perjantai 19. helmikuuta 2010

Taivastelen blogaamisen tulevaisuutta







Niin, sen näkyvissä olevaa tulevaisuutta. Siihen on hyvä syynsä. Ainakin minulle.


Olen pitänyt ensin yhtä blogia Kauppalehdessä, sitten yrittänyt Uudessa Suomessa huonolla menestyksellä, palannut Kauppalehteen ja avannut varoiksi blogit ainakin myös Bloggerissa, Vuodatuksessa, Wordpressissä ja Aamulehdessä sekä Maaseudun Tulevaisuudessa.


Ja matkan varrella blogaamisesta on tullut harraste, jolla pidän päässäni toivottavasti vielä risteilevät aivosolut aktiivisena myös nyt eläkkeelle jäätyäni. Mutta mukaan on kieltämättä tullut muutakin. Ensin kokeilijasta tuli kirjoittelija aiheenaan ”niitä, näitä ja mielipiteitä”. Mutta ”niistä näistä” on yhä enemmän tullut yhteiskunnallisten mielipiteitten, suomalaisen demokratian ja nykymenon vaihtoehtojen käsittelyä.


Tähän taas on ollut syynä Vanhasen hallituksen mielestäni edesvastuuton käyttäytyminen ja toiminta. Kansakunnan hallituksesta on nyt tehty muutaman etujärjestöksi muuttuneen puolueen rahantekokone. Ja sen seurauksena köyhät ainakin köyhtyvät kiihtyvällä vauhdilla ja ilmeisesti rikkaat rikastuvat vastaavasti? Ja maa on hallituksen toimettomuuden vuoksi sukeltamassa kansallisen rakennemuutoksen, poliittisen lahjuskriisin ja globaalin markkinalaman seurauksena todella vaarallisen syvälle. Ja hallitusherrat odottavat rauhassa seuraavia vaaleja.


Mutta kyseiset asiat ilmeisesti kiinnostavat vain harvoja ja vielä harvempi haluaa niistä edes nimimerkin suojassa keskustella? Ja perustelujen esittämisen ja olevien asioiden kyseenalaistamisen pohjalta vielä harvemmat?  Kuitenkin meidän taloutemme ongelmat ovat seurausta demokratiamme ongelmista. Eikä kansantalouteen saada korjausta ennen kuin demokratian ongelmat saadaan korjattua. Eikä niitä taas saada korjattua ilman perusteellista kansallista keskustelua. Ja siltä puuttuu kansalaisten väline.


Kun sitten vielä nykyisten pääblogieni, siis Kauppalehden ja Aamulehden, blogialustat tuntuvat toimivan miten sattuu, niiden käytettävyys blogaajan kannalta jatkuvasti heikkenee, yhä vähemmän blogaajien mielipiteillä tuntuu olevan merkitystä kehitystyössä ja maksuton blogaaminen tulee jossain vaiheessa joka tapauksessa niissä tiensä päähän, olen alkanut miettiä. Ja vahitellen alan olla todella pohteissani.


Jotain tarttis tehdä. Vaan mitä?


Yksi vaihtoehdoista on perustaa haluamaani aihepiiriin paneutuva oma sosiaalinen media. Olkoon työnimenä vaikka Suomen parhaaksi tai Demokratiamme Sosiaalinen Media. Ei joukkoa samanlaisia, samanmielisiä blogaajia ja kommentoijia, vaan samasta aihepiiristä kiinnostuneitä omanlaisiaan, erilaisia ja erimielisiäkin ihmisiä.


Kun ainakaan omia rahoja ei minulla Niklas Herliinin määriä ole, blogipohjaksi muodostuisi väistämättä maksuton ning. Siis se sama pohja, jota Aamulehti käyttää mutta sen maksuton versio. Se mahdollistaa käytännössä blogaajille samat palvelut kuin Aamulehden maksullinen versio. Kuinka monta blogaajaa se mahdollistaa ja miten maksuttomuus mahdollisesti tätä ja käyttöä rajaa en vielä tiedä. Mutta ne eivät ole kysymyksinä ensisijaisia.


Keskeisimmät aloitamiseen liittyvät kysymykset ovat:



  1. Miten löytää tarvittava kriittinen määrä blogaajia mukaan moiseen hullutteluun?

  2. Miten saada turvattua mahdollisimman suuri lukijakunta ja erityisesti kommentoijakunta?


Kun ei parempaa keinoa tehdä ”markkinatutkimusta” tule mieleen, ajattelin julkaista tämän saman artikkelin kaikilla blogeillani. Oletan, että aihepiiristä kiinnostuneet blogaajat ottaisivat kantaa? Ainakin, jos he näkevät nykyisyyden ja tulevaisuuden yhtään samalla tavalla.


Kommentoi pyydän.


 


 


 


 

22 kommenttia:

GranpaIgor kirjoitti...

No ei tästä kirjoituksesta varmaan mitään apua ole mutta kunhan vuodatan.

Näillä lehtien kyljessä olevilla blogeilla on ongelma. Ilmeisesti se nk ansaintalogiikka on lehdillä edelleen hakusessa.

Ei tarvitse katsoa vain ilmaisia palveluja. Oman palvelimen ja sivuston perustaminen nettiin ei maksa tänä päivänä paljoa vaikka sen tekisi omilla rahoillaankin. Vrt vaikkapa tätä tarjousta
http://www.neobitti.fi/webhotellipalvelut.htm#
jolla maksaa halvin webbipalvelun pitäminen 49 euroa/vuosi. Ja noita on kymmenittäin Suomessa ja ulkomailta löytyy sadottain ellei tuhansittain. Ja näissä palveluissa koko maailma on käytettävissä.

Palvelu sisältää mm erilaisten sisällöntuotanto-ohjelmistojen Drupal ja Joomla ja useiden blogiohjelmistojen käyttöoikeuden ml laadukas Wordpress. Myös useita keskuatelufoorumiohjelmia on käytettävissä samaan hintaan.

Se ongelma onkin mistä löydät sen oikean ja haluamasi yleisön ja millä houkuttelet lukijan tulemaan yhä uudelleen sivuillesi. Noilla lehtien kylkiäisillä saat jonkinlaisen peruslukijakunnan mutta ilmaisena palveluna olet aina hiukan ilmaisen palvelun tarjoajan armoilla. Kun lehti keksii ettei tuosta tule rahaa se ajaa palvelun alas.

Ja sitten on tietenkin kyse aina tietenkin myös siitä mitä ja mistä kirjoitat eli onko blogillasi profiili joka
- aihepiirit kiinnostavat monia
- kirjoitat hyvin ja mielenkiintoisesti
- markkinoit kirjoittamalla paljon muiden blogeille ja linkit aina mukana
- kilpailevia blogeja on vähän

Tuo viimeisin saattaa olla se kaikkein vaikein. Miten erottua massasta jos Suomessakin on 30000-40000 välillä oleva määrä blogeja.

hakki kirjoitti...

IsoIgor

Kiitti kommentista. Ja linkistä, johon nopeasti tutustuin.

Kallistun kuitenkin edelleen ainakin tässä vaiheessa ningiin, koska sosiaalinen verkosto kaikissa tapauksessa on näkyvämpi ja mielenkiintoisempi kuin yksittäisen ihmisen ylläpitämä lehtien kylkiäisistä "riippumaton" blogi. Sen vaarana näen erityisesti sen, että se on ning - riippuvainen. Toisaalta kansainvälisellä,eri maissa julkaistavalla sosiaalisen median alustalla on suomalaisiin lehtiin verrattuna olennaisesti paremmat mahdollisuudet hoitaa ansaintalogiikkansa kuntoon.

Lisäksi useat "samasta aihepiiristä kiinnostuneita omanlaisiaan, erilaisia ja erimielisiäkin ihmisiä" kiinnostavat todennäköisesti useampia ihmisiä kuin yksi kirjoittaja. Sillä kommentoijia on saatava ja paljon, jos aiotaan kehittää kansallista keskustelua kuolemanvakavasta asiasta.Ja mielenkiinto tulee juuri kirjoittajien ja mielipiteitten lukumäärästä. Yksin liikkeelle lähtemisestä ei juurikaan ole iloa.

Nimimerkki
Kokemusta on
http://jokumuu.ning.com/

Ojoi kirjoitti...

Siinäpä se.

Saasteeeton energia on eräiden mielestä kurjen huutoa jäätyneen suon reunalla.

Lienee tässä yhtymäkohtaa tähän bloggaamiseen.. kommentin puuteessa huuto, sekin hyytyy.

Valtiolle ja sen viranomaselle (poliittisen puolueen tukijoukoille ml. tämä KMS )oli tähän saakka mahdollista toimia eri laeissa säädetyissä rekisteriasioissa rikollisjärjestön ja mafian tapaan so. rekisteröitymättä rekisteriilmoituksia antamatta ja maassa säädettyjä lakeja ja oikeutta valvovien viranommaisten tieten heidän puuttumatta asiaan.

Poliisi on maassa KMS tapauksessa ensikertaa lain historissa epäillyt rekisterimerkintärikosta.

Näitä virkamiesten tieten ja myötävaikutuksella tehyjä rikoksia on maassa perattavaksi "saatanallinen määrä".


Tarkoitushakuisena ( pyrkimys poliittiseen vaikuttamiseen, edun tuottamiseen kansalaisista yhdelle tai toisen kansalaisen syrjimiseksi) tai sitten tulla Suomessakin rangaistavakasi.

Siitäpä googletat Rikoslaki 16, 7§

Törkeässä tapauksessa virkamies pykälän mukaan minimissään istuu kiven sisällä 2 vuotta.

./.

hakki kirjoitti...

Ojoi

Miten tämä liittyy varsinaiseen pohteeseeni jäi kyllä ihmetyttämään. Mutta, kun sitä pikkasen liippasi niin julkaistaanpa vaan. Kommentoijat kun blogeilta ovat todella vähentyneet.

Tobe kirjoitti...

hakki...en todellakaan ehdi tai jaksa lukea edes sinun kaikkia blogejasi.Siitäkin huolimatta olen iloinen , että jaksat painaa päälle, koska jos on sanottavaa ja kyky se sanoa se on syytä myös tehdä.Ne puhuu joiden täytyy.
Kiitos

hakki kirjoitti...

OrNot

Kiitti vaan kiitoksista. Vaan mitä kannattaisi mielestäsi tehdä?

tietotoimisto kirjoitti...

Suurin ongelma bloggaamisessa on, että bloggaajia alkaa olla enemmän kuin lukijoita ja pelkästään trendikkyyden takia bloggaavat ovat uppoutuneet omaan napaansa, metabloggaamiseen ja ties mihin kun kirjoittaa pitää, vaikkei oikein mitään sanottavaa olekaan. Kiintoisat blogit hukkuvat vääjäämättä muiden joukkoon.

Yleishyödyttömän satiiriblogin pitämisen Vuodatus.netissä totesin täysin turhaksi. Kun tilastoista laskee pois omat ja kaverien käynnit niin eipä jää paljoa jäljelle. Keskimäärin alle yksi piipahdus vuorokautta kohden kertoo selvästi, ettei blogi kiinnosta muita vuodatuslaisia pätkääkään. Teknisestä toteutuksesta Vuodatus.net sai kyllä kiitettävän arvosanan.

hakki kirjoitti...

Kiitti kommentista.

Sitähän minäkin tässä pähkäilen. Täällä Kauppalehdessä oli erinomainen WordPressin blogialusta, mutta olisiko yrityskaupat tai mitkä vaikuttaneet siihen, että nyt kirjoitellaan tällä vuodatuksen raakileella. Ennen oli mielipide-eroja miten asioita pitäisi esimerkiksi etusivulla esittää, nyt tämä pohja hajoilee yleensä viikonloppua vasten. Hämmästyttävää, että yleensä vielä toimii. Muutama päivä sitten kirjoitin piruuttani blogin, johon keräytyi ongelmia. Kauppalehti ei ole reagoinut mitenkään.

Keskustelu on vähentynyt olennaisesti siitä mitä se oli kolme vuotta sitten. Ihmiset käyttävät vuorovaikutuksellista välinettä, keskittyen ainoastaan omien juttujensa esittämiseen.

Lykkyä tykö.

Toimitus kirjoitti...

Eli ei muuta kuin kirjoittamaan Facebookiin? Siellä kuuluu olevan säpinää, vaikken minä ainakaan ole siitä alustasta jaksanut innostua.

hakki kirjoitti...

Toimitus

On minullakin profiili, mutta FB ei todellakaan ole minun juttuni. Säpinä kun ei enää tässä iässä ole itse tarkoitus.

hikkaj kirjoitti...

Mites olis tuommoinen uutuus? = http://www.forumstar.fi/

hakki kirjoitti...

hikkaj

Kiitti vinkistä ja linkistä.

Kävin nopeasti katsomassa. Ulkoasu kuin Glorian tai Cosmopolitanin, mutta ei se ainakaan este ole. Nopeasti katsottuna eivät ota nimimerkkejä, mikä minulle on ehdoton edellytys. Toinen näyttäisi olevan, että omaa blogia, siis "varastoa" omista kirjoituksista ja niistä käydyistä keskusteluista - se varsinainen blogaamisen anti - ei näyttäisi olevan. Toinen ehdoton edellytys. Mutta täytyy perehtyä tarkemmin.

Karl Fransen kirjoitti...

Hakki

"Jotain tarttis tehda. Vaan mita?"

Eiko olisi asiallista perehtya katsomaan asiaa muunkin kuin pelkan tradition puitteissa? Traditionaaliseen sisaltyy kaikki se mita tiedamme ja kuten olet havainnut tietopohjainen on aina vanhaa. Etsimalla siita uutta on ajan menetysta jopa elakevaarille. Jotain tarttis tehda aivan kokonaan uusista lahtokohdista. Mutta sita uutta kun emme voi loytaa vanhasta, niin eiko olisi ajatuksellista perehtya vanhan tuntemiseen?
Se ei tarkottaisi heittaa vanha roskikseen, vaan oppia sen "huonot puolet", koskapa tulemalla tuntemaan sen (vanhan) ominaisuudet ja sen kuinka ajatus on kiteytynyt nakemaan vain tuntemansa piiriin kuuluvan avulla ja kuinka ajatus voi toimia vain tuntemansa piirissa ja siten kieltaa mahdollisuuden uuden tulemiselle. Etko katsoisi tuota mahdollisena, ei vaihtoehtoisena, vaan uutena tapana katsoa asioita?

Uutta ei voi loytaa vanhan avulla, mutta nakemalla vanhan olevan pelkka este uuden tulemiselle, se jaa pois kuvioista luonnollisena "ylijaamana". Ei "kuolemaan tuomittuna", vaan tyokaluna jolle on tullut uusi ja enemman kayttokelpoinen vastine, enemman vaativassa tyossa. Ihmiset ymmartaa tuon ilman todisteluja, ilman puoluepoliittisia kompa-asetteluja, mita kaikki poliittiset suuntaukset kayttavat omaksi hyvakseen. Elaman perusluonne on yksinkertainen. Kaytamme sofistisia ilmaisumuotoja hamays tarkoituksessa ja kun kaikki olemme ahneita ja ajatuksellisesti kieroituneita - valheellisuus kukoistaa.

Loytaakseen uuden "langanpaan sekaantuneesta vyydista" on lahdettava matkaan itsesta, silla siella on kaikki se mika on taman sotkun essence.

hakki kirjoitti...

Karl

Tällä kertaa ei filosofioista taida olla apua? "Loytaakseen uuden langanpaan sekaantuneesta vyydista". Lankakin on jo käsissä. Kyseessä on aivan tavanomainen päätöksentekotilanne vajavaisilla tiedoilla tulevaisuudesta. Ja voisihan sitäkin kieltämättä filosofeerata, mutta ei tällaisessa asiassa. Mutta artikkesissa jonkin aikaa sitten saattoi filosofeeraaminen jäädä kesken.

tulta päin kirjoitti...

Hakki ota onkees vanhan neuvo. Seuraavat eduskuntavaalit pysäyttää korruptoituneet veret. Ole silloin mukana muuttamassa poliittista kulttuuria. Mene ehdolle Persuihin. Sieltä puuttuvat ministeritason ehdokkaat. Persut saavat ääniä ja edustajia, mutta he tarvitsevat riveihinsä yhteiskuntatietoisia ja päteviä ehdokkaita.Seuraavissa vaaleissa ehdolla olevan tulee olla ikääntynyt ja "vihainen". Ehdokkaan rakenne kontraa suuria ikäluokkia ja äänestäjien turhautuneisuutta.
Sinun tarpeesi auttaa yhteiskuntaa takaisin tutulle ja turvalliselle uralle ei toteudu näitten sähköisten kirjaimien kautta. Sinut pitää nostaa "pönttöön" sanomaan sen jonka blogeissasikin sanot.
Kun meillä on käytössämme nopea, vaikuttava ja tehokas sähköinen tiedonvälitys ovat mahdollisuudet vaikuttaa ja hallita aivan uudet. Ne pitää vaan oppia nopeasti niin kuin Sinä olet oppinut.

hakki kirjoitti...

tulta päin

Kiitos vaan luottamuksesta, mutta ei kiitos. Itse asiassa unohda koko juttu. Politiikka ei ole minun juttu. En ole koskaan ollut, en ole nyt, enkä tule tulevaisuudessakaan olemaan ehdokkaana valtiollisissa vaaleissa.

Mutta suosittelen, että tutustut tarkkaan oman ehdokkaaseeni. Hän on JOKU MUU ja samalla ainoa, siis todella ainoa, joka massiivisen äänivyöryn jälkeen voi palauttaa poliittisen järjestelmämme demokratiaksi.

Karl Fransen kirjoitti...

Hakki

Tiedot tulevaisuudesta voivat vain vahvistaa samankaltaisuutta menneen kaavoissa. Ainoana erona on, etta menneessa tulevan ennusteet voitiin tehda pitemmalla tahtaimella. Nykyennusteet ovat yhta lyhytkantoisia kuin on ihmisen epavarmuus ja kuten tiedat, sellaisessa tilassa kaannokset ovat aina tuhoisia.

Eihan "filosofit" koskaan ole voineet realisoida edes omia ajatuksiaan. He ovat pelkastaan heijastelleet logiikan avulla mita me muut sitten vahemmalla jarjellamme pyrimme sovelluttamaan omaan elamaan ideologisena; ja tietenkin onnistumatta. Siita on hyvana esimerkkina demokratia. Se oli ihannemalli "mita voisi jos" voisimme elaa Utopiassa, olla jotakin muuta kuin mita olemme. Parin tuhannen vuoden sohlaamisella dermokratiasta tuli demonongratia ja viela tanakin paivana koristelemme sita kuin vanhaa naista/miesta raikeilla vareilla. Kuten olet varmaankin nahnyt siina hommassa se vahainenkin aitous, kauneusarvoista puhumattakaan, mita muuten voisi olla, katoaa kokonaan mahdollisuuksien piirista.

hakki kirjoitti...

Karl

Jos tuosta Montesquieun veijarista ja hänen hallintomalleistaan muistan ne olivat:

itsevalta, despotia
demokratia ja
mononarkia.

Mutta olkoon sitten vaihtoehdot mitkä tahansa retriitti ja/tai anarkia tuskin ovat hallintomalleja? Vai oletko löytänyt jotain uutta?

Karl Fransen kirjoitti...

Hakki

Siksi kunnes emme pysty "hallitsemaan" itseamme, mitaan uutta hallintomallia ei ole saatavissa aikaan. Sielta, itsestamme ovat lahtoisin kaikki esittamasi hallintamuodot ja jollei siella, itsessamme tapahdu revolutio, vaihtoehdot ovat esittamasi.

En ole "loytanyt jotain uutta", mutta olen jattanyt etsimisen, silla loytaa uutta ei ole mahdollista vanhan avulla - ja se on kaikki mita meilla on, yksilona ja yhteisona - sen olen loytanyt. Se on alku ja ainoa mahdollisuus kayda eteenpain on tulla tuntemaan missa on menty pieleen, mika valaisee erehdykset ja nahtyaan ne, erehdykset selkeasti, samaa virhetta ei tee uudestaan. Sehan ei tarkoita olla "reriitti", vaan mieluimminkin olla havannoitsija, niin sisaanpain kuin uloskin. Se on hyvin mielenkiintoinen tehtava, harrastus, jos niin haluat, eika siina ole aiheiden puutetta. Siihen ei voi kyllaantya ja antaa aina "jotain uutta".

hakki kirjoitti...

Karl

"Siksi kunnes emme pysty "hallitsemaan" itseamme, mitaan uutta hallintomallia ei ole saatavissa aikaan." Siis ratkaisusi on Change the world, by knowing yourself? Hallintomalliksi siitä ei ole. Sillä kukaan meistä ei ole saari. Ja haluammepa sitä tai emme, olemme jonkin kokoisena osana jonkun mallin puitteissa. Tunnemmepa tai hallitsemmepa itsemme tai emme.

"Herran toista tulemista" ei kannattane odottaa? Se olisi vain tekosyy lykätä niitä muutoksia, joita voimme tehdä. Tai kuten lahkolainen ystäväni kauan sitten totesi:

Kyllä Herra airot antaa,
mutta itse täytyy soutaa.

Eiköhän aleta soutamaan. Rytmissä. Yksi, kaksi, kolme...

Karl Fransen kirjoitti...

Hakki

Ratkaisu on - change the world - THE WORLD WITHIN ONE SELF, the outside world has been "changed" by the clergy and politicians for centuries - from bad to the worst possible.
"Kylla Herra airot antaa", mutta ne "airotkin" on ohjelmoitu niin, etta ne menevat "Herran" tahtomaan suuntaa, meidan edes tietamatta minne ollaan menossa. Joten nekin - airot - pitaa tehda itse, alusta loppuun kuten venekin jolla soudamme.

Se onkin koko asian ydin, meista on tullut jaljittelijoita -uskomusten ansaan sidottuja typeryyksia joille voidaan syottaa mita tahansa - ja kun meilla on uskoja ja mielipiteita, meita on helppo ohjata mihin suuntaan tahansa.

hakki kirjoitti...

Karl

Filosogia voitti 1 - 0.


"Se onkin koko asian ydin, meista on tullut jaljittelijoita -uskomusten ansaan sidottuja typeryyksia joille voidaan syottaa mita tahansa - ja kun meilla on uskoja ja mielipiteita, meita on helppo ohjata mihin suuntaan tahansa." Se on asian ydin.

Yhä useamman meistä vaan pitäisi miettiä, mitä omalta kohdaltaan asialle tekee. Minä kirjoittelen ja kommentoin blogeja, muistan kunnon kansalaisen tavoin käydä aina äänestämässä ja kirjoitan vastuullisesti ja vapisemattomin käsin vaalilippuun JOKU MUU.