maanantai 8. helmikuuta 2010

Maanviljelijöiden eläkeiäksi 67







Pääministeri Matti Vanhanen toppuuttelee ajatuksia veronkorotuksista ja leikkauksista. Hän katsoo, että tärkeintä on lisätä tuottavuutta ja työuria. Nämä ovat hänen mielestään ainoat keinot kasvattaa taloutta ja kohentaa hyvinvointia.


Jos ensin kysyisi mitä väliä on sillä, mitä mieltä on mies,  joka luopuu pääministeriydestä puolueensa seuraavassa puoluekokouksessa?  Vaikka voihan tietysti olla niin, että muut hallituskumppanit todella ovat sellaisia vellihousuja, että antavat ulkoparlamentaaristen voimien tehdä pääministerivalinnatkin puolestaan.


Nyt kun kai valtaosa väestöstä eli keskituloiset, joutuvat hyväksymään sekä ajatukset veronkorotuksista että leikkauksista olisi varmaa hyvä esittää kysymys siitä tiesikö tuo mies koskaan aikaisemminkaan siitä missä taloudessa tai yhteiskunnassa mennään? Leikkaukset taas hänen edustamansa puolue suostuu tekemään lähinnä vain alueilta, jossa omaa äänestäjäkuntaa ei juurikaan löydy. Eli niiltä alueilta, jossa kansallista lisäarvoa luodaan.


Mitäköhän Lahnasen mielestä tuottavuus todella tarkoittaa? Onkohan kukaan koskaan kysynyt? Työurien lisääminen on varmaan helpompaa? Tuottavuuden lisäys jonkin asian suhteen voi edellyttää myös uusia,  tehokkaampia tapoja toimia. Mutta ne eivät sitten varmaan ole poliittisesti sopivia? Tai ehkäpä sellaisten miettiminenkin on jo epäkorrektia? Tai yhteiskunnallista luovuutta ei poliitikoilta saa edellyttää?


Miten olisi pari yhteiskunnallista huippu-innovaatiota? Näinä työttömyysaikoina?

10 kommenttia:

Oijoi kirjoitti...

Lapissa jo kuuluu suunnitteltavan porot kerättäväksi talviruokinnan (sisäruokintakauden) ajaksi tyhjiksi jääneisiin ilmastoituihin kouluihin, navetoihin ja sellutehtaiden varastoihin. Lanta ja pahin ilmastonmuutoskaasu, ammoniakki saadaan talteen ja nämä korvaavat Venäjän tuontia.

Ovat haistelleet jo elintarvikeviranomaiset ilmoja ja huomanneet, että yksi (1) talven ajan heinillä ruokittu poro päästelee ammoniakkia melkein kuin yksi (1)täysikasvuinen lypsylehmä.

Sinnenmäen porukka suunitteluttaa jo vakavissaan valtion ja julkisyhteisöjen virkamiesten siirtoa eläkkeelle 55 v iässä. Eläkkeeseen kytketään velvollisuus hoitaa lopun ikäänsä eläkkeen suuruisella indeksiin sitomattomalla korvauksella virkaansa ja siihen lisättävää ilman kesälomia.

(malli on lainattu Neuvostoliiton romahduksen ajoista ja totetutusta v. 1994 Jelsinin ukaasista joten siitä voi tulla korvausvelvollisuus mallin kehittäjälle ja kustantajalle)

Nuorisolle joka vietti hauskan nuoruuden kaikensorttisia piristeitä kokeillen ja odottaen lihavia perintöjä vanhemmiltaan tulee jos opinnot eivät edisty säädetyssä ajassa seuraus on kustannusvastaava lukukausimaksu. Kahden korotetun lukukausimaksun jälkeen jos opintoja ei saada suoritettua:

Poistetaan opintokirjoilta ja siirretään työvelvollisiksi maahanmuuttajien rinnalle.

Oppilaitosten päällekkäisyydet poistuvat ja säädetään lukukausimaksut.

Metsävirastot ja metsäkonsultit siirtyvät puolella palkalla kuiturankasavotoiden työmestareiksi itse työhön osallistuen (kustantavat omat työkalunsa ja saavat normin ylitettyään korvauksen paikallisena ruuan raaka - aineina ja ilmaisena lämmityspuina.

Kuiturangasta kerättynä kasoihin valtion avustaman ja auraaman autotienvarteen saa ostaja maksaa enintään työvoimakustannukset johon liittyy yhteismajoitus, työvaatekerta vuosittain ja normitettu ruoka.

Tämä lienee itsestää selvää, kukapa tänne tulisipokasahan ja kirveen kanssa..ja peläten joutuvansa syrjityksi.

Valtio huolehtii ettei maahanmuuttajia ja kotoperäisen väen välille synny syrjintää ja asettaa metsissään ja majoituksessaan oleville työntekijöille käytettäviksi yhtalaisen työvaatetuksen ohella pokasahan, kirveen ja vesurin.

Tobe kirjoitti...

Maanviljelijä on yksinkertaisesti yrittäjä ja siihen kuuluu se mikä yrittäjälle kuuluu.Oikeastaan ei jäädä koskaan eläkkeelle tai sitten ollan muuten vaan kuin ellun kanat jos siihen on varaa.Tässä maassa eikä missään muussakaan euroopan maassa ei maataloutta voi harjoittaa kannattavasti ilman tukiaisia.Varsinkin Ranska on siinä lajissa ohittamaton.Muuta missä ero.Ranska pystyy tuottamaan maailman parhaat elintarvikkeet joilla on kysyntää kaikkialla maailmassa.Ranskassa suhatudutaan haluttomasti jopa espanjasta tuotuun vihannekseen.Oma onkin parempaa.Meillä ei omaa ole eikä tule kun asumme täällä lumen alla.
Meillä on vain hiukan kalaa ja marjoja ja sieniä...nekään eivät ole maatalouden tuottamia asioita.Ruisleipämmekin leivotaan 80% Puolalaisesta viljasta.Onko viljaviinakaan suomalaista.Meillä ei ole laajaa ja toimivaa maataloutta vaan suppean jakelutien hallitsema yksipuolinen tuotanto..sekin ylihinnoiteltua.Älkäämme kuitenkaan tappako koko maataloutta, koska jossain siellä joku jo tekee työtä minkä tulokset saattavat tuoda jopa vientituloja...kun jaksetaan odottaa.Huonon tukeminen saisi jo loppua kokonaan.

hakki kirjoitti...

OrNot

Häpeä nyt vähän. ;-) Samanlailla kuin kaikki muutkin teet kirjoittamastani johtopäätökesn, että kannattaisin maatalouden tappamista. Johtopäätös on virheellinen. En kannata maatalouden, en maamiehen, en karjankasvattajan, en sika - enkä kanankasvattajan, en luomu- enkä tehoviljelijän tappamista. Miksi ihmeessä?

Jopa jo tällä hetkellä, suurin osa nyt tehtävistä uusista maatalousinvestoinneista lähtee siitä, että tilan tulee toimia kannattavasti, ilman tukia. Se edellyttää joko nykyistä suurempaa kokoa samalla panosmäärällä tai hyvin voimakkaasti erikoistunutta tuotantoa. Ja ensimmäisessä tapauksessa edellyttää toiminnan keskittymistä. Se taas tarkoittaa, että vaikka 1990-tasoon verrattuna olemme tulleet tasolta 150.000 maatilaa tasolle 75.000 maatilaa, meillä on vielä matkaa siihen tasoon, joka voi täällä kannattavasti toimia. En osaa sanoa mihin päädymme, mutta lähemmäksi 35.000 kuitenkin.

Ja vaikka en tässä käsittelekään maaseudun asuttuna pitämistä, joka asiaan kuitenkin mielellään liitetään se taas ei ole mittavassa määrin tapahtumassa edes nyt. Aluetuet menevät pääsääntöisesti taantuville kaupunkialueille. Eivät maaseudun asuttamiseen.

hakki kirjoitti...

OrNot

Huomasitko ketkä Suomessa uskovat eläkkeittensä tulevaisuudessa nousevan?

Tämä erillisenä kommenttina, kun ei nykyblogit anna mahdollisuutta muuttaa kommenttia.

Oijoi kirjoitti...

Kalevi Hemilä laskeskeli v. 1994, että maksimissaan Suomessa voi olla 40 000 maatilaa.
Kertoi asian ääneen ja menetti tuolinsa.

Tavoite lähenee.

Tämä Härmälä joka viljaetanolin mahdollisuutta Suomessa ja Pohjanmaalla Pekkariselle ym. selvitti - ennen muutamaa päivää ennen lentävää lähtöä EU hommiin kertoi, että MTK, poliitikot ja isännät sekä pyhät poromiehet hävittävät mieluusti luonnosta aina sen joka siellä pärjää ilman valtionapua.

Niin asiat meillä ovat aina hoituneet.

hakki kirjoitti...

\"MTK, poliitikot ja isännät sekä pyhät poromiehet hävittävät mieluusti luonnosta aina sen joka siellä pärjää ilman valtionapua.\" Mikä lie saanut Härmälän puhumaan Mafiaa vastaan? Vieläkö mahtaa olla elossa?

Pitkän linjan mies kirjoitti...

Tulipa tuosta kepusta mieleen yksi tositarina vuodelta 1968. Olin töissä eräässä kovin suuressa kulutustavaroita välittävässä yrityksessä, jossa jostain syystä oli yhdeksi johtajaksi otettu agronomi. Hänen moitittuaan yhden sektorin myyntipäällikköä, tämä tokaisi agronomille: \"Kuule minun mielestäni ihminen, joka on saanut koulutuksen paskan levittämiseen pellolle, pitisi pysyä niissä töissä, eikä sotkeentua asioihin, jotka ovat koulutuksen ulkopuolella.\"

Päteeköhän tämä koko politiikkojoukkoon? Aikoinaan ainakin Sirola opisto koulutti Kekkoslovakiaan poliitikkoja. Kuka kouluttaa kepulit? Ilmeisesti p-n puhumista opetetaan jossain.

hakki kirjoitti...

PLM

Agronomikoulussa? Käsitykseni mukaan kepulit ovat sitä mieltä, että agronomi osaa mitä tahansa. Sen vuoksi onkin niin mielenkiintoista havaita, että Kepulandiassa agronomi tutkinnolla pärjää pitkälle, kun eivät raasut muusta ymmärrä. Ehkä ovat valmiita myöntämään, että lekurina toimiminen voi olla vaikeaa.

Toisaalta toimii se päin vastoinkin. Kasvukeskuksissa näitten yleisviisaiden perään ei juuri huudella?

Oijoi kirjoitti...

Paljastapa.

Neuvouvostomallin mukaisessa johtamisessa teollisen maatalousyksikön komentaja on aina koulutukseltaan agronomi jolla ei ole yritystalouden koulutusta ja oli kollektiivissa ainoa jolla meriittinä oli ettei omannut vieraan kielen taitoa.

Opintojensa missään vaiheessa käsitettä kanattavuus (kuten ei meilläkään näinäkään aikoina)ei laajemmin sivuttu.

Agronomin tenttimä kirjanpito v. 1995 saakka perustui marksilaiseen talousteoriaan. Pietarista valmistunut lännen oppien mukaan koulutettu ekonomi oli agronomille myrkkyä.

Pahanilman lintu jota ei saanut päästää käsiksi kolektiivin tai kunnan tileihin.

Yleensä neuvostliiton aikoihin aluehallinnon pienin yksikkö kunta kuului kollektiivitalouden agronmin johdettaviin. Tavallisimmin johtavan agronomin vaimo komensi kollektiviin hallinorakennuksen toisessa tai ylimmässä kerroksessa n. 20 päistä naislaumaa jotka käsityönä kirjasivat kolhoosin komentajan tarkastamat ja luovuttamat kuitit kirjoihin.

Agronomilla neuvostatalouden aikaan oli käytösään taskussa kannettava satelliitti puhelin joka oli ainoa kunnassaan ja kollektiivissaan.

Agronomin taskussa olleella puhelimella voi soittaa koska tahansa Moskovaan, Kremliin tai naapurikomentajalle.

Ei kellekään toiselle kolhooissa tai kunnassa.

Kollektivin kassakaapin perällä, salaiseksi leimattujen papereiden joukossa oli aina kansio joka sisälsi alueen peltojen lain mukaan kerran viidessä vuodessa uusittavan kemiallisen kartan. Kuten nykyään EU:ssa.

Gorballa oli agronmin ja ekonomin tutkinto.

Kolhoosi ja kunta sotkivat tulonsa, varansa ja velkansa yhteen ja hoitivat yhteisiä päiväkoteja ja kouluja.

Kolhoosin johtajan, komentajan oli lain mukaan henkilökohtaisesti käytävä kolhoosinsa jokaisessa työkohteessa toteamassa tehdyt ja tekemättömät työt kerran kuussa.

Kiireimpinä aikoina komentotalouden agromia kuljetetiin pölypilven seuratessa maastoautolla..

Agronomin auton perässä sanojen vakuudeksi saattoi talousyksikön johtamisen kireimpina aikoina ajaa pari nahkatakkiin puettua kiväärimiestä joilla oli oma auto ja kuljettajansa.

Agromilla neuvostosysteemissä kollektiivin, kunnanjohtajan tehätävän ohella on sisäisen turvallisuuspalvelun aluekomentajan tehtävä ja arvo.

Näyttää siltä, että kommunismi romahti vain ja ainoastaan komentavan agronomin toiseen tutkintoon.. ja siihen ettei voinut soittaa puhelimellaan kellekään toiselle kolhoosissaan.

hakki kirjoitti...

\"Kolhoosi ja kunta sotkivat tulonsa, varansa ja velkansa yhteen ja hoitivat yhteisiä päiväkoteja ja kouluja.\" Sotku mikä sotku. Ei ihme, että Neuvostoliitto hävisi. Milloin Kepulandia?