Suuria ovat Helsingin rakentamisen rahat

Guggenheim 140 miljoonaa, Hernesaaren helikopterikenttä 83 miljoonaa. Eivät oikein istu tällaisen tavallisen tossunkuluttajan budjettiin. Onneksi ei tarvitse ihan kaikkea yksin, omasta taskusta kaivaa. Mutta kun ei kummastakaan itselle ole käyttöä vähän jurppii, kun on pakko osallistua. Enkä edes muista milloin viimeksi kunnallisen rakentamisen kustannusarvio olisi pitänyt.

Ajatus kunnallisesta Guggenheimistä on tasan yhtä viisas ja kaukokatseinen kuin kansalaisomaisuutemme ja terveytemme jatkuva ulkoistaminen alihintaan kansainvälisille sijoittajille. Kukaan näistä nykyisistä päättäjistämme ei varmaankaan ole edes vaivautunut miettimään, miksi moinen omavaraisuus on joskus ollut pakko, ja on siksi myös haluttu luoda? Puhumattakaan siitä, että olisivat ensimmäistäkään ajatusta tuhlanneet sille, mitä kansainväliset sijoittajat rahoilleen hakevat? Korkeinta mahdollista tuottoa. Jatkuvasti. Ei globalisaatio ole kansakunnan historian loppu.

Yksityinen Guggenheim saa toki kannatukseni. Mutta enpä oikein usko, että tämä brändiään, tuotemerkkiään ja toimintakonseptiaan markkinoiva yksityinen, franchize-säätiö on halukas omillaan riskiä ottamaan? Omillaan toimeen tuleminen kun on täällä pohjan perillä ollut tapana, ainakin arvossa. Kuormasta syömistä ei oikein ole arvossa pidetty.

Helikopterikenttä on Helsingin kaupungin kokoiselle yhteisölle varmaan paikallaan? Rakennetaanhan niitä surffiratoja, hiihtoputkia ja golfkenttiä keskenkasvuisillekin? Mutta miksi ihmeessä siihen pitäisi tärvätä 83 miljoonaa, plus suunniteltu budjetin ylittäminen? Eikö edullisempaa ratkaisua todellakaan ole löydettävissä? Eikä ihan kaiken tarvitse, eikä voi edes Itämeren Helmen – kaupungissa olla rannalla.

Ehdotukseni:

Yksityinen Guggenheim on tervetullut markkinaehtoisesti mihin tahansa Helsinkiin. Kunnallinen ei ollenkaan. Jos siitä huolimatta armaitten päättäjien mielestä sellainen on pakko rasitteeksemme saada, sitä ei missään tapauksessa pidä sijoittaa suunniteltuun ahtaaseen ja kaupunkikuvalliset paikkaan. Sille löytyisi arvoaan vastaavat paikat esimerkiksi Laajasalon kallioluolien pohjalta tai Jätkäsaaren bunkkerista. En oikein jaksa löytää lohtua ajatuksesta, että muistini mukaan luolien 50.000 m³ löytäisi hiihtoputkea tarkoituksenmukaisempaa käyttöä, enkä siihen, että bunkkerin kaikki 8 kerrosta pitäisi omistaa liikunnalle ja katolle rakentaa rivitalo.

 

 Laajasalon kallioluolat

 

Jätkäsaaren bunkkeri/Guggenheim Helsinki

Miksi olla huolissaan helikopterikentästä, kun Malmilla jo sellainen toimii? Siellä on lentämisen koko infra valmiina ja helikopteritoimintaa-, koulutusta- ja huoltoa jo nyt tarjolla sekä yksityisille että rajavartiolaitokselle. Varmaan Helsingin poliisille ja palokunnallekin tilaa löytyisi? Ei tarvitsisi niille kohta omiaan alkaa suunnitella.

Välttyisivät samalla kustannukset (Muistaakseni muutama sata miljoonaa euroa sekin?) vaihtoehtoisen lentokentän rakentamisesta Huitsin Nevadaan. Kun Helsinki jossain vaiheessa joka tapauksessa tarvitsee oman City-airportin, 2. lentokentän. Ainakin tulevien kaupunginisien mielestä. Mikä voisikaan olla ratkaisuna parempi, kuin joka tapauksessa museaalisin arvoin säilytettävä Malmin lentokenttä?

 

 Malmin lentokenttä

Mutta, jos helikopterikenttä ehdottomasti ihan rantaan halutaan sijoittaa, se voitaisi sijoittaa Bunkkerin katolle. Silloin ei itse kenttä maksaisi latin latia. Katon alla olevan Guggenheimin asiakaslaumoille voitaisi helposti virittää katon reunalle lasinen ramppi, jolta visuaalisesti voisi tutustua reaalimaailman Helsingin arkkitehtuuriin, designiin ja päälle päätteeksi vielä vaikka kaupunkisuunnitteluun ja merelliseen ympäristöönkin.

Pieniähän nämä rahat varmaan kunnallispäättäjien arkipäivässä ovat? Siksi ehkä heiltä mittasuhteetkin pettävät? Ja oma ajattelu on ehkä jo nyt poliittisten ryhmäpäätösten sementtiin valettu? Ei moista kai muuttaa voi?