Sinimustia ja Mustapaitoja

On korkea aika katsoa totuutta silmiin. 1990-luvulta alkanut ja edelleen syventyvä henkinen ja taloudellinen kaaos on nyt syömässä kansakuntamme perustaa. Syrjäytyminen, työttömyys, irtisanomiset, epävarmuus tulevasta, arvojen ja moraalin häviäminen sekä taloudesta, politiikasta, yhteisöistämme että yksilöistä on tapahtunut tosiasia.

Lennokasta eikö vain? Ja valitettavan totta. Nyt Kokoomusnuoret heittäytyvät Halla-ahon leiriin, persujen ja Suomen Sisun sosiaalidarvinistiselle  linjalle. Nyt aletaan niittää sitä, mitä kolme suurinta puoluetta ovat vähintään viimeisen, lähes parin kymmenen vuoden aikana kylväneet.

Jos Halla-ahon positiivisen syrjäytymisen käsite hyväksytään yhteiskunnallisen päätöksenteon lähtökohdaksi, ja nyt se jo hyväksytään netin lisäksi ainakin siis kahdessa puolueessa, kyseessä ei ole tasa-arvon toteutuminen. Kyseessä on erilaisuuden kieltäminen. Kaikenlaisen erilaisuuden kieltäminen, minkä milloinkin. Ja sen, kuka on erilainen ja mikä on erilaista määräävät tämän maailman Halla-ahot ja, kun vanhat merkit paikkansa pitävät erityisesti ne puolueet, joita tämän maailman Halla-ahot ja Rydmannit edustavat.

Heidän väitteensä ovat tyypillistä populistista demagogiaa, jolla yhteiskunnan kehitys ja inhimillisyyden vaatimukset jätetään ottamatta huomioon. Tällä perusteella vain vahvimmat ja voimakkaimmat omaavat elämisen oikeuden, koska ne, jotka päättävät katsovansa olevansa juuri vahvimpia ja voimakkaimpia. Tuomittakoon siis samalla veroprogressio, kaikki valtion ja EUn erityistuet syrjäkylien ylläpitämiseksi, vammaisten, vanhusten, lasten erityiskohtelu, toimeentulotuet, uskonnonopetus, kehitysvammaisten tuki, kerjäläiset kadulla, mustalaiset. juutalaiset, somalit, roomalaiskatoliset...

Miten taas tämäkin johtaa ajattelemaan Euroopan kehitystä 1920-1930-luvulla? Ihmekö sitten, jos Eurooppa pelkää kansallissosialistisen populismin reinkarnaation alkavan juuri täältä Suomesta? Olihan meillä sama porukka jo lähellä päästä valtaan I tasavallan aikana. Silloinkin ensin osana, sitten vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa. Oli IKL, AKS, Finnisches Freiwilligen-Bataillon der Waffen-SS. Oli Sinimustia ja Mustapaitoja. Tunnetuin seurauksin.  Onko tämä kaikki taas edessä? Tähänkö tämä hulluus taas päätyy?

Ymmärsivätköhän Kehittyvien Maakuntien Suomi ja ne 41 "vastuullisten puolueitten" kansanedustajaa, joista osa vielä hallituksen ministereitä, minkä pullon hengen he päästivätkän vapaaksi venkoillessaan Vanhasen II hallituksen vaalirahaskandaalin kanssa?

Positiivista syrjintää ei ole olemassa. Sen nimi on inhimillisyys. Annetaan sille tilaa. Se on tukehtumassa.