Ajattelun vapaudesta

Viisi blogaamisen vuotta on takana. Julkaisin ensimmäisen artikkelini juuri  perustamallani Presson-sivuston blogillani , Putin ja isovenäläinen itsetunto juuri 1. helmikuuta 2007. Ja koukussa olen yhä.

Blogaaminen jatkoi aiempaa tapaani ajatella tavalla tai toisella ”merkitykselliseksi” ja tai ”hankalaksi” kokemiani asioita. Kun pakottaa ajatuksensa tekstiksi, lauseiksi ja kappaleiksi tietää entistä paremmin mitä kulloinkin itse asiassa ajattelee. Kirjoitettuun tekstiin on lisäksi helppo myöhemmin myös palata aikojenkin kuluttua. Ei sitten aika turhaan pääse muistoja kultaamaan. ”Haaleinkin muste on parempi kuin paraskaan muisti” sanoivat viisaat kiinalaiset. Olen samaa mieltä.

Ensimmäisen kerran arvioin Elämääni blogaajana kuukauden kokemusten valossa. Seuraavan kerran vuoden kuluttua todeten Tää on kivaa. Toki aika ajoin on muullakin tavalla ollut mietinnän paikka. Erityisesti minua on häirinnyt se, kun isot pojat ovat kiusanneet ja vielä asiassa, josta he itse kuuleman mukaan kantavat erityistä huolta. Sananvapaudesta. Sillä siitä, he eivät todellakaan enää kanna huolta. Kaupallinen etu, se mitä tulojen ja kulujen jälkeen sille kaikista viimeisimmälle riville jää, se on ainoa kriteeri. Ja, kuten muistan jonkun muun joskus todenneen, blogin poistaminen julkisen median sivuilta on toimitusta yhtä lähellä kuin DEL on näppiksellä.

Siksi olen yrittänyt useammankin kerran selvittää kiinnostusta jonkinlaisen blogaajien ”oman” portaalin perustamiseen. Ilmeisesti muut tai ainakaan riittävän monet, eivät koe sellaisen puutetta itselleen riskiksi? Ainakaan eivät vielä. Ja kun he sen huomaavat, saattaa olla jo liian myöhäistä?

Varoiksi olen kirjoitellut alkuperäisen Kauppalehden lisäksi myös Aamulehden, Maaseudun Tulevaisuuden ja hetken myös Uuden Suomen tarhoissa. Jossain määrin omaa blogia olen aiemmin pitänyt myös Wordpressin, Bloggerin, Vuodatuksen ja Ningin sivuilla. Kaksi muuta nimimerkkiäni ovat olleet Kirkkovene ja Joku Muu. 26. syyskuuta 2011  lähtien olen oleillut vain tällä nykyisellä blogilla.

Syystä jos toisesta yritetään netin avoimuutta tällä hetkellä rajoittaa vähän joka puolella maailmaa. Yksi keskeinen yritys saatiin juuri muutama päivä sitten ainakin hetkeksi hyllylle USAssa. Samanlaista yritetään kuulemma tällä hetkellä myös Suomessa. Meillä sekä EVA että ilmeisesti EK ajavat samanlaista sananvapauden rajoittamislinjaa täällä meillä. Ja se jos mikä sopii puolueille ja muille etujärjestöille. Ja nehän laeista tässä maassa päättävät.

Tällä hetkellä yritän siksi selvittää mikä olisi tapa, jolla saisin yhdelle blogille kirjoitetun artikkelin, minkä tahansa alustan osalta, siirtymään automaattisesti minkä tahansa alustan toiseen blogiin? Varmasti sellainen mahdollisuus on olemassa, ja siitä voisi kehittyä juuri ”blogaajien oman portaalin” pohja. Tai se voisi ainakin auttaa oman blogin sisällön laajempaa levitystä niihin muutamaan mediaan, joissa ”tavisblogaaminen” vielä sallitaan. Sillä laaja lukijakuntaa aikaansaa enemmän kommentointia ja se taas lisää omia mahdollisuuksiani kehittää ainakin omaa ajatteluani.

Tämän artikkelin loppuun istuu hyvin näiden 5 vuoden viimeisin blogi Kauppakamaripoikien historiakäsityksestä.