sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Setä Samuli kääntää selkänsä



Sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll kirjoittaa tänään, ainoan valtakunnallisen vieraskynänä meitä suomalaisia taviksia aina puhuttavasta aiheesta NATOsta otsikolla Naton merkitys Euroopassa vähenee. Siihen on helppo yhtyä. 

Jo puolisen vuotta sitten USA, nykyisen presidenttinsä Barak Obaman suulla virallisesti ilmoitti maan strategisen painopisteen siirtyvän Atlantilta Tyynelle Merelle.  Saman oli jo kesän alussa tehnyt selväksi eroava, eläköityvä puolustusministeri Robert Gates jäähyväiskäynnillään Brysselissä. Siis NATO - Brysselissä.

Samoin on helppo yhtyä Limnellin päätelmään: " Jos Yhdysvallat irtaantuisi Natosta tai jos maan merkitys Natossa olisi nykyistä vähäisempi, sotilaallinen liittoutuminen olisi Suomessa todennäköisesti helpompi hyväksyä."

Sen sijaan viimeistään nyt on syytä perusteellisesti uudelleen arvioida onko
tämä kehityssuunta Suomelle edullinen? Onko maamme intressissä pitkään hellimämme voimistuva eurooppalainen turvallisuusyhteistyö? Tulisiko meidän edes pyrkiä ottamaan merkittävä rooli Euroopan uudessa turvallisuusyhteistyössä? Olisiko moinen omiaan vahvistamaan turvallisuuttamme ja erityissuhdettaamme(?) Venäjään?

Olisi kieltämättä luontevaa, että EUn jäsen olisi elimellisenä osana myös EUn itsenäisessä puolustusjärjestelmässä. Mutta kenen hyökkäykseltä tämä puolustusjärjestelämä meitä puolustaisi? Miten uskottavan puolustuksen se maallemme pystyisi antamaan? Voi antaa?

Maantieteellinen sijaintimme ei USAn mahdollisen NATOsta poistumisen jälkeenkään mihinkään muutu. Asemamme rajamaana muuttuu. Entisestä Ruotsin ja sittemmin Venäjän rajamaasta vain tulee EUn rajamaa. Rajamaat muodostuvat aivan liian helposti puskurivyöhykkeiksi. Koska näin on aina tähän asti ollut, miksei siiten tulevaisuudessa? Ainoat, joita rajamaan puolustaminen kiinnostaa, ovat itse rajamaassa asuvat.

Yhteisömme korkeimman poliittisen johdon viimeaikainen osoitus kyvyttömyydestään johtaa yhteisöä edes finanssikriisistä - nahkapäätöksiä nahkapäätösten jälkeen - ei järin hyviä lupaile turvallisuuspolitiikan oasalta. Ja siihen on hyvä syy. Sitten II maailmansodan ei yksikään EUn mahtimaista ole oikeasti ottanut vastuuta omasta puolustuksestaan eikä siis turvallisuudestaan. Sillä Ison Iitan rinnalla, tai oikeammin Setä Samulin selän takana on olo todella ollut huoleton. 

Alamme tältäkin osin lähestyä perimmäisiä kysymyksiä. Kansakunnan turvallisuus ei ole merkityksetöntä nykyäänkään, ei vaihtorahaa, ei liioin vanhentunutta valuuttaa, käypä sen ylläpito sitten kalliiksi tai ei. Ja ovatpa tämän maan Wallinit, Kataiset tai Haloset asiasta ihan mitä mieltä tahansa. Vai vaihdetaanko malli Cajander ehkä malli Kataiseen? Eivät he vertauskuvina itse ole mallia käyttämään joutuneet. Eivätkä joudu.


4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

meillä näyttää olevan täsmälleen sama tilanne kuin ennen Talvisotaa. Nyt vain kokoomusvetoinen.

Jännittäviä aikoja pitää. Mistä tämä tilanne nyt kumpuaa?

tutkija Pohjanmaalta

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

ja täydennyksenä edelliseen

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=2649

Merkittävä cusetus ja sumutus on käynnissä. Onko tämä sitä NWO -prosessia? Et ole vielä täsmentänyt käsitystäsi aiheesta Uusi Maailman Järjestys? Härnään ihan tarkoituksella, ethän pahastu :-)

Kuinka korkealle pitää lentää että näkee kokonaisuuden? Asioiden havainnoinissa on ongelma, että mitä korkeammalle lentää, sitä paremmin näkyy kokonaisuus. Mutta yksityiskohdat hämärtyvät. Nokka tarttuu, pyrstö irtos -problematiikka. Maantieteilijänä minulla on myös tämä asioiden tarkastelun vinkkeli. Sekä maantieteilijän että geologian tutkijakoulutus avaa mielenkiintoisen sväärin luonnonvarojen riittävyyden ja sen kausaalien suhteen. Todellinen aitiopaikka.

Tiistaina on täydenkuun aika. Joko silloin Persianlahdella rytisee kun sotarauta on jo paikalla?

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

potra poika pohjanmaan

Jaa sen kun tietäisi. Biologiseksi saattaisi kelvata, että nyt on taas ihmissopuleiden vaellusvuodet. Mutta pitäisi kehityksen aaltomuodostelman olla varsin pitkä. Edellisestä vastaavasta huipusta on noin 40 - 45 vuotta, mikä saattaisi kyllä selittää myös sitä edellisen, mutta ei enää aikaisempaa.

Tai kyse voisi olla Kondartjevin 20 - 25 vuoden pitkästä aallosta. Silloin Neuvostoblokin hakoaminen olisi edellinen, 1960-luvun loppu sitä edellinen, II maailmansota istuisi verraten hyvin paikalleen, samoin I. Ja taisi siellä juuri ennen vuosisadan vaihdettakin joku kansainvälinen talouskatastroofi lymytä?

Liikaa on kieltämättä 30-luvun lopun piirteitä ilmassa. Ollut jo kauan.

Poliitikkojen arvostuksen katoamisen myötä, myös demokratia hallintomallina on pitkälti menettänyt sex appealia tavisten silmissä. Ja perimmiltään on kuitenkin "oma vika". Jos päätöksenteon mahdollisuus jätetään, siitä itselleen ammatillista uraa tekevien harteille, eikä edes vaivauduta sen vertaa, että äänestämässä käytäisi poliitikon ura muodostaa rälssille parhaan mahdollisen kasvualustan. Varsinkin, kun se on onnistunut tekemään asemastaan ja eduistaan pitkälti äänestäjien mielipiteistä riippumattoman.

Nyt tavikselle jää mahdollisuudeksi enää toivoa, ettei tulevina aikoina itselle ja rakkaille liian pahasti käy.

Hakki kirjoitti...

Härnää mitä härnäät. ;-) Mutta, kun en ole taipuvainen salaliittoteorioihin oikein uskomaan, en oikein ole viitsinyt arvata NWOn luonetta ja perimmäistä olemusta.

Mutta pahasti näyttää siltä, että Pohjois-Atlantinen hegemonia on siirtynyt kristillis-oikeistolaisen fundalismin eli kansainvälisen pankkijärjestelmän haltuun. Siihen viittaavat nyt euroon kasvavasti suuntautuva painostus, Maailmanpankin, IMFn ja OECDn ideologiset kannanotot toimista, joihin Euroopassa pitäisi nyt ryhtyä. Ja uskona ja toiveena tuntuu olevan rosvoparoonien paluu.

Missä ensteks rysähtää, sen näkee vain lajitoverini, korppikotka.