tiistai 7. helmikuuta 2012

Kumpi voitti? Sauli Niinistö vai jokin muu?



Kyllä joiltakin valitseminen vaatii aivan liikaa. Kovasti ihmettelen, kuinka vaikeaa joillekin tuntuu olevan valita kahdesta ehdokkaasta, ihmisestä parempi. Ja, jos ehdokkaista kumpikaan ei omaan ideologiaan, arvomaailmaan tai ajatteluun ollenkaan istu, edes sitä vähemmän huonoa.

Yhtä kovasti ihmettelen niitä, jotka katsovat ettei äänestys yhtä ääntä kaipaa. Ehkä lopputulos ei, mutta toimiva demokratia tarvitsee. Esimerkiksi nyt käydyn vaalin äänestysaktiivisuus oli luokaton. Meillä taviksilla kun nyky-yhteiskunnassa on jo muutenkin harvoja kansalaisoikeuksia en voi kuin ihmetellä, että jotkut meistä eivät sitä "viimeistäkään" kansalaisoikeuttaan halua käyttää.

Valtaa ei anneta, se otetaan. Ja alhainen äänestysprosentti, johtuupa se mistä syystä tahansa on omiaan johtamaan diktatuuriin. Enemmistön tai, kuten useimmiten tapahtuu, harvinaisen pienen vähemmistön. Ja diktatuurit eivät vallastaan äänestämällä luovu.

Kumpi voitti? Sauli Niinistö vai JOKU MUU?

8 kommenttia:

Igor kirjoitti...

Veikkaisiin että mielipidettäsi hiukan helpottaa ettet kokenut joutuvasi äänestämään ruton tai kupan välillä. Eli jompikumpi vaihtoehto tuntui mielestäsi OK:lta.

Olen aina äänestänyt ja pidän sitä velvollisuuden sijasta denokratiaan kuuluvana oikeutena.

Mutta tällä kertaa kävin pitkään ns jaakobinpainia kolmen vaihtoehdon välillä:
- en äänesta ollenkaan 2. kierroksella
- äänestään joku muu vaihtoehtoa
- äänestään mielestäni vähemmän huonoa vaihtoehtoa (kuten sitten teinkin!)

Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin vaikea valita. Vaihtoehdot 1. kierroksellakin olivat aika vaikeat - jouduin miettimään jopa kepulaista Paavoa varteenotettavana vaihtoehtona 1. kierroksella.

Ei tuo 2. vaiheen huono äänestysvilkkaus mikään yllätys ollut. Pelkällä maalaisjärjelläkin ymmärrettävää. Ei siihen tiedemiehiä tarvita tulkkaamaan.

En minä kuitenkaan ymmärrä, että nyt taas ajatellaan vaalitavan vaihtamista. Ihan kuin meidän perustuslaki olisi sellainen että sitä muutetaan tavan takaa vain sen vuoksi että saataisiin "oikea" lopputulos "väärän" sijasta.

Hakki kirjoitti...

Ajatteleminen, mitä valintakin useimmiten edellyttää, onkin hankalaa. Varmaan siksi niin moni meistä jättää sen mieluummin tekemättä, tai muuten vaan muille? ;-)

Mutta vähän vakavammin ottaen.

Meillä kai on vaikeita valintoja vain silloin, kun ehdokkaiden välillä ei ole eroja? Nyt niitä mielestäni, ainakin näennäisesti oli vaikka pilvin pimein.

Kun ihmisistä valitaan, valitaan aina koko paketti. Jos kahden paketin välille ei eroa synny, rationaalisinta on heittää arpaa. Jos taas sitä ei halua, "feel the force". Sitä taas päätöksenteostamme on yli 80%, kaikissa tapauksissa.

Eiköhän sekä poliitikot, analyytikot, media ja kansalaiset sekoita toiveissaan nyt valtiolliset vaalit ja BigBrother, Idols, MasterChef ja kaiken karvaiset muutkin vaalit samaan suloiseen soppaansa? Kun kerran tosi-tvssä voi menestyä monilla säännöillä, ja tarvittaessa kilauttaa kaverille, täytyy moinen mahdollistaa myös perustuslakiin?

Tarkkempi tarkastelu "sitä muutetaan tavan takaa vain sen vuoksi että saataisiin "oikea" lopputulos "väärän" sijasta." on täysin turha. Sitä muutetaan tavan takaa vain sen vuoksi että saataisiin "oikea" lopputulos. Puolueiden kannalta oikea.

Igor kirjoitti...

Taidamme molemmat olla ns vanhan liiton (tätä nykyä kovin muodissa oleva ilmaisu!) miehiä, joille äänestäminen on oikeuden lisäksi myös velvollisuus. Eli on ikään kuin pakko valitakin.

Mikä hemmetin pakko? Miksi minun pitäisi mennä vaalikoppiin heittämään arpaa? Tai kuten eräs tuttu 1950-luvulla valitsi: [Eero Rydmanilla] oli niin kovin hienot kaupunginjohtajan käädyt kaulalla. Eräänlainen valinta tietenkin sekin. Voi tietenkin ajatella että aika keponen valintakriteeri. Tai niin kuin näissä vaaleissa yllättävän paljon kuultu: 'En minä nyt ainakaan homoa presidentiksi äänestä'. Minusta kokonaan äänestämättä jättäminen olisi melkein yhtä kelpo vaihtoehto.

Minua kannusti poikani äänestämään 2. kierroksella joten ainakin kasvatustavoitteeni olivat menneet perille :)

Hakki kirjoitti...

Vanhoja "pieruja" viiksekkäitä, mies sekä hylje, kumpikin on. Näin varmaan.

Hyvä, että edes kotoasi olet aikoinaan oikeat opit matkallesi mukaan saanut, ja ne osannut edes jälkeläisillesi siirtää. ;-)

Kysyt; mikä pakko. Demokratia ei toimi ilman, että käydään ainakin äänestämässä silloin kun siihen mahdollisuus avautuu. Ettei käy niin, että jonain kauniina päivänä ei edes mahdollisuutta anneta.

Demokratia on vähiten huono kaikista ihmisen kokeilemista yhteiskuntien johtamis- ja hallintomalleista. Ainakin pitkällä aikavälillä, ainakin meidän tavisten kannalta. Ja kuten tiedät, ilmaisia lounaita ei ole. Tämä pakko.

Igor kirjoitti...

Pidemmän päällehän meilläkin tuntui että äänestysprosentit vain laskivat äänestys äänestykseltä ja ihmiset vieraantuivat. Kunnes tuli suuri Jytky. Passiivisetkin älysivät, että heillä on oikeasti valtaa vaikuttaa.

Vaikka suomalaiset eivät ole (vielä?) nousseetkaan barrikadeille niin suuri Jytky lisäsi ainakin minun uskoa, että tämä kansanvalta ole ihan hukassa. Minä en nähnyt perussuomalaisten vaalivoitossa Soinin messiaanista palvontaa vaan ison kansanosan näpäytyksen perinteisille vallanpitäjä-eliitille.

Mielenkiintoista oli presidentinvaaleissakin nähdä miten valtiomies Lipponen jäi vähäiselle tuelle ja Paavo Väyrynen melkein rehabilitoitiin.

Kun noita kahden viimeisen vaalin asetelmia tarkastelee ainakin minä päädyn kuitenkin pitkästä aikaa lohdulliseen johtopäätökseen, että demokratia sittenkin pelaa kaikkine puutteineenkin.

Hakki kirjoitti...

Voihan asian noinkin nähdä.Ja paremman puutteessa pitääkin.
Ei "tämä kansanvalta ole ihan hukassa." Vielä. Näpäysteoriaasi on helppo yhtyä. Timo Soini nähtiin uskottavana välineenä purkaa, osin vuosikymmenten paha olo. Minua kuitenkin pohdituttaa kovasti ne voimat, erityisesti äärinationalistiset voimat, jotka samalla vapautuvat "salonkikelpoisiksi".

Punamullan kullankalliit rakenteet siinä kyseenalaiseksi pantiin silloin ja vielä nyt, kun vihdoin uskallettiin. Ja ihan hyvä niin.

Igor kirjoitti...

En oikein voi yhtyä näkemykseesi, että viime eduskuntavaaleissa vain joku "paha olo" olisi purkautunut. Ennemmin näkisin että kyse oli kansalaisiin patoutuneesta jo ihan vit.....sta - ei pelkästä jäsentymättömästä pahan olon tunteesta.

En minä ole ainakaan ymmärtänyt että sinun tarkoittamalla tavalla äärinationalistiset voimat olisivat vapautuneet salonkikelpoisiksi. Mutta ymmärrän, että ns monikulttuurisyyshypesta oli moni saanut tarpeekseen (mm minäkin!) mutta sitä nyt ei välttämättä pidä vielä leimata äärinationalismiksi.

Mutta en minä ole kuuro enkä sokea. Kyllä tuossa joukkiossa äärinationalistit ja rasistitkin lymyävät ja yrittävät saada jalansijaa. Mielelläni kuitenkin muistuttaisin ettei sokean ja verovaroilla tuetun monikulttuurisuuspalvonnan vastustaminen vielä ole äärinationalismia.

Mutta myönnän vaaran, jossa ison väenosan joukkovoiman taakse pyrkii kätkeytymään pieni vähemmistö älykkäitä ja vallanhimoisia äärinationalisteja ja onnistuvat vielä kenties ohjailemaan enemmistöäkin.

Medialla ei ole ainakaan minun näkemykseni mukaan ollut kykyä eritellä noita ilmiöitä vaan niistä on vain kirjoitettu punavihreitä kiihkokirjoituksia. Ollaan hyviä ihmisiä kun suvaitaan kaikkea ja näin erottaudutaan niistä tyhmistä, oppimattomista ja pahasti parjatuista impivaaralaisista

Hakki kirjoitti...

Tunnetshan minut. Kaunosielu loppuun asti. Vitutuksen asteesta tässä sitten kättä vääntämään?

Olen ymmärtänyt, että et ole kuuro etkä sokea. Ilmeisesti me sitten tulkitsemme tapahtumia ja niiden avaamia mahdollisuuksia eri tavoilla? Minä pidän lipsahtamisen mahdollisuutta peruuttamattomana, jos todellisuuteen herätään after the fact. Korjaaminen tapahtuu sitten vaikeimman kautta. Miten na sanoivatkaan ...ei vara venettä kaada?

Mielestäni tapahtumat Venäjällä 1917 ja esimerkiksi Saksassa 1933 osoittavat sen varsin hyvin mutta myönnän, että vastakkaisia tapahtumia, että ei sitten kuinkaan käynytkään on jopa enemmän. Mutta noissa kahdessa on jo ihan riittämiin.

"Medialla ei ole ainakaan minun näkemykseni mukaan ollut kykyä eritellä noita ilmiöitä" olen samaa mieltä, eikä minunkaan osaaminen kovin kummoista ole. Lastenlasten suojeluviettiä korkeintaan.