... ja suvi suloinen

Kouluvuoden viimeinen päivä. Koulun viimeinen päivä. Todistus. Ja mahtavassa auringonpaisteessa. Suorastaan helteessä tulevaisuuteen katsotaan ja lähdetään. Nyt on jokaisen koululaisen tulevan elämän ensimmäinen päivä. Nyt saa ja pitää nauttia elämästä, tuloksista, vapaasta.

Ja muistutukseksi tästä päivästä liitän alle yhteenvedon ainoan valtakunnallisen merkittävimmistä politiikan uutisista juuri nyt. Muistuttamaan kuinka tärkeitten asioitten kanssa maamme poliittinen johto joutuu suvellakin ratkomaan. He valvovat ja hoitavat asioitamme kesät, talvet, suvet ja sateet. Kiitos heille.

Politiikka

• Kansanedustaja Haapoja sai sairauskohtauksen  7:18


• Ennakkoon äänestänyt jo lähes 350 000  21:09


• SAK:n uusi jättiliitto uhkaa sittenkin kaatua  20:20


• Mitro Repo hakee KHO:sta kieltoa pappipannalleen  19:16


• Kansanedustajat: Aseiden käytölle promilleraja  15:08


• Pekkarinen toivoi Alkiosta keskustan seuraavaa puheenjohtajaa  14:48


• Kokoomus pysynyt suosituimpana puolueena  11:49


• Katainen tyrmää puoluetoveri Kai Pöntisen EU-vaalimainoksen  11:48

Täytynee tästä suunnistaa kohti juhlia.

 

Onnea kaikille.

Sitä on harvoin kenelläkään liikaa.

Venäläinen sotalaiva ampuu tykkitulta lähellä Suomen rajaa

Venäläinen sotalaiva erehtyi harjoituksissa ampumaan tykkitulta venäläiseen pikkukylään. Onnettomuus tapahtui torstai-iltana Viipurin alueella, lähellä Suomen rajaa. Näin uutisoi YLE vajaa puoli tuntia sitten.

Kuinka lähellä Suomen rajaa, sitä ei ainakaan vielä ole kerrottu. Sen sijaan kerrottiin, että kranaatteja olisi ammuttu jopa 14. Siis ilmeisesti 14 ennen kuin erehdys havaittiin? Vai ammuttiinko kaikkiaan 14 kranaattia ja myöhemmin havaittiin, että oli ammuttu, erehdyksessä?

Mikä erehdys? Sekö, että ammuttiin kylää? Vai sekä, että sotalaiva ampuu Suomen rajan lähistöllä? Vai sekö, että ammuttiin kovilla? Vaiko se, että ammuttiin? Vaiko se, että asiasta kerrotaan? Vaiko se, että siitä tulee tieto vasta noin vuorokauden kuluttua?

Toivottavasti epätoivottavassa tositilanteessa tieto kulkisi vähän nopeammin.

Hienoa, että jokin vielä kannatta

Tilastokeskuksen mukaan tammi-huhtikuussa pantiin vireille 1 164 konkurssia. Määrä lisääntyi vuodentakaisesta yli 30 prosenttia. Konkurssien määrä kasvoi kaikilla päätoimialoilla - maa-, metsä- ja kalataloutta lukuun ottamatta. Näin Kauppalehti tänään.

On hyvä, että maassamme on vielä toimialoja, jotka kannattavat ainakin siihen määrään, että eivät mene konkurssiin. Moni on maa-, metsä- ja kalatalouden omalta osaltaan lopettanut ja moni vielä lopettaa. Ellei ikänsä vuoksi niin esimerkiksi huonon kannattavuuden vuoksi tai siksi, että ravinteita eläimille tuottanut kotimainen yritys saastuttaa tuotantolaitokset tai siksi, että norppa rikkoo verkot tai siksi, että kukaan ei enää puuta tarvitse.

Tukien puutteeseen tuskin kuitenkaan. Sen lisäksi mitä neuvottelijamme EU-jäsenyysneuvotteluissa onnistuivat illalla lypsämään eu-tukia, he onnistuivat vuosien saatossa saamaan useilla torjuntavoitoillaan aikaan saamaan senkin, että entiseen tapaamme saamme eduskunnan päätöksellä siirtää vielä omiakin verorahojamme kotimaista maataloustuotantoamme tukemaan.

Oma osansa Maan tapaa se on.

Ahneet osakkaat ja ammattijohto tappavat yritykset

Entisaikaan tämä kunnia kai kuului verottajalle? Mikko Laaksonen, Verohallituksen pääjohtaja aikoinaan, piti muistaakseni jopa jokaista yrittäjää potentiaalisen tai latenttina rikollisena. Vaan ovat taitaneet ajat muuttua myös tältä osin?

Nyt kunnia taitaa kuulua ahneille osakkaille ja ammattijohdolle? Vai mitä muuta voi päätellä siitä, millä vauhdilla he tuhoavat yrityksensä keskeisintä resurssia, osaavaa henkilöstöä? Nämä ajatukset heräsivät eilen lukiessani viimeisiä viestejä Viivan alta.

Vaikka juhlapuheissa kuinka hersytettäisi henkilöstön merkitystä yrityksen keskeisimpänä voimanlähteenä, kun arki ja huonot ajat koittavat, henkilökunnasta luovutaan nopeasti. Ja vielä tavalla, joka yrityksen kannalta on vahingollisin. Vanhimmat, kokeneimmat ja motivoituneimmat siirretään ensin putkeen. Miten yrityksillä voi olla tähän varaa? Onko meillä?

Yksittäinen yritys tehköön mitä voi, saa ja haluaa. Mutta meille suomalaisille kalliiksi tulee niitten henkilöiden eläkkeet, jotka yritykset nyt siirtävät putkeen. Täysin siitä riippumatta haluavatko nämä sitä tai eivät. Saamatta jää työtä ja työtuloa ja veroa. Kustannuksia syntyy maksetuista eläkkeistä. Ja tämä niiltä noin 10 vuodelta, joita Rukan laduilla joku aikoinaan visioi. Harvoin eläkkeelle siirretty enää työelämään palaa. Joku eläkematemaatikko osaa varmasti laskea mitä kustannuksia yhteiskunnalle syntyy 10 aiennetusta eläkevuodesta, sekä kuluina että saamatta jääneinä tuloina. Varmaan avaisi silmiä.

Mutta miksi yritys toimii etunsa vastaisesti?

Viime vuosia on leimannut globaali maailmantalous. Rajaton vapaus on myös mahdollistettu pääoman liikkeille. Sijoittamisesta on tullut ”koko kansan huvi”. Globaalisti.

Pörssissä käydään kauppaa osakkeilla. Niitä ostamalla ja myymällä moni uskoi rikastuvansa, ja osa varmasti rikastuukin. Ja mitä nopeampaa on kehitys, sitä nopeammin suuri osa reagoi. Sekä ostamalla, että myymällä. Osake on peliväline. Ei se yritys, tuotteet, ihmiset joita kuponki – nykyään kai virtuaalinen – edustaa. Ja pelivälineillä pelataan voitosta.

Osakkeenomistajan intressissä on tuotto. Nopean sijoittajan intressissä nopea tuotto. Hänen intressissään on piiskata nopeaa tulosta johdolta kaikin keinoin. Joka kvartaali. Optioilla ja bonuksilla ja muilla palkkaeduilla. Niillähän ei hänen mahdollisiin ansioihinsa ole vaikutusta. Ja jos johto ei pysty vaateita täyttämää, vaihdetaan johto. Tulijoita kyllä piisaa. Näillä tuloilla.

Ja kun jostain löytyy parempi tuotto, myydään osakkeet. Sääli on sairautta. Mieluummin ennen kuin tuo yritys, tyhjiin imettynä, tuhoutuu. Näinhän niille kaikille käy joka tapauksessa. Tosi Suuret pelastavat valtiot, eli me veronmaksajat, koska ne ovat liian suuria kaatuakseen. Suuret ja sitä pienemmät menevät konkurssiin ja/tai uusjakoon.

Tuntuuko tutulta? Mahdolliselta? Todennäköiseltä? Näinkö sen pitäisikin toimia?

Pelkällä palvelulla ei maamme elä

Kauan sitten kirjoitin jutun otsikolla Suomi ei elä palvelulla ja päivittäistavarakaupalla. Silloin, vasta pari viikkoa blogailtuani innokkuuteni oli suuri. Artikkelini liittyi silloin esillä olleisiin ajatuksiin, jotka tulkitsin vahvaksi kannaksi sen puolesta, että juuri näiden varaan tulevaisuutemme tulisi rakentaa. Allekirjoitan silloin esittämäni väitteet edelleen. Otsikon kirjoittaisin nyt muotoon Suomi ei elä pelkästään palvelulla ja päivittäistavarakaupalla.

Jaa, että missä artikkelini ajankohtaisuus. Muistan juuri kuulleeni, että palvelujen vienti on huomattava osa viennistämme. Korviin jäi soimaan osuus 50+. Olisiko todella näin?

Tietysti nyt kun, toivottavasti hetkellisesti, tavaravientimme on romahtanut se selittäisi varmaan osan. Mutta silti. No joo onhan tuo ulkolaisten, lähinnä kai venäläisten turistien matkailu lisääntynyt, mutta vastaavasti liikematkailu on olennaisesti vähentynyt. Ja se ainakin perinteisesti oli matkailun suurin rahantuoja.

En oikein usko konsulttipalveluiden lisääntyneeseen ulkomaanvientiin. Entä bittinikkarit? Onko heillä mennyt poikkeuksellisen hyvin? Tähän mennessä kai ala on kai lähinnä hankkinut tulorahoituksensa valtion isolta tukiluukulta.

Millä tavalla Venäjän transitokuljetusten tulot kirjataan? Tai kuljetettavien tavaroiden arvo? Kuka osaa kertoa?

Auttaisitko miestä mäessä?

Nyt jo puolivälin krouvissa

Viime laman työttömyyden huippu oli muistaaksen 2/1994, jolloin käytännössä työttömänä oli 777.000 henkeä. Alamme olla noin puolessa välissä. Siitä selvittiin silloin ja selvitään tästäkin. Toivottavasti. Tavalla tai toisella. Mutta syrjäytyneiden määrä jatkaa kyllä entistä kasvuaan.

Nuorisotyöttömyys on taas nousussa. Samoin miesten työttömyys. 233 000 työtöntä ja 90 000 lomautettua. Kun tuohon vielä ynnätään työvoimapoliittistem toimenpiteitten, työvoimakoulutettujen ja työttömyyseläkkeelle siirrettyjen määrät huidellaan varmaan lähempänä 400 000 työtönta kuin 300 000. Naisten työttömyys lähtee merkittävään nousuun vasta vuoden kuluttua, mutta kestää samalla myös pitempään. Siis jos ja kun edelliskerran kaltainen työttömyys toistuu.

Mutta kuten pääministeri ja valtionvarainministeri ovat kerta toisensa jälkeen todenneet, meillä on paremmat lähtökohdat kohdata tulossa oleva, kuin mitä oli vajaat 20 vuotta sitten. Se mitä he eivät vielä koskaan ole vaivautuneet alleviivaamaan, että niin on tilannekin huomattavasti kimurantimpi. Nyt emme voi kovin paljon laskea metsän varaan emmekä juuri metallinkaan. Nokiakaan ei istu tuntemattomana kultamunaa hautomassa. Muita riittävän suuria suomalaisia yrityksiä ei enää taida ollakaan?

Eivät he myöskään ole sitä vaivautuneet kertomaan, että kun nousu alkaa - toivottavasti vuoden kahden kuluttua - vientimarkkinoilla on tunkua. Sillä moni muukin vientivetoinen maa on tyrkyllä tyydyttämään joskus jossain heräävää kysyntää. Mutta onneksi me suomalaiset olemme tunnetusti tehomyyjiä.

Mutta työttömyyden selviytymiskeinoista minun piti puhua.

• Siitä huolimatta, että maamme sankariyrittäjät ja oikeistolaisfalangi heräävät huutamaan ja vaatimaan: "Kyllä työtä osaavalle ja halukkaalle löytyy", sitä ei tälläkään kerralla kannata ottaa todesta. He eivät yksinkertaisesti tiedä mistä puhuvat ja ymmärtävät siitä vieläkin vähemmän. Työttömän kannalta tärkeintä on huolehtia itsestään, läheisistään, osaamisensa kehittämisesta ja taloudestaan. Ehkä jopa tässä järjestyksessä.


• virkamiesten ja poliitikkojen esittelemien keinojen varaan ei työllistymistoiveitaan kannata rakentaa. Sitä kautta tarjoutuvia mahdollisuuksia kannattaa toki hyödyntää maksimiinsa asti. Sillä he istuvat niiden rahojen päällä, joiden varaan voivat innovatiivisimmat, ahkerimmat, härskeimmät ehkä jotain rakentaa. Mutta vain omaan arvioonsa tulevasta ja siinä olevista mahdollisuuksista kannatta luottaa. Ja yliaktivoida itsensä löytämään laillisia tapoja, joilla turvata toimeentulonsa jatkossa. Sen ei välttämättä tarvitse olla työ toisen palveluksessa.


• Olemme hyvää vauhtia (valitan kielikuvaa) siirtymässä massatyöttömyyteen. On lähes varmaa, että se ei hellitä ainakaan vuoteen. Toivottavasti edes silloin. Se tarkoittaa, että maassa taas kerran on valtava määrä osaamista vapaana kenen tahansa hyödynnettäväksi. Nyt jos koskaan kannattaisi taas heittäytyä terveellä tavalla itsekkääksi. Kannattaisi alkaa kerätä ympärilleen eri alojen erilaisia osaajia tavoitteena työllistyä, käyttämällä hyväksi kaikkien yhteistä osaamista. Mutta virkamiehet ja etujärjestöt kannattaa pitää kaukana, yhteistyöorganisaatioina.


• Edellisen kerran kokemuksiin viitaten, parhaiten tuntuivat työllistyvän henkilöt, joilla oli joustavuuden kykyä. Henkilöt, jotka pyrkivät kaikin mahdollisin keinoin ylläpitämään ja kehittämään verkostojaan, jotka hyväksyivät ajatuksen siitä, että vanhalle alalle, aiemmankaltaisiin tehtäviin ei välttämättä enää ollut paluuta. Henkilöt, jotka olivat halukkaita tutustumaan hulluihinkin ideoihin ennen kannanottoa. Henkilöt, jotka, ehkä yllättäen olivat myös valmiita auttamaan muita. Jotka antoivat paljon, mutta saivat ehkä vieläkin edemmän.

Yhdestä kyllä varoittaisin. Varsinkaan silloin, kun työtä ei juurikaan ole tarjolla, siitä ei kannata ruveta toisten samassa tilanteessa olevian kanssa tappelemaan. Todennäköisesti kaikki tappelijat jäävät paitsi. Tiukkoina ja ankarina aikoin yhteistyö, yhteisöllisyys on parempi jatkuvuuden turva kuin itsekäs, muista piittaamaton tai vielä pahemmin, muita haittaava oman edun tavoittelu.

PS.

Maankuulu työttömyydentappaja Matti Vanhanen voi varmaankin, edes näin kriisin kunniaksi, hienosäätää hallituksensa ohjelmaa ja tavoitteita. Tavoitteeksi se voisi ottaa nykyisen työttömyyden puolittamisen ennen hallituskautensa päättymistä.

Markkinoiden kiire uhkaa reaalitalouden kasvua

Olisiko niin, että ensin markkinoissa ja nyt pörssimarkkinoissa olemme me, me aivan tavalliset tossunkuluttajat, luoneet tai ainakin antaneet luvan luoda apparaatin, jossa vain pelimies voi voittaa? Ja vain pelimies, koska vain pelimies viitsii aina vain pelata. Aina, olipa reaalitalouden suunta mihin päin tahansa? Koska hänen täytyy. Ja koska hän haluaa.

Mikä olisi se tapa, jolla pelaaminen saataisi ohjattua oikeisiin peleihin; Lottoon, Veikkaukseen, V5een, Nettipokeriin tai mitä muuta niitä nyt onkaan? Sillä pörssien nykyinen tapa rikastuttaa vain talouden spekulantteja, pelureita. Niitä joille peli on itseisarvo. Substanssilla ei ole minkään valtakunnan väliä.  Ei muuten ole Lotossa, ei Veikkauksessa ei V5sessa ei NettiPokerissakaan.

Olen ollut jo monet vuodet sitä mieltä, että markkinoiden käsittelemä raha, riippumatta siitä onko se reaalinen tai virtuaalinen, on irtaantunut roolistaan arvon ja vaihdon välineenä. Siitä on ilmeisesti useimmille sen kanssa pelehtineille tullut itseisarvo? Jopa toiminnan motiivi, jolla voi selittää kaiken oman toiminnan. Kyseenalaisen. Järjettömän. Epäinhimillisenkin. Olisiko todella niin, että välineestä on tullut hirviö? Reaalitalouden edellytyksiä syövä hirviö?

Joka kerta kun joku pörssissä voittaa, se on poissa reaalitaloudesta. Sillä tarkoitan, että se syö niitä pääomia, joita tuotannollinen toiminta, olipa se tavaratuotantoa tai palveluita tarvitsee toimiakseen. Ja siksi, että sitä ei tähän maahan, tämän maan ihmisiin, tämän maan tulevaisuuteen sijoiteta. Se sijoitetaan pelimerkeiksi kansainväliseen pelaamiseen. Ja jossain vaiheessa se hävitään.

Kaupallisuus kunniaan, reikä seinään

Olen tänään ollut pakotettu seuraamaan Nelosen TV "kulttuuriohjelmaa" nimeltä Reikä seinässä. Täytyy myöntää, että typerämpää, tylsempää, tylsistävämpää ja reaalielämästä vieroittavampaa ohjelmaa en ole kohdannut. Mutta varmasti tämäkin ennätys ylitetään. Ellei ole jo ylitettykin? Minä kun en enää ole aina ihan kehityksen viimeisten askeleitten tasalla.

Ohjelma saa minut vakuuttumaan siitä, että YLEn toimintarahat on syytä löytää siitä massista, jota itse kartutan. Verovaroista. Sanoopa kaupallinen media ihan mitä tahansa.

Mikä ei kuulu joukkoon?

Sananvapaus, Lähdesuoja, Matti Vanhanen?

Pääministerillä ei ole ollut uskottavuutta tähänkään asti. Miksi meidän pitäisi uskoa, että hänellä nyt olisi? Mistä hän sen nyt yht´äkkiä olisi löytänyt? Luottamuskin tunnetusti menee vain kerran.

Minun täytyy sitä kepeyttä, jolla Vanhanen lausumiaan jakelee. Ehdottaapa tai toteaapa virkamiesten tai muu hallituksen asettama työryhmä ihan mitä tahansa Matti Mainio ei niissä haittavaikutuksia näe. Miten joku osaakin, joka kerran panna päänsä niin syvälle pensaaseen? Ja miten kehtaa toistuvasti keskittyä rauhoitteluun, kun kansalaisten perusoikeuksiinkin ollaan puuttumassa?

Kuinka monta kertaa Matti arviot todellisuuden kehittymisestä ovat osuneet oikeaan tähän mennessä? Siis arviot. Eivät ne monilukuisat kerrat, kun hän on selitellyt jo tapahtuneita ja joutunut toteamaan kuinka vaikeaa tulevaisuuden ennustaminen on. Vaikkei luonnollisesti moista voi myöntää.

Kansalaisten perusoikeuksia on kaikissa länsimaissa tehokkaasti rajoitettu 11.9.2001 lähtien. Myös Suomessa. Lähtökohtana vainoharhaisen ja tarkoitushakuisen poliittisen uskonlahkon visiot ulkopuolisista uhista, pahan akseleista, roistovaltioista ja mm. kansainvälisestä terrorismista. Sen uskonnon vallassa olo päättyi tammikuussa 2009. Nyt on edessä pitkä tie saattaa kansalaisvapaudet edes tasolle jolta lähettiin. Myös Suomessa. Miksi pitäisi vielä ottaa askelia huonompaan?

Olipa Nokia, Elinkeinoelämän keskusliitto, Jorma Ollila, Keskustapuolue tai vaikka vain Matti Vanhanen ihan mitä mieltä tahansa sanavapaudesta ja lähdesuojasta, niiden tasoa ei saa heikentää nykyisestä.

Vastauksena alun kysymykseen, jos se vielä jäi epäselväksi: Matti Vanhanen ei kuulu joukkoon.

Käännetään uhka mahdollisuudeksi

Jotenkin ajatus siitä, että satelliittipaikannus - vanha kunnon GPS - poistuisi panee ymmälleen. Lyö tyhjää. Onko se mahdollista? Mitä siitä seuraisi?

Mahdollista se ilmeisesti on. Guardiania lainaava Taloussanomat kertoo, että USAn ilmavoimien rahat eivät ole riittäneet ylläpitämään satelliittien verkkoa. Jo muutaman vuoden kuluttua alkavat ensimmäiset nuukahtaa. Ja ellei uusia viedä tilalle tulee ensin ajallisia, sitten paikallisia sitten kumpiakin puutteita. Lopulta se vain poistuu käytöstä. Siis ellei mitään tehdä.

GPS-järjestelmän olemassaolo perustuu lähtökohdiltaan sotilaallisiin tarpeisiin. Ei siis ihme, että Venäjä, Intia ja Kiina ovat kehittäneet omat satelliittipaikannusjärjestelmänsä, joita ollaan parhaillaan laajentamassa. Ja taitaa EUkin edelleen olla kiinnostunut. Mutta kokonainen järjestelmä sen luominen ja ylläpitäminen ei ole halpaa. Puhumattakaan kustannuksista jotka syntyvät 4 – 5 päällekkäisestä järjestelmästä.

Syntymänsä jälkeen, näin uskaltaisin  väittää GPSästä hyötyvät enemmän siviilit kuin sotilaat. Siitä huolimatta, että haitat sotilaiden osalta konkretisoituvat menetettyinä ihmishenkinä. Paikkatieto on jo sellaisenaan varmaan yksi kasvavimmista toimialoista. Logistiikka kokonaisuudessaan sen varassa. Maanmittaus, ilmailu, liikenneturvallisuus.... lista on loputon. Mitä sitten tehdään?

Käännetäänpä uhka mahdollisuudeksi. Olisiko tässä konkreettinen tapa saada supervallat ja tulevat supervallat integroitumaan entistä paremmin toisiinsa. Olisiko yhteistyön paikka? Johan jenkit lennättävät venäläisiä ja muitakin, niin venäläisetkin, miksei sitten samalla yhteisessä projektissa voisi olla kehittäjinä ja maksajina myös kiinalaisia, intialaisia, japanilaisia jne. jne.

Mutta kuka tekisi aloitteen?

Suomi elää metsästä

Venäläiset ovat kuulleet maailmalta, että Pohjolassa asuu säästäväinen mutta primitiivinen kansa, joka myy kerran 10 vuodessa kaiken säästämänsä omaisuuden ulkomaaliselle puoleen hintaan. Tämä perustuu Suomalaisten kapitalistien omaksumaan muunnokseen siitä ikivanhasta uskomuksesta, että vainajan mukana haudataan kaikki käsille haalitut aarteet. Näin ne eivät lisäisi inflaatiota.

Hieno juoni venäläisiltä:

Ensin puutulleilla painetaan suomalaisen metsäteollisuuden hinta alas, sitten ostetaan niitä halvalla, ja sitten taas poistetaan puutullit esim WTOn suositusten mukaisina, jotta saadaan tehtaalle raaka-ainetta, ja hupsis, tehtaan arvo on taas palannut normaaliin. On se venäläinen omaksunut kapitalistien tavat.

En yhtään yllättyisi, jos jotain tällaisia ostoja tapahtuisi. Kursseja on poljettu niin alas, että miksi ihmeessä rikkaat venäläiset eivät tulisi ja ostaisi jotain hyviä firmoja puoli-ilmaiseksi? Nyt suomalainen metsäteollisuus olisi alennusmyynnissä. Olisiko metsän pyrittävä eu alueelta pois kun se on omiaan vaikeuttamaan metsän kilpailukykyä kilpailijoihin nähden.

Stora ja upm ei voi yhdistyä, mutta globaalissa onko tuolla yhdistymisellä mitään merkitystä eu:n kilpailulle muuta kuin vaikeuttaa yritysten toimintaa.

kuka sanoo että ne ostaa halvalla… ei kun kunnolla pätäkkää pöytään, kyllä venäjällä ruplia riittää..
esim. jos maksaisi m-realista 7€ osakkeelta niin johan kauppa kävisi..

Saattaahan juttussa piillä hyvät puolensakkin. Puutullit poistuisivat, työpaikoilla säästyttäisiin valtavilta yt-neuvotteluilta sekä suomen talous saattaisi lähteä taas nousuun puuteollisuuden perässä.

Venäläiset varmaan kiinnostuneita lähinnä tehtaista Suomessa - veikkaisin, että M-realin kartonkitehtaat tuskin ovat myynnissä ja paperitehtaista taas suurin osa on Keski-Euroopassa. Noin yleisellä tasolla kyseiseen tulisivat varmaan yksittäiset tehtaat/ jotkin osat yrityksissä. En ihan heti uskoisi, että kyse olisi kokonaisista yrityksistä.

UPM:n “hinta” on tällä hetkellä n. 5 mrd. Sillä rahallako saisi kasan tehtaita ja lisäksi suuret metsäalueet Suomesta? Samalla saisivat venäläiset myös huomattavan osan Suomen energiatuotannosta.

Valtion suhtautuminen suomalaiseen osakeomistukseen on johtanut siihen, että ulkomaiset ostavat Suomen pörssiyhtiöt ulos. Telakkateollisuus meni jo Koreaan. Meneekö puunjalostus nyt Venäjälle?

Olisi se aikamoinen shokki jos yksi yhtiö menisi venäläisten haltuun. Samalla aivan älytön kilpailuetu kilpailijoihin. Ei puutulleja halvan raaka-aineen maahan kehittämään metsäteollisuutta. Muut ulkopuoliset, kaikkihan tietävät miten niitä kohdeltaisiin sen jälkeen venäjällä. Tästä firmasta ei pitäisi jäädä pois, mukaan heti alkutaipaleella. Uskon myös että kiinnostusta suomalaiseen puunjalostusteollisuuteen Venäjältä nyt löytyy.

Stora tuskin on myynnissä ja umpin eli UPM:n kanssa taitaa olla samoin. Jollei venäläiset umppia onnistu ostamaan, niin joko siivuja kahdesta edellä mainitusta, taikka sitten yksittäisiä tuotantolaitoksia ( Stora, UPM tai Metsä-Botnia ) Metsäliittolaiset ei M-Realia helpolla myy, kun vaarana voisi ainakin teoriassa olla että metsäliittolaisten puut olisi jatkossa pakko myydä halvemmalla, kun venäläiset saisivat tuoduksi jatkossakin itä.puuta.

Mielenkiintoinen tieto tuli tänään Tullilta, jonka mukaan venäläinen koivukuitupuu arvostettaisiin rajalla 55 e / motti, kun samalla suomalaista saisi metsänreunasta 30 e. / motti. No asian taakse tod.näk. kätkeytyy paljon sellaisia logistisia ja liiketaloudellisia seikkoja, jotka selittävät miksi esim. umppi ostelee edelleen koivupuuta rajan takaa.

Venäläiset ovat jo ostaneet kaikki hyvät mökkitontit nyt ne ostavat teollistumisemme peruskiven metsäteollisuuden.

Ihmettelen vaan, että miten kaveri joka on töissä Suomen Pankissa voi mennä jakelemaan tuollaisia lausuntoja, tietäen tasan tarkaan, että sillä on vaikutusta pörssiyhtiöiden osakekursseihin? Osakemanipulaatiota Suomen Pankin malliin? Miksi ja keiden pyynnöstä/vaatimuksesta tämänkaltainen huhu saatettu liikkeelle ?

Periaatteessa Sutelan ulostulo on korrektia, kun hän on saanut tällaisen tiedon haltuunsa.

Se miten SP on saanut haltuunsa tämän tiedon on tietenkin varmuudella vain SP:n tiedossa, mutta epäilempä että SP:hen tieto on tullut rahanpesukyselyjen kautta. Kun suuri summa rahaa on tulossa itärajan takaa, niin pörssivälittäjä / myyjätaho on velvollinen selvittämään rahan taustat. Ja kun kyse on todella suuresta summasta, niin SP:hen tieto varmasti menee.

Se tapahtuuko lopulta mitään kauppaa on toinen juttu, veikeää olisi kuitenkin tietää onko virkakunnassa olemassa sellaisiakin tahoja, jotka oman rahoituksen mahdollistamissa rajoissa ovat hankkineet jonkin metsäpuljun osakkeita.

Eikös juuri treidarit ole niitä ketkä valittavat vielä valtion hanskassa olevan liian paljon omistusta.

Vaatimukset vain yltyvät valtion omistusten pienentämisistä, joten Italialaisilla, Korealaisilla, Venäläisillä jne. on tulevaisuudessakin paljon ostettavaa Suomesta kunnes valtion kaikki omistukset on laitettu lihoiksi.

Turha puhua treidareiden isänmaallisuudesta mitään, laput lähtee käsistä samantien kun kurssi heilahtaa hiukan alamäkeen ja senjälkeen ne on vapaasti kenentahansa ostettavissa on raha sitten Venäjältä tai mistätahansa.

Minkähänlainen poru nousisi, jos puun takaa jonkun aamun uutisissa olisi maininta, että venäläinen taho on ostanut vaikka nyt UPM:n ilman ettei minkäänlaista ennakkotietoa asiasta olisi julkisuudessa? Nyt näköjään on otsikko käännetty että venäläiset hierovat suurta kauppaa metsäteollisuudessa, spekulointia vai totta.

Se nyt on varmaa että jotain metsäsektorilla tulee tapahtumaan, mutta mitä? Juuri sitenhän yrityskauppojen tulee tapahtua. Ei niistä sovi levitellä ennakkotietoja julkisuudessa.

Minä ehdotin jo noin 3 kk sitten tätä samaa venäläisille rahamiehille, niille samoille, joilla on valta pelata puutullien kanssa. Miksi ihmeessä rakentaa uutta kapasiteettia Venäjälle kun sen saa valmiina ja lähes ilmaiseksi täältä ? Tervetuloa ostoksille ! (Itse en tosin myy näillä hinnoilla).

Hieno juttu. Kun venäläiset jo ovat ostaneet asuntoja ja mökkejä yhä enenevässä määrin, niin nyt onkin jo aika ostaa suuria suomalaisia yhtiöitä.

Suomessa alkaakin jo olla sellainen venäläinen vähemmistö ja mahdollisten yrityskauppojen jälkeen sellaiset taloudelliset intressit, että niiden turvaaminen on välttämätöntä.

Vaan eipähän sitten tarvita enää omia puolustusvoimia !

Usko tai älä. Yllä on kyseessä oma valikoimiani keskusteluja Kauppalehden keskustelupalstalta eilen. Herää kyllä kysymys millä tavalla itse kukin meistä, jolla on riittävästi täpäkkää, voi tuhota pienen maan selkärangan.

Tämän artikkelin julkaisin nimellä Suomen metsäteollisuuden loppu as we know it 26.syyskuuta 2008.

PS.

KL.fin pääkirjoituksen - napakka - innoittamana. Ja suulla suuremmalla; kyllä kansa tietää!

Kontit junaan

Esittää Venäjän tullilaitos. Osoitus siitä kuka määrää kuljetusmuodon. Ei ainakaan suomalainen ministeri. Näin siinä saattaa jopa käydä, onhan kyseessä suurvallan tullilaitos. Aiottu asetus koskisi ilmeisesti kaikkia rajanapureita, ml. Viroa ja Latviaa.

Ensikuulemalla ei hassumpi ehdotus. Ympäristöystävällinen, tehokas, ajoneuvoliikennettä Etelä-Suomen teiltä poistava, Rekkaparkkia tarvitsematon jne. jne.

Pikkuasiasta ei todella ole kysymys, jos 200 000 maamme läpi kuljetettavasta kontista viime vuonna vain 7 000 kulki raiteilla. Kauttakulkuliikenne työllistää Suomessa liki 4 000 ihmistä, joista ainakin osa joutuisi hakemaan uutta työtä. Rekkakuljetuksissa suomalaisten kuljetusliikkeiden rooli lienee varsin pieni?

Miksiköhän liikenneministeri Anu Vehviläinen on vedonnut venäläiseen kollegaansa Igor Levitiniin, jotta tämä käyttäisi kaikki keinot asetuksen estämiseksi? Tilaaja kai määrää miten hän haluaa tavaran toimitettavaksi? (Maksuehdosta luonnollisesti riippuen.) Saattaa tietysti olla, että syynä on raadollisesti vaalivuosi? Vai vaikuttaisiko huoli Rekkaparkin käyttäjistä? Vai muutaman rekkayhtiön työllisyystilanteesta? Vain niitten suomalaisten sijoittajain tulokehityksestä, joiden huhutaan ottaneen osan venäläisestä rekkaliikenteestä haltuunsa?

PS.

Kannattaa varmaan myös muistaa, että tulee varmasti vielä aika, jolloin Venäjä ei enää kuljeta mitään Suomen satamien kautta. Kepulilla logiikalla silloin pitää satamille alkaa antaa valtiontukea.

Oh, what a beautiful morning

Kaksi kauniin lauantaiaamun uutista ainoan valtakunnallisen verkkosivulla kiinnitti huomiotani.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toivoisi, että kerjääminen kiellettäisiin lailla. Helsingin Sanomiin tekemässään kirja-arviossa Pajunen myös haikailee vanhoja kaupungin järjestyssääntöjä, joissa kerjääminen oli usein kielletty.

Eivät kerjäläiset, etenkään romanialaiset kerjäläiset Helsingin katuja kaunista. Ja väitteet, että kyse ennemminkin olisi vapaan ammatin harjoittamisesta kuin hädänalaisessa tilanteessa olevan viimeisestä mahdollisuudesta hankkia elantonsa, tuntuvat varsin perustelluilta.

Mutta entäpä jos lähiaikoina joudumme tilanteeseen, että myös syntyperäisen suomalaisen olisi pakko tarttua tähän keinoon? Maailmantalouden nykytilanteessa ja hallituksen ennennäkemättömän valtaisalla lainanottostrategialla, jolla hätistelemme jo nyt velkaisimpien maiden kärkeä, saatamme siihen vielä joutua. Matka kirpputoreilta ja leipäjonoista kerjuulle Mannerheimintielle ei ole pitkä. Ainakaan sen jälkeen kun sossulta rahat ovat loppu.

Kehottaako Pajunen sen jälkeen suomalaisiaan syömään sitten leivoksia? Tuskin hän ainakaan vaivautuisi nyt toivomaansa lakia silloin purkamaan. Ei hän kerjuulle joudu, joten ei hän tarvetta silloinkaan huomaa.

Opettajien julkinen pisteyttäminen loppui perjantaina suomenruotsalaisten nuorten Berusad.org -verkkosivuilla. Sivusto perusteli opettajaäänestyksen keskeyttämistä sillä, että nuoret lisäsivät äänestyslistoille myös muiden kuin opettajien nimiä.

Miksi ihmeessä oppilaat eivät saisi pisteyttää opettajiaan? Sitähän opettajat ovat tehneet maailman sivu oppilailleen. Ja varmasti vaikuttaneet arvioillaan asiakkaittensa tulevaisuuden muotoutumiseen. Kysehän on oikeastaan laatujärjestelmän mukaisesta asiakaspalautteesta, joka pitäisi tehdä pakolliseksi. Käsitykseni mukaan eräissä edistyksellisemmissä oppilaitoksissa ja mm. asevelvollisten koulutuksessa menetelmä on käytössä.

Täytyy vain toivoa, että Berusad.org tuo nettiin myös suomenkielisen version kaikkiin suomenkielisiin kouluihin sovellettavaksi. Tehden siitä samalla kassakoneen oman toimintansa jatkuvuuden tukemiseksi.

Mutta Berusad.org; teillä on kiire. Muuten joku bisnessmies ehtii ensin. Ideoilla kun ei ole copyrighteja eikä bitinvääntö kauan kestä.

PS.
Otsikko johtuu siitä, että yritykseni julkaista aamulla ei onnistunut. Blogeja ei ollut.

Oh-hoh

Stubb puolustaa Antonin isää ja konsulaatin työntekijää kertoo Yle. Jo on aikoihin eletty.

Voisiko todella olla niin, että meillä joku johtava poliitikko, ministeristä nyt puhumattakaan, todella uskaltaa sanoa mitä ajattelee? Siis silloin jos jo etukäteen tietää, että Venäjä on ja joutuu ”arvovaltansa” vuoksi olemaankin eri mieltä. Ei ole syytä epäillä, etteikö suurin osa kansalaisistamme olisi ulkoministerimme kanssa samaa mieltä, kun tilanne on se, että Antonin huolto- / lähivanhemmuus on uskottu isälle.

Aina vaan paremmalta lausunto tuntuu, jos Tumppi on antanut lausuntonsa vakaan harkinnan perusteella, eikä vain ohimennen, huomaamattaan. En edes voisi kuvitella oman ikäisteni ”eturivin poliitikoiden”, esimerkiksi Ilkka Kanervan, Paavo Väyrysen tai esimerkiksi Erkki Tuomiojan yhtä elegantisti hoitavan perinteisesti näin hankalaksi koetun ns. pienen ihmisen asiaa suhteessa Idän Karhuun.

Voisiko toivoa, että järjellä ja inhimillisyydellä alkaisi olla sijaa kahden naapurin välillä?

Ihana vaalikone

Olen suorittanut kansalaisvelvollisuuteni. YLEn vaalikone on kertonut minulle ketä minun pitää EU-parlamenttivaaleissa äänestää ja keitä minä en missään tapauksessa saa äänestää.

Äänestettäviä: KOK 2, SDP 3, RKP 3, VIHR 3

Ei saa äänestää: ITSP 1, KA 1, KOK 1, PS 2

Mutta minäpä aion yllättää heidät kaikki. Mukaan lukien YLEn. Teen itsenäisen ratkaisun. Minä äänestän vastuullisesti demokratian edistämisen puolesta. Äänestän Kirkkovenettä.

Muista äänestä eurovaaleissa. Älä jää nukkumaan.
Jos protestoida haluat, anna äänesi Kirkkoveneelle.
Ainoa todellinen protesti:
Kirkkovene EU-parlamenttiin 7.kesäkuuta.

http://kirkkovene.blogit.kauppalehti.fi

Kun sillä on niin vaikuttava kampanja.

Erkki Toivanen, Lontoo, Britannia

Erkki Toivanen, Lontoo, Britannia käsittelee ainoan valtakunnallisen Mielipideosastolla meille kaikille keskeistä kysymystä: Miksi äänestäisin tyhjiä julkkistynnyreitä? Hän puhuu jutussaan tulevissä EU-vaaleissa äänestämisestä. Minä sen lisäksi kaikissa muissakin vaaleissa äänestämisestä.Erkki Toivanen on asettanut selkeät ja mielestäni varsin kohtuulliset kriteerit valinnalleen. (Hän kylläkin lähtee puolueesta, minä henkilöstä ja sen lisäksi puolueesta.)

Mikä tahansa ehdokkaan (puolue ja henkilö) valitsen, hänen pitäisi:

Toimia maatalouspolitiikkaan käytettyjen miljardien siirtämiseksi tutkimukseen ja koulutukseen.

Olla valmis boikotoimaan istuntoja, ennen kuin ne siirretään yhteen paikkaan ja nykyinen kiertävä sirkus lopetetaan.

Suhtautua vakavasti meppien palkkioiden, kulukorvausten ja eläke-etujen järkiperäistämiseen.

Edellyttää Turkin jäsenyyden ehtona sanan- ja ajatuksenvapauden kunnioittamista ja kansalaisvapauksien takaamista myös kristityille – etenkin ortodokseille, joilla ei ole oikeutta edes Turkin sulttaanin perustaman pappisseminaarin käyttöön.

Valmis vaatimaan Lissabonin sopimuksen alistamista kaikissa jäsenmaissa kansanäänestykseen – ja kampanjoimaan avoimesti sopimuksen puolesta.

Erkki Toivanen; look no further!

Tervetuloa Kirkkoveneen tuhdolle! Soutamaan!

If it is to be, it is up to thee!

Ainoa mahdollisuutesi konkreetisesti vaikuttaa siihen, että yllä kuvaamasi kriteerit täyttyvät on 1. äänestää, 2. jättää mitätöityväksi joutuva ääni ja 3. pyrkiä kaikin keinoin vaikuttamaan siihen, että mahdollisimman monet menettelevät samoin.

Ja ennen kuin luovut lukemasta jälleen yhtä tuulesta temmattua, mielipuolista ideaa, mieti hetki. Uskotko todella, että yksittäisenä äänestäjänä voit EUn poliittisen järjestelmän sisältä vaikuttaa EUn muuttamiseksi demokratian ihannemalliksi? Tai edes malliksi? Siis toimimalla siten kun olemme tottuneet toimimaan? Siis niin kuin puolueet odottavat meidän toimivan? Äänestämällä yksittäistä ehdokasta?

Tällä blogilla aiemmat kirjoitukset käsittelevät lähinnä Kuntavaaleja 2008, koska se oli Kirkkoveneen ensimmäinen avovesikausi. Olen alle koonnut luettelon viidestä aiemmasta artikkelista, jotka kannattaa lukea ennen kuin päättää ehdokkaastaan ja tavastaan toimia Eurovaaleissa 2009. Perusteet kun eivät valtakuntien rajoista piittaa.

Minulla on unelma

Tahtoo valtuustoon

Tätäkö me haluamme taas

Rakenna pyramiidi kanssani

Näin se tehdään

Kirkkovene on kanssasi samaa mieltä myös siitä, että EUn rakenteen demokratiavaje ei selity äänestysprosentin alhaisuudella. Päin vastoin. Keskitytään siis äänestysaktiivisuuden nostamiseen. Ja äänestetään Kirkkovenettä, eli jätetään mitätöitävä äänestyslippu.

PS.

Voisitko juuri sinä Erkki Toivasen tuttuna tai muuten vaan hänet tapaavana tai häneen yhteydessä olevan välittää hänelle tiedon tästä viestistä?

PPS.

Alunperin tämä on julkaisti Kirkkovene.fi blogilla 22.4.2009. Syy miksi julkaisen tämän artikkelin tällä blogilla on se, että havaitsin juuri tämän blogin blogilista.fi:n eniten linkatuimmaksi blogiksi 772 linkkiä. (Mitä tuo sitten tarkoittaneekin? Miten pääsisi luetuimmaksi?) Toinen syy on se, että Erkki Toivanen ei vielä ole ilmoittautunut. :-)

Vanhasen visiot

Vanhanen pääministeriksi ja Jäätteenmäki presidenttiehdokkaaksi. Siinä ne todelliset. Se on ilmiselvää.

Ne muut; Perään kunniaani vaikka Korkeimmassa Oikeudessa, Ideapark joka kuntaan, jokaiselle omakotitalo pääkaupunkiseudulle, valtion virastot pois Helsingistä mihin hintaan tahansa ja ruokohelpistä ruoanlisä taitavat mennä vähän samaan sarjaan kuin tämä viimeinenkin: ”Pääministeri tahtoo julki puolueiden rahoittajat.” Taitaa olla vaalia ilmassa?

Sitä päätellen millä visionäärisyydellä mm. Matti Mainio vaimensi keskustelun Kehittyvien Maakuntien Suomen vaalirahoituksen aiheuttamasta Kepun ja puoluepolitiikan kriisistä ja millä ripeydellä puolueitten valta edustajavaaleissa sementoitiin uudessa vaalirahoituslaissa on selvää, että pääministerin aloitte on tarkoitettu EU-vaaleissa uhkaavan ääniromahduksen torjujaksi.

Ja samaan kategoriaan menevät myös Jarmo Korhosen "paljastukset" vasemmistopuolueitten ay-rahoituksesta. Milloinkohan hän paljastaa AgriSuomen sisäisen rahaliikenteen ja sen saamat sellaiset valtiontuet, joita muut puolueet eivät edes voi saada?

Taitaa huoli Kepussa kasvaa? Tämä lupaus on valitettavasti tarkoitettu yhdeksi niistä loputtomista lupauksista, joita ei ole edes tarkoitus pitää. Siitä pitävät päähallituspuolueet huolen myös seuraavien vaalien jälkeen. Ja jopa siitä riippumatta, että Kepu ei niihin lukeudu.

Kovin ovat perinteisiä nuo Matin visiot.

Rahalla EU-parlamenttiin

Suomen Eduskunnassa on kahdenlaisia puolueita. Vanhoja ja vielä vanhempia, 100 ja 50 vuotiaita. Kaikilla niillä on ollut mahdollisuutensa aina hallitusvastuuta myöden. Mikään ei menossa ole muuttunut paremmaksi siitä lähtien kun puolueet saivat ajettua läpi lain puoluetuesta muistaakseni vuonna 1968. Se irrotti kansalaiset kansanedustajista ja puolueista.

Siitä lähtien on puolue-eliitin ote poliittisesta päätösvallasta jatkuvasti kasvanut. Viimeksi sitä taas sementoitiin lisää juuri voimaan tulevalla vaalirahoituslailla, joka pitkän päälle johtaa siihen, että maassa ei enää tule valittua edustajaksi ketään ilman puolue-eliitin siunausta. Rahat kun loppuvat muilta.

Alhaiset äänestysprosentit pelaavat suoraan establishmentin, eli nykyisten puolueitten pussiin. Pitkällä aikavälillä ne synnyttävät paineen, joka jossain vaiheessa räjähtää.

"You can fool all of the people some of the time and some of the people all of the time. But you cannot fool all of the people all of the time."

Protesteja on yritetty vuosien mittaan monilla tavoin. V. Vennamo ja E. Poutiainen nostivat SMPn hetkeksi parrasvaloihin uskomattomalla vaalimenestyksellä. ”Protestiääniä” tuli oikealta ja vasemmalta. Sekin mahdollisuus tuhraantui keskinäiseen kinasteluun ja myöhempään hallitusvastuuseen. Jo yksin tämä esimerkki osoittaa, että protestiäänet jollekin äänestäjän mielestä pili-pali-puolueen huu-haa-henkilölle ei ole protesti ollenkaan. Se on valtakirja. Ja ne on tyritty monia, monia kertoja.

"In a time of universal deceit - telling the truth is a revolutionary act." - George Orwell

Kirkkoveneilyä ei Suomen poliittisessa historiassa käsitykseni mukaan ole koskaan harrastettu vaaliaseena. Aivan ymmärrettävistä syistä. Niin kauan kuin ihmisillä on edes jonkinlainen usko demokraattiselta näyttävän päätöksenteon kansanvaltaisuudesta, ajatus mitätöitävän äänestyslipun voimasta tuntuu naivilta, jopa epäjohdonmukaiselta. Se onkin käsitettävä viimeiseksi mahdollisuudeksi palauttaa kansanvalta kansalle.

"Those who make peaceful revolution impossible will make violent revolution inevitable." - John F. Kennedy

Internet on ihana. Se ei unohda, se muistaa ja avaa uskomattomia vaikuttamisen mahdollisuuksia, joita aiemmilla sukupolvilla ei ole ollut. Mutta ne mahdollisuudet eivät tule hyväksi käytettyä netissä, vain lukemalla. Jotain tarttis tehdä. Ja se edellyttää aktiivisten, vastuullisten äänestäjien ääniä Kirkkoveneelle.

Ne ovat vähän kuin airot siinä Kirkkoveneessä.

”Kyllä Herra airot antaa, mutta itse täytyy soutaa.” - Pohjalainen sananlasku

Palvelua - betjäning, por favor

Eipä uskoisi, että maassa on pahin taantuma ainakin sitten 1990 laman.

Tarvitsimme tyttären kaverille synttärilahjan tänään. Kun tyttö on, hän tiesi mitä haluaa kaverilleen lahjaksi antaa. Kiire oli olevinaan joten ajoimme omalla autolla Helsingin Forumiin. Parkkipaikka löytyi heti Forumin edestä, Mannerheimintieltä. Parkkimittari toimi mutta suostui ottamaan vain 20s, 1€ ja 2€ kolikoita ja minulla tietysti mukana vain 10s ja 50s kolikoita. Kun aikaisemmasta kokemuksesta tiesin, että sen paremmin lähikaupat kuin pankitkaan suostu rahaa vaihtamaan, päätin otta riskin.

Vauhdilla ylätasanteen BR-lelukauppaan. Vertailu ja valinta vei, uskomatonta kyllä, vain muutaman minuutin ja sitten kassalle. Kolme asiakasta ennen meitä, kassasta ei tietoakaan. Meni 5 minuuttia ehkä kymmenenkin, odottavan aika kun tunnetusti on pitkä. Ajattelin jo tehdä tavanomaisen temppuni ja kiljaista BETJÄNING POR FAVOR, mutta mikä lie pidätteli. Sitten takanammekin oli jo kaksi asiakasta, kaikki hiljaa, toisiimme katsomatta. Aika kului. Taas sain ajatuksen; tunnetusti, jos vain röyhkeästi kävelee ulos tavarat mukanaan, henkilökuntaa kyllä juoksee perässä. Mutta sitten myyjätär = kassa ilmaantui jostakin, vielä yhden asiakkaan kanssa. Varmaan palvelua.

Aikoinaan kauppakoulussa ja työelämässä senkin jälkeen olin omaksunut ajatuksen, että palvelu ja ainakin maksaminen on tehtävä asiakkaalle nopeaksi. Mitä nopeammaksi, sen parempi. Alkaa pirsketti muuten vielä katua. Meistä ei kukaan lähtenyt "ovet paukkuen". Miksi? Eikö kilpailu toimi?

Keskustan suurin(?) leluliike, perjantai päivän, parhaaseen lounasaikaan ja paikalla 1 myyjä.

Susi vai sika vai lintu, lintu

Muistat varmaan mitä tapahtui sadussa kun paimen huusi riittävän monta kertaa SUSI, SUSI?

Joku viisas saisi laskea kuinka paljon kustannuksia sikainfluenssasta on syntynyt. Meksikolle hyvin paljon, samoin lentoyhtiöille, matkailulle mutta myös maailman businekselle yleensä. Vaikka tilanne ei vielä ole ohi, alkaa yhä enemmän näyttää siltä, että nyt kävi samalla tavalla kuin lintuinfluenssan kanssa muutama vuosi sitten. Pandemiaa ei tullut ja epidemian vaikutuksetkin olivat häviävän pienet. Tai jos asiaa haluaa katsella toisesta näkövinkkelistä, nopea reagointi pystyy estämään pandemian. Kumpi on oikeampi tietävät, toivottavasti ainakin tutkijat ja terveysviranomaiset jossain vaiheessa.

Mutta kuinka monta globaalia viruspaniikkia terveysviranomaisten uskottavuus kestää? Missä vaiheessa kansalaiset eivät enää suostu menemään paniikkiin? Milloin alkaa vaihe, jolloin varoituksille ja rajoituksille vain tuhahdetaan? Ja niitä vastaan tietoisesti rikotaan? Ja mitä siitä sitten seuraisi?

Varmasti vastuutahojen on tilanteen mentyä, panostettava erityisen paljon tiedottamiseen. Saaduista kokemuksista, syistä ja seurauksista, päätöksistä ja vaikutuksista. Muuten saattaa seuraavalla kerralla, vastaavassa tilanteessa, käydä kuin sadussa. Tai painajaisunessa.

Suomalaiset kuolemankauppiaat

Me suomalaiset olemme usein joutuneet myöntämään, että yksi vientimme suurimmista puutteista on markkinointiosaamisen puute. Saattaisiko olla niin, että tämä koskee kaikkea muuta vientiä paitsi ase- ja sotilasteknistä vientiä? Senkö alan vientimiehet ovat onnistuneet siinä missä muut eivät?  Kannattaisiko muitten ottaa oppia. Nyt olisi hyvä aika harjotella. Vientikysyntä taantuu yhä.

Sadankomitea on tutkinut Suomen ”aseviennin” viimeisen 10 vuoden ajalta. Ja hyvä, että on. Minimaalisen pienestä mutta AAH! niin tunteita nostattavasta viennistähän on kysymys.

Suomesta viedään sotatarvikkeita vuosittain keskimäärin vajaan 40 miljoonan euron arvosta. Eniten Sadankomiteaa jurnuttaa se, että aseita viedään myös sotaa käyviin maihin, muun muassa käsikranaatteja Yhdysvaltoihin.

Järjestön selvitys koski vuosia 1998–2007 jolloin toteutuneita kauppoja tehtiin 375 miljoonan euron edestä.Rahallisesti merkittävimpiä vientituotteita ovat panssaroidut ajoneuvot ja niiden osat. Muita tärkeitä vientituotteita ovat ammukset ja ampumatarvikkeet, panssarit ja komposiittisuojat, suojavälineet kemiallisten, biologisten ja ydinaseiden varalle, ase- ja johtamisjärjestelmät sekä viestintäteknologia.

En muista täsmälleen mitä Suomi, noin keskimäärin, kuluttaa asehankintoihin ulkomailta. Pari kauppaa tulee nopeasti mieleen Hornetit ja uudet ohjukset USAsta, Raketinheittimet korvaamaan henkilömiinoja Hollannista, pari sota-alusta kai tilattiin muutama vuosi sitten oliko Italiasta. Joka tapauksessa olennaisesti enemmän kuin mitä viemme.

Kuulun niihin, joiden mielestä itsenäisen maan tulee itse pitää huolta turvallisuudestaan. Myös sitä tilannetta silmällä pitäen, kun sillä on merkitystä. Kun emme kuitenkaan jatkuvasti ole sotatilanteessa, meidän on syytä pitää jonkinlainen perusosaaminen yllä myös asetuotannon osalta. Se käytännössä voidaan turvata vain viennillä.

Emme perinteisesti vie aseita emmekä sotatarvikkeita sotaa käyviin maihin. Periaate on kaunis. Jos kaikki noudattaisivat sitä, Suomi ei olisi ollut itsenäinen ainakaan ajanjaksolla 1940 – 1989. Ehkä meidän tässä aseviennissä on syytä ottaa lusikka omaan käteemme ja ajatella pitkän aikavälin kansallista etuamme? Niin tekevät kaikki muutkin itsenäiset valtiot.

Elämme mielenkiintoista aikaa

Väittävät, georgialaiset, että venäläiset aiheuttivat hallituksen vastaisen kapinan. Olikohan se eilen, kun Venäjä ilmoittautui puolustamaan sekä Abhasiaa että Etelä-Ossetiaa. Minä en väitä tietäväni kuka teki mitä. Puhumattakaan siitä miksi.

Minä vain ihmettelen sitä, kuinka samanlainen tilanne oli 1930-luvun loppupuolella.

Tämän vuoksi olen sitä mieltä, että meidän ei ole syytä sen paremmin lähettää Hornettejamme "turvaamaan" Tanskan salmia kuin miinalaivojamme Somalian rannikolle merirosvoja "metsästämään".

Saattaa nimittäin olla, että tarvitsemme niitä täällä ennen kuin arvaammekaan.

NATO no way

Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer on kehunut Helsingissä Suomen roolia Natossa ja sen operaatioissa maailmalla. Suomi on hänen mukaansa Natolle monella tavalla hyvin tärkeä kumppani. Suomi on tärkeä poliittisesti, mutta ennen muuta Naton operaatioissa.

Tämäkö nyt sitten varmistaa länsimaisen suuntautumisemme ja itäsuuntautuneen varauksellisuutemme? Tuskin.

Miksi Naton pääsihteeri on kehumassa Natoon kuulumatonta Suomea? Samastako syystä kuin miksi EU on kiinnostunut Turkin sotilaallisesta voimasta vaan ei sen jäsenyydestä?

Mielestäni Suomenlinnassa, Kustaan Miekan portin pieleen kirjatut lauseet ovat äärimmäisen hyvä ohje myös vastaisuudessa. Natosta ei näillä näkymillä ole meille turvatakeeksi, rajamaa kun olemme. Ennen kuin Nato ehtii edes herätä, meidän ylitsemme on jo kävelty. Ja herra paratkoon, jos Nato sitten vielä päättää kävellä meidän yli uudestaan. Eiköhän vaan olisi parempi pitää huoli omasta puolustuksesta ja itsenäisistä Venäjä-suhteista?

Olen vahvasti sitä mieltä, että ei ole 5,3 miljoonaisen Suomen asia sen paremmin lähettää Hornetteja valvomaan Islannin ilmatilaa kuin miinalaivaa Somalian rannikollekaan. Kannattaisi varmaan pitää pienet resurssimme lähempänä omia alueitamme. Toivottavasti ne osoittautuvat täälläkin turhiksi.

NATO no way

Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer on kehunut Helsingissä Suomen roolia Natossa ja sen operaatioissa maailmalla. Suomi on hänen mukaansa Natolle monella tavalla hyvin tärkeä kumppani. Suomi on tärkeä poliittisesti, mutta ennen muuta Naton operaatioissa.

Tämäkö nyt sitten varmistaa länsimaisen suuntautumisemme ja itäsuuntautuneen varauksellisuutemme? Tuskin.

Miksi Naton pääsihteeri on kehumassa Natoon kuulumatonta Suomea? Samastako syystä kuin miksi EU on kiinnostunut Turkin sotilaallisesta voimasta vaan ei sen jäsenyydestä?

Mielestäni Suomenlinnassa, Kustaan Miekan portin pieleen kirjatut lauseet ovat äärimmäisen hyvä ohje myös vastaisuudessa. Natosta ei näillä näkymillä ole meille turvatakeeksi, rajamaa kun olemme. Ennen kuin Nato ehtii edes herätä, meidän ylitsemme on jo kävelty. Ja herra paratkoon, jos Nato sitten vielä päättää kävellä meidän yli uudestaan. Eiköhän vaan olisi parempi pitää huoli omasta puolustuksesta ja itsenäisistä Venäjä-suhteista?

Olen vahvasti sitä mieltä, että ei ole 5,3 miljoonaisen Suomen asia sen paremmin lähettää Hornetteja valvomaan Islannin ilmatilaa kuin miinalaivaa Somalian rannikollekaan. Kannattaisi varmaan pitää pienet resurssimme lähempänä omia alueitamme. Toivottavasti ne osoittautuvat täälläkin turhiksi.

Markkinataloutta vai demokratiaa?

”Itse olen sitä mieltä, että demokratia epäonnistui tehtävässään asettaa markkinataloudelle toimivat pelisäännöt.” Näin totesi Kalle Isokallio kolumnissaan Iltalehdessä 20.4.2009. Olen hänen ajatuksensa kanssa samalla linjalla. Olen ollut jo hyvin monia vuosia.

Markkinatalous ja demokratia ovat pikkaisen kuten paita ja peppu. Kumpikaan ei oikeasti toimi ilman toista. Juu, kyllähän markkinatalous näyttää toimivan Kiinassakin, missä demokratiasta ei juurikaan kannata puhua. Mutta ensinnäkin markkinat eivät Kiinassa toimi edes senkään vuoksi, että Kiina ei käytännössä, valuuttakurssipolitiikkansa vuoksi, ole osa kansainvälistä markkinaa. Markkinaehtoisesti. Toisekseen, odotetaan nyt ensin mitä nykykriisi saa Keskustan valtakunnassa aikaan. (Kyllä. Unohdin tarkoituksellisesti ihmisoikeuspolitiikan.) Mutta tuleeko sinulle mieleen demokratiaa, jossa markkinatalous ei ole talousjärjestyksen perusta?

Markkinat ovat yhteiskuntaa, erityisesti sen jäseniä varten. Markkinat ovat väline meille ihmisille. Tai niin pitäisi olla. Viime vuosina niin ei kuitenkaan ole ollut.

Elämme todella mielenkiintoista aikaa. Tarvittaisi edes kansallisesti yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä. Onko se liikaa pyydetty? Vaadittu?

Katse kääntyy Arkadianmäelle. Mistä me heille maksamme?