Tätäkö Suomessa rakennamme?

Silicon Valley, Piilaakso on kaiken ITC kehityksen ja uusrikkauden ruummiillistuma maailmassa. Jopa siihen määrään, että joka maa haluaa itselle omansa. Edistyksen hinta voi kuitenkin olla kova. Joskus liiankin kova. Yksilölle.

Googlen ja Facebookin takapihan ongelmat

Turhaa huuhaata moinen huoli? Toivottavasti. 

Vaan kun yrittää ymmärtää mitä maailmassa nyt on tapahtumassa herää kyllä suuri epäily. Epäily siitä, että tulonjakoa, joka 1980-luvun alussa oli Suomessa kiistatta liian pieni on nyt revähtämässä, ja revähtää ainakin jonkin aikaa vielä, aivan liian suureksi. Sillä itse asiassa ongelmana varallisuuden ja tulojen jakautumisessa eivät koskaan ole ääripäät vaan keskusta, keskiluokka. Mutta nykyinen kehitys taitaa kadottaa keskiluokan. Kokonaan. Kuten USAssa.

Jos näin käy, se ei maailmanmenolle hyvää lupaa. Eikä erityisesti meille, yhtenäiskulttuurista vasta vähitellen irtautuvalle pienelle Euroopan marginaalivaltiolle, jonka koko olemassaolon edellytys rankkoina aikoina on kansallinen yhtenäisyys.

Kunta- ja sotehimmelien langat uusiksi. Nyt.

Kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyssektorin kokonaisuutta ei tahdota saada ratkaistuksi millään. Kauanko näitä kahta muutosta on veivattu, yhdessä, erikseen ja samanaikaisesti? Kolme, neljä vai vielä useampikin vaalikausi (= hallituskausi)? Kerrottuna neljällä siitä tulee pitkä rivi vuosia. Niistä taas jumalaton määrä käytettyä asiantuntemusta,  aikaa ja energiaa, niistä iso pino rahaa, sekä käytettyä että törsättynä. Ja miksi? Koska asia on vaikea? Siksihän me valitsemme kansanedustajia, että he tekisivät välttämättömät, vaikeat ratkaisut. Helpot osaamme varmasti hoitaa itsekin?

Valtakunnallisen tabloidin raadin enemmistön mielestä - vaihtelevin perustein - runsaat puolet suosittaisi asioiden käsittelyn erottamista, vajaa kolmasosa pitäisi asiat yhdessä ja vajaa kuudesosa ei ottanut kantaa. Otanpa sitten kantaa minäkin. Jälleen kerran.

Onko tässä asiassa yleensäkään tehtävä jotain? En ole missään yhteydessä vielä kuullut, että jätetään koko homma. Eikä meillä kansakuntana siihen liene varaakaan, kumpikin yhdessä ja erikseen kun turhaan rapauttavat hyvinvointimme ja vievät meidät sananmukaisesti velkavankeuteen.

Kun poliitikkojemme osaaminen aivan ilmeisesti, sen paremmin hallituksessa kuin eduskunnassa ei riitä kahden toiseensa kytkeytyvän asian samanaikaiseen käsittelemiseen, on pakko valita. Kumman merkitys on äänestäjille, kansalaisena ja veronmaksajana suurempi, toimiva ja tehokas sosiaali- ja terveydenhoito, vai kunnallinen itsehallinto? Ajatellen asiaa miten tahansa, ensimmäinen. Eikö silloin olisi syytä ensin ratkaista tämä asia, pyrkien mahdollisimman hyvin ottamaan huomioon ja ennakoimaan muutosten vaikutukset myös kunnalliseen itsehallintoon? Elefantitkin syödään tunnetusti pala kerrallaan.

Case closed? ... Not quite.

Tämä viimeinen Kataisen hallituksen ratkaisuyritys on onnistunut sekä sekoittamaan asiantuntijat, kansalaiset, organisaatiot ja toimijat, siis koko yhteiskunnan siihen tasoon, että tuoreet ja osaavat voimat on saatava mukaan. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jatkaa elämäämme kasvattamalla koko ajan julkisen sektorin velkataakkaamme noin 10 miljardilla eurolla vuosittain. Jos vähänkään seuraa, mitä ympärillämme tapahtuu, velkaisilta kaverit nopeasti kaikkoavat. Puhevalta voi säilyä vain, jos oma pesä on pystytty pitämään puhtaana.

Aamulehden blogistikollegani Jussi Lähde, on varastanut mielipiteeni. Hänen vastauksensa kysymykseen ”Pitäisikö sote-ratkaisut tehdä erillään kuntauudistuksesta?” on kiteytettynä:

Vastaus: Kyllä
Vastaukseni kuuluu "ikävä kyllä".
Hallitus tavoittelee uudistusta, jonka toimintakykyinen hallitus pystyisi toteuttamaan.
Tämän hallituksen on aika todeta että kunta- ja sote-uudistuksia varten tarvitaan uusi hallitus. On hallitusuudistuksen aika.

Jos ei uutta toimivaa hallitusta saada nopeasti aikaan, järjestettäköön uudet vaalit. Jo kesästä 2008 asti jatkuneella jähnäyksellä ei selvästikään synny lasta ei paskaa. Vastuullisena itseään pitävien puolueiden on syytä todistaa vastuullisuutensa kansalaisille. Pyytämällä eroa. Tämä jähnäys on saatava loppumaan.

”Paikkaa vaihda, tehtävä ilmoita.”

PS.

Väärinkäsitysten välttämiseksi, sanan varastaa synonyymi voisi olla sana jakanut, tai on samaa mieltä, tai olen samaa mieltä, tai minä olen samaa mieltä. Ihan kuten haluatte.

Sailas jatkaa eläkkeeltä

ja ihan aiheesta jälleen. Mutta miksi ihmeessä meidän johtavat virkamiehet ja poliitikot esittelevät suurimmat viisautensa vasta eläkkeelle siirryttyään ? Myönnettäköön, että Sailas esitti asiansa jo ennenkin, mutta niin monet eivät. Valitettavasti.

Sailas arvostelee tämän hallituksen leikkikoulun nyyttikestejä  . Valtionvarainministeriön valmistelu ja sen huomioon ottaminen tämän Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi – hallituksen tulosten puolivälintarkastelun yhteydessä, ei sittenkään kovin tyylikkäästi syntynyt; "Täytyy olla joku perusehdotus, jota joku – ja se joku ei voi olla kukaan muu kuin valtiovarainministeri – ajaa lävitse."

SoTe sirkus saa hänet voimaan pahoin. Hän pitää hyvin erikoisena, että poliittiset puolueet nimesivät edustajansa 35 henkilön asiantuntijaryhmään. "En muista semmoista työryhmää, että olisi jäsenkirjoja alettu tarkistaa työryhmän kokoushuoneen ovella." Tapana on, että hallitus valmistelee itse esityksiä, jotka eduskunta hyväksyy. "Nyt eduskuntaryhmät tulevat valmistelemaan itselleen esityksiä."

Saattaisiko olla niin, että leikkikouluiässä ja opeilla ei oikein osata hahmottaa  ministeriön, hallituksen, eduskunnan ja yksittäisen puolueen erilaisia tehtäviä yhteiskunnassa? Eikä ymmärretä, mitä siitä seuraa, jos kaikki tehtävät pannaan yhteen isoon sekametelikeittoon? Kaaos siitä seuraa ja pahimmillaan sitä sitten diktatuuri.

Ilmeisesti nyt, ensimmäisen kerran on luotu sitä usein luvattua ja paljon mainostettua uutta poliittista kulttuuria. Hallitustyöskentely on vaihdettu hiekkalaatikoksi ja nyyttikesteiksi, iltakoulut varmaan leikkikouluksi. Hallitus ei aivan ilmeisestikään ole edes sillä tasolla, että työelämään tutustuminen kannattaisi?

Masentavaa, ei fantastista ollenkaan.

Mielenkiintoista Sailaksen ulostulossa on se, että erityisenä kohteena on hänen aiemmin johtamansa ministeriö, jossa nyt ministeriöi hänen entinen puoluetoverinsa, Urpiainen. Onko todella niin, että kuutosen lyhyen matikan ministeri vielä kuunteli ja teki niin kuin sanottiin, mutta nykyinen luokanopettaja tietää jo paremmin? Vai onko niin, että Sailas on pettynyt siihen, mitä on saatu aikaan valtiosihteerin vaihduttua?

Yhtä kaikki, Suomi paatin tilanne on nyt oiva esimerkki siitä miten käy, kun kakarat pannaan asialle koskenlaskussa ohjaamaan. Mahtaa meistä 5,3 miljoonasta tuntua turvalliselta?

Onko siellä mukana ainoatakaan, jolla osaaminen olisi ihan tavallisen aikuisen tasoa? Hyvin olemme me vanhempina kasvattamisessamme onnistuneet?

Tästä kaikestako me heille palkat ja puoluetuet maksamme? Olemme pakotettuja maksamaan?

"Tämä hallitus ei pelkää, eikä pelaa pelejä. Jos päätöksiä pitää tarkentaa, niin sitten me tarkennamme niitä. Poliittisilla päättäjillä pitää aina olla nöyryyttä parantaa aiempia päätöksiä", sanoi valtionvarainministeri Urpiainen eduskunnassa. 

Ainoa tapa osoittaa kansalaisia kohtaan riittävää nöyryyttä on se että hallitus, kyvyttömyytensä hyväksyen, eroaisi. 

Voiko ihanammin päivä enää alkaa

Yhden aamun kommentoinirumba nettiTalouselämässä. Oli varmaan tavallista päivää enemmän sanottavaa asioista, jotka oikeastaan minulle.... kuuluvat. Kuten jokaiselle suomalaiselle. Kullekin kiinnostuksensa ja orientoitumisensa mukaan. Ja kyllä päivä tosi masentavasti taas alkaa. Ja lisäkommentoinnille olisi tarvettakin, mutta ei jatkuvasti voi kaikkea kommentoida, kun elämässä on muutakin. 

KUNTATALOUS

Tutkija SS:ssä: Kataisen hallitus poikkeuksellisen tyly kunnille

Kataisen hallitus on kykenemätön, kokematon ja yksinkertainen. Tylyys johtuu sen ideologiasta, kaikki mulle heti nyt. Sen nämä kakarat ovat oppineet vanhemmiltaan. Viikkorahan vieminen ja sen seuraukset itselle, ovat hyvässä muistissa. 

Mutta heiltä unohtuu että Thatcherin opit eivät nykyaikaan sovi. Moni asia on muuttunut. Näkyvimmät ja helpoimmat lasten kasvatuksen keinot eivät välttämättä kaikki enää toimi.

Kun Kataisen kuningastie on alusta lähtien ollut kivinen polku, hän voisi kruunata sen valtiomiesteolla. Hän voisi erota ja viedä hallituksensa mennessään.

Vaihtoehtoja on aina, mutta nyt näkyvissä on vain huonoja tai vielä huonompia. Valitettavasti uudet vaalitkaan tuskin tilannetta parantavat, ongelmat alkavat jo olla liian syvällä. Mutta saadaanpa edes vaihtelua maksamiemme verojen vastikkeeksi.

 http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2012/11/miten-suomesta-kasvoi-mo...

Kansalaisten luottamus ennätysalhainen - uudet luvut "painajainen" EU:lle

" ne viestivät kriisistä poliittisesta ja demokraattisesta legitimiteetissä."  Tästähän tässä on kysymys, nykyinen meno ei kansalaisten mielestä ole oikeudenmukainen. Ajatus yhteisestä Euroopasta on päätymässä hajoavaan Eurooppaan.

Haluan kuitenkin alleviivata, että kyseessä ei suinkaan ole yksin Euroopan ongelma.  Tämä revohka lähti liikkeelle USAsta, sen pankkitoiminnan päättömyyksistä. Ne tartuttivat Euroopan, joka ei ole osannut syntynyttä tilannetta ratkaista. Sama mikä toimii liittovaltiossa, ei toimi valtioliitossa olkoonkin, että kummassakin käytetään yhtä ja omaa valuuttaa.

Sitä ei tahdota USAssa ymmärtää sen paremmin valtion, pankkien kuin ennen kaikkea pankkien todellisten omistajien taholta. Ja sen lauluja ilmeisesti olet pakotettu laulamaan, jonka leipäkorista evääsi haet?

Vaikka toivo Yhteisestä Euroopasta vielä elää, sen tehohoidon voi kohta lopettaa.  Siihen kai tässä jo jonkin aikaa on pyrittykin.

http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2012/12/ajan-merkkeja.html

http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2012/11/carpe-diem.html

"Onnettomia konsultteja, perustelut kuin lottokoneesta"

Julkisissa hankintamenettelyissä on kauppakamarien torstaina julkistaman yritysjohtajakyselyn mukaan runsaasti kehitettävää.

Tämä on ollut tiedossa jo vuosikymmenen, puolitoista, vähintään. Omasta kokemuksesta olen sen saanut todeta noin 1990-luvun puolessa välissä. Markollakin taatusti ennen kun Espoosta siirtyi. Miten on mahdollista, että mikään ei muutu?

Eivätkö Kauppakamarilaitos ja yrittäjäyhdistykset, joiden jäsenten intressissä julkisen hankintamenettelyn toimivuus ensisijaisesti on, kannattaisi keskittyä kouluttamaan kuntaostajia? Ja samalla valtiota? Vai eivätkö kuntapäättäjät usko, että heidän ostajiensa osaamattomuus tulee myös äärimmäisen kalliiksi kunnille itselleen, koko maasta ja veronmaksajista puhumattakaan?

Ei tämä voi olla näin vaikeaa???

http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2013/02/jyrki-boy-ja-urpiainen-p...

EURON KRIISI

Saksalaisekonomistin varoitus: Euro kestää enää viisi vuotta

Näinhän tässä käy. Ja kun euro, EUn valuutaksi kaavailtu menee, menee EU sen mukana. Kumpaankin on ladattu liian paljon odotuksia, tunteita ja energiaa. Euroopan valtiot eriytyvät jälleen pikku tilkkutäkiksi, ja sopivasti ärsytettynä alkavat tapella keskenään. Sitten voimmekin taas odottaa ulkopuolista pelastajaa, kuten niin usein aiemminkin.

 Nyt kun Eurooppa tuskin enää jenkkejä kiinnostaa, ja vaikka kiinnostaisikin sen resurssit loppuvat, palaammekin sitten Napoleonin aikaan. Tosin nykytekniikalla höystetyn totaalisen sodan seurauksena on autiomaa, josta kukaan ei ole kiinnostunut. Kaikista vähiten edes henkiin jääneet. "Go East young Man, or West, anywhere, who cares. Just go."

http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2011/06/historia-ei-toista-itsea...

Outokummulta potkupommi: 2500 ulos

Näin käy periferialle, kun valuutta kelluu, finanssipolitiikasta päätetään muualla ja muiden toimesta, eikä ole edes omaa keskuspankkia, aluetuista puhumattakaan. Fantastista taas.

Voisiko Katainen jo tehdä sen ainoan valtiomiesteon, johon hänellä enää on eväät? Eroaisi ja veisi hallituksensa mennessään.

Ilman uusia vaaleja ei mukaan muutu ja näillä näkymilla joudutaan ojasta allikkoon niiden jälkeenkin. Mutta saisimme edes vastinetta verorahoillemme matkallamme Impivaaraan.

http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2013/04/jyrki-boy-minulla-on-asi...

Ilpon kannattaisi EKssa tehdä sama toimi. Näistä broilereista ei tähän hommaan yksinkertaisesti ole.

Työttömien toimintaa

Luvatta netistä kopioitu

Alkuperäinen Hemmo Koskiniemi (?) 

Markkinoilla menee nyt hyvin, hallinnossa vielä paremmin

On positiivisten uutisten päivä. Joskus on syytä nousta siiville ja katsoa isoa kuvaa, kokonaisuutta. Tein niin tänään aloittaakseni uuden, positiivisen ajattelu asenteen. Pystyäkseni sen tekemään olin pakoitettu katsomaan menneeseen, kuinka hyvin asiat olivat ennen ja parantuneet sen jälkeen. Muutos on ainoa positiivinen vakio.

Julkaisin artikkelin ensin blogissani Aamulehdessä. Eiköhön tämä vielä Demariinkin ennä?

Häntä pystyyn

• Kirjoittanut Eagles fly singly (24. huhtikuu 2013, 09:15)
• Lue blogia

ei hätä ole tämän näköinen. 

Jo kolme vuotta on kestetty vilua ja nälkää ja kaikki tänne kirjoittavat lienevät elossa edelleen. Useimmat meistä ovat kestäneet jo paljon kauemminkin. Maailma pyörii radallaan ja aurinko nousee ajallaan. Kevät etenee ja kohta on taas syksy. Positiivista asennetta tässä tarvitaan, iloa rintaan ja sen alle.

Palasin menneseen. Sehän tässä blogaamisessa hauskinta ja oppimisen kannalta parasta onkin. Kuten Konfutse lienee joskus sanaillut; "Haaleinkin muste on parempi, kuin paraskaan muisti." Näin yksittäisen ihmisen tasolla olen samaa mieltä, vaikka Konfutse varmaan aikoinaan siitä lähinnä virkamiesoppilailleen luennoi. Siitä syntyi byrokratia.

Tässä alla kolme viimeistä postaustani täällä (Aamulehdessä) vuonna 2010, kolme vuotta sitten. Olen poistanut kommentoijien nimet ja toivottavasti muutkin viittaukset heihin. Mitä on muuttunut kolmen vuoden aikana? Eipä juuri mikään?

Totuus maailmantalouden tilasta

• Kirjoittanut Eagles fly singly (10. kesäkuu 2010, 10:07)
• Lue blogia

Kun pankeille annettiin mahdollisuus vapaaseen, luovaan tuotekehittelyyn maailman talous oli vähällä kaatua. Tarvittiin tuhansia miljardeja palauttamaan markkinoiden usko valtioiden ja niiden talouksien kykyyn selviytyä. Ja lähes tuhat miljardia kaavittiin nopeasti kasaan kun Kreikan valtiontalous oli ajatua vararikkoon. Ensi oli kaatua kaikki, jälkimmäisessä vain Eurooppa.

Kumpikaan tilanne ei vielä ole ohi. Takaisin siihen onnelaan, jolloin poliitikot saattoivat keskittyä jakamaan rahaa toisilleen ja puolueilleen, ei ole vielä päästy. Toivotavasti ei päästäkään. Vaikka eipä sitä täällä Suomessa kukaan noteeraa. Eivät ainakaan poliitikot. Onneksi rahaa on riittänyt. Jollain on ilmeisesti todella iso kirstu piilossa. Jossain.

Minä löysin sen. Sen kirstun. Loppumattoman runsaudensarven. Haluan jakaa tiedon sinullekin. Miten teet rahaa - resepti.

PS.

Ei siis ihme, että meidän eturivin kansantaloustieteilija Bengt Holmström vaati perussyiden nopeaa selvittamistä ja uuden järjestelmän kehittämistä.

Kommentit

kommentoi_ 10. kesäkuu 2010 18:57

Meidän tavisten oikeus demokratiaan

• Kirjoittanut Eagles fly singly (9. kesäkuu 2010, 11:09)
• Lue blogia

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Eurooppa ajautui ja erityisesti Saksa ajettiin kaaokseen. Demokratiaa ei saatu juuri missään toimimaan. Valittujen edustajien ja puolueiden katsottiin olevan korruptoituneita, keskittyvän omien asioittensa ja etujensa ajamiseen. Tyytymättömyys kansanvaltaan kasvoi kasvamistaan, eikä tämän useimmille uuden hallintomallin toimivuuteen kansakunnan ja kaikkien kansalaisten onnen takaajana kohtakaan enää uskottu.

Vaatimukset Vahvasta Johtajasta, kansakunnan isähahmosta, messiaasta, joka valistuneena diktaattorina olisi kansan pelastus, kasvoivat. Ja monissa tapauksissa populistit onnistuivatkin ajamaan Führerinsä valtaan. Ulkomuistin perusteella, eikä suinkaan aikajärjestyksessä Venäjä, Saksa, Italia, Puola, Espanja, Portugalia, Eesti, Latvia Liettua, Kreikka, Tshekkoslovakia, Unkari......Eikä sen jälkeen veretöntä paluuta demokratiaan enää ollut, eikä voinutkaan olla. Eivät diktaattorit vallastaan vapaaehtoisesti luovu.

Kuten monessa aiemmassa tämän blogin artikkeleissa olen kirjoittanut olen vakuuttunut siitä, että Eurooppa on jälleen samalla tiellä. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus jatkaa kasvuaan, työ häviää muualle, työttömyys kasvaa, taloudellinen jako rikkaisiin ja köyhiin on jo tapahtunut. Eikä näkyvissä ole sen paremmin mekanismeja, mahdollisuuksia kuin poliittista tahtoa muuttaa kehityksen suuntaa. Paitsi populisteilla.

Jo 1920-luvulla huonosti toimiva demokratia aiheutti huonosti toimivan markkinatalouden, mistä seurasi huonosti toimiva talous. Viimeisenä pisarana oli Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt maailmantalouden lama, joka vielä pitkittyi kun sitä ensi yritettiin sammuttaa väärin. Nyt näyttää tapahtuvan samanlainen kehitys, mutta toivottavasti sammutusyritykset tällä kertaa onnistuvat, sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.

Rauhan säilyminen sen paremmin Euroopassa kuin maailmassakaan ei ole itsestäänselvyys. Ei edes, vai pitäisikö sanoa varsinkaan tässä globaalissa maailmankylässä. Sen järkkymisen ensimmäiset merkit ovat kansallisvaltioiden lisääntyvät protektionismin ja isolaatiovaatimukset, työttömyyden ja eriarvoistumisen seurauksena kasvava suvaitsemattomuus, kansalaisten arvojen koveneminen ja johtajuuden puute. Juuri nyt kun demokraattista johtajuutta eniten tarvitaan on yhä ilmeisempää, että kansalaisten demokratia ei Euroopassa toimi. Puolueiden demokratia ehkä. Mutta se ei riitä.

Nyt demokratia pitäisi palauttaa kansalaisille. Puolueilla pitäisi olla sen verraan järkeä, että lopettaisivat tuijotamasta omien etujensa napaan. Sillä heillekään ei mahdollisessa myllerryksessä hyvin käy. Mutta taatusti huonoiten käy meille taviksille. Vaan yhtä vähän kuin diktaattorin luopuisivat mistään vapaaehtoisesti en jaksa uskoa, että puolueetkaan. Mutta vielä on aikaa muuttaa suuntaa. Sen voivat kuitenkin tehdä vain me tavikset.PS.

Tällaisia mietteitä tänään ainoan valtakunnallisen 2. sivun ja KL.n STT uutisen johdosta, joka kertoi, ettäVanhasen RAY-lisäselvitys julistettiin salaiseksi. Mutta eivät asiat ainakaan peittelemällä ja nukkumalla parane.

Kommentit

kommentoi_ 9. kesäkuu 2010 14:37

Poista kommentti

Kyllä puolueet , jotka ovat hallituksessa tietävät missä mennään.

Nyt ne keskittyvät johtamaan kansakunnan ajatukset ihan muuhun ja siirtävät totuutta niin kauaksi kuin mahdollista. Pakokauhu saattaa olla ovella. Niin kovaa nyt mennään tuohon mainitsemaasi suuntaan.

Vanhasen pako hallituksesta on yksi niistä. Samoin salailu raha-automaatti asiassa ja 16 vuotisten äänestys kunnallisvaaleissa. Laajemmin ottaen fasismin nousu esim. Unkarissa. EU:n rahavaikeudet ja IMF:n rahojen loppuminen. Hiljaisuus eläke ikä keskustelussa.

Olemme euron vakuutena

• Kirjoittanut Eagles fly singly (6. kesäkuu 2010, 07:30)
• Lue blogia

Ei hyvältä näytä. Ei todella. Ei euron, eikä EUn tulevaisuus. Ja se taas tietää äärimmäisen rankkaa tulevaisuutta koko Euroopalle. Myös meille.

Jos Kreikka eroaa tai erotetaan eurosta se devalvoi. Eihän ole muuten mieltä edes erota, ei edes erottaa? Se taas kurittaa, ehkä jopa kaataa pankkeja ja muita rahoituslaitoksia Euroopassa - Saksassa, Ranskassa, Tanskassa mutta myös Suomessa. Se taas lisää euro-spekulaatioita edelleen. Ja sitten seuraa seuraava valtio. Valinta on vapaa. Ja kierre vain jatkuu.

Jos Kreikka ei eroa, kuinka pitkään riittää sieto niillä euro-mailla, jotka kuvittelevat hoitaneensa oman osuutensa hyvin, tai ainakin paremmin? Meillä, jossa jopa valtionvarainministerin suulla on uskoteltu, ettei tämä meitä koske, asialla ei juurikaan ole väliä. Mittatappio, mikä mittatappio.1 % porukasta. Vaan miten suhtautuvat germaanit, fransmannit, polakit, britit tai vaikkapa svedut?

Sillä ongelma ei enää ole yksin luottamuspula valuuttaan, euroon vaan luottamuspula Euroopan Unioniin. Uuteen, yhteisvastuullisen, demokraattiseen ja rauhan Eurooppaan. Hoipummeko nyt kohti lamaa ja vieläkin ikävämpiä aikoja, kuten Euroopan kansat 1930 luvulle tultaessa?

Miten tähän on tultu? Holtiton julkisen velan kasvattaminen ja rahoittajien holtiton lainananto valtioille? Poliittinen järjestelmä, joka perustuu jatkuvan kilpailun ja kasvun kuvitelmalle? Kansalaisten tahdosta ja reaalimaailmasta irtaantuneet poliitikot? Yhteiskuntien kontrollista irtaantuneet ja maapalloistuneet rahoitusmarkkinat ja niiden ”luova tuotekehittely”? Huonon talouden perussyy, olipa kyseessä sitten Kreikka, Suomi tai EU on kuitenkin huonosti toimiva demokratia.

Ja miten tästä pois? Riittävätkö Rehnin reseptit? Pitäisikö yhteiskuntien otetta ”rahasta” olennaisesti kasvattaa? Säädellä, rajoittaa, valvoa? Vai pitääkö lähteä vielä syvemmältä? Korjata toimimattoman demokratian virheet? Nyt kun vielä ehkä on aikaa?

Yksi asia on kuitenkin varma. Pelkillä uusilla monikansallisilla lisätukipaketeilla, olipa niissä ennen pilkkua miten monta numeroa tahansa, ei pysyvää ratkaisua saada aikaan. Sen osoitti viimeistään huolimaton (?) lausunto Unkarista. Me tavallisetkin tossunkuluttajat alamme vähitellen ymmärtämään, että taaloina, euroina, puntina ilmoitetut numerot ovat vain jälkiä paperissa ja yhä useammin vain bittejä virtuaaliavaruudessa. Valuutoilla ei enää ole reaalivakuutta Ei kultaa. Ei muita metalleja. Ei timantteja. Ainoa reaalivakuus olemme me. Me tavikset. Tiukan paikan tullen.

Kommentit

Mielenkiintoinen kavalkaadi? Olemme siis valuuttamme ainoa vakuus, Demokratia olisi vielä palautettavissa meille taviksille ja Maailmantalous on loppumaton runsauden sarvi? Tuskin nyt ihan noinkaan? 

Jos tänne asti jaksoit lukea,

kerro mitä sinä "opit" tai

mihin haluat kiinnittää huomiotasi?

Kommentoi, sano jotain!

Hullun ilo on halpaa

Eikä tämä maksa mitään.

100.000 sivun katselua, ehkä edes lähes yhtä monta luettua artikkelia, yli 1.100 kommenttia - joista noin puolet omiani - ja runsas puolitoista vuotta. Siinä tämän blogin tilastojen kertoma tänään.

Kun takana on lupaava menneisyys Kauppalehden blogistossa ja pistäytymiset vaikkapa Uudessa Suomessa, Aamulehdessä, Maaseudun Tulevaisuudessa, Demarissa ja ties vaikka missä, alkaa runsaan kuuden vuoden kokemuksella olla vertailupohjaa, onhan "omia" artikkeleita tältä ajalta yli 2.000 ja kommentteja edellisten lisäksi useita tuhansia.

Kuukauden kuluttu aloittamisesta, siis helmikuun lopussa 2007 arvioin ensimmäisen kerran tätä touhua näin. Vuoden kuluttua totesin jo yksikantaan Tää on kivaa. Olen edelleen samaa mieltä.

Varsinkin suosittelisin blogaamista niille varttuneemmille, joilla on aikaa. Ja sitähän meillä kaikilla on ihan yhtä paljon. Prioriteeteista se vain on kiinni. Vaatimustaso ei siis ole kovin korkealla. Alustoja löytyy mielin määrin. Aiheetkin voivat olla ihan mitä tahansa. Tyhjien tomaattipurkkien keräilystä kiinteistöjalostukseen, luonnon seuraamisesta kakkuresepteihin, uskonnosta tekno-uskoon, musiikista AIDSiin. Pysyvät ajatukset liikkeessä ja "kaikki muumit laaksossa" ainakin pitempään, kuten tyttäreni asian varmaan ilmaisisi.

Mikä tahansa itseä kiinnostaa, milloinkin. Jos se jotain muutakin kiinnostaa, se alkaa näkyä katsojalukuina tilastosta. Ja jos oikein hyvin käy, joku vielä vaivautuu kommentoimaan. Mutta valitettavan harva haluaa, viitsii tai ehtii. Vaan väliäkö sillä, itselleenhän tätä ensisijassa tekee. Harrastuksena, eikä harrastamisesta kenenkään tarvitse maksaa.

Toisaalta tulee mieleen mainos, jonka viesti oli suurinpiirteinen "kumman tarina (tai kokemukset) ovat mielenkiintoisemmat" ja kuvissa vertailtavana sama julkkis lapsena ja nyt. Turhan moni tarina ja kokemukset häviävät ilman vaikutusta muihin, mihinkään. Vaikka niillä saattaisi olla hyötyä tai arvoa jollekulle. Mutta turhaa on odottaa voivansa jutuillaan maailmaa muuttaa. Vaikka varmaan sekin mahdollista on?

Väittelyitä kaipaan eniten. Ja mahdollisuutta niihin kommentit ja  harvoin tarjoavat. Perustellut väittelyt kun mielestäni ovat paras keino kehittää ideoita ja ajattelua yleensäkin. Olkoon tämä toivena jokaiselle seuraavalle 100.000 katsojalle, joka vaivautuu lukemaan.

Ajatuksia nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi

Saksan valta-asema euro-alueen finanssi- ja rahapolitiikasta pitää huolta siitä, että tiedot taloustilanteen huononemisesta jatkuvat ainakin kaikista muista euromaista. Ja kun Saksassakin jo suurimman kulutusteollisuuden alan, autokaupan myynti takkuaa on varmaa, että nykyisen politiikan noudattaminen vie meidätkin ojasta allikkoon. Työttömyys lähtee taas vahvaan nousuun, nuorisotyöttömyys seuraa jo nyt Etelä-Euroopan kehitystä.

Vaan jotain tarttis ja voitais mekin tehdä ihan itse.

Tavalla tai toisella voitaisi alkaa auttaa sekä nuoria työllistymään heti koulun/opintojen jälkeen ja yrityksiä, erityisesti PKS-yrityksiä löytämään JOT (juuri oikeaan tarpeeseen) työvoimaa. Oppisopimusjärjestelmän kehittäminen ja laajentaminen on ilmeinen vaihtoehto. Mutta eilen, kun kommentissa K.Tuomarin kommenttiin lipsautin sanan opinto-ohjaaja, vaikka tarkoitin ammatinvalintaohjaajaa, aloin ajatella asiaa tarkemmin.

Edelliskerralla siis 1990-luvun laman aikana, kun tarvittiin lisää työtä tarjoavia yrityksiä ja yrittäjyyttä, Rauma -Repolan pääjohtaja Tauno Matomäki tuotti Suomeen Uusyrityskeskusten toimintamallin. Tavoitteena oli ppp-yhteistyön avulla toisaalta auttaa synnyttämään nopeasti mahdollisimman monia uusia elinkelpoisia yrittäjävetoisia yrityksiä ja toisaalta vaikuttaa siihen, ettei kannattamattomia ja tuhoon tuomittuja yrityksiä syntyisi. Homma saatiin osin hyvin eri puolella Suomea toimimaan - myös Tampereella - ja toimii varmasti vieläkin?

Mutta sitten ajatukseen. Entäpä, jos kehitettäisi elinkeinovetoinen ammatinvalinnanohjaus tukemaan oppilaitosten ammatinvalintaohjausta ja koulunsa päättävien työllistymistä samalla periaatteella? Ko-ordinaattoreina toimisivat työtä jo nykyään tekevät opettajat, neuvonnasta "valtaosa" siirtyisi toimintaan mukaan lähtevien vapaaehtoisten yritysten tehtäväksi. Asiakkaalle rakennettaisi "neuvontapolku", joka mahdollistaisi keskustelun, ja mahdollisen työpaikkaan tutustumisen, sellaisten yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa joista hän on kiinnostunut tai joka ammatinvalintaohjauksessa soveliaaksi "arvotaan".

Tulevat tekijät pääsisivät tutustumaan työllistymismahdollisuuksiin ja työn tarjoajat tarjontaan. Lisähyötynä vaikkapa erittäin tarpeellinen työnantajien ja oppilaitosten toisiaan hyödyttävän yhteistyön lisääntyminen.

Eikä maksais paljon, ei ylimääräistä ehkä ollenkaan. Mutta kokemuksesta toteaisin, että moinen järjestely voi tehokkaasti toimia vain silloin, jos "vetovastuu" on yksityisellä sektorilla. Aiheesta aikojen takaa. 

STX ja sinivalkoinen laivanrakennus.

Nyt olisi sitten korkea aika elinkeinoelämän ja yksityisten raharikkaiden osoittaa itsekästä isänmaallisuuttaan. Kuten odottaa ehkä saattoi, ei nykyinen tilanne telakan pitkän aikavälin ongelmia ratkaissut. Näin YLE. Kun omistuksesta luovutaan ja osakkeet myydään ulkomaille, eniten tajoavalle näin voi hyvin käydä. Olisi varmaan kannattanut Ilkka Suomisen jo aikoinaan tutustua siihen Suomenlinnan Kuninkaanportin vieressä olevaan tauluun? 

Silloin hallitus oli sitä mieltä, että moinen teollisuus ei Suomeen istu. Nyt tämä hallitus varautuu jo niin hyvin kuin osaa, siihen mitä se parhaiten osaa. Selvittämällä ministerien vastuut omassa päätöksenteossa. 

Edelliskerralla, muutama kuukausi sitten jäi mieleeni vahva käsitys siitä, että jonkinlainen pelastusoperaatio olisi yksityisellä puolella työn alla. Toivottavasti on edelleen. Aivan ilmeisesti telakoille tarvitaan uusi omistaja, jos nykyinen vaan on siitä järkevillä ehdoilla luopumassa, eikä harjoita poltetun maan taktiikkaa. Valtion toimialaan se ei nykyaikana kuulemma kuulu. 

Sinivalkoinen Suomi

Laivanrakennus on kuitenkin monessa mielessä meille strateeginen alue. Ei yksinomaan siksi, että kriisitilanteessa vienti- ja tuontiyhteytemme länsimaihin ovat toimeentulemisemme kannalta olennaisia. Ei myöskään siksi, että laivanrakennuksen arktinen osaaminen on osa klusteria. Huomattavasti suurempia ovat laivanrakennuksen merkitys työnantajana ja kuulemma myös spin-offien kasvualustana esimerkiksi itc-alueella. Mutta pelkillä startupeilla Suomea tyollistetä. 

Onko Suomessa riittävästi alan tulevaisuuteen ja omaan osaamiseen luottavaa yksityistä sijoitusvarallaisuutta? Tai kuten aiemmin sanottiin sinivalkoista rahaa. 

Ulkomaisen enemmistöomistuksen tie on jälleen koettu ja seuraukset ovat edessämme.