Tarvitsemmeko me tällaiset puolustusvoimat?

Liikenne- ja viestintäministeriön tänään julkaiseman tiedotteen mukaan ministeri on antanut tehtävän erityiselle työryhmälle. Muuttuvassa yhteiskunnassa on pystyttävä tarkistamaan ja muuttamaan sääntelyä vastaamaan kulloistakin yhteiskunnallista tilannetta. Lex Nokia on arvioitava nykytilanteessa uudelleen. Jos laki on tarpeeton, se voidaan kumota, Krista Kiuru sanoo.  Viestintäministeri on valmis kumoamaan Lex Nokian.

Maanpuolustuskurssin avajaisissa tänään Helsingissä, puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen totesi mm. ”Julkisuudessa vilkkainta keskustelua ovat aiheuttaneet UTVA:n päätöksen ne kohdat, jotka koskevat joukko-osastojen lakkauttamista. Vähemmän kiinnostusta on kohdistunut puolustusvoimien uuteen organisaatioon kokonaisuutena sekä sodan ajan joukkoihin, jotka kuitenkin ovat puolustusvoimien päätehtävän ydintekijöitä. Onhan sodan ajan toimintojen ja joukkojen suunnittelu perustana sille, millainen rauhan ajan organisaatio tarvitaan. Olen jo aiemmin useaan kertaan julkisuudessa maininnut, että 350 tuhannen sotilaan puolustusvoimat ovat resursseihimme nähden ylisuuret. Niiden suorituskykykin on osittain näennäistä, koska iso osa joukoista on hyvin vajaasti varustettuja. Pienempi kokoonpano vastaa paremmin todellisia mahdollisuuksia ylläpitää joukkojen suorituskyky, mikä on välttämätöntä muun muassa operatiivisen suunnittelun ja koulutuksen oikean suuntaamisen kannalta. Ennen kaikkea puolustusvoimien koko, toiminta ja rahoitus saadaan uudistuksella parempaan tasapainoon. ” 

Puheloinen jatkaa ” On hyvä, että poliittinen johto on nyt tehnyt puolustusvoimauudistuksen linjapäätöksen ja kantaa siitä vastuun. Puolustusvoimat kantaa osaltaan vastuun päätöstä edeltäneestä virkamiesvalmistelusta, joka on tehty puolustusministeriön ohjauksessa. Tehdyn päätöksen ansiosta olemme nyt juuri ja juuri aikataulussa, jotta hallituksen puolustusvoimille asettamat säästövaatimukset kyetään toteuttamaan hallituksen itsensä edellyttämässä ajassa.”

Miksi rinnastaa näitä kahta korkean tason ulostuloa toisiinsa? Vaikkapa siksi, että Puheloisen voi ainakin olettaa tietävän mistä puhuu. Koska hän vastaa virkamiehenä puolustusvoimista, hänen osaamiseensa ja myös sanaansa on syytä luottaa. Annettujen reunaehtojen mukaisesti, hän onkin varmasti osaltaan johtanut suunnittelua parhaan mahdollisen tasapainon löytämiseksi.  Mutta turvaako annettujen resurssien puitteissa tapahtunut suunnittelu uskottavan puolustuskyvyn? Siihen hän ei ota kantaa. Mutta muuttuvassa yhteiskunnassa on pystyttävä tarkistamaan ja muuttamaan sääntelyä vastaamaan kulloistakin yhteiskunnallista tilannetta.

Tällainen tavallinen tossunkuluttaja perustaa näkemyksensä pitkälti siihen, miltä asiat näyttävät. Niin tässäkin. Kun nyt jo entinen arvojohtajamme suuressa viisaudessaan päätti, että Suomen on liityttävä Ottawan sopimukseen ja luovuttava henkilömiinoista alkoi prosessi, jota nyt perkaamme mm. varuskuntien ja joukkojen määriä vähentämällä. (Sopimukseen liittyivät kaikki, joiden ei olisi ollut tarvis ja ulkopuolelle jäivät kaikki, joiden olisi siihen liittyä pitänyt.) 

Jos oikein muistan, tehtiin tuon päätöksen seurauksena kaksi hankintapäätöstä, joiden tarkoituksena oli ”korvata” pois jätettävät henkilömiinat?

1. Hankitaan kaikkiin Hornetteihimme maataistelukyky, mukaan lukien riittävä määrä lyhyen kantaman ilmasta maahan risteilyohjuksia.
2. Hankitaan riittävä määrä rypäleammuksien rakettiheittimiä. (Kun silloin rypäleammukset koettiin jotenkin siistimpinä sodankäyntivälineinä.)

Varmaan jotain muutakin korvaamiseen kuuluu, mutta nuo kaksi järjestelmää jäivät mieleen. Ja miksi? 

Koska kummankin järjestelmän kyky toimittaa räjähteitä ylittää 300 km. Puolustusaseita, joiden kantama ylittää 300 km? Meidän nykyrajoiltamme yletymme nyt sitten pommittamaan käytännössä koko Kuolan niemimaata, koko Vienan-Karjalaa ja muuta Venäjnmaata puoleen väliin Moskovaa. Suurin osa Ruotsia mahtuu maalialueelle ja Pohjois-Norjakin aina Lofoottien eteläpuolelle. Hienoa. Suorastaan loistavaa. Mutta mihin ihmeeseen me tällaisia puolustusaseita tarvitsemme?  Ei meidän noita alueita tarvitse puolustaa. Meille riittäisivät henkilömiinat.

Meidän ympärillämme - kaikissa ilmansuunnissa - arvioidaan puolustuskykyämme ja se uskottavuutta. Jatkuvasti. Siellä varmasti myös arvioidaan puolustuskykymme luomaa todellista tai kuviteltua uhkaa. Jatkuvasti. Ja kuten muistaakseni joku, joissain neuvotteluissa kauan sitten totesi, kaikki tässä maailmassa voi muuttua, hän samalla lausui perustotuuden, jota varsinkaan meidän ei ole syytä unohtaa.

Kun kaiken tämän makrotason väriä vastaan tutkitaan puolustusvoimien viimeaikaiset ulkoistamismenestykset ict:n ja valokopioinnin taistelutantereilla yhdessä vuodessa, joissa tappiot kuulemma vastaavat kuuden nyt purettavan sotilasyksikön vuotuista kulua, haluaisin herättää kysymyksen. 

Tarvitsemmeko me tällaisia puolustusvoimia? Riittäisivätkö pelkät henkilömiinat ja rynkky per äijä? Kumotaan osallistumisemme  Ottawan sopimukseen. Ja peruutetaan NATO-optiomme.