jos ne näkevät sen ainoaksi tai parhaaksi keinoksi kasvattaa omaa tulosta. Siksi kysyntää pitää kasvattaa tarjoamalla mahdollisimman suoraviivaisesti työtä niille, joilla ei juurikaan ole muuta mahdollisuutta, kuin panna palkkarahat suomalaiseen kulutukseen. Kulutuksen kasvun lisäksi se on oiva tapa palauttaa usko suomalaisen talouden mahdollisuuksiin. 

Avainsana on NEW DEAL. Ajateltakoon asiaa – kuluttajien kasvavaa palkkatuloa - vaikka uutena palvelusetelisovellutuksena. Kuluttajien kysyntä ohjaa yrittäjien investointeja.”Tai niin sen siis pitäisi markkinataloudessa toimia.

Vaan ei se toimi. Kun työpaikat katoavat ihmiset joutuvat siirtymään tukien avulla elämiseen, sillä eläminen on yksilön pakko. Kaikki leikkaaminen, tervehdyttäminen, saneeraaminen jne. jne. on tarkoitettu kilpailukyvyn palauttamiseksi ja sen on ohjauduttava yritysten ja yrittäjien tuloksi. Samalla kuitenkin kysyntä pienenee ellei valtio, kunta tai vastaava tule apuun; tuilla. 

Kun valtion vastuullisuus kansalaisistaan, kaikesta huolimatta, on ainakin julkisissa kommenteissa demokratian ja entistä vapaamman median - vaikka vain somen myötä - kasvanut, tuet mahdollistavat syrjäytetylle kansalaiselle edes selviytymisen. Mutta samalla esimerkiksi myönnetty asumistuki siirtyy asuntojen hintoihin ja vuokrien suuruuteen, niitä nostaen. Ja samalla suoraan asuntojen rakennuttajien ja vuokranantajien taskuun.

Kritiikittömästä markkinaliberalismista on viime vuosina annettu syntyä Ainoa Oikea Totuus, aksiooma, jota ei voi eikä saa kyseenalaistaa.

Siitä taas palasi mieleeni Nick Hanauer, jonka epäonniseeseen yritykseen saada viestinsä julki TEDissä kiinnitin huomiota tuoreeltaan joskus 2012. Tästä muuten kirjoitinkin artikkelissani Tarvitaan uusi "Talvisodan ihme".

Tämä plutokraatiksi itsensä identifioiva ja arkkikapitalistina itseään pitävä nuori mies puhui mielestäni asiaa jo silloin.Nyt puuttuessaan eriarvoisuuden globaaliin kasvuun ja sen seurauksiin vieläkin laajemmin ja analyyttisemmin vielä enemmänkin.

Nickin Talikot ovat ns. länsimaisissa demokratioissa todella kulman takana. Paitsi Suomessa. Jytkyjenkin aika on, karseiden opetusten seurauksena onneksi kuitenkin ohi. 

Se siitä NATOsta ja EUsta

Miten saada aikaan sotavarustelun kierre, vaikkapa Euroopaan. David Trump sen kertoi. 

Tähän menessä Euroopan NATO-, EU-, EMU-, "puolueettomat" ja muutkin valtiot ovat voineet parantaa maailmaa - ja omaa hyveellistä omaatuntoaan - kauniilla, yhteistyötä ja kansainvälistä kriisinhallintaa painottavilla julistuksillaan vetoamalla historiansa painolasteihin. Nyt, varsinkin jos Trump tulee valituksi - ja mikä estäisi kun pähkähullu opportunisti pääsee vastuttamatta vääntämään kansan syvien rivien atavistisia pelkoja, intohimoja, uskomuksia ja ihan oikeita syrjäyttämisen ja köyhdyttämisen kokemuksia epätotuuksilla ja suoranaisilla valheilla? "Heikäläisille" syyllisiä ovat aina "muut". Niitä vastaan toimii vain väkivalta ja kansalaisoikeuksien rajoittaminen.

Kun maailmanpoliisi ja omanlaisensa markkinaliberalistisen demokratian johtava asiamies ykskaks luopuu roolistaan, ei sen "sateenvarjoon"  luottaneille jää moniakaan mahdollisuuksia. Tällähän Trump nyt uhkaa. Vaihtoehdot Itä-Euroopan vasta Neuvostoliitosta irtaantumaan autetuille kaventuvat nopeasti. Ei varsinkaan kun omilla toimillaan ja "sateenvarjon" pitelijän yli 70 vuotta aktiivisesti markkinoinnun toiminnan jatkuvuuten tästä ikuiseen on haluttu uskoa.

Lausunnollaan Trump ei suinkaan ole ensimmäinen. Saman viestin toi hyvin selvästi jo yli kahdeksan vuottaa sitten esille USAn silloinen puolustusminiteri Robert Gates eläkkeelle jäädessään yli kahdeksan vuotta sitten. Eivätkä he kaksi, heistä kumpikaan ole missään tapauksessa ainoita, Monilla jenkeillä jo on perinteisesti hyvin voimakas isolationistinen asenteiden pohjavire.

Ymmärtäähän sen. Valtameri idässä ja lännessä. Pohjoisessa maa jonka historia vahvasti itseensä kiinnittää. Etelässä toisen luokan sotilavaltio, jonka erottaminen uudella Kiinan muurilla valaa tietämättömiin ja ajattelukyvyttömiin uskoa "pelastumisen" mahdollisuudesta. Siihen, että samalla menetetään kansantalouden elinkeinoelämän kannalta hintakilpailuukyisin työvoima, eikä silti lisätä sen paremmin turvallisuutta kuin talouteen ensimmäistäkään työpaikkaa - päin vastoin - ei lauman äänestysvalinnoissa mitään paina. Popusisten ruokkima psykoosin, jopa paniikki pitää siitä huolen.

Kun kansan taloudessa menee huonosti ja huonommin, kun amerikkalaisen unelman vaaliminen osoittautuu keinoksi - valtion suostumuksella -orjuuttaa kansakunnan valtaosa superrikkaiden rahantekokoneeksi, kun toisen mailmansodan, kylmän sodan ja sen jälkeisen ajan ylivertaisen markkinaylivoiman taloudellinen hyöty - ja kotimaisen talouden ja tulonjaon vaikutus keskiluokkaisen amerikan arkipäivään on törsätty ja säilyneiltä osin siirretty rikkaimman 1% omaisuudeksi ja kun 70 vuoden sateenvarjon tarjoamisesta on seurauksena kiitollisuuden ja yhteistyön sijaan vain pilkkaa, ivaa ja valitusta, alkavat vaatimukset kuten Amerikka ensin, Amerikka Amerikkalaisille (siis valkoisille amerikkalaisille, siis maahanmuuttajille), Antaa eurooppalaisten itse hoitaa ongelmansa, kuulostaa messiaaniselta lupaukselta.

Näin on tapahtunut aiemminkin. Ei saatu Woodrow Wilsonin lempilasta Kansainliittoa toimimaan kun Capitolin parlamentti ei edes suostunut siihen liittymään. Franklin D. Rooseveltin ja Winston Churchillin Atlantin julistuksesta synnytetty YK rampautui edellämainittujen ja Joseph Stalinin sekä myöhemmin Neuvostoliiton valta- ja talouspoliittisiin ristiriitoihin. Osin niiden seurauksen vauhdittunut siirtomaavaltojen hajoaminen tuhosi YKn mahdollisuudet lopullisesti. Ja nyt voittajana - toivottavasti vain näennäisenä ja edes vain tilapäisenä ovat maailmamme diktaattorit ja would-be-diktaattorit, joita - virheellisesti ja kansanomaisesti - myös populisteiksi kutsutaan.

Blogissani Ystäväni ei vastannut 20.9.2007  Suomen puolustamisesta ja samalla NATOsta ja sen tulemisesta Suomea puolustamaan kirjoittaessani totesin ystäväni todenneen: "No kyllä jenkit ainakin tulisivat." Näin se elämä heittelee; jos Trumppi valitaan ilmeistä on, että vaikka Putler valloittaa ensin Baltian maat, sitten entiset Warsovanliiton maat ja viimeksi loput Eurooppaa ei jenkit enää tulisi. Ei vaikka vanha sanonta väittääkin että "ei kahta ilman kolmatta".

Palautan jälleen mieleen itsenäisen 208 - vuotisen historiamme opetukset, lauseet Suomenlinnan Kuninkaanportin pielessä sekä Paasikiven muistomerkissä. Samoin  Kaarlo Kramsun kirjoittaman runon, joka kertoo nuijasodan kapinapäälliköstä Jaakko Ilkasta: 


 ”Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki. 
Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit' ei hanki.”


Tarttis varmaan jotain tehdä. Ihan itte.

Ihanaa; emme me opi yhtään mistään, yhtään mitään, milloinkaan

Kun viime lauantaina - siis vain kolme päivää sitten - Turkista uutisoitiin, että vallankaappauksen uhreja ei ollutkaan noin sata vaan kolme sataa ja, ottaen huomioon edellisen kirjoituksen johtopäätöksen Erdoganin ikiomasta pitkien puukkojen yöstä aloin jo toivoa, että pahin oli takana. Olin väärässä jälleen.

Nyt alkaa käydä ilmeiseksi, että AKTn/Erdoganin puhdistusten kohteena ovat yhteiskunnan kaikki mahdolliset väestöryhmät; sotilasjohto, poliittiset vastustajat, tuomarit ja nyt viimeksi opettajat. Kieltämättä nyt eivät ensimmäisinä tule mieleen A. Hitlerin toimet valtansa sementoimisessa vaan hengenheimolaisensa J. Stalinin näytösoikeudenkäynnit 1930-luvun puolivälissä. Odotan vain mielenkiinnolla milloin Ankarassa alkavat lääkäreiden summaariset massapidätykset.

Kuten jo maailmansotien välinen aika osoitti, sen paremmin demokratiat kuin kansainvälinen yhteisö yleensäkään ei pysty näitä kiihtyvällä vauhdilla eskaloituvia tilanteita rauhanomaisesti ratkaisemaan. Olihan siellä silloin muitakin messiaita; Duceja, Antonescuja, Francoja, Pätsejä, Horthyjä, Śmigły-Rydzejä jne. jne. Kun kansalliset ja kansainväliset poliitikot ovat, oman pyrkyryytensä ja vastuuttoman kompromissailunsa seurauksena ajaneet itsensä mahdottomuuksien nurkkaan saavat massat taas ratkaista. Ja hehän kyllä huutavat valtaan Messiaansa olipa tämän nimenä sitten Putler tai Erdogan, Pen tai Orbán, Trump tai Soini. Ja eniten tästä he itse ja heidän lapsensa kärsivät.

Jos ihan oikeasti haluaisimme välttää sen, minkä meidät - suuria ikäluokkia edeltävä sukupolvi ja sukupolvet - joutuivat läpi käymään ja kestämään, ei ainakaan minulle enää tule mieleen rauhanomaisia keinoja Euroopan historian toistumista estämään. Vaan mitäpä sitä korpraali kentsun murheita kantamaan. Ja toisaalta mikään ei takaa, että toistuminen tällä kertaa johtaa maanosamme ja maamme kannalta edes nykyisen kaltaiseen, sittenkin suhteellisen siedettävään lopputulokseen.

Annetaan näiden kaiken maailman arabien ja muiden mutakuonojen tappaa toisensen intifaadoissaan ja muissa uskonsodissaan, jotka me olemme alkuun saattaneet,

Tumppi on tolkuton

Kuusi vuotta sitten olin sitä mieltä, että Tumpissa on tolkkua. Vuodet ovat osoittaneet kuinka väärässä silloin oli. Viimeisenä silauksena hänen valtionvarainministerinä eduskunnassa antama todistus virkamiesten virallisista lausunnoista hänen ilmeiseen lempilapseensa, uuden hallintarekisterin tarpeellisuuteen. Iltasanomat uutisoi asiasta Stubb moittii hallintorekisterin arvostelijoita: "Eivät ymmärrä". Välittömästi kävi ilmi, että aivan ilmeisesti Tumppi oli se joka ei ymmärtänyt. Siitäkö tässä olikin kysymys? Ymmärtämisen puutteesta?

Kun valtionvarainministeri eduskunnassa, varsin keskeiseksi koetussa asiassa, omasta hallinnostaan väittää todeksi tietoa, joka lähes välittömästi osoittautuu kaikilta osin valheelliseksi pitäisi edes voida toivoa, että ymmärtämättömyydestä siinä vain on kysymys. Moista johtopäätöstä ei tue ministeriön päätös olla julkaisemasta oman vero-osaston lakiehdotukselle voimakkaan kriittistä lausuntoa. Tietoinen pimittäminen tulee auttamatta mieleen. Jotta moinen pimityspäätös on tehty siitä on taatusti ministeriössä sekä keskusteltu että päätetty.

Voi vain ihmetellä, onko Tumppi niin ymmärtämätön, että valitsee valehtelun lainvalmistelun välineeksi? Vai niin aatteensa ja ideansa sokaisema? Niin tai näin, lopputuloksena on luottamuksen menettäminen. Ei yksin tämän asian osalta vaan hänen toimiensa integriteettiin yleensä.

Luottamus voidaan menettää vain kerran. Sillä ei taas kovin paljoa ole väliä menetetänkö se ymmärtämättömyyden, osaamattomuuden vai valehtelun seurauksena. Anteeksipyyntö ei tällaisessa tapauksessa ole uskottava eikä se missään tapauksessa riitä. (Paitsi suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä?) Eipä siis ihme kun meillä politiikka on rikki.

Kansa - kapinaan perkele! Näytetään niille.

Mielenkiintoinen tapa ratkoa Suomen viennin kilpailukykyongelmia tällä Sipilällä. Kun aiemmin keskeisimpänä kustannuksia kasvattavana tekijänä ja kilpailukykyämme heikentäjänä ovat julkisen sektorin ylisuuruus, hän kunnon projektijohtajana korjaa ongelman pöhottämällä ennestään jo aivan liian suurta hallinto-organisaatiota. Rahat eivät moiseen ole viime vuosina edes riittäneet, vaan vuosittain on jouduttu ottamaan noin 7 - 10 miljardia syömävelkaa, jotta kaikille palkkaan oikeutetuille julkisen sektorin työntekijöille on voitu palkat maksaa.

Aiemman 317 kunnan lisäksi, joita yhteiskunnan yleisten ja yhteisten asioiden hyvin ja tehokkaasti hoitamiseksi tarvittaisi ehkä tuo maaginen 18 maakuntaa, mutta ilman noita kuntia, hän valitsee vaihtoehdoista mallin, joka lisää niihin 18 itsehallinnollista paikallishallintoyksikköä. Näistä 15 on rooli sote-hallinnossa, kolmella ei. Noilla 317 kunnalla säilyy verotusoikeus, mutta niin tulee sote-paikallishallintoyksiköllekin omansa. Paitsi luonnollisesti noille 3 paikallisyksikölle, jolla ei ole roolia sote-hallinnossa. Vai tasapuolisuuden nimissä, varmaan niillekin tulee verotusoikeus?

Meidän kansalaisten näkövinkkelistä vaikutusmahdollisuus yhteiskunnan päätöksiin ei todalla kasva sillä, että luodaan uusi himmeli kahden vanhan himmelin väliin. Meidän rooliksemme Sipilä, Stbb ja Soini ovat sopineet valtapoliittisen sormiharjoituksensa maksajan, Palvelumme ei moisella parane, ennemminkin se saattaa entuudestaan vain heiketä. Omaa ja puolueensa etua ajavan politrukkimäärän kasvu sekä sote- että muussa hallinnossa voi aikaansaada vain lisätarpeen leikata palveluita, ellei sitten huononneta laatua.

Jos tämä Sipillän aikaansaannos perustuu Oulun yliopiston dippi-inssi koulun projektinjohto-opeille, on moinen oppilaitos välittömästi lakkautettava. Sillä säästettäisi edes muutama ropo.

Ei kansalaisyhteikunnan yksinomaisena lähtökohta ole elättää poliittista ihrakerrosta. Kai kansalaisilla on muukin merkitys kuin elättää kyltymätön rälssi?

EU ja EMU taitavat olla riistaa nyt

You can fool all of the people some of the time and some of the people all of the time, but you cannot fool all of the people all of the time. Alamme lähestyä euron ja EUn viimeistä rantaa, kun ns. vastuulliset Ainoan Oikean Totuuden opetuslapset ilmaisevat epäilyksensä uskontonsa oikeutuksesta. Tästä on tietysti pitkä matka loogiseen lopputulemaa. Mutta kun Mene, Tekel on seinään kirjoitettu on ajalla rajansa. Ja meillä pienen, vientivetoisen, Saksaa ja sen toimia peesavan kotimaisen johdon alkaisi olla korkea aika ryhdistäytyä. Kuten edeltäjiensä heitä ennen. Vuonna 1918 Saksan antauduttua ja vuonna 1944 kun Suomi oli jo tuhoutumassa ja Saksa taatusti joutuu antautumaan.

Kun katsoo näitä meidän nykyisiä talousviisaita ministereitä ja erityisesti Sipilää, Stubbia, Rehniä täytyy vaan toivoa, että elämän realiteetit heidätkin herättäisivät. Mutta yhtä valittaen on todettava, että tuskin. Vapaan mutta säädellyn markkinatalouden, ordoliberalismin usko istuu heissä syvällä. Ja ovathan he niin lähellä suurta tavoitettaan. Heidän lopullista voittoaan. Sitäpaitsi, taitaapi pojilla olla muuta mietittävää;  tarve piilottaa omaisuutta hallintarekistereillä ja taata Rosatomille Fennovoiman rakentaminen.

Seuraavana tämä porukka luo SoTe:n turhan ja ylimääräisen hierarkiataso tuomaan verovaroilla työtä  taantuville maaseutualueille. Tai toisin päin ilmaistuna, kasvatetaan vapaaehtoista kansallista maatalous - anteeksi kepulandia - tukea, parista miljardista vuodessa vähintään kolmin - nelinkertaiseksi. Saadaanpa samalla luotua uusi tuki- ja kuluautomaatti.

Vaan mitäpä me pienistä. Eihän meillä ole työttömiä edes puolta miljoonaa. Vielä.





Alla turhia yrityksiänä osallistua yhteiskunnalliseen kansalaiskeskusteluun.

Eilen Talouselämä uutisoi: "Talouslehti Financial Timesin toimittaja Wolfgang Münchau analysoi, että kriisien voidaan katsoa johtuvan kahdesta virheestä, jotka tehtiin 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Ensimmäinen on euron käyttöönotto ja toinen unionin laajentaminen 15 jäsenestä 28 jäseneen."http://www.talouselama.fi/uutiset/kova-arvio-nama-2-virhetta-tuhosivat-euroopan-6062112 

Tänään julkaistu tämän epäonnistumisen kommentaari. 

Jotain tarttis varmaan tehdä? Ja mitä nopeammin, sitä parempi. Tosin siitä huolehtien, että Musta Pekka ei jää käteemme.  Kuka kertoo kolmelle S:lle?

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/tassa-ovat-poliitikkojen-10-synkinta-lausuntoa-eu-n-tulevaisuudesta-6062485>

Kolme perättäistä kepulia pääministeriä serveeraamassa saman sisältöistä yhteiskuntasopimusta sopimusyhteiskunnan sijaan. Mitä testattavaa siihen enää jää? Ideologisesta linjasta tässä on kysymys, kun omille opetuslapsille ei maakunnissa töitä riitä julkisella puolella, siis verovaroin.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/metallipomo-demokraatille-teimme-sak-ssa-eraanlaisen-testin-jollei-sita-hyvaksyta-6062294>

Tässä vaiheessa ainoa neuvo tälle ryhmälle on; Go west young man, go west. (Sopii myös muodossa person)

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/tebatti/puheenvuoro/meilla-ei-ole-varaa-hukata-nuoria-6062110>

EU saattaa kieltämättä kuihtua haamuksi, mutta eurosta luopuminen edellyttää aktiivista toimintaa. Ja nyt kun ruma sana on sanoiksi puettu ja ääneen lausuttu, pitäisi kansallisvaltioiden vastuullisten poliitikkojen ymmärtää, että mitä nopeammin, sitä vähemmin vaurioin erosta selvitään. Siitä huolimatta, mitä Merkel ja Schäuble asiasta mieltä ovat.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/kova-arvio-nama-2-virhetta-tuhosivat-euroopan-6062112>

Kuten kirjoittavat hyvin tietävät perustuvat viimeisimmät Saksan "talousihmeet" velkojen anteeksiantoon ja viimeinen mahdollisuuteen harjoittaa omaan taloustilanteeseen hyvin soveltuvaa rahapolitiikkaa. ja Samalla se etu evätään muilta EMU-mailta joiden elinkeinoelämä raunioitetaan ja kansalaiset kurjistetaan. Kyllä moisella konseptilla muutama muukin emu-valtio voisi porskuttaa.

Siitä huolimatta, ei loikkimisessa mitään vikaa ole. Päin vastoin. Erityisesti jos hallitus keskittyisi siihen mihin se voi vaikuttaa kuten kuntarakenteeseen ja sote-sektorin organisointiin siten, että verotusta ja muita henkilöstösivukustannuksia voitaisi alentaa, kilpailukyky suorastaan kohisten paranisi. Ne kun ovat sektoreita, jotka pääsääntöisesti eivät yksityisen sektorin tai elinkeinoelämän toimenpitein parane.

Paikallisesta sopimisesta varmasti olisi hyötyä. Mutta kannattaa muistaa, että siitä ei välttämättä seuraa pienyritysten huima halu kasvaa ja työllistää. Elämään kun yrittäjänkin mielestä saattaa kuulua muutakin, varsinkin jos eläköitymiseen on enää muutama vuosi ja huoli yrityksen jatkuvuudesta painaa. Sen sijaan tuotekehitykseen, tutkimukseen ja koulutukseen tämä hallitus on ottanut selkeän vastuuttoman kannan. Vaan eipä tuo ihme ole; osaamattomin ja kokemattomin hallitus aikoihin.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/tebatti/vartiainen-ja-mykkanen-kolmiloikalla-ulos-synkkyyden-kehasta-6061506 >

Joku Invest in Finlandissa varmaan kuittaa mahtavat bonukset siitä, että suomalaiset luopuvat omistuksistaan? Ei se yksinomaan siunaukseksi ole, kuten nähty on ja jatkossa vielä enemmän nähdään.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/suorat-sijoitukset-suomeen-ennatystasolla-20-6061682>

Kertoisiko ennemminkin poikkeuksellisen alhaisesta nettotulotasosta ja sietämättömistä asuntojen hinnoista? Vaiko siitä, että rahan loppumisen pelosta suomalaiset haluavat osallistua talkoisiin uuden rahan luomiseksi?

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/suomalainen-taitaa-todella-tykata-velasta-nain-monella-yli-seitsemankymppisella-on-yha-asuntovelkaa-6061704>

Lähtökohtaisesti ainoa myös pitkällä aikavälillä taloudellisesti järkevä hallintouudistus Suomessa olisi siirtyminen kunnallisesta itsehallinnosta maakunnalliseen itsehallintoon. Aika on yksinkertaisesti ajanut itsenäisten kuntien ohi. Tosin kepun ohi ei pääse edes aika, järjestä nyt puhumattakaan. Ja me muut lampaat joudumme jälleen heidän valtapoliittisen viivytystaistelun maksumiehiksi.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/kuntaliitto-vaatii-sote-alueille-aitoa-itsehallintoa-6061619>

Arto

Vaikka olenkin samaa mieltä kanssasi siitä, että juuri pienet- ja keskisuuret yritykset ovat valtaisan ylenkatsottu, jopa hyljeksitty voimavara Suomessa en jaksa uskoa, että niistä Suomessa veturia rakennettaisi. Sitä vastaan puhuvat puolueitten poliittiset intohimot, virkamiesten vierastaminen, kanssaihmisten kateus ja yrittäjien ahneuden puute. Lisäksi on syytä muistaa, että ainakin Saksan kaksi viimeistä talousihmettä pohjautuu ulkomaiden sallimaan talouden akordiin, siis velkojen anteeksi antamiseen, eli niiden maksattamiseen muilla. Tämä viimeisin, eli eurokriisi on kieltämättä talousihmeistä ihmeellisin.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/meillakin-tarvittaisiin-salaisia-menestyjia-6060830>

Kun kansa seuraavan kerran haluaa ilmaista tyytymättömyytensä puolueiden harjoittamaan politiikkaan on syytä pitää mielessä myös Soinin Giljotiini.

Jytkyjengin hypetyselo on ohi. Viimeistään tämä giljotiinipäätös osoittaa, että kansanliikkeestä ja Soinin vaalitukiryhmästä on kasvanut puolue. Sen tunnusmerkistöä ovat itsenäisen ajattelun ja aktiivisuuden kammoaminen ja kieltäminen. Jos sellaista silti todetaan siitä rankaistaan.

Nykyisillä pelisäännöillä ei maassa demokratia toteudu, koska valtaosa kansalaisista ei hyväksy erilaisuutta eikä itsenäistä ajattelua. Meillä voi toimia vain joukkoäly, eli laumassa, johtajaa päättömästi seuraten.

Kohteesta <http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sebastian-tynkkynen-minut-on-erotettu-perussuomalaisista/5515654>

Kun maailman suurin tai toiseksi suurin kuluttajamarkkina-alue pakotetaan leikkaamaan  julkisen hallintonsa kuluja vuositolkulla vain siksi, että Saksa saisi parannettua yhteiskuntansa taseita ja samalla annetaan ohjeeksi kurjistaa muita euro-alueen yhteiskuntia ja kurittaa niiden kansalaisia, mitä muuta voi odottaa? Sipilälle kysymys; muistatko miten kävi mustalaisen hevosen?

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-tuli-paha-merkki-siita-etta-maailmankauppa-sukeltaa-rumasti-6060377>

Kun emme voi ulkomaiden kysyntään ja sen seurauksena vientikysyntäämme juurikaan vaikuttaa, olisi edes turvattava kotimainen kysyntä? Siihen, milloin vientikysyntä herää meillä ei tunnu juurikaan olevan vaikutusmahdollisuutta. Korkea kustannustaso on seurausta liian suuresta julkisesta sektorista. Loput menee mittatappion piikkiin.

Vihreät kompastuvat samaan kuin muutkin puolueet; näpertelyyn.

Meidän keskeisin ongelma on kysynnän kutistuminen. Niin kotimarkkinoilla kuten viennissäkin. Jatkuva leikkailu - sitähän on eri nimikkeillä harjoitettu jo 5 - 6 vuotta - johtaa "mustalaisen hevosen" kohtaloon. Me voimme finanssipolitiikalla suoranaisesti vaikuttaa vain kotimaan kysyntään, erityisesti siltä osin kuin kotimaan kysyntä kohdistuu kotimaiseen tuotantoon ja työhön. Leikkaamalla ja verotusta lisäämällä syömme kotimaan kysynnän ja pitkässä juoksussa myös viennin kilpailukyvyn paranemisen edellytyksiä.

Suurin kilpailukykymme este on kepulien vastustus järkevän, tarkoituksenmukaisen ja kilpailukykyisen paikallishallinnon luomiseksi. Se meille vastaa maksaakin, olipa sen rahoitus peräisin ihan keneltä tahansa. Tosiasiassa se kääntyy aina  kuitenkin veronmaksajan maksettavaksi. Meidän pitäisi siirtää kunnallinen itsehallinto maakunnalliseksi itsehallinnoksi. Pääsääntöisesti yksinkertaisesti siirtää kaikki nykyisten itsehallinnollisten kuntien oikeudet ja velvoitteet samalla tavalla itsehallinnollisille maakunnille. Mahdollisimman pienelle määrälle, eikä missään tapauksessa yli 15.

Mitä pienempi määrä maakuntia synnytetään, sitä kauemmin luotava rakenne pysyy kilpailukykyisenä. Nykyiset kunnat voivat halutessaan säilyä vaikka kepun perinneyhdistyksinä.

Kohteesta <http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/keskustasta-tyrmays-vihreiden-vaihtoehtobudjetille-mita-vihreytta-tama-on/710333/>

Kun kaikkien Suomen pikkuhitlereitten uskollisuudenvakuutus menee Saksan päättömyyksien peesaamiseen, ei itsenäisen Suomen epäitsenäisiltä pääministereiltä pidä itsenäistä ajattelua vaatia. Vaarantaa vielä urakehityksen Brysselissä.

Kun emme juurikaan voi rahamme arvoon nopeasti vaikuttaa pitäisi nykyhallituksen ensisijassa olla huolissaan kulutuskysynnän turvaamisesta. Vain siten investoinnit saadaan liikkeelle. Pankkien, sijoittajien ja valtioitten rahoittaminen EKPn helikopterirahalla ei kysyntälamaa poista. Tarvitaan työtä niille, joilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kuluttaa.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/professori-tassa-on-suomen-todellinen-ongelma-onko-kukaan-kuullut-suomen-paaministerin-sanoneen-aiheesta-mitaan-6059618>

Kammottavaa. Mihin kansanedustajia enää tarvitaan? Sitä paitsi tarvitsemme säästöjä. Puoluetoimistoissa on harakirin paikka sillä jaossa enää vahtimestarin pestejä. Nekin periferiassa.

Korkea aika kehittää parlamentarismimme vastaamaan nykytilaa; Eduskunnan kokoonpanoa muutetaan siten, että valituksi tulleitten puolueiden puheenjohtaja - vaihtoehtoisesti nykyinen tai entinen puoluesihteeri - käyttää kaikkien valituksi tulleitten kansanedustajien ääntä. Yksin.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/professori-ylella-suomen-itsenaisyydesta-turha-puhua-80-laeista-tulee-brysselista-6059362>

Entisenä Microsoftlaisena demari Jungneria eivät NSA ja Snowdenin paljastukset pelota, onhan puolueella ikiaikaista kokemusta myös CIA-rahoituksesta.  Kas kun ei toivo valtion turvallisuustietojen siirtoa Yandexin pilveen.

Kohteesta <ww.talouselama.fi/uutiset/nainko-syntyy-100-miljoonan-euron-vuosisaasto-jungner-ei-keneltakaan-pois-6059284> 

Sitä saa mitä tilaa. Eiköhän yhtiöittäminen ole ollut tietoista ja tarkoituksellista toimintaa poliittisilta puolueiltamme. Tieto kun tunnetusti lisää tuskaa; uudelleenvalinnan tuskaa. Tosin päätöksenteon toteutunut tuloksellisuus heijastaa hyvin sitä tietopohjaa, jolla ne tehdään.

Kohteesta <http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuntien-budjetointi-on-vinossa/4RYaiMdj>

EKPn paikallisen sivukonttorin päällikkönä Erkki varmaan tietää seuraukset? Ainakaan Nordea tältä osin lipsahtaa euro-alueen ulkopuolelle.

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-pankin-liikanen-varoittaa-hs-ssa-nordean-suunnitelmasta-riski-suomen-veronmaksajille-6059333>

Mistä nyt tuulee, kun virkamies on tehnyt tolkullisen päätöksen jostain autoiluun liittyvästä?

Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/viranomainen-muutti-linjaansa-radikaalisti-yle-nain-helposti-bensa-auto-muuttuu-nyt-flexifueliksi-6059332>

Rehula panee valtion maksumieheksi kuntien väheneville vastuille mutta kasvaville "tehtäville". Homma hoituisi yksinkertaisimmin luopumalla kunnallisesta itsehallinnosta ja korvaamalla se maakunnallisella itsehallinnolla.

Jos valtio pannaan vastuuseen nykyisin kuntien vastuulla olevasta SoTe-sektorista, sen pitäisi vaikuttaa myös kuntien miehitykseen. Mutta turhaa kuvitella. Kepu olisi vaarassa menettää äänestäjiä.

Kohteesta <http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/128662-hallitukselta-esitys-nain-sote-maksetaan-2-vaihtoehtoa#comment-671921>

Se mikä minua ihmetyttää on, että miksi tämä nyt olisi suuri uutinen. Sama meno työkkärillä, Te-ja Ely - keskuksilla on ollut menossa jo ainakin 25 vuotta. 

Ne ovat aina toimineet valtion, ei työttömän etujen yksisilmäisinä ajajina. Lähtökohtana on aina ollut, että jokainen työtön on työtä vieroksuva lintsari.

Huvittavinta asiassa on, että suuri osa henkilöstöstä on, tai ainakin aikoinaan oli itse entisiä työttömiä. Nyt työllistettyjä.

Rekisteröitynyt käyttäjä: Hakki

Kohteesta <http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2015/10/20/naimisissa-yrittajan-kanssa-uusi-yrittajariski/201513721/12?&posted=1&n=3#messageSent>

Jos päätöksentekijä vähänkään syvemmälti haluaa tilannetta miettiä, oikeassahan Lentäjäliitto on. Eikä tarvitse kuin käydä katsomassa 1000 - 2000 jalassa pääkaupunkiseutua, kun huomaa, että rakennusmaan akuutti, ei edes pitkän aikavälin puute ole syynä vimmaan ottaa Malmi asuinrakentamisen piiriin.

Vaan eipä tämä ole ensimmäinen kerta, kun poliitikot eivät katso nenäänsä pitemmälle. Tuskinpa viimeinenkään. Ja me veronmaksajat siitä kärsimme.

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2015/10/20/malmin-lentokentan-loppu-tuhoaa-kasvun-edellytyksia/201513732/12?&posted=1&n=1#messageSent

Suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin ei koskaan ole kuulunut sen paremmin suoraselkäisyys kuin puhuminen kasvokkain. Ja tarkastelukulma kattaa koko itsenäisyyden ajan.

Yhtä vähän kuin voidaan vaihtaa kansalaisia voidaan vaihtaa niitä edustavia kansanedustajia. Synnyttämämme rakenne taas pitää huolen siitä, että mikään ei vaaleilla oikeastaan muutu.

Kovin paljon meistä kuitenkin kertoo se, että emme korjaa sitä rakennetta, joka moisen mahdollistaa. Vaalirahoitusongelmien, siis vaalirahoituskorruption ennalta ehkäisemiseen on olemassa äärimmäisen yksinkertainen ja tehokas keino. Julkisen puoluerahoittamisen kieltäminen ja sen rikkomisen sanktiointi, sekä siirtyminen tulospohjaiseen yksityiseen rahoittamiseen. Eikä edellisen lisäksi juurikaan muuta vaadita kuin edellyttää perustuslain, erityisesti sen 29§ noudattamista ja sen rikkomisen sanktiointia.

Ei demokratian ylläpitäminen edellytä yksittäisen puolueen ylläpitämistä julkisista varoista. Tärkeää on, että niiden mahdollisuus rahoittaa toimintansa ja erityisesti vaalirahoituksensa voi perustua muuhunkin kuin itse verovaroista ulosmitattuun julkiseen puoluetukeen tai piilotettuun korruptioon ja Hyvä Veli-järjestelmiin.

Kohteesta <http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/128361-pimitetty-547-000-eu-nostettiin-esiin-kovia-vaitteita-suomen-suurimmasta#comment-671833>

Niin hylkäsi. Ja pettyneillä äänestäjillä on miettimisen paikka. Valitettavasti vaihtoehdot ovat yhtä petollisia, osin jopa pahempia.

Ongelmamme eivät ole yksittäiset poliitikot tai kansanedustajat. Ongelmamme on puoluejärjestelmän valta edustajiinsa ja se päätöksentekorakenne, jonka olemme antaneet kehittyä. Kansalaisten demokratiasta ei ole jäljellä kuin vaalit, loput 3 vuotta 11 kk maassa on korkeintaan puolueiden demokratia. Kansalaisteen ja kansakunnan asioista ne viis välittävät.

Politbyrokratiaksi rapautuneessa parlamentarismissamme on remontin paikka. Remontti ei voi tapahtua sillä, että antaa ääneensä jollekin muulle puolueelle - ihan kenelle tahansa sen ehdokkaalle - ei liioin jäämällä nukkumaan.

Ainoa rauhanomainen keino on muistaa äänestää ja jättää ääni, joka taatusti mitätöidään. Vain sillä tavalla puolue-edustuslaitoksen (=Eduskunnan) legitimiteetti, siis oikeus ja peruste edustaa kansalaisia yhteiskunnassa voidaan poistaa.

Kohteesta <http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015101720524301_uu.shtml> 

Suomi on nyt yksin energiahuollossa. Ja ilmeisesti kaikessa muussakin.

Turun Sanomien artikkeli Suomi jää yksin energiapolitiikassa pani miettimään. Monitasoisesti miettimään. Vaikkapa oliko Putlerin päätös Venäjän puu hinnan verottamisesta ja myynnin rajoittamisesta aikanaan vain ensimmäinen varoitus siitä, mitä tuleman pitää? Suomen keskeisin teollisuuden ala ja vientitulojen tuoja, energian käyttäjä ja energian luoja kun aikoinaan oli juuri metsäteollisuus. Ja energiaa on Putlerin politiikan strategista keskiötä. 

Kun hallituksemme viimeksi alkoivat pelailla energiapolitiikan kanssa oli vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa siitä, mitä kohti ollaan etenemässä. Kaikkien suomalaisten siltarumpujen kuningaspoliitikko Mauri Pekkarinen rakensi energiapaketin, joka kumarsi omille taustajoukoille ja jätti ilmeisimmät operoijat ilman. Keskeisimmäksi toimijaksi valikoitui saksalainen Eon.

En väitä, että nyt tietäisin tai edes ymmärtäisin hänen ruokohelpiset, tuulivoiman syöttötariffiset ja turvehehkuiset ajatusten kansalliset lähtökohdat tai niistä paremmin, mutta ihmettelin niitä kyllä. En ihmettele enää. Nyt olemme jättämässä energiamme täysin riippuvaiseksi Kremlin päätöksistä. Ja energian merkityksestä johtuen jäämässä yksin kaikessa muussakin, sanovatpa poliitikkomme ihan mitä tahansa EU-puolustuksesta ja NATO-optioista.

Lähtökohta kai energiapolitiikalla oli, tai piti olla että maahan tarvitaan lisää ydinvoimaa ja että riippuvuuttamme Venäjän energiasta, erityisesti sähköstä, maakaasusta ja öljystä tulee vähentää?

Viimeistään Fukushiman seurauksen Saksa luopui ydinvoimasta. Viimeistään myös silloin kai Eon Fennovoimasta? Fennovoimassa osakkuus mahdollistettiin laitetoimittajalle, Rosatomille, joka kaiken muun hyvän lisäksi kaavailee siitä itselleen kansainvälistä referenssikohdetta. Sitten, ja mielestäni ainakin retrospektisesti arvioiden aika ymmärrettävästi, Putlerin porukka teki siitä strategisen ja hyvien naapuruussuhteiden kannalta kriittisen luottamuskysymyksen.

Samaan aikaan Siperiassa Fortumin 4 – 5 miljardin investoinnit alkoivat ilmeisesti kiinnostaa paikallisia oligarkkeja millä tahansa ja kaikilla kansallisilla tasoilla. Tunnetusti Venäjällä oikeus ei nojaa lakiin vaan Kremliin. Fortumin Tapio Kuula yritti harjoittaa meilläkin niin tuttua koplausta ja saada haltuunsa Karjalan vesivoiman lupautumalla siinä tapauksessa osakkaaksi Fennovoimaan.

Ongelmaksi alkoi muodostua kynnykseksi asetettu 60% osakeomistuksen kotimaisuusvaatimus. Hädässä loihdittiin esiin Migrit, jonka jäljet johtivat suoraan Moskovaan. Mutta ongelman ratkaisuaikaa saatiin tällä tavalla ainakin luotua muutama viikko lisää. Ja niinhän siinä kävi, että veli venäläinen katsoi pelaajien eli Fortumin ja Suomen Valtion kortit.

Sen jälkeen Fortum osallistuu Fennovoimaan, ei saanut ensimmäistäkään Karjalan vesivoimalaa eikä kyllä vakuutta muunkaan Venäjällä sijaitsevan voimalatoimintansa omistukseen. Kokkilan Ilpon SRV saatiin - tavalla tai toisella - kiinteiden Venäjä-suhteittensa seurauksena samalla rakennusteknisen urakan suorittajaksi ja Fennovoiman osakkaaksi. Lopuksi Suomen hallitus saatiin myöntämään lupa voimalan rakentamiselle.

Lopputuloksena on, että Fennovoima on Suomen Valtion kunnallisilla toimijoilla vahvistettu yhteisyritys Venäjän Valtion kanssa. Samalla Suomi on entistä enemmän riippuvainen Venäjän energiasta.

Tämän taisi myös vahvistaa nyt tuo edellä mainittu Gasumin tekemä päätös luopua Suomeen rakennettavista LNG-terminaaleista? Viron LNG - putkella ei ainakaan energiariippuvuuttamme Venäjästä vähennetä.

Tulevaisuutemme kannalta olen aiemmin ilmaissut huoleni Fennovoiman vaikutuksesta venäjänsuhteisiimme ja verrannut sitä välirauhan ajan, siis vuosien 1940 – 1941 Petsamo Nikkeliin nyt toki sotilaallisesti arvioiden kriittisimmällä kohdallamme Pohjanlahden pohjukassa länsirajallamme ja esittänyt kysymyksen Joko nyt on totuuden hetki? Nyt kasvaa huoleni entisestään. Olen sitä mieltä, että ellei Totuuden Hetki ole jo mennyt, se on viimeistään nyt.

Ilman energiaa ei nykyaikainen yhteiskunta näillä leveyksillä menestyksellä toimi. Veli venäläinen yleisesti ottaen ja Putler erityisesti osaa halutessaan kyllä "vääntää munista". Sen he ovat opettaneet kansainväliselle yhteisölle esimerkkeinään Tshetshenia, Georgia, Moldovia, Ukraina ja nyt viimeksi Syyria. 

Ainakin tämän jälkeen meidän irtaantumisemme sen talutusnuorasta silloin, kun se on meidän suomalaisten kannalta välttämätöntä on entistäkin vaikeampaa. Ellei peräti mahdotonta. Olemmeko siis nyt hyväksyneet energiariippuvuutemme Venäjästä tästä ikuisuuteen? Olemmeko luovuttaneet päätöksenteon itsenäisyydestämmekin jo Kremlille?  

Yleislakkoa pukkaa - kepillä vai porkkanalla

Ammattiyhdistysliike, SAK etunenässä järjestää ensi perjantaina mielenosoituksen Rautatientorilla. (Miksi ei muuten Senaatintorilla?) Sen onnistumisesta voinee aika hyvin päätellä ,mikä on maassa tilanne. Jos osallistujia on vain muutama tuhat – sanotaan nyt vaikka alle 20.000 – hallitus voi jättää mielenilmauksen omaan arvoonsa. Jos Rautatientori, Asema-aukio ja lähikadut täyttyvät mielenosoittajista – sanotaan nyt vaikka yli 50.000 – hallituksen jäsenien tulee äitiä ikävä.

Mielenosoittajista valtaosa tulee työnsä ääresta työpaikoilta. Tuskin vuorotteluvapailta, vapaavuorolta, kortistosta, kesälomalta, opiskelemasta tai eläkkeeltä. Mielenilmausta, varsinkin jos se siis onnistuu, voikin hyvin pitää testinä siitä miten yleislakko purisi. Siihen meillä ei olisi missään tapauksessa varaa. Ehkä on vain hyvä, että ensin tehdään testi?

Hallituksen kannattajien ja ehkä yleisemminkin ns. porvarien puolella ay-liikettä pidetään usein kilpailukyvyttömyytemme suurimpana syyllisenä. Mutta lait laaditaan eduskunnassa, ei Hakaniemessä. Työehtosopimuksista sovitaan yhdessä työnantajien kanssa. Eivät ne synny Hakaniemen pakottavan lainsäädännön perusteella.

Ainahan laeilla on työmarkkinoiden toimia säädelty. Yleensä se on tapahtunut sillä periaatteelle, että heikomman oikeuksia suojellaan. Kauppojen aukiolo, ylityöt, työturvallisuus ja -terveys tulevat ainakin auttamatta mieleen. 

Tämä hallitus on lähtenyt työnantajansuojelun tielle. Onko niin, että hallitus ryhtyy myös ohjeistamaan Eduskuntaa lainsäädäntätyössään ja tästedes suojelemaan työmarkkinoilla sen nyt heikompana pitämänsä, siis työnantajan oikeuksia? Siis yritysten osakkaitten oikeuksia? Kaukana ei ole ihmettely, ketä Arkadianmäelle kokoontuneet katsovat edustavat

Onko niin, että vastedes hallitus myös sanelee työehtojen sisällön? Varmasti yksi kaikki alat kattava laki riittää? Puolueilla kun tunnetusti on tarkin tieto (kansalaisten ja) erityisesti yritysten tarpeista. Roolisiirtymää kun tapahtuu jatkuvasti.

Nyt hallitus toteuttaa Saksan esimerkin mukaista käytännön sisäistä devalvaatiota. Helppoa olisi väittää, että Sari Sairaanhoitajalta viedään vuoden 2007 työtaistelu-uhkauksen hedelmät, jotka hän mielestäni oli ansainnut. Sama kaksikko, Keskusta ja Kokoomus, joka silloin lammasmaisesti taipuivat Tehyn lakonuhan jälkeen, laajentamaan Sarin palkankorotukset kaikille julkisen sektorin palkollisille, yrittää nyt ”pelastaa” maata poistamalla saavutetut edut myös Sarilta.

Perusongelmamme ei kuitenkaan ole yksikkötyökustannukset eikä edes pakottava lainsäädäntö. Perusongelma on poliittisen järjestelmämme rapautuminen etujärjestökentän osaksi. Kommentoin Talouselämässä "Ei meille Sari Sairaanhoitaja liian kalliiksi tule. Julkisen sektorin rakenteet, erityisesti politiikan ja viranhaltiojiden suloinen symbioosi ja niiden kustannukset tulevat. Mutta kun poliitikot eivät - puolueintressiensä vuoksi - suostu omaa valtaansa esimerkiksi kunnallisen itsehallinnon, sosiaali- ja terveyshallinnon tai opetushallinnon osalta vähentämään, on maksajiksi löydettävä niissä työtään tekevät. Tekijöiden käsiä on katkottava kun ei hallintoa haluta leikata."

On samalla mielenkiintoista havaita, että mitkään tehdyistä ratkaisuista eivät tule vaikuttamaan millään tavalla Eduskuntaan eikä kansanedustajien palkkaukseen. Siitä huolimatta että, sieltä kyllä ne suurimmat syylliset nykytilanteeseen löytyvät. 

Samoin on mielenkiinnolla pantava merkille budjettiraamien leikkaukset kehitysyhteistyön osalta. Jos unohdetaan leikkausten vaikutukset itse asiaan, kohdemaissa, vaikutukset suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintatasossa ovat ainakin huomattavat. Puolueet ovat kyllä valmiita ottamaan rahat pois muilta etujärjestöiltä, mutta missä ovat leikkaukset puolueilta? Meidän 15 miljardin puoluetuki kun todella tulee kalliiksi. Pakottavalle lainsäädännölle todella löytyisi toimintaedellytyksiämme ja kilpailukykyämme kohentaville leikkauksille sekä valtion että kuntien niin julkiselle kuinkin piilotetulle puoluerahoitukselle.

Olen aivan valmis hyväksymään väitteen, että kriisitilanteessa – kun tekoja tarvitaan - menneiden kaivamisesta ei juurikaan ole hyötyä. Mutta meidän nykyisessä tilanteessa, kun 2007 alkanut fantsuttelu on kaikkien puolueiden myötävaikutuksella saanut jatkua 8 vuotta, järkevien korjaus- ja sopeutumistoimenpiteiden löytäminen edellyttää ymmärrystä tähän johtaneista syistä. Sillä vain ne poistamalla ongelmat voidaan korjata. 

Miltä kuulostaisi jos aloitettaisi kunnallisen itsehallinnon muuttamisesta maakunnalliseksi itsehallinnoksi joka samalla muodostaisi SoTen perustan ja vaikkapa opetushallinnon hallintobyrokratian remontilla? Ne ovat kilpailukykymme painolasteja paljon suuremmassa ja suoremmassa määrin kuin Sarin kädet. Sitä paitsi, ne kuuluvat suoraan puolueiden rooteliin.