Näytetään tekstit, joissa on tunniste Harrastukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Harrastukset. Näytä kaikki tekstit

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Joko Ukrainassa on kokeiltu rauhaan pakottamista?



Politiikka jatkaa ladullaan myös pääsiäisen jälkeen. "Puolet" hallituksesta pyrkii Brysseliin. Osa ehkä vastuutaan pakoon, osa kasvattamaan puolueensa äänimäärää. Yhtä merkityksettömiä tavoitteita taviksen kannalta molemmat, puolueilla kun ei enää ole viisastenkiveä tavisten ongelmien ratkaisemiseen. Ennemminkin nykyinen meno leikkauksineen, säästöineen, hyvinvointivaltion rapautuminen, teollisuuden maastamuutto ja vaikkapa demokratiamme rapautuminen politbyrokratiaksi kääntyy heidän syykseen, eikä saavutukseksi ollenkaan.

"Extreme-urheiluiksi" mainostetut ovat viime aikoina kokeneet suuria vastoinkäymisiä; esimerkiksi suomalaiset luolasukeltajat Norjassa, Mount Everestin tulevaa kautta valmistelleet sherpat ja nyt viimeksi laskuvarjohyppääjät Jämijärvellä. Uhrien omaisien suruun otan osaa. Varmaan jokaisen syyt analysoidaan perusteella ja harrastajat ja virkamiehet jokaisessa maassa päivittävät toimintatapansa saatujen kokemusten mukaisesti. Toivotaan nyt kuitenkin, etteivät lähestyvät vaalit herätä tavanomaista kielto-vimmaa. Onnettomuuksia tapahtuu aina ja useimmat kuolevat sänkyynsä.

Masentavaa on havaita, että ns. kansainvälinen yhteisö, eikä edes Pohjois-Atlantinen kulttuuriyhteisö, ei NATO eikä EU pysty ratkomaan edes maanosamme tai sen naapurialueiden turvallisuusongelmia. Libya lienee vieläkin sekaannuksen tilassa, Syyrian sisällissota jatkuu edelleen ja uutta pukkaa Ukrainassa. Ilmeisesti keinot ovat olemattomat, kun joltain osapuolelta puuttuu kaikki sopimisen tahto? Se siitä rauhaan pakottamisesta, sanahirviö jo syntyesään.

Mielenkiintoiseen näkökulmaan tuossa Ukrainan tapauksessa törmäsin aamulla ja muistaakseni Aamulehdessä. (En sen jälkeen ole juttua enää löytänyt.) Joku kiinnitti huomiota siihen historialliseen ja kulttuuriseen erilaisuuteen, joka vallitsee Länsi-Euroopan ja Venäjän välillä. Se, että demokratia ei koskaan ole Venäjällä oikein jalansijaa saanut on tuttu juttu. Mutta enpä ole tullut ajatelleeksi mitä uskonpuhdistuksen ja valistuksen ajan jääminen väliin saattaa vaikuttaa yksittäisten ihmisten ja yhteiskuntien nykykäyttäytymiseen.





Onhan tässä sentään tullut edes yritettyä osallistua kansalaiskeskusteluun, vaikka nimimerkkikirjoittajia ei arvosteta eikä osallistumaan juurikaan kannusteta. Mutta vain poliitikolle oman nimen näkyminen keskustelussa voi tärkeydessä ylittää itse asian. 




Kovin on Calle keväisessä julkisuuskiimassa.

Mikä ihmeen viisaus kertoo hänelle ennen ensimmäistäkään perusteellista vertailua ja arviointia, että toinen on parempi kuin toinen? Sitä paitsi, hinta on aina mukana yhtenä keskeisenä kriteerinä maissa, joissa raha ei puissa kasva. Mielenkiintoista havaita, että merivoimille hän olisi valmis ostamaan käytettyäkin kalustoa, varmaankin USS Nimitz tai USS Missouri?




Me suomalaiset olemme kehittyneet vahvasti koulutususkovaisiksi. Erityisen hyvin tämä on näkynyt julkisella sektorilla, jossa kyky saada aikaan ei edelleenkään ole valintojen karsiva kriteeri. Sen sijaan sitä on koulutus, jonka voi ohittaa käytännössä vain oikean puolueen jäsenkirjalla.

Nyt kuun demareistakin on kasvanut julkishallinnon tyttöpuolue saamme nauttia akateemisista kyläkaupan kassoista. Eikä siinä mitään, ei lisäoppi ojaan kaada, vaikka tässä esimerkissä ehkä hukkaan meneekin. Mutta kansantaloudellisesta näkökulmasta katsoen satsauksemme on ehkä päätön....vai olisiko vain ylimitoitettu.

Mikään kansakunta ei oikeasti tarvitse 80% ikäluokasta korkeakoulutettuja, ei edes 50%, tutkijan alemman koulutuksen saaneita "maistereita" (vast.) vielä vähemmän. Sen sijaan tarvitsemme ammatillisesti osaavia tekijöitä kaikilla tasoilla. Siinä Holmströmin esittelemät ajatukset toimivat meikäläistä lähtökohtaa paremmin, ei hän käsittääkseni ainakaan ole ollut ajamassa koulupakon pidentämistä.

Sitä paitsi. Ei 13 vuotta Nokian hallituksen jäsenenä voi ketään saada syypääksi Suomessa harjoitetusta ylikoulutusmaniasta.




Ilmeisesti tämä Orpo vaatii lainahakemuksen hylkäämisen ennen kuin vakuuttuu puolueensa ja sen puheenjohtajan kuningastien karseista kustannuksista?


Ja oma on lehmäkin ojassa.




Tiedämme nyt, että Reininmaa ja Saarin alue ei vuonna 1936 riittänyt Putlerin puolinimikaimalle silloin joskus. Seurasi ensin München ja Sudeetinmaan miehittäminen ns. länsimaiden suostumuksella ja hetken kuluttua Hitlerin marssi Prahaan. Vasta silloin, keväällä 1939 mitta täyttyi.

Vain Ranska vähän Reininmaasta protestoi. Muut "ymmärsivät", olivathan miehityksen kohteet saksalaisia. Eivät tienneet vielä silloin, että myönnytykset eivät rauhaa takaa. Tietänevätkö nytkään?

Onnistuuko Putlerin ristiretki perusvenäläisen kansan pelastamiseksi - missä tahansa he sitten ovatkin - viemään päätökseen myyräntyön, jonka amerikan globaalit pankit, sub-prime ja muu johdannaisten tuotekehittely aloittivat? Hajoaako EU, kun Putler vähän tönäisee?

Eilisen Geneven neuvottelun seurauksena kummallisuus vain kasvaa, eikä vähene ollenkaan. Itse asiassa myös huoli kasvaa; mikä on Putlerin strategia? Tuskin se voi olla, että näin sain Krimin, ja mahdollisesti Itä-Ukrainan ja kaikki ovat tyytyväisiä kun en aloittanut III veristä nokkapokkaa Euroopassa sataan vuoteen?

Ruokahalu kasvaa syödessä. Liian vahvana Genevessä kuuluisivat Münchenin kaiut.




Aivan oikein. Ihan samoin kuin Euroopan nykykriisiä vertaa siihen mitä täällä tapahtui 1930 luvulla, Ukrainaa voi ja on syytä verrata myös Jugoslavian hajoamissotien aattoon. Ja jos niistä kummastakin voi jotain oppia itselleen riistää, se on, että Euroopassa edelleen voi tapahtua ihan mitä vain, kun olosuhteet ovat otolliset.

Venäjälläkin on syytä huoleen.




Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa? Ehkä näinkin, mutta taitaa Sixten nyt vähän hutiin ampua. Tosin, ei hän väitä, että suuret ikäluokat olisivat syypäitä lapsilisään ja kovin tuntuvat vuodet kullanneen hänen muistonsa. Vai syntyikö Sixten jo kultalusikka suussaan? Ystäväni muistaa asiat hiukan toisin.


Tosin hän kasvattaa päähän potkitun sukupolven koskemaan vuosina 1938 - 1948 syntyneitä. Siihen sisältyy myös Suomen suurin ikäpolvi ikinä. Omani 1947.




Muistaakseni joka kerta kun olen Keithin mielipiteisiin tai ehdotuksiin törmännyt, sekä palstoilla että luonnossa, hänen sanoissaan on tolkkua. Tosin emme me mielestäni tarvitse uutta Risto Rytiä, niin paljon kuin häntä arvostankin. 

Meidän ongelmamme on vallaton Tasavallan Presidentti ja tosivallaton puoluejärjestelmä, joka pitää oikeutenaan kammitsoida kansanedustajien päätöksentekoa. Puolueet ovat itsevaltaisen Kekkosen reinkarnaation pelossa ja väärinymmärrettyä parlamentarismia hyväksi käyttäen sementoineet itselleen roolin, jossa heillä on kaikki valta. Niiden poliittinen peli täytyisi saada puhallettua poikki. 

Vaan miten temppu tehdään? Itse en näe yhtäkään muuta rauhanomaista keinoa, kuin käydä aina äänestämässä ja kirjoittaa lippuun JOKU MUU ja saada mahdollisimman moni muukin, varsinkin nyt nukkuvat äänestäjät toimimaan samoin.

Tämän maailman Risto Rytit osuvat pieneen maahan vielä harvemmin, kuin Nokiat. 




Loistava essee, jälleen kerran.

Erinomaista on kokonaisuutenakin Hs.fi:n päätös ja toteutus panostaa tieteeseen.




Eipähän dosentti Desantin ja hengenheimolaisten riekkumista yksinkertaisesti jaksanut, voinut, viitsinyt katsoa  väliajan jälkeen. Kaikki tarpeellinen tuli asiasta hänen mielestään varmaan käsiteltyä kun hän ja ne muutamat pellet avasivat suunsa?

Toimittajille onnittelu hyvästä yrityksestä, joka ei saavuttanut tavoitettaan.




Tässäkö totuuden henki? Vuosikymmenten todellisuus siihen kyllä ainakin viittaa. Vai onko tämä taas osa edunvalvontaa? Vai voisiko olla sekä että?




Niinistö on todennäköisesti olennaisesti oikeammassa kuin Ike, vaikka muskettisoturien-pykälä säilyisikin.

Aamulehdestä kopioituna; "Strategisesti Suomen jäsenyydessä Natolle olisi kyse Itämeren sulkemisesta, Baltian maiden tukemisesta sekä Jäämeren rannikon ja Skandinavian pohjoisosan pitämisestä."  Pietarin meriyhteyksien katkaiseminen Suomenlahdenkin osalta ei Venäjälle passaisi ollenkaan, ei yhdellekään itsensä suurvallaksi kuvittelemalle valtiolle. Sen tapahtumista ei Venäjä koskaan unohtaisi eikä Putler voi sitä missään olosuhteissa sallia.

Lisäksi, Naton strateginen ydinalue olisi kuitenkin <b>aina</b> yhä Länsi-Euroopan keskiosissa ja Atlantin rannikon tuntumassa. Miksi ihmeessä ne tänne kriisitilanteessa vaivautuisivat edes tulemaan? Kädet täynnä työtä läpi koko Euroopan siinä vaiheessa jo muutenkin.




Vaihtoehtona on itsenäinen ja uskottava puolustus. Mutta uskottavuus mitataan muualla kuin Suomessa.

Jatkuva puhuminen siitä, että liian kallista on, eikä siksi mahdollista on itsepetosta. Uskottavan tavoite on ennakkoehkäisy, ei suurvallan armeijan yksin maahamme kohdistama hyökkäys. Sen toteuttamiseen riittää hyvin NATO-jäsenyydenkin edellyttämä 2 % budjetista ja puolustustahto.




Hyvä kirjoitus asenteellinen mutta hyvä..

Kuitenkin kuvitelma, että todella turvaisimme maamme tehokkaimmin, rakentamalla turvallisuuspolitiikkamme NATOn jäsenyyden - olemattomasta optiosta nyt puhumattakaan - ja yksin EUn jäsenyyden varaan ovat haihattelua. Loppupelissä rajamaasta ovat kiinnostuneet vain rajamaan asukkaat. Rintamaille ne ovat puskurivyöhykkeitä ja keskitysalueita, joiden yli kävellään suuntaan jos toiseenkin.

Päättämättömyydestä, geeneissämme istuvasta perimästä eli erityisesti uskalluksen puutteesta. Tästä kai nykyinenkin tilanteemme johtuu? Eikä itsesuojelun korostumista päättämättömyyden syynä tarvitse mielestäni edes hävetä. Se olisi päättäjien kuitenkin osattava tiedostaa. Jos haluavat johtaa kansakuntaa.

Itsenäisyytemme vuodet ovat osoittaneet, että tuokin strategia on toiminut. Päätämme ja toimimme vasta kun on viimeinen pakko, siis lähes liian myöhään. Mutta kovin kalliiksi se meille on tullut, enkä todellakaan tarkoita vain niitä sodissa kuolleita ja vammautuneita.

Hyvin suuri hinta on pantava myös sille Paasikiven jälkeiselle politiikalle, jota nykyisin vähättelevästi suomettumisen ajaksi kutsumme. Se rapautti poliittisen moraalimme ja liian monen poliitikon arvostelukyvyn ja jokaisen puolueen henkisen selkärangan.

"Venäjä käyttäytyy opportunistisesti eli hyökkää vain heikkojen kimppuun. Tässä mielessä Israel-tyylinen puolustus luultavasti toimisi eikä varsinaista NATO-jäsenyyttä tarvittaisi." Näinhän se on, joskin itse olen kyllä valmis poistamaan tuon luultavasti sanan. Ainakin olen täysin vakuuttunut siitä, että selviäisimme vähemmillä kolhuilla, jos ylläpitäisimme kansan edellytyksien mukaista uskottavaa puolustusta.

Tosin nythän kysymys on jo lähinnä akateeminen. Ei kai kukaan voi kuvitella, eikä kukaan vähänkään asiaan tutkinut ole edes voinut olla sitä mieltä, että "tilanteen" ollessa päällä, voisimme "snap" tuosta noin kuvitellun option ottaa käyttöön? Vaikka kyllä meihin "rusinat pullasta"- toiveajattelu istuukin.




Ilmeisesti aika monen suomalaisen pelot on Unto nyt herättänyt. Ainakin kaikkien niiden, jotka ovat uskoneet ja luottaneet puolueitten ja heitä edustavien poliitikkojen vakuutuksiin. Ja niiden, joiden mielestä Suomi ei missään olosuhteissa selviä Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä ja miehitysyritykseltä ja ilman liittolaisia, lue NATOa.

Kun emme voi katsoen todeta mitä Putlerin päässä tapahtuu, on avainkysymyksenä kuinka uskottava puolustuksemme hänen silmissään on.

Vaikka en poliitikkojen puheista juuri perusta olen tottunut siihen, että virkamiehinä puolustusvoimien johdon arviointikykyyn voi luottaa. Olen siksi vakuuttunut siitä, että puolustuksemme on uskottava, vaikka moni korkeakin upseeri ei NATO-jäsenyyttä lisävakuutena ainakaan vastustaisi.

Saattaa hyvin olla, että kohta joudumme tietämään.




Sisäisen devalvaation tiellähän tässä kuljetaan, on kuljettu jo jonkun aikaa. Kun mitään uutta ei tehdä vaan uskotaan vanhojen lääkkeiden auttavan jälleen, tulee tie olemaan meille jopa ennen kokematon. Ystävämme Putler tekee ainakin kaikkensa repiäkseen liian liikkeelle tulleet NATOlaiset ja muut uskottomat rinnaltaan. Wahlroos sentään ennätti karkuun. Miten mahtanee muiden pakolaisehdokkaiden käydä?







"Holmströmin mielestä suomalaisyliopistot eivät pidä riittävästi huolta opiskelijoistaan eivätkä vaadi heiltä tarpeeksi." Opittu jo kodista asti.

Erinomainen kokonaisnäkemys Suomen keskeisimmistä pohteista. Ylittää monen kertaisesti poliitikkojen maksullisten Himas-selvitysten, Brändityöryhmien mietintöjen, Liikennepolitiikkasuunnitelmien, Urheilun strategiaehdotusten, TeamFinlandien jne. jne yhteenlasketun hyödyn.

Valitettavaa vaan, että poliittinen johto, kyky ja tahto puuttuvat.


tiistai 27. lokakuuta 2009

Monien mahdollisuuksien maa

Ei. En aio tällä kerralla kehua rakasta isänmaatani, vaikka kuulunkin niihin, jotka yrittävät kriisissä nähdä uhkien lisäksi erityisesti poikkeustilanteen avaamat uudet mahdollisuudet. Siis siitä huolimatta, että tämän kirjoitukseni aikaansai tilanne, jonka voi nähdä kumpanakin. Ensisijaisesti ehkä kuitenkin tumpeloinniksi.

Aikaa sitten joku houkutteli avaamaan tilin Facebookissa. Liekö ollut Helge tai Janne? Ja täytyyhän vanhuksenkin vielä kokeilla kaikkea uutta. Kirjoitin kokemuksestani silloin ihan artikkelinkin, jossa totesin Facebookin hyvin toimivan esimerkiksi omien lapsien, ml. lasten lasten arkipäivän seurantaan. Mutta sen jälkeen en Facebookissa juurikaan ole käynyt.

Sitten eilen räpsähti G-postilaatikkoon peräti kaksi viestiä Facebook - maasta. Toisessa kerrottiin, että Janne ryhtyi kohteen Office Nomad - Toimistonomadi faniksi Facebookissa ja ehdotti, että minustakin tulisi fani. Kun moisesta ajatuksesta, joskin toiselta kantilta, olin joskus innostunut niin mikä ettei.

Toisessa Herra Facebook itse kertoi, että en ole käynyt Facebookissa vähään aikaan. Olin kuulemma saanut ilmoituksia poissaollessani. No ainahan sitä mielellään selvittää kuka. Mutta siinä sitten jotain meni pieleen. Muistan kyllä nähneeni pitkän listan nimiä, jotka haluavat ystäväkseni ja mitäpä moista vastustamaan. Ystäviä kun kellään meillä ei ilmeisesti liikaa ole.

Nyt aamulla ihmettelin tunkua postilaatikkoni. Useita vahvistuksia siitä, että minulle ventovieraat ihmiset ovat hyväksyneet minut ystäväkseen. Ja muutama tuttukin. Ja oli pari ystävääkin, jotka ilmoittivat, ettei Facebook oikein ollut heidän juttunsa. Mitä helvettiä?  ?  ? Olen ilmeisesti tietokoneessa olevien, ja joskus lähettämien sähköpostiosoitteitten mukaan kutsunut puolet suomalaisista ystävikseni!

Nyt ei meikäläiseltä sitten ystäviä puutu. Ei tässä elämässä.

PS.

Mutta mihin ihmeessä niitä noin monta tarvitsee?

PPS.

Mutta onneksi tämä tietokoneeni on aika uusi. :-)

PPPS.

Facebook is so last year.

perjantai 26. kesäkuuta 2009

Osaatko olla luova, tässä ja nyt?

Oletko luova? Innovoiva? Visionääri? Luovuushan on vanhojen tuttujen asioiden yhdistelemistä siten, että ratkaisu, lopputulos on uusi.

Korruptio maksaa Italialle yli 60 miljardia euroa

”Julkisen sektorin korruptio maksaa Italialle yli 60 miljardia euroa vuodessa ja estää myös tehokkaasti maan taloudellista kehitystä, laskevat Italian syyttäjäviranomaiset.

Syyttäjäviraston vuosittaisen raportin esitelleen Furio Pasqualuccin mukaan korruptiosta on varsinkin nykyisinä talouden vaikeina aikoina tavallistakin vaikeampia seurauksia Italian taloudelliselle kehitykselle.”

Suomessa on törkykallista

”Suomen kuluttajahinnat ovat yhä euromaiden korkeimmat. Kaikista teollisuusmaista kalliimpia olivat huhtikuussa vain Tanska, Sveitsi ja Norja, ilmenee OECD:n vertailusta.

Suomen kuluttajahintojen ero suuriin EU:n jäsenmaihin oli OECD:n vertailun mukaan merkittävä. Hinnat olivat 17 prosenttia korkeammat kuin Ranskassa ja 22 prosenttia korkeammat kuin Saksassa. Britannian hintataso ylittyi peräti 46 prosentilla.

Kallein teollisuusmaa ja myös maailman kallein maa oli Tanska, jonka kuluttajahinnat olivat keskimäärin 14 prosenttia korkeammat kuin Suomessa.”

Maan Tapa

”Media uutisoi ministeri Sirkka-Liisa Anttilan lukitsevan laadituttamansa selvityksen ministeriön kassakaappiin viime viikolla. Selvitys koski sitä millä tavalla toteutuneet hinnannousut ovat jakautuneet tuottajan, teollisuuden, kaupan ja kuluttajan kesken. Eli millä tavalla kolme ensimmäistä ovat potin jakaneet.

Kun kyseessä on kolmen ämmän ministeriö, sinne se sitten jäisikin. Päivän kestänyt keskustelu lopahti Anttilan vakuutteluihin eduskunnassa, ettei hän ole sellaista selvitystä edes laadituttanut. Jos haluat silloin kirjoittamaani artikkeliin tutustua, ole hyvä: S-ryhmä, Raisio, Atria ja viljelijä veivät ruoan hinnannousun?

Tänään YLE uutisoi ruoan kuluttajahinnan nousseen lähes viidenneksen vuoden 2005 lähtien. Viime vuoden lopulla vuosinousu oli 10 %. Hurraa! Hurraa! Hurraa! Taas saatiin Euroopan mestaruus. Porilaisten marssi soimaan.

Saman uutisen mukaan erityisesti kaupan neuvotteluasema hinnanmäärityksessä on entisestään korostunut. Uutisessa viitataan S-ryhmän ja K-ryhmän monopolistiseen roolin maamme päivittäistavarakaupassa. Ja kun S-ryhmä on - valtateitten risteysten taukopaikka - eli ABC- ketjunsa myötä kasvattanut markkinaosuuttaan mm. lähes 24/7 päivittäistavarakaupalla, katse kääntyy luonnostaan siihen suuntaan.

Jos Anttila ei ole selvitystä teettänyt, olisi korkea aika. Jos hän on sen piilottanut, olisi korkea aika esittää tulokset. Muuten on vaara, että julkisuudessa aletaan herkutella kepulaisten strategisen otteen siirtyvän asteittain maataloustuottajien etujärjestöstä päivittäistavarakaupan etujärjestöksi.

PS.

Ainakin täällä Heinolassa keskustan ulkopuolelle kaavoitetussa Vuohkalliossa, paikallisessa ABC-paratiisissa hyvässä seurassa ovat Kehittyvien Maakuntien hyvät kumppanit Kakkosen Robin Hood ja Suomi Soffa. Maskun siirtyminen viivästynee globaalin talouskehityksen vuoksi?”

Meidän 15 miljardin puoluetuki

15 miljardia puoluetukeen v. 2009

Meillä ei ole lääkäripulaa. Meillä ei ole vielä rahapulaa. Mutta kun pörssiä seurailee, kohta on. Ja meillä on huutava pula vastuullisista kansan edustajista.

Granpa Igor kommentoi juttuani Keisarin vaatteista lähettämällä linkin A-talkista 26. helmikuuta. Aiheena Suomen lääkäripula. Yritin juuri silloin, eilisen MOT:n innoittamana, selvittää puolueiden suojatyöpaikoiksi ja lähinnä aluepoliittisilla kriteereillä (!) rakentamiensa ja nykyisin pyörittämiensä ns. kylpylöitten määrää.

MOTn ohjelmasta jäi kuva, että verorahojamme heitetään poliitikkojen keksimin aluepoliittisin kriteerein, omalle porukalle rakentamiensa suojatyöpaikkojen pyörittämiseen. Ja on jaettu jo vuosia. Jopa kymmeniä vuosia. Irvokkuutta lisäsi ohjelmassa lainaus, ilmeisesti Kankaanpään kuntoutuskeskuksen historiikista, jossa puututtiin huoleen ”puolueille allokoitujen rahojen” käyttämättä jättämisestä. Siis siihen ettei Kepu vielä ollut ottanut rahoja käyttöönsä, vaikka demarit ja RKP jo omillaan rakentelivat.

Ehkä rumin mielikuva syntyi tilanteesta jossa, Jyrki Kataisen kotipaikan, Siilinjärven Kunnonpaikan johtajaksi otetaan pois siirtyneen (eläkkeelle?) äidin tilalle tytär. Kummankin sukunimenä Huuhtanen. Mies ja isä on muistaakseni entinen Kepun kansanedustaja, sos.- ja terveysministeri ja joka tapauksessa Kelan, eli suurimman rahoittajan, pääjohtaja.

Antakaa anteeksi pahat ajatukseni, mutta jos tässä ei ole kysymys nepotismista…. Mielleyhtymä on samansuuntainen, joka aikoinaan syntyi kun kansanedustajat jättivät ilmoittamatta Kehittyvien Maakuntien Suomelta saamansa vaalituen. Kysymyshän oli lahjomiksi miellettyjen rahojen lainvastaisesta pimittämisestä ja valehtelusta.

Ei muuten nopeasti selvinnyt puoluesidonnaisten kylpylöitten määrä. Siuntio, Kunnonpaikka ja Kankaanpään kuntoutuskeskus paljastuivat helposti. Mutta kyllähän puolueet osaavat suojatyöpaikkansa piilottaa.

Erilaisilta sivuilta kerättynä Suomessa on kylpylöitä yli sata. Heitän päästäni, että niin sanotusti ”puolueita lähellä olevia” on vähintään 10. Kaikki ovat nämä vuodet pyörineet valtion varoilla. Joko Kelasta tai RAY:stä ja mahdollisesti enintään 20% muualta. Tuo loppu todennäköisesti EU:lta, lähialueen kunnilta, muilta julkisilta työnantajilta tai esimerkiksi hoitolaitoksen aatesuuntaa lähellä olevien sosiaalisten, valtiorahoitettujen järjestöjen maksuista.

Jokainen laskekoon tykönään kuinka paljon maksamiamme yhteiskunnan rahoja esimerkiksi Kela, Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus, Suomen Hippos jne. panee poliitikkojensa hyvinvointiin? Eduskunnasta itsestään nyt puhumattakaan. Kaikissa johtopaikoilla istuvat ja päätöksiä tekevät puoluepoliittisin kriteerein valitut puolue-eliittimme jäsenet.

Tuosta GranpaIgorin lähettämästä A-talkista. On mielenkiintoista, millä tavalla kuntapoliitikkojen vastuuttomuus aikaansaa ideologisen vastakkaisasettelun julkisen ja yksityisen palvelun osalta. Pannaan henkilöt, jotka eivät millään tavalla ole vastuussa, tappelemaan keskenään. Sipoon terveyskeskuksen johtaja summasi hyvin mistä on kysymys. Julkinen terveydenhoito on toteutettavissa kuntien toimesta halvemmalla kuin saman toteuttaminen yksityisten toimijoiden toimesta. Ja tämä taistelu tulee sen kun kiihtymään, kun pörssit jatkavat sukeltamistaan.

Eli ongelmamme Suomessa on luokattoman huono poliittinen johto ja päätöksentekojärjestelmä.

PS. 

Ennen kuin muuta todistetaan, otsikkoni on suuruusluokaltaan oikea.

Jos tähän asti jaksoit lukea:

LUOVUUDEN PAIKKA ON TÄSSÄ JA NYT
Kaksi median uutista, muistaakseni molemmat Uudesta Suomesta ja kaksi aiempaa artikkeliani. Yritä olla luova. Innovoiva. Visionääri.

Mitä ne kertovat meistä suomalaisista ja meidän järjestelmästämme? Nykyhetken poliittista tilannetta vasten peilaten.

tiistai 24. maaliskuuta 2009

Kirous vai siunaus

Aivan samalla kuin kriisi voi olla sekä uhka että mahdollisuus, sitä on myös esimerkiksi Facebook.

Oletko koskaan uhrannut ajatustakaan sille mikä on lapsesi oikea maailma? Kuka hän on? Missä hän liikkuu? Keitä ovat hänen kaverinsa? Oikeesti? Keitä hän tapaa? Mitä hän arvostaa; oikeesti? Miten hän toimii? Siis vertaistensa kanssa.

Satuin eilen, sattuneesta syystä ja pitkästä aikaa, taas kompastumaan Facebook:iin. Liittymiseni oli oikeastaan Janne Saarikon ja Helge Keitelin syytä. Hehän aikoinaan usuttivat rakentamaan oman profiilin. :-) Mutta ihan mielenkiintoisia, uusia ja yllättäviäkin piirteitä olin löytävinäni.

Ensimmäinen oli, että kyseessä on lyömätön lastenvahti jos sitä haluat. Toiseksi opit tuntemaan, oikeesti, keitä lapsesi ”kaverit” ovat. Ja kuinka monta heitä oikein on. Ja halutessasi kaikki heidän kavereittensa nettiin julkaisemat salatuimmat yksityiskohtansakin.

Siinä välineen eräs akilleen kantapääkin on. FB on avoin kaikille. Ja erityisesti kaikille kaveriksi hyväksytyille. Ilmeisesti tästä ikuisuuteen. Mitä sinne kerran laittaa, ei sieltä ilmeisesti koskaan myöskään poistu. Ja haluaako lapsesi todella 20 vuoden kuluttua, että olet itsestäsi tai kavereistasi tai entisistä kavereistasi ja itsestäsi tai......

Minä ainakin löysin paljon uusia piirteitä omista lapsistani. Kummilapsista. Tutuista. Toisaalta, vain yksi lapsistani on enää lapsi, eikä hän ole FBssä. Ainakaan vielä. Mutta onhan siellä lapsenlapset. Täydellisen tiedonsaannin edellytys on kuitenkin lupa. Lupa lapseltasi, että hän hyväksyy sinut kaveriksensa. Luulisitko saavasi?

Aloittaminen on helppoa. Rekisteröidyt itse, eli avaat oman profiilin. Mitä siellä itsestäsi paljastat on sinun päätettävissäsi. Ja sitten..... eikun hakemaan. Nimellä tai nimimerkillä.

Ja sitten ne vielä väittää, että etteikö netistä olisi ”hyötyä” lastenkasvatuksessa. Valvonnan pitkä käsi kasvaa.

Big Daddy Is Watching!

torstai 4. lokakuuta 2007

Kuka kopio blogini? ja miksi? vai kopioiko?




4.10.2007 11.14 | hakki47 | Digi, Harrastukset, Blogit

Aloin ihmetellä tänä aamuna kun yllättäen havaitsin noin 400 ”ylimääräistä” käyntiä blogillani. Verraten pinnallinen analyysi kertoi, että “kaikki” sivut ja kommentit oli käyty läpi. Arvioni kopioimisesta perustuu siihen, että saman minuutin aikana on käyty läpi useita sivuja ja kommentteja. Ja niitähän riittää. Kaikkiaan aikaa oli mennyt ehkä 1,5 tuntia. Viittaava URL oli SUORA. Mielenkiintoiseksi asian teki se, että kopioiduksi arvioitujen tietojen kummallakin puolella, useamman kerran, Googlen kautta on haettu hakusanalla:

Google: Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma - löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta?

eli viimeisimmän juttuni aihepiiri.

Minun täytynee olla imarreltu? Alla asiaan liittyvä artikkeli:

http://hakki47.blogit.kauppale…aytyminen/

Oikeasti, minulla on asian johdosta muutama kysymys:

  1. Onko kuvittelemassani mitään tolkkua? Siis siinä, että joku on kopioinut.

  2. Onko kopiointi tuolla tavalla toteutettavissa?

  3. Onko kysymyksen esittänyt URL selvitettävissä? Siis se jossa lukee SUORA.

  4. Onko Googlessa kyselyn tehneen URL selvitettävissä?

  5. Olenko vähintäänkin vainoharhainen?


Osaatko sinä vastata johonkin neljästä ensimmäisestä?

perjantai 11. toukokuuta 2007

Adopt-An-MP




11.5.2007 10.10 | hakki47 | Harrastukset, Raha & valta, Työelämä, Politiikka, Media, Puolustaminen

Tuo eilinen kokemus Vertaisverkon etuja blogaajalle? - kauppalehtiblogaajat innoitti taas kirjoittamaan.

Netillä ja netissä voi tehdä kaikkea kivaa. Ja hauskinta on se, että sitä voi tehdä käytännössä ilmaiseksi. Eikä edes tarvitse olla hullu nauttiakseen tästä halvasta huvista. Blogit, pelit, musiikki videot, sanakirjat, kartat, puhelinsoitot jne. jne. Kuka mistäkin tykkää. Ja tärkeintä on se, että saa itse valita ja päättää. Kaikkea kun ei voi hallita.

Otsikoin em. juttuni Vertaistueksi koska olen sitä mieltä, että siitä nimenomaan oli kysymys. Toki olen jonkun mielestä varmaan markkinahäirikkö kun en käänny kaupallisten palvelujen puoleen. Toimeni alensi siis BKT:tä. Mutta en tunne siitä lainkaan huonoa omaatuntoa. Syyllistyin nimittäin jo ostaessani lisämuistia läppäriin samaan rikokseen. En ostanut tarjottua asennuspalvelua (19,90 €). Ajattelin kehittää itseäni ja ottaa riskin.

Olen taivastellut kaiken maailman ihmisille koneeni toiminnan jatkuvaa hidastumista. Viimein eräs ystäväni totesi: liian vähän keskusmuistia, tuplaa se ja ongelmat häviävät. Kertoi vielä minne mennä ja paljonko maksaa (noin 37 €).

Aloittaessani en edes tiennyt mihin se vekotin pitäisi asentaa. Muistui mieleeni, että staattinen sähkö voi vaurioittaa muistin, joten varovainen olin. Selvitystyö edellytti ruuvimeisseliä. Ensimmäisen kannen takana oli klöntti, johon ei voinut liittää mitään. Taisi olla kovalevy? Väärä paikka. Mutta seuraavalla onnisti. Siellähän oli samanlainen vempain kuin muistin mukana tulleessa Yleisasennusohjeessa. Sinne vaan kampa sisään, ohjeen mukaisesti ja voila. Kaiken piti olla kunnossa. Vaan eipä ollut. Mutta Mobile Cowboy auttoi, vertaistuki toimi.

Niin, mutta se innoitus. Saatuani läppärin toimimaan tutustuin taas uudella innolla kaikenlaisiin uusiin blogeihin ja törmäsin loistavaan ideaan. Minua kun elokuvat, musiikki tai urheilu eivät juurikaan saa syttymään; minut sytyttää (joskus) mm. yhteiset asiat ja niitten hoitaminen eli politiikka. Tai oikeammin minua turhauttaa politiikan rapautuminen. Nyt minua innosti uusi mahdollisuus jonka netti tarjoaa jos riittävän moni on kiinnostunut. Adopt-An-MP

Onko kukaan rakentanut Suomeen julkista foorumia, jossa vapaaehtoiset/kiinnostuneet keskittyisivät seuraamaan yksittäisen kansanedustajan tekemisiä vaalikauden aikana? 200 vapaaehtoisella katettaisi 200 kansanedustajaa. 2000 vapaaehtoisella seuranta saisi enemmän syvyyttä ja foorumi voisi toimia vaalikoneita tehokkaampana tietolähteenä seuraavissa vaaleissa. (Lähinnä yksittäisten kansanedustajien, mutta myös puolueiden toiminnasta.) Jos vapaaehtoisia/kiinnostuneita olisi 20 000 siitä voisi jo muodostua kansanhuvi. Saattaisivat kansanedustajien valintakriteerit jopa muuttua ja äänestysaktiivisuus lisääntyä?

Vapaasti tätä voisi kasvattaa myös muille alueille, esimerkiksi: Adptoi presidentti, ministeri, puolue….

Mitä mieltä olette?