keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Milloin on liian myöhäistä?



Olen todella huolissani, kun talouselämämme johtava ammattilehti Talouselämä edelleen antaa ymmärtää, että työyhteisöjemme johto ei edelleenkään hallitse käytännön priorisointia.  Siis ei ainakaan fiksusti. Varmemmaksi vakuudeksi YLE uutisoi Valtiontalouden tarkastusvirasto raportoivan, että sähköiseen potilastietojärjestelmään hassattu satoja miljoonia

Toisaalta, tuskinpa se on ainoa asia, johon Suomessa ja erityisesti Suomen julkishallinnossa on hassattu satoja miljoonia? Saisiko tästä johtaa ajatukset takaisin priorisointiin? Kun yhtenäistä tai edes keskenään keskustelevaa järjestelmää ei vuosien yrittämisenkään jälkeen ole pystytty edes kuntien ja valtion välille. Potilaistahan tunnetusti ei niin väliä. 

Tuskin onnistuu myöhemminkään.


Ratkaisu: 

Jos kerran rahaa on vielä 150 miljoonaa euroa, olisiko mahdollista mennä kauppaan ostamaan valmisohjelma? Säästö 149.999.000 euroa. Säästäminen on trendikästä, vaikkei ehkä BKTtä kasvatakaan.

Kohta on liian myöhäistä.





6 kommenttia:

Igor kirjoitti...

Ehkä tuollaista 1000 euron valmisohjelmistoa ei ole. Kyllä nuo jo tuhlatut summat kuulostavat järjettömiltä. Eikä konkreettista kai ole vielä saatu aikaan. Vasta suunnitelmia.

Mielellään kaupalliset yritykset ottavat vastaan julkista rahaa. Jos jotain ohjelmistotyötä pitää tehdä se teetetään halvalla jossain hinku-vinku-intiassa.

Noissa jättiprojekteissa on vielä se ongelma, että kun kokonaisuus on valmis vuosien kuluttua saattaa maali olla karannut sinä aikana taas vuosien päähän.

Hakki kirjoitti...

IsoIgor

No olen valmis 10 x -, 100 x - 1.000 x - tai jopa 10.000 x -tamaan ehdottamani julkisohjelman hinnan, silti jäisi kaikissa tapaujsissa säästöksi yli 140.000.000 euroa.

Noissa jättiprojekteissa on se vika, ettei julkisella sektorilla - varsinkaan joskaan ei kuulemma yksinomaan - löydy sitä kohtaa, jossa ulkopuolinen arvioisi sitä "milloin on liian myöhäistä" saada uhratuista resursseista tavoiteltua tulosta.

Toinen on, että edetään perse edellä puuhun kun kokonaisuutta aletaan kasata ajan myötä syntyneistä yksityisviritelmistä.

Kolmas hyvä syy on, että kukaan ei perään huuda kun erilaiset politiikan pikkunilkit vetävät paikallisesti- alueellisesti-, toimialoittain- jne. syntyneet kustannukset "omaan", eli siis veronmaksajan piikkiin.

Henkselit noille 50 miljoonalle. Ja järjellä alusta uusiksi. Ostetaan sitten vaikka jostain hinku-vinku-intiasta. Eihän noissa summissa ole järkeä. Kokonaisuudessa erilaisiin systeemeihin on tähän mennessä pantu kohta 1.000 miljoonaa. Tuo 200 on vain yhteensovittamisprojektin hinta?

sivullinen kirjoitti...

Valmisohjelmat ovat pelkkää valmisohjelmien tarjoajien markkinointipuhetta. Yhtään valmisohjelmaa jota sellaisenaan voitaisiin käyttää ei ole olemassa. Kustannukset niiden muutteluiden kanssa tulevat vielä kertaluokkaa isommiksi. Varo siis mitä toivot!

http://www.sitra.fi/NR/rdonlyres/EC4CA5AD-634B-4F80-8ACC-6E70FFAEAFFF/0/Sirius_Potilastietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4kartoitus_tiivistelm%C3%A4.pdf

Uusi ehdotettu valmisohjelmisto Sirius tulee maksamaan 1.2 - 1.8 miljardia euroa. Siis miljardia euroa ei miljoonaa! 150 miljoonaa on siihen verrattuna taskuraha.

Hakki kirjoitti...

sivullinen, kiitti kommentista. Todella.

I stand corrected.

Kun "tuote" lienee suurelta osin henkilöpanosta, se - päästä revittynä ja hyvin karkeina suuruusluokkina - 50.000 yksikköhinnalla ja 1,5 miljardin keskihinnalla - on 30.000 henkilötyövuotta. Onneksi siitä 40% - eli 0,6 miljardia on "sisäistä työtä".

Lisenssimaksujen osuus, 15% eli 225 miljoonaa euroa on ilmeisesti vertailukelpoinen sen nykytilanteen kanssa, joka on maksanut tähän mennessä - muistikuvien mukaan noin 500 - 750 miljoonaa? Siis se määrä, jonka suurimman osan yli voidaan ilmeisesti ne henkselit sitten vetää? Pientä se on aluetukiin verrattuna. :-)

Huomiotani raportissa kiinnitti oikeastaan vain kaksi asiaa.

1. Työssä ei arvioitu tarkasti nykyjärjestelmien kansallisia kokonaiskustannuksia (hankinta ja ylläpito) tai mahdolliset uuden yhtenäisen järjestelmän hyötyjä.

2. Hankinnan seurauksena syntyviä haittavaikutuksia ja sen hankkimiseen ja toimintaan liittyviä riskejä ei arvioida lainkaan.

Kun kyseessä oli kartoituksen loppuraportti eikä varsinaisen hankintapäätöksen perustelu, olemme ehkä oikealla tiellä?

sivullinen kirjoitti...

On halvempaa rakentaa omakotitaloja vakioitujen piirrustusten mukaan kuin että arkkitehti suunnittelisi jokaista. Vaikka siinä ei ostaja saa ihan sitä mitä haluaisi, niin hinta ja muista taloista saatu kokemus kääntävät asian plussalle.

On kalliimpaa rakentaa Musiikkitalo vakioitujen musiikkitalopiirrustusten mukaan kuin että jokainen suunniteltaisiin erikseen. Itseasiassa tällaisia piirrustuksia ei ole koska kukaan ei ole halunnut niistä maksaa. Jokainen musiikkitalo on niin ainut laatuinen ettei saman mallin käyttämisessä olisi vain järkeä. Vertailulla muihin samalla kaavalla tehtyihin ei olisi myöskään isoa hyötyä koska niitä olisi vähän ja täysin eri olosuhteissa.

Sama pätee tietokonejärjestelmiin. Pienet ohjelmat voidaan ottaa valmisohjelmina, mutta isoja ei.

En lähde sanomaan onko laskelmasi oikein vai väärin, enkä itse noin isoja lukuja halua pyöritellä. Mielestäni liian isoista luvuista on joka tapauksessa kyse. Eikä ongelma ole lukujen pyörittelyssä vaan tuloksettomuudessa: sähköinen potilastietojärjestelmä - oli kallis tai erittäin kallis - ei vieläkään toimi!

Hakki kirjoitti...

sivullinen

Kyllä "laskelmani" oikein ovat. Perustuivat antamasi linkin tietoihin.

Tuloksettomuus "sähköinen potilastietojärjestelmä - oli kallis tai erittäin kallis - ei vieläkään toimi!" taas käsitykseni mukaan seurausta lähinnä niistä tekijöistä, joita esittelin "vastineessani" IsoIgorille. Se istuu hyvin agraarisen Suomen parhaisiin perinteisiin. Agrologilla on aikaa tehdä uudestaan, mutta koskaan ei tehdä oikein.