perjantai 12. helmikuuta 2010

Vallasta ja sen jakamisesta







Motto:


Valtaa voit jakaa, vastuuta et.


 


Matias Kivikangas, ilmeisesti tutkija Matias Kivikangas uuden Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoululta päättää erinomaisen mielipidekirjoituksensa eilisessä ainoassa valtakunnallisessa sanomalehdessä seuraavasti:


Jos halutaan, että kansalla on valta edustajiensa yli, ratkaisu ei ole luovuttaa valvontaa valvottaville. On luotava tehokkaampia mekanismeja, joilla kansa voi valvoa ja antaa palautetta...(valitsemiensa kansanedustajien toiminnasta ja tuloksista).”


Voi tietenkin kysyä haluavatko valitut, että kansalla moista valtaa olisi. Nythän kansa pitkälti kuvittelee valittujen valvovan toisiaan tai media valvovan heitä. Jotkut jopa kuvittelevat puolueiden valvovan edustajiensa toimintaa.


Miten Valtaa jaetaan? Vallanjako-oppi? Montesquieu? Lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan välillä? Googlaamalla löysin Oulun Yliopiston humanistisen tiedekunnan opiskelumateriaalin, Jarmo Pulkkisen kalvosarjan otsikolla Yhteiskunnallisten ja poliittisten aatteiden historia.


Muutamia poimintoja, jotka toivottavasti meille taviksille avaavat sen miten vallanjako-oppi ja Suomen poliittinen järjestelmä liittyvät toisiinsa. Tai sitten eivät.


 


Jo englantilainen Thomas Hobbes 1600-luvulla kuvasi minkälainen on ihminen yhteiskunnassa, luonnontilassaan, Kaikkien sota kaikkia vastaan”.



  • Ei yhteisiä moraalikäsityksiä (ei ole olemassa luonnollista moraalia).

  • Ei omaisuutta. Jokaisella on “oikeus” kaikkeen, myös toisten ruumiiseen ja omaisuuteen.

  • Jokaisella luonnollinen oikeus henkensä puolustamiseen kaikin mahdollisin keinoin.

  • On järkevää pitää kaikkia muita vihollisina.


Siksi tarvitsemme, siis me kansalaiset tarvitsemme, yhteisesti hyväksymämme säännöt joiden puitteissa olemme valmiita toimimaan.


 


Ranskalaisen Montesquien Vallanjako-oppi vuodelta 1755



  • Kaikki on mennyttä, jos sama henkilö tai sama johtomiesten ryhmä, olkoon se aatelia tai kansaa, käyttää näitä kolmea valtaa: valtaa säätää lakeja, valtaa toimeenpanna yleisiä päätöksiä sekä valtaa tuomita rikoksista ja yksityishenkilöiden riita-asioita.”

  • Vallanjaon välineenä toimii perustuslaki.

  • Keskeistä tasapaino lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan välillä.


 


Sitten päästäänkin jo ranskalaiseen Jean-Jaques Russeauhun ja hän julkaisuunsa Yhteiskuntasopimuksesta vuodelta 1762.

Ideaalivaltion malli.




  • Koska ihmiset ovat synnynnäisesti vapaita, oikeutettu valtiollinen valta voi perustua vain kansalaisten antamaan suostumukseen.


  • Valtion perusta on vapaaehtoinen sopimus, jossa “kukin meistä asettaa yhteisesti henkilönsä ja kaiken voimansa yleistahdon ylimmän johdon alaiseksi; ja me otamme jokaisen jäsenen kokonaisuuden erottamattomaksi osaksi”. (Yhteiskuntasopimuksesta, s. 43)

  • Kansa ei voi luovuttaa oikeuksiaan kenellekään, koska kansa on aina itse suvereeni.


Vapauden ongelmasta



  • Ihmiset luopuvat luonnollisesta vapaudesta, mutta saavat tilalle kansalaisen vapauden, joka koostuu oikeudesta sekä osallistua päätöksentekoon että elää itse säätämiensä lakien alaisena.


Hallitusmuodoista



  • Suvereeni eli kansa säätää lait, mutta hallitus eli virkakunta huolehtii niiden soveltamisesta.

  • Hallitus voi koostua kansan enemmistöstä (demokratia), vaaleilla valituista henkilöistä (aristokratia) tai yhdestä henkilöstä (monarkia).”


 


Ja vielä englantilaset David Hume, joka määritteli meidän ihmisten keinotekekoiset hyveet seuraavasti:


  • Keinotekoiset hyveet (esim. oikeudenmukaisuus, nöyryys, hyväntekeväisyys, lähimmäisen rakkaus) ovat sopimuspohjaisia ja perustuvat rangaistuksille.

  • Koska ihminen pyrkii välttämään mielipahaa ja siten myös rangaistukset, yleiset säännöt ja tottumukset kykenevät kumoamaan emootioiden vallan.

  • Keinotekoiset hyveet luovat perustan oikeudenmukaisuuden odotukselle ja siten ylläpitävät yhteiskuntaa.


 


Ja lopuksi markkinoiden näkymättömän käden ”luoja” Adam Smith. ja hänen Moraalisten tunteittensa teoria:


  • Ihmisellä on synnynnäinen moraalitaju (samaan tapaan kuten kauneuden taju).

  • Omatunto kertoo mikä on oikein ja mikä väärin.

  • Ihminen tuntee luonnostaan sympatiaa muita ihmisiä kohtaan (kyky tarkastella tilannetta toisen näkökulmasta).


 



Toiminta voi olla sopimatonta kahdella tavalla:




  1. Moraalittomuus: Ihminen toimii sopimattomasti, mutta ei vahingoita muita.

  2. Epäoikeudenmukaisuus: Ihminen toimii sekä sopimattomasti että vahingoittaa muita.



Oikeudenmukaisuutta pitävät yllä yhteiskunnassa psykologiset, teologiset ja lailliset tekijät.


 


Ja vielä hänen näkemyksensä valtion roolista.


Oikeudenmukainen valtio asettaa mahdollisimman vähän esteitä ihmisten taloudelliselle toiminnalle.  Valtion tehtävät:



  • ulkoinen turvallisuus (armeija) 

  • sisäinen turvallisuus (poliisi ja oikeuslaitos)

  • tietyt yleishyödylliset asiat: liikenne-, koulutus- ja kirkolliset palvelut.



Ja kaikki tämä oli vain lyhyt johdanto aiheeseen. Joten sitten itse asiaan.



 




Kun Smithin määritelmän aikoihin kirkko hoiti paljolti myös sosiaalitoimen ja suurimman osan sairaanhoidosta, voinemme todeta, että valtion tehtävät eivät ole muuttuneet. Mutta kaikken aiemman ”filosofeeraamisen” osalta taitaa järjestelmämme olla ajautunut pahasti sivuraiteille.



Erityisesti siinä, että yksi ja sama eliitti käyttää sekä valtaa säätää lakeja että valtaa toimeenpanna yleisiä päätöksiä. Eikä ajatus siihen, että se vähintäänkin vahvasti vaikuttaa rikoksista ja yksityishenkilöiden riita-asioista tuomitsemisessa kovin kaukaa haetulta vaikuta. Lisäksi meiltä kansalaisilta todella puuttuvat, tänä tietotekniikan ja sosiaalisen median aikana alkeellisimmatkin institutionaaliset uudet välineet, joilla vaikuttaa käytännön yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja joilla antaa palautetta, joka myös johtaa johonkin. Siihen ei äänestys kerran neljässä vuodessa anna mahdollisuuksia.



Vai onko todella niin, että vaikutustamme halutaan vai äänestyslipun muodossa? Ettemme sotkisi poikien kivaa valtapelia.



 

6 kommenttia:

hakki kirjoitti...

Kun juttuani ei ole "julkaistu", vaikka olen sen julkaissut jo klo 11.15 täytynee kokeilla onko mahdollista saada tämä esille viimeksi kommentoituihin. Uusia artikkeleita ei ole ilmestynyt klo 10.00 jälkeen, mutta kommenttini edelliseen kyllä ilmaantui klo 13.20-

Asiakaspalvelu kirjoitti...

Hei!

Nyt saatiin taas uudet blogikirjoitukset näkyville.

Kiitos palautteestasi ja pahoittelut ongelmasta!

Terveisin,
KL.fi asiakaspalvelu

Pitkän linjan mies kirjoitti...

Ehditkö jo pelästyä, että sensuuri iski???
On melko hyvä analyysi yhteiskunnista. Karl Marx puuttuu ja Shumpeter, joka tasapainottaisi analyysiä, koska Adam Smith'in "näkymätön käsi" on jo tullut näkyväksi. Voihan asia kyllä olla niinkin, että eliitti (vai onko se nyky-aatelisto?) haluaa vain "vaikutusta äänestyslipun muodossa". Ovat lukeneet ainoastaan Adamin jutut ja kuvittelevat sitten olevansa se "näkymätön käsi".

hakki kirjoitti...

PLM

Tämä oli pitkälti kopiota Oulun Yliopiston opiskelumateriaalista. Enkä edes yrittänyt analysoida, vaan kuvata ajattelun kehitystä olevan materiaalin avulla.

Itse olen aika vakuuttunut siitä, että nykyeliitti ei ole kiinnostunut äänestäjistä muuta kuin välineenä valtaan. Kyynistä, valitettavaa, mutta näin se vaan on. Ja kun asian tila ei itseäni tyydytä, ajattelin käyttää vanhuuteni päivät siihen, että moisen estän. Eikö olekin hauskaa ottaa haasteita vielä varttuneemmallakin iällä?

Schumpeteristä voisi kyllä vaihtaa mielipiteitä enemmänkin. Ja pitäisikin. Esimerkiksi. Onko tuhon todella oltava "totaalinen" ennen kuin uutta voi syntyä? Pienille yhteikunnille ja yhteisöille se on raaka, turhan raaka paikka. Kuten meille. Nyt.

Sanna Tenkula kirjoitti...

Onko tuhon oltava totaalinen.Raakuus ja julmuus voi olla tällaistakin.
Tätä tuhoa tapahtuu ympäri Suomea edelleen. Pihapiirimme on kuin sotatanner,pihan reunassa on EY-tuomioistumen mukaan teollisuusjätteen kaatopaikka.(laiton)

Alanikäiset lapsemme löysivät aikoinaan 11kg. käyttämättömiä r.aineita kivikasoista ja niitä siellä on varmasti edelleen. http://www.kotinet.com/veikko.tenkula

Poliisi ei myönnä ,että alue on tuhottu lupaehtojen vastaisesti. Valvova viranomainen todisti valan nojalla kahdeksankymmentä luvulla,että lupaehtojen noudattaminen olisi tehnyt louhinnan mahdottomaksi.
R.aineiden käyttö luvissa sivutettiin kokonaan jos olisi huomioitu, laki olisi estänyt niiden käytön turvallisuus syistä.Varastointi luvat olla Turvatekniikan keskukselta .ym turvallisuuteen vaikuttavat seikat.

hakki kirjoitti...

Sanna Tenkanen

Kävin Jyrki Virolaisen sivulla liittämässä keskusteluun seuraavan kommentin. Sinne lähinnä siksi, että uskoisin sillä siellä olevan vaikutusta pienenä lisänä jo muutenkin vauhdikkaassa keskustelussa.

"Haluamatta johdattaa keskustelua tähän tapaukseen kuulumattomille urille nostaisin esille XXXXXXX seikkaa, jotka tulevat mieleeni lähinnä nimimerkki Tanen kommentista.

1. Netin blogipalstan ei ole oikeusistuin. Ei edes silloin, kun blogaaja on "Jyrki Virolainen, professor (law, especially procedural law), former judge (district court, court of appeals)"

2. Valtaosa lukijoista, minä ainakin, ei jaksa oikeusasiakirjoja siinä mitassa lukea, eikä lakia siinä määrin tunne, että hyötyisi yksityiskohtaisten oikeuden asiakirjojen julkaisemisesta blogissa.

3. Eikö merkittävin asia ole se miten kansalainen kokeen poliisin ja oikeuden ja vielä päälle valtion suhtautuvan hänen asiaansa? Kun maa vielä on ilmeisesti aika täynnä vastaavaa vastuunpakoilua ja asian pyörittelyä.

4. Kun vapaana olevat räjähdysaineet ovat taatusti vähintään yhtä vaarallisia, ja ainakin yhtä laittomia kun laittomat ampuma-aseet voisi toivoa, että paikallinen tai alueellinen tai valtakunnallinen viranomainen (meillähän näitä tasoja piisaa) edes vaivautuisi selvittämään esille etukäteen, siis ennen varsinaista vahinkoa esille tuotavan lain rikkomisen juurta jaksain.

5. Maamme hallintokoneisto toimii edelleen nimettömien ilmiantojen voimalla, jos silloinkaan. Miksei sitten nimellä julkaistun blogin perusteella? Eikä sillä, että ilmianto on nimetön ole tähänkään mennessä ollut mitään vaikutusta kansalaisen turvaan. Ei kai nimi eikä nimimerkki ole tärkeää, vaan asia?

6. Tenkasten kohtalo vaikuttaa yhdeltä versiolta Maan Tapaa."

Ymmärrän, että taistelusi on raskasta ja turhauttavaa, mutta jonkun se täytyy tehdä. Minusta ei siihen olisi. "Menestystä missiollesi." Menestys edeltää tekemistä ja työtä vain sanakirjassa.