torstai 28. marraskuuta 2013

Kun markkinataloudessa eletään, työntekijälle oikeus valita työeläkeyhtiönsä




Paljon selvittävää jättää Kevan case, joista laineet ylettyvä jo kahteen Kevan hallituksen puheenjohtajaan. Ensin Laura Rätyyn ja nyt Sampsa Katajaan. Alalla, jossa liikkuvat kaikkien kansalaisten rahat intohimotkin ovat suuret.

"Viime päivinä on taas keskusteltu siitä, onko oikein, että eläkevakuutusyhtiöiden johtajat istuvat muiden yhtiöiden hallituksessa." Tästä olisi äärimmäisen hyvä aloittaa. Istumisessa kun ei ole mitään järkeä.

Jos tavoitteena on työeläkeyhtiön intressi, paremmin se hoituu toimimalla vaikka pörssin kautta, eivät edes sisäpiiri- ja hyvä-veli-verkko-epäilyt pääse nousemaan. Jos tavoitteena taas on pörssiyhtiön intressi herää kysymys, mitä se tekee oikeasti tekee työeläkeosaamisella yli sen mitä työeläkeyhtiön palvelutaso osoittaa. Eivätkä tässäkään tapauksessa sisäpiiri- ja hyvä-veli-verkko-epäilyt pääse nousemaan.

Työeläkeyhtiöitten "palvelukilpailu" toteutuu parhaiten tavoilla, josta lahjonta - mitattuna miten tahansa - ei koskaan ole kaukana. Kun palkanansaitsijat on pakotettu kuulumaan työnantajan määräämään työeläkejärjestelmään, eivät ainakaan palkanansaitsijat kuulu mahdollisten lahjottavien joukkoon, heidän ammattiliittonsa kylläkin. He taas eivät halua hoitaa hallituksissa sen paremmin valtion kuin palkanansaitsijain asioita, minkä hyvin todistaa sekä Riku Aallon ulostulo toimitusjohtajien palkkapäätösten osalta, vaikka itse on palkoista Varmassa päättämässä tai vaikkapa Jouko Ahonen puolustaessaan Matti Vuorian palkankorotusta vuonna 2010.

Etujärjestösatraappien oleminen hallitusten jäseninä työeläkeyhtiöissä on palkanansaitsijain kannalta aivan yhtä hyödytöntä kuin poliitikkojen jäsenyys KEVAn hallituksess., Tästä erinomaisina esimerkkeinä ovat juuri sekä Sampsa Kataja että Laura Räty, joille vastuu on joko hetken mielijohde tai uralla harmittava takaisku.

Keskustelun polttopisteeseen olisi saatava kaikki poliittiset virkanimitykset. Ne kun todella ovat tätä päivää ja varmaankin suurin yksittäinen syy julkisen sektorin tehottomuuteen ja kalleuteen.

Syitä rukata järjestelmää on monia muitakin, joista auttamatta tulevat mieleen ylimmän johdon tolkuton palkkaus ja heidän oman sijoitustoimintansa läpinäkyvyys ja vertailtavuus muiden finanssialan johtajien kanssa. Asia, josta olisi korkea aika jo saada avoin ja kansalaisten etua palveleva lainsäädäntö.

Kun työeläkejärjestelmä 1960 - luvun alussa luotiin, Suomi oli pääomaköyhä maa. Siksi työeläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus yritystoiminnan investoinneissa ja kehittämisessä oli merkittävässä roolissa. Enää ei ole, ei ole ollut enää pitkään aikaaan. Vuosien myötä eliitille on siirretty vero- ja palkkausjärjestelmin pääomaa jo siihen määrään, että pääoman puute ei enää maata vaivaa, ennemminkin ideoiden puute. Joten tässä yksi.

Jos Talouselämä - lehden artikkelin kirjoittajan Reijo Ruokasen ajatusmaailmaa seuraa ei työeläkemonopoli markkinatalouteen oikein istu. Nykyinen järjestelmämme ei liioin, sillä puheet palvelukilpailusta voidaan edellä esitetyilläkin perusteilla todeta lähinnä hurskasteluksi. Vaan entäpä jos muutettaisi työeläkejärjestelmämme lähtökohtaa vain yhdeltä osaltaan? Pakollisuus säilyy, mutta oikeus ja vastuu valita itselleen paras eläkevakuuttaja on siirrettävä työeläkkeen tulevalle saajalle. Siinä kilpailu, aito markkinakilpailu tulisi kaupan päälle.


Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , ,

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Rötösherrat kiikkiin



Suuri rötösherra-, vai pitäisi nyt sanoa rötösnaisjahti on saanut päätöksensä ja jahdin kohde palkkansa. Koska palkka oli juuri se, mikä työnantajan irtisanomistilannetta silmälläpitäen oli sovittu, se varmasti on myös osapuolten kannalta oikeudenmukainen. Näin siitä huolimatta, että jahdin kohde itsensä muodollisesti irtisanoi.

Samalla löytyi toimitusjohtajahakijoille hyvä uusi syy edellyttää suurta kultaista kädenpuristusta tj-sopimuksessaan. Julkisen keskustelun ja mediahuomion kohteena ei koko VIIKON aikana ollut KEVAn tulos tai toimitusjohtajan rooli tai osaaminen sen aikaansaamisessa. Kaikki huomio keskittyi yhtiön huonoon kriisinhallintaan sekä jahdin ja jahtaajien arvojen ristiriitaan. Joku saattaisi - perustellusti - kuvata jahtaajia lynkkausjoukkioksi, ja hallituksen puheenjohtajaa sille periaatteettomasti periksiantavana selkärangattomana sheriffinä, jonka lojaalisuus alaistaan kohtaan riitti vain noin viikon.

Median kriisin, päättäjien keskenkasvuisuuden, netin ja somen aikaansaannoksia tämäkin. Tässä omaa panostani sen ympärillä ja muuhunkin käytyyn kansalaiskeskusteluun. 





Saapa nähdä millä tavalla tulevien työeläkeyhtiöiden virkamiesstatuksella(?) toimivien toimitusjohtajien palkat ja muut työehdot määräytyvät. Erityisesti millä tavalla valtamedia ja some osallistuvat neuvotteluun. Siinä auvoisessa vaiheessa ne suurimmat munaukset tehdään. 

Ehkä suomessakin olisi syytä suorittaa kansanäänestys tai ainakin tehdä julkinen kansalaisaloite lainsäädännöksi, jolla julkisen sektorin palkkahaitari supistettaisi esimerkiksi tasolle 1 : 10 oa. sektorilla maksettavan ylimmän ja alimman palkan välillä. Esimerkiksi, jos alin palkka on 2.000 olisi ylin 20.000 euroa kuussa. Oliko Platon vai Sokrates, joka aikoinaan kannatti 1:4?

Toinen aihe johon keskittyä on eroraha, tuo kultainen kädenpuristus, jota nyt maksettiin sopimusperäisesti ainakin 300.000 euroa. Sen tolkku lienee aikoinaan ollut ajatus siitä, että ao. henkilön työllistymismahdollisuudet Suomessa menevät yhden epäonnistumisen perusteella. Pienessä maassa pienet piirit jne...

Tuo peruste ei ole enää voimassa 500 miljoonan yhteisön muodostamassa kotimarkkinassa. Eikä ollut varsinkaan Ailuksen tapauksessa. Päätöksessään korvauksen suuruudesta Kevan hallitus hyväksyi ajattelun, että syy suhteen päättymiseen oli Kevassa, ei Ailuksessa. 




 -------


Hienoja ja mielestäni erinomaisen oikeaan osuvia kommentteja kaikki neljä ensimmäistä. 

Jotta turhilta pettymyksiltä vältyttäisi haluaisin nimimerkki "Kok, Kesk, Sdp ja Rkp Suomen tuho":lle painottaa, että mikään ei muutu toisivatpa persut - tai mikä tahansa uusi puolue - mukanaan maalais- tai kaupunkilaisjärkeä tai järkeä yleensäkään. Sen osoittaa jo vihreiden kehitys liikkeestä puolueeksi. 

Järjestelmä on tällä hetkellä tulkittu sellaiseksi, että vaikka Jeesuksen, Muhammedin ja Buddhan re-inkarnaatiot tulisivat samassa puolueessa valituiksi, heidänkin olisi laulettava susien mukana, jos äänestäjiensä valtuutuksen mukaisesti vaikuttaa haluaisivat. Ongelma on huomattavasti syvemmällä. 




 ------- 


 Ottamatta kantaa siihen, miten tärkeää ulkoasianvaliokunnan on selvittää millä tavoin "Brasilia on onnistunut vähentämään köyhyyttä niin tehokkaasti" tai "Köyhyyden vähentämisohjelmien lisäksi tutustua luonnonsuojeluun, ilmastonmuutokseen, suomalaiseen teollisuuteen ja kauppaan alueella sekä perinteisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin" tai edes matkat kustannuksiin toteaisin, että lähempääkin löytyy ihan samojen asioiden kanssa kamppailevia isoja maita, joissa vierailun lisäetuna vielä olisi kulttuurin ja ilmaston suhteellinen samanlaisuus.

Huomattavasti tärkeämpää olisi valiokunnan omalta osaltaan selvittää, millä tavalla Suomessa voitaisi pitää huolta siitä, ettei samaan tilanteeseen jouduttaisi, vaikka nykyinen hallitus tuntuukin tekevän kaikkensa.




 ------- 


"Esi- ja perusopetuksesta ei Lehikoisen mukaan pidä säästää, mutta lukioita ja ammatillista koulutusta hän olisi valmis karsimaan kuntien velvoitteiden leikkaamiseksi." Mielenkiintoinen näkökanta ja eräässä mielessä täysin vastoin omaani. Kehittämisen tarvetta tuntuisi nimenomaan olevan ainakin esi- ja ala-asteen opetuksessa. Esimerkkini tosin perustuu vain yhteen kokemukseen ja saattaa siksi olla epätyypillinen.

En itse asiassa usko, että opetuksesta leikkaaminen välttämättä on järkevä ratkaisu ollenkaan, vaikka onhan mahdollista, että sinnekin on aikojen myötä kertynyt turhaa kustannusten painolastia. Sen sijaan tehostamisen tarvetta tuntuisi olevan ainakin peruskoulun ala-asteella.



Oman esimerkkini valossa voisin väittää, että lapsen oppimisen osalta kuusi vuotta on mennyt hukkaan. Onneksi koulun vaihto on jo lyhyellä aikavälillä korjaamassa tuhoja.



 --------


Jos kepu, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä pystyisi luopumaan edes sen mandaatissa olleiden virkojen poliittisista nimityksistä ja erityisesti jos se samalla suostuisi panemaan vapaaseen hakuun kaikki ne virat, joita sen epäpätevät opetuslapset nyt miehittävät alkaisin uskoa, että Sipilän esittämällä ajatuksella on toteutumisen mahdollisuus. Muihin puolueisiin, eritysesti demareihin, kokiksiin kohdistuisi varsinainen tehdä samoin.

Mutta hei, herätys. Sehän on vain politiikan painajaisunta. Ei niin voi käydä.




 -------


Mikäs siinä.

Niin kauan kuin työntekijän on pakko säästää eläkettään silmällä pitäen, vaikka saisi itse valita missä yhtiössä markkinatalous ei, varsinkaan näin pienessä maassa taida olla oikea ympäristö. Mikä on tuloksellisuuden mittari? Mitä tehdään kun joku niistä uhkaa kaatua? Mitä tehdään kun ulkomainen sijoitusyhtiö ostaa ja myydä ostamansa ehkä edelleen? Eivätkä ne eläkeläiset poistu kuin hautaan. Ennemmin tai myöhemmin.

Pienen maan olemassaolo perustuu vahvaan yhteisöllisyyteen. Sen keskeisenä liimana on nykyisin hyvinvointivaltio, jossa kaveria ei jätetä. Päinvastaisista väitteistä huolimatta, en usko hyvinvointivaltion tulleen tiensä päähän. Jos on, on meidän syytä alkaa rakentaa sen perusta entistä kestävämmälle pohjalle.




 ------- 



Olkiluodosta taitaa tulla aika monen ilmiön monumentti sitten joskun, kun se valmistuu. Miksi ei sitten samalla suomalaisen AY-liikkeen?

Jos kerran "Tällä hetkellä neljä ammattiliittoa huolehtii yhteisesti Olkiluodon työmaan edunvalvonnasta ja liitoilla on yhteinen toimisto työmaalla", eivätkä olosuhteet vastaa Suomen lainsäädännön vaatimuksia, nuo neljä eivät ilmeisesti osaa hoitaa hommaansa? 


Lopettakaa narina ja tehkää hommanne.




 -------



Ihan hyvä lähtökohta. Ongelma on vain siinä, että johtajien valinta ei tässä maassa - siis näin pienessä, sisäänlämpiävässä saaressa - voi tapahtua pelkästään ammattitaidon, osaamisen ja kokemusten perusteella. Ei nykyjärjestelmässä ainakaan.


Todennäköisin seuraus yhdistämisestä, jossa ilmeisesti myös KELAt, MELAT ja vastaavat pantaisi samaan nippuun olisi, että synergiaedut syötäisi kohdentamalla ne johdon, siis poliittisin perustein valitun johdon, harvenneelle joukolle.




 -------



Kaikki paha loppuu aikanaan? Näyttää kylläkin siltä, että leikkaukset eivät ihan heti ole loppumassa. Vai voisiko olla niin, että niistä on sittenkin ollut lähinnä paljon puhetta, mutta vain vähän villoja?


Hyvin työvaltaisilla perus- ja hyvinvointipalvelualoilla julkisen sektorin osalta Jytyn huoli on varmasti aiheellinen. Jos käsiä edellyttävältä alalta poistetaan kädet, kärsivät varsin nopeasti sekä työ että sen tulos. 

Minulle on julkisilta palvelualoita jäänyt näkemys, että tehostaminen, säästöt ja leikkaukset on mielletty lähinnä tavaksi vähentää suorittavan henkilöstön määrää ilman, että hyötyä haettaisi toimintoja, työtapoja, prosesseja... uudistamalla. Jos näin on ei ihme, jos palvelut heikkenevät.


Jossain vaiheessa tehostamiset ja säästöt on vihellettävä poikki. Ei ylirasittunut henkilöstö määrättömiin jaksa puhumattakaan, että mitään kehittää viitsisi. Onko sen aika jo tullut?



 -------



Mikä tässä on yllättävää? Todistaa vain sen vanhan viisauden, että tilaisuus tekee varkaan. Aina. Ja vaikka kaikkea ei voikaan estää, on aina vain yritettävä. Entistäkin paremmin.



 ------- 


Muuta maailma, aloita itsestäsi, Lauri Lyly. 

KEVA tuskin edustaa tyypillistä, suomalaista yritystä. Ennemminkin tyypillistä suomalaista politiikan läpitunkemaa korporaatioiden tai etujärjestöjen saaristoa? (http://fi.wikipedia.org/wiki/Korporaatio)




 --------



Niin kauan kun puolueen etu ohittaa kansalaisten edun on turhaa edes kuvitella, että poliittiset virkanimitykset poistuisivat. Eikä puolueiden etu poistu ennen kuin niillä ei päätöksenteon kannalta ole ratkaisevaa, itseisarvoista merkitystä. Se taas ei poistu ennen kuin kansanedustajien, kunnanvaltuutettujen ja muiden julkisen päätöksenteon koneiston valinnoissa, valitsijain aito osaaminen ja oikeudenmukaisuuskäsitys ja sananvapaus eivät pääse lopullisessa päätöksenteossa esille.

Sosiaalisella ryhmäpaineella on aina paikkansa, mutta perustuslainkin vastainen, kanonisoitu puolueiden ryhmäkuri rapauttaa asiaperusteisiin ja rationaalisuuteen perustuvan päätöksenteon iltalypsyiksi ja lehmänkaupoiksi. Mutta kyllä ne hallitsevat kaikki puolueet, ei yksin se, jonka taustasta nuo termit lähtevät.

Jos asiaan halutaan korjaus, yksinkertaisin keino on tehdä kaikesta demokraattisesta päätöksenteosta salaista, mikä ei nykytekniikalla ei ole ongelma ollenkaan. Näkösuojat painonappien ympärille ja tulostauluista pois informaatio kuka äänesti mitenkä.

Kohteesta <
>

 -------


Jos Finnavialta kysytään se sulkisi kaikki sen liiketoiminnan kannalta kannattamattomat lentokentät. Jäljelle jäisi vain yksi, Helsinki-Vantaa. 

Kaivostoiminnan lisäksi Lapin keskeisimpiä elinkeinomahdollisuuksia lienee matkailu. Jos matkailusta haetaan liiketoimintaa eikä pienen porukan harrastetoimintaa se edellyttää lentoyhteyksiä. Sitä taas on ilman lentokenttiä aika vaikea hoitaa?

Onko tässä säästämisessä ja liiketaloudellisessa osa-optimoinnissa enää järjen häivääkään? Muistellaan nyt mitä tapahtui mustilaisen hevoselle. 




 ------- 



Jos "Kokonaisuudessaan suomalaiset ovat silti kunnallisiinkin päiväkoteihin erittäin tyytyväisiä" onko eriarvoistumiskehitystä ruokittava vielä otsikolla "Tutkimus: Yksityinen päivähoito lyö kunnallisen laudalta"? Onko sillä väliä, mistä ollaan vielä erittäin tyytyväistäkin tyytyväisempiä ja millä hinnalla? 




 ------- 


Vastuu kuluu poliitikoilla vain sanana, herättämään vaalikarjassa positiivisia tunteita. Sehän ei ole edes oppiaineena siinä broileropistossa, josta nykyiset broilerimme päättäjiksemme ponnistavat. Lauralla on käynyt huono tuuri, Sampsalla hyvä.

Ehdoista Sampsa oli varmaan hyvä keskustelemaan, kunhan periksi antoi.



 -------


Kun ei ymmärrä ei ymmärrä, vaikka toimitusjohtajana pitäisi edes ymmärtää. Mutta mafioson ei varmaan tarvitse edes osata nostaa palkkaa, sekin kun tulee suoraan tilille.




 -------



Kun raha- ja talouspolitiikassa jatkuvasti toimitaan "Schuld ist Sünde" ja "Deutschland, Deutschland über alles..." lähtökohdan mukaisesti eivätkä munattomat muut pää- ja valtionvarainministerit laula oman taloutensa osalta samaa hymniä, tämä ei voi olla kenellekään ihme, ei edes hämmästelyn aihe. 

Tällä menolla EUlle käy kuin Suomen hallituksen rakenneuudistukselle ja Heurekalle. Ei lasta, ei paskaa. Ylevät sanat eivät yksin kurssia korjaa.




Eikä uskota, että nykytilanteessa toimivat saman talouden lainalaisuudet kuin aina ennenkin.

 ------------


Kepu on toista maata. Samoin politiikka yleensä. Ei siellä taviksen arvoilla tai etiikalla ole minkään valtakunnan väliä. Ja siitä huolimatta, että kaikki puolueet hallituksessa istuvat KEVAn tj-paikka on kepulle läänitetty. Periaatteessa samalla tavalla kuin Varman on kokiksille ja Ilmarisen demareille. 

Näiden kytkyjen purkaminen, mikä tarkoittaisi pienempää puoluepoliittista ohjausta ja edunvalvontaa työeläkerahojemme ohjailuissa, tulisi kansakunnan työntekijöille huomattavasti edullisemmaksi kuin Ailuksen etujen karsinta tai ero. Mikään ei kuitenkaan muutu jos ammattitaidoton ja "arvoton" kepuli korvataan toisella saman moisella.




------- 



Ainoastaan poliitikko voi kuvitella, että asiat saa tekemättömäksi palauttamalla saadut etuudet. (vertaa KMS lahjusskandaali) Ilmeisesti Ailuskaan ei ole ymmärtänyt, että kohtuuttomuudellaan hän - ja erityisesti tietysti hänet valinneet ja nimittäneet - on menettänyt vakuutettujen, tai ainakin "suuren äänekkään ja näkyvän yleisön" luottamuksen hänen arvostelukykyynsä. Sitä ei eduista luopumalla heidän silmissään ainakaan palauteta. Kevan hallitukselle se saattaa riittää, koostuuhan sen vertaisista.





Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , ,

torstai 21. marraskuuta 2013

Näin poliittisista virkanimityksistä tehdään loppu



Aamulehti on lopullisesti sortunut osaksi keltaista viihdelehdistöä, vallitsevan poliitiikan lakeijaksi tai ainakin disinformaation aktiiviseksi välittäjäksi, propagandistiksi. Näin jopa siitä huolimatta, että se vain toistaa puoluejohtajien ja -koneiston viestiä yksittäisessä artikkelissa, ei pääkirjoitussivullaan. Se on tänään jukaissut artikkelin otsikolla "Puolueet tuomitsevat poliittiset virkanimitykset: Ei enää tätä päivää"  

 Haluaisin nähdä mikä puolue tai kuka puoluejohtaja uskaltaisi asettua kannattamaa poliittisia virkanimityksiä ennen vaaleja. Vaalien jälkeen taas asialla ei ole merkitystä. Ei ainakaan aiemmin ole ollut, vaalikarjan muisti kun on lyhyt. Nyt vähitellen saattaa olla toisin. Internetin mahdollisuuksien ja hyvinvointivaltion päättömän säästö- ja leikkausvimman myötä kansalaisten kiinnostus ja  "osallistuminen" politiikkaan on viime aikoina olennaisesti kasvanut. Netti antaa tavikselle äänen, eikä netti unohda. 
Niin kauan kun puolueen etu saa ohittaa kansalaisten edun on turhaa edes kuvitella, että poliittiset virkanimitykset poistuisivat. Eikä puolueiden etu poistu ennen kuin niillä ei päätöksenteon kannalta ole ratkaisevaa, itseisarvoista merkitystä. Se taas ei poistu ennen kuin kansanedustajien, kunnanvaltuutettujen ja muiden julkisen päätöksenteon koneiston valinnoissa, valitsijain aito osaaminen ja oikeudenmukaisuuskäsitys ja sananvapaus pääsee lopullisessa päätöksenteossa esille.

Sosiaalisella ryhmäpaineella on aina paikkansa, mutta perustuslainkin vastainen, kanonisoitu puolueiden ryhmäkuri rapauttaa asiaperusteisiin ja rationaalisuuteen perustuvan päätöksenteon iltalypsyiksi ja lehmänkaupoiksi. Moiset temput hallitsevat kaikki puolueet, ei yksin se, jonka taustasta nuo termit lähtevät.


Jos asiaan halutaan nopea ja tehokas korjaus, tai ainakin haluttaisi luoda muutokselle edellytykset, yksinkertaisin keino on tehdä kaikesta demokraattisesta päätöksenteosta salaista, mikä ei nykytekniikalla ei ole ongelma ollenkaan. Näkösuojat painonappien ympärille ja tulostauluista pois informaatio kuka äänesti mitenkä. Ja salaista, vapaata äänestystä on kaikissa olosuhteissa pidettävä kaikilta osin reiluimpana äänestäjien tahdon ilmaisuna. 

Pidemmällä aikavälillä on toki tehtävä vähän muutakin, etteivät puolueet ja muut etujärjestöt ala entistäkin voimakkaammin rajoittamaan kansan vaaleissa valitsemien edustajien päätöksentekoa. 
PS. 14.30

 Otsikko muutettu.

Lähettänyt klo 27 kommenttia:
Tunnisteet: , , , ,

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Puolueiden itselleen mandatoimat paikat on listoitettava



Mahdollisesti Merja Ailus nautti KEVAn hallituksen ja hallituksen puheenjohtajan luottamusta silloin, kun hänet nimitettiin. Toisaalta, koska suomettuneessa politbyrokratiassamme ei kepulle mandatoidun toimitusjohtajan tarvinnut nauttia muiden kuin kepun luottamusta, emme sitä varmasti voi koskaan tietää. Lähes varmaa kuitenkin on, että muodollisesti valinnasta on ao. portaassa, ilmeisesti siis hallituksessa yksimielisesti päätetty, tai ainakin näin pöytäkirjaan merkitty?

Nykyisen hallituksen puheenjohtajan Laura Rädyn mukaan Ailus ei enää nauti hänen luottamustaan. Kepun puheenjohtajan Juha Sipilän mukaan poliittisten virkanimitysten muodostamien mandaattien aika on passeé, eli kepulla ei ole mandaattia. Siis Kevan toimitusjohtajan paikkaa ei ole korvamerkitty kepulle. Herääkin kysymys, miksi Räty edellyttää Ailuksen irtisanoutuvan? Yleensä, kun toimitusjohtaja menettää hallituksen puheenjohtajan luottamuksen hän lentää kuin leppäkeihäs, ellei hallituksen puheenjohtaja sitten myöskään nauti muun hallituksen luottamusta. Vai pelkääkö Räty koko hienon poliittisten virkanimitysten järjestelmän kaatuvan? Ei kuin töihin Räty.

Sipilän näkemys on kaikin puolin sekä eettisesti ja asiallisesti oikein. Toivoisi sen muodostuvan periaatteeksi kaikkien tähän mennessä mandatoitujen paikkojen ja ennen kaikkea kaikkien puolueiden osalta. Jos kaikki poliittiset suojatyöpaikat täytettäisi osaamisen ja ammattitaidon perusteella, siis silloin jos niitä yleensäkään tarvittaan - ja tässä tarvitaan - tietäisi se valtionhallinnossa noin 2/3 henkilöstövahvuuden pienennysmahdollisuutta. Ajatus lähtee siitä, että tällä hetkellä vähintään jokaisella valtapuolueella on tä/örkeimmissä paikoissa ja toiminnoissa vähintään yksi oma opetuslapsensa, ruåtsalaisilla vielä lisäksi yksi ja lopuilla hajapaikkoja siellä täällä. Samaa kaavaa noudattaen kuntasektorilta on vapautettavissa vapaille markkinoille uskomaton määrä puolueuskovaisia.

Joten nyt ei kun listaamaan mitä millekin puolueelle on mandatoitu. Ja mandatoituja paikkoja kuluttava johto vaihtoon. Näinä ankeina pysähtyneisyydeen aikoina osaavia tulijoita on taatusti tarjolla pilvin pimein. Samalla osaamista saadan sinne missä sitä kipeästi kaivattaisi, julkiselle sektorille. Kaikkoaisi yrittäjiltä viimeinenkin pelko tukevasta työvoimapulasta. Pääsisivät poliitikotkin keskittymään heille kuuluviin asioihin, arvoihin, visioihin ja strategioihin. 
PS.

 Seuraavissa vaaleissa, siis sekä EU että valtiollisissa että kunnallisissa vaaleissa äänestäjien on kuitenkin syytä muistaa, että yksi Sipilä ei kepua tee. 




Lähettänyt klo 4 kommenttia:
Tunnisteet: , , , ,

tiistai 19. marraskuuta 2013

Yritykset korjata taloutta menoleikkauksilla, säästöillä johtavat vain entistä huonompaan tilanteeseen



Jos ihmettelet miksi vaivaudun kopioimaan kommenttini valtamediaan, ja nykyisin lähinnä TEn artikkeleihin, ja julkaisemaan ne sitten omana "artikkelinaan" tällä blogilla kerron sen sinulle kiinalaisen sananlaskun avulla. "Haaleinkin muste on parempi kuin paraskaan muisti." Pidänkin juuri tätä yhtenä netin tärkeimmistä anneista. Itselle ja muille.





Ja kun kuvainnollisesti "kirkonkylän torille kipataan kottikärryllinen" rakennemuutostukia, mikään ei muutu. Ne rahat on kohta käytetty ja kylä sopeutuu kohtaloonsa.

Olisi uusien aluepolitiikan työvälineiden kehittämisen aika. Esimerkiksi tarjota tukia rintamaille, uusien työllistymiskeinojen aikaansaamiseksi yaantuville paikkakunnille, yhdessä niiden kanssa. 









Ellei EKPn ohjeistusta muuteta siten, että inflaatiotavoite määritellään jonnekin 4 - 6 % ja setelirahoitus kohdennetaan eniten työttömyydestä kärsiviin maihin ja samalla Saksan ylijäämiä pureta tasolle 4 -5% meillä on kaikilla aivan liian mielenkiintoiset ajat edessä.









Valitettavaa, että sama joukko joka oli nostamassa Nokian kirkkaimmaksi tähdeksi Suomen teollisuushistorian taivaalla, onnistui tuhoamaan tämän Sammon ja vielä näin nopeasti. 

Valitettavaa, että Nokiaa pelastamaan nimettiin henkilöt, joista ensimmäinen ei ollut sopiva ja toisen intressit näin jälkikäteen arvioituina olivat muualla. 

Meille suomalaisille taviksille ei jääne muuta mahdollisuutta, kuin olla tyytyväisiä siitä ajankohdasta, johon tuo tähdenlento osui ja siihen että se osoitti maamme mahdollisuudet valmistaa ja kannattavasti viedä hirviä keveämpiäkin teollisuustuotteita maailmalle. Nokian kännyköiden spin-offit antavat luvan odottaa paljon tulevaisuudelta.









"yritykset korjata taloutta menoleikkauksilla, säästöillä johtavat vain entistä huonompaan tilanteeseen" Näinhän se on. Siinä käy kuin mustilaisen hevoselle.

Kysyntää ei todellakaan käynnistetä menoleikkauksin vaan markkinoilla käytettävissä olevan rahan määrää kasvattamalla. Sekään ei enää yksin riitä, usko markkinatalouden toimivuuteen ja tulonjaon oikeudenmukaiseen on palautettava. Se taas vaatii dramatiikkaa, jota kamreeri- ja kvartaalipoliitikot eivät uskalla edes ajatella.

Kansanjoukot ovat kohta vaatimassa Messiaan uudelleen tulemista, kuten Euroopassa kerran aiemminkin.









Näin sisäinen devalvaatio toimii. Ensin kasvatetaan massiivinen työttömien armeija sitten itketään, että ostovoima katoaa ja järjestämättömien luottojen määrä hyppää. Jos vienti ei käynnisty ja tilanne jatkuu kurjistumisen kierre on valmis. Näin tulee tapahtumaan myös Suomessa, ellei EKPn rahapolitiikkaa muuteta siten, että Saksa joutuu purkamaan ylijäämäänsä.









Yrittäjien laumanjohtajan käsitys on yhtä perusteltu kuin minun, joka taivastelee yrittäjien osallistumista työttöminä työnhakijoina työvoimahallinnon kursseille niinä aikoina, kun asiakaskuntaa ei tarpeeksi riitä. Tuet juoksee ja koko ajan yritys kyllä pyörii henkilökohtaisten viritysten avulla ja kun työtilanne paranee, työn tekeminen yrittäjän statuksella taas jatkuu.

Työttömyystuet kelpaavat kyllä, kun omalle kohdalle osuu. Sitten erilaisissa pippaloissa ihmetellään suureen ääneen niitä laiskureita, jotka eivät ryhdy yrittäjiksi vaikka "päivääkään en ole työttömänä ollut."

Mutta tämä varmaan on sitä suoraselkäistä suomalaista yrittäjyyttä? Kokemukset ovat omasta monivuotisesta toiminnasta työttömyyden ja yrittäjyyden rajapinnassa. Eikä kyse suinkaan ole yhdestä tai kahdesta tapauksesta. 

PS. 

Viimeaikaiseen kehitykseen viitaten, työn tukeminen tarjoittanee Jussin sanastossa jäsenkuntansa, pienyritysten suoraa tukemista. Samalla hän on kasvattamassa yrittäjyydestä maatalouden kaltaiseen tukiautomaatioon perustuvaa kansantalouden tukiriippakiveä, jota sitten 20 vuoden kuluttua ei millään tahdota saada enää purettua. 

Ymmärtääköhän Jussi mistä puhuu?









Kiitos Edward Snowden´in tämänlaiset jutut virkamieseliitin arvomaailmasta alkavat tulla julkisiksi Englannissa. On turha kuvitella, etteikö poliisin toimeksianto perustu sikäläisen poliittisen eliitin huoleen. Heillä on aina ollut tahto ja nyt on myös välineet, ellei moiselle panna toppia. Ja nopeasti.








Kepu pettää aina? Nyt asia voidaan jo muuttaa muotoon Hyvät veljet ja sisaret eivät toisiinsa kajoa. 

Taitaa olla kepulla taas edessään uudet puhtaaksi pesun talkoot. Kallista selviäminen kesti 3 - 4 vuotta ja toi massiivisen vaalitappion. Mikä mahtanee Ailuksen anti puolueen vaalilaariin olla? 

Mahtaa Sipilääkin hatuttaa? Mutta kuten aiemminkin on todettu, ei yksi Sipilä Kepua miksikään muuta.









Loistavaa, että vähitellen lehdistö alkaa Suomessakin suorittaa sitä tehtävää, jonka perusteella sitä on kutsuttu neljänneksi valtiomahdiksi. Mitä enemmän etsitään sitä enemmän haisevia käytäntöjä erityisesti julkisen sektorin toiminnasta löytyy. 

Yksi KEVAn hallituksen jäsen on jo vaatinut sisäistä tarkastusta ja sen tulosten julkistamista. Samalla STMn, Finanssivalvonnan tai muun vastuullisen viranomaisen olisi syytä selvittää myös muiden työeläkeyhtiöiden toimintatavat viimeisen viiden vuoden ajalta, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin.

Ja tämän vastuuttoman porukan Kataisen ja Urpiaisen hallitus aikoo antaa sijoittaa suomalaisiin yhtiöihin ilman julkisen sanan valvontaa! Uskomatonta.

Eikö olekin hämmästyttävää mitä kaikkea Timo Kalli sai rehellisyyden puuskassaan aikaan? Suomen poliittiselle järjestelmälle hän on ollut yhtä merkittävä, kuin Snowden koko maailmalle.

Jos Ailus tai Räty ei tänään ilmoita, että tj eroaa saa poliittinen järjestelmämme jälleen yhden naulan arkkuunsa. Kuinka monta naulaa se enää sietää?








Vähintäänkin välttämätön toimenpide. Samalla STMn, Finanssivalvonnan tai muun vastuullisen viranomaisen olisi syytä selvittää myös muiden työeläkeyhtiöiden toimintatavat viimeisen viiden vuoden ajalta, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin.

Ja tämän vastuuttoman porukan Kataisen ja Urpiaisen hallitus aikoo antaa sijoittaa suomalaisiin yhtiöihin ilman julkisen sanan valvontaa! Uskomatonta.

Eikö olekin hämmästyttävää mitä kaikkea Timo Kalli sai rehellisyyden puuskassaan aikaan? Suomen poliittiselle järjestelmälle hän on ollut yhtä merkittävä, kuin Snowden koko maailmalle.

Jos Ailus tai Räty ei tänään ilmoita, että tj:n eroaa saa poliittinen järjestelmämme jälleen yhden naulan arkkuunsa. Kuinka monta naulaa se enää sietää?








Eikö olekin hämmästyttävää mitä kaikkea Timo Kalli sai rehellisyyden puuskassaan aikaan? Suomen poliittiselle järjestelmälle hän on ollut yhtä merkittävä, kuin Snowden koko maailmalle.

Jos Ailus tai Räty tänään ilmoita, että tj:n eroaa saa poliittinen järjestelmämme jälleen yhden naulan arkkuunsa. Kuinka monta naulaa se enää sietää?








Ei perusteiltaan väärälle pohjalla rakentuvien sopimusten syntymättömyyttä kannata surra. Se vain pidentää varsinaisten ratkaisujen löytymistä, ja meidän suomalaisten valheellista hyvinvointia.








Toivottavasti. Uskokoon ken haluaa.








Nyt kun Suomen osalta rajat hyvää vauhtia lähenevät onkin korkea aika saada vahvistus vanhoille rajoille. Saadaan meidät vielä uudestaan Vanhasen/Kataisen ja Kataisen/Urpiaisen löysäilyjen maksumieheksi. Nyt kolmen AAAn kustannuksella.








Riittäisi, jos EKP huomioisi rahapolitiikassaan myös reuna-alueiden tilanteiden todellisuuden. Nykyinen rahapolitiikka näivettää vähitellen kaikkien muiden euro-maiden taloudet. 








Ei liene ihme, ettei ylenmääräisestä ponnistelusta huolimatta Saksasta ole vielä tähän mennessä tullut Euroopan ja maailman yksinvaltiasta? Tähän mennessä sen on hirvein inhimillisin kärsimyksin estänyt sattuma. Toivottavasti edelleen. Mutta pienemmin kustannuksin.

Soo, soo Angela, Wolfgang ja Jens. Olli-setä ei tykkää.







On mahdollista, että se ainoa tapa joka olisi käynnistänyt kysynnän - kohdennettu elvytys eurovaluutan määrää kasvattamalla - ei enää ole edes käytettävissä. Jos näin on ei liene muuta mahdollisuutta, kuin odottaa massojen kapinan, siis ääriliikkeiden valtaannousua. Ja kaikki vain siksi, että poliitikot keskittyvät vain omien, ja joissain tapauksessa omiensa etujen ajamiseen.








Jos autot eivät pääty romutukseen ympäristökuorma sen kun kasvaa. Ja luonnollisesti linja-autojen kauppa EUssa. 

Mutta kun olettaisi harvalla liikenteenharjoittajalla olevan niin paljon rahaa, että voisi kalustonsa uusia pelkällä vanhan kaluston romuhinnalla lienee oletettavaa, että vanhat autot päättyvät EUn ulkopuolelle. 

Ja maailma pelastuu?







Tämä on ollut selvää kaikille muille paitsi EU- ja kansallisille poliitikoille jo kauan. Mutta poliitikot eivät tunnusta virheitään, ei edes pakossa.

EUn on kehityttävä joko liittovaltioksi nopeasti - mikä tuskin on mahdollista - tai Saksan on annettava EKPn ryhtyä painamaan rahaa käytettäväksi kulutuksen kasvattamiseen. Mitä kauemmaksi päätöstä siirretään sitä kauemmin myös kestää deflaation ja kansallisen kaaoksen vaara Euroopassa. 

Helppoa tietä ei enää ole, mutta selviämisen resepti ei ole rakettitiedettä.








Kas kun ei kuntaministeri vielä potkaise jalkaa, heittäydy selälleen ja ala kirkua vielä suurempaan ääneen, TAHTOO?







Hyvä, että edes Google tänne investoi, vaikka rakentamisvaiheen jälkeen työllistysvaikutus varmasti pieneksi jääkin. Sen sijaan maajohtajan löpinät on syytä jättää omaan arvoonsa. En osaa edes kuvitella, että Google olisi "sitoutunut auttamaan Suomea hyödyntämään internetiä kaikilla keinoilla maan talouden kasvattamiseksi ja nyt tehtävä investointi korostaa tätä tavoitetta,” eikä ainakaan ilmaiseksi, eikä missään tapauksessa sinisten silmiemme vuoksi.







Siis IMFn kanta oli jo aikoinaan ideologinen vaatimus. Ei siis leikkausvaatimus ollenkaan. Kun yksityistä pääomaa palvotaan vaatimus on ehdoton. 

”Yksityisen sektorin suuri strategia on se, että se haluaa todella suuren osan niistä rahoista, jotka ohjautuvat kuntien terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Pahin visio on se, että koko kriisi putoaa kuin kypsä hedelmä kansainvälisten firmojen käsiin.” 

Ja sen putoamista avittavat kuuliaisesti sekä kokikset että demarit. Toiset ahneuttaan, toiset tyhmyyttään. Ja kumpiakin löytyy molemmissa.



Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)