Siitä tänään puhutaan, tai ainakin pitäisi puhua. Ei siten kuin kepulit messiastaan puhuvat vaan siten kuin nykypäivän suomalainen toisen suomalaisen kanssa puhuisi tai pitäisi puhua tai voisi. Siis ilman henkilökultin painolastia. Kehut ja alalivonnat on kuultu jo monta monituista kertaa sekä UKKn eläessä että hänen jo kuoltua. Siksikin jätän ne suosiolla virallisille puheenvuoronpitäjille ja kepukansan perinnetilaisuuksiin.
Mutta mitkä, ihan oikeasti, ovat nykypäiväämme vaikuttavat UKKn meille jättämät perinnöt? Siis kun ajatellaan niitä vähemmän mairittelevia?
Vapaan demokraattisen keskustelun puute
Valtapolitiikkaan perustuva puoluejärjestelmä
Politiikka ”broilerien” koko työurana
Puoluevalta ”politbyrokratian” johtavana voimana
Vastuuttomat poliitikot
Eiköhän näistä riitä ainakin alkajaisiksi? Siis yleisen hymistelyn vastapainoksi. Tasapainoksi? Sillä on syytä muistaa, että suomettuneen Suomen nimi todella oli Kekkoslovakia. Sitä johti diktaattori, jonka valta lopuksi perustui poliittisten puolueiden eliitin ”pelkoon” asemastaan. Diktaattori, jota jotkut uskovaiset odottavat palaavaksi samalla tavalla kuin itä-naapurissa toivotaan heidän Isäänsä Aurinkoista.
PS.
Juhani Suomi toteaa tämän päivän Ilta-Sanomien nettilööpissä, että Kekkosen olisi pitänyt erota aiemmin. Olen samaa mieltä.
14 kommenttia:
Joka kekkosen hyvällä muistaa on joko a) sairas b) psykopaatti.
Jos kuitenkin muista miehen suurmiehenä ja pidit neljännesvuosisadan diktaaturia hyvänä niin testaapa itsesi sellaisen vaihtoehdon edessä, jossa nykyinen presidentti jatkaisi vielä kolme kautta ilman vaihtomahdollisuutta.
Tarja valitsisi kaikki isot virkamiehet(=naiset).Tarja puhuis kahden kesken Putinin kanssa kertomatta muille kuin vihjaillen.
Tarja alkaisi unohtamaan jopa itsensä, mutta ympärillä pyörivä lieheittelijöiden joukko jatkaisi vallankahvassa Tarjan nimissä.
Toki meillä olisi yksi pääjohtaja ja ministeri vähemmän, koska Tarja Kekkosta matkien antaisi kauppa ja teollisuusministerin ja ulkoministerin viran yhdelle ja samalle miehelle.Samaan aikaan mies toki hoitaisi suurimman mahdollisen valtionyhtiön businekset.
Koplaaminen olisi koplaamista vain silloin kun Tarja ei olisi mukana.Juhani Suomi ei itsekään viihtyisi Kekkoslandiassa jos se olisikin Tarjalandia.J.Suomi oli oikeassa onneksi tuossa yhdessä asiassa....mutta ei osannut sanoa asiaa oikein.
Kekkonen olisi pitänyt erottaa aikaa sitten ja siinä Kepulla on raskas taakka kannettavanaan.
OrNot
En tuosta nyt oikein saanut selvää. Et kai kuvittele minun pitäneen sitä diktatuuria hyvänä?
Jos luit tarkkaan en todellakaan pitänyt...tekstisi oli aivan oikein...johdattelin miettimään saman toistumista.Osinhan se jo tapahtuu.2xKoivisto+1xAhtisaari+2xHalonen = 5X demari=30vuotta.Nyt sitä jotain muuta tarvitaan.
No juu.
JOKU MUU on poikaa. Ja ainoa mahdollisuus.
Selvähän se, että demariputki katkeaa seuraavissa presidentinvaaleissa. Mutta onko mitään tilalle ?
Tai väliäkö sillä. Tarja on onneksi varoittavana esimerkkinä vienyt vallan presidentti-instituutiolta.
Kekkospalvonnan aikaa kun muistelee, huomaa ainakin yhden asian korjaantuneen vuosikymmenien aikana.
Kekkoselle ei koskaan vaalitentissä huudettu päin naamaa " Ettekö yhtään häpeä ... ! ".
Kekkoselle myötämieliset kysymykset esitettiin johdantosanoin " Herra Tasavallan Presidentti ".
Vain Vennamo käytti vaalikeskusteluissa nimikettä " herra presidenttiehdokas ". Herätti tällä kiusallisen kollektiivisen myötähäpean tunteen, kun pyhäinjäännöstä näin pahoinpideltiin.
Omaa käsitystä asiaintilasta ei ajattelevan ihmisen sopinut suureen ääneen vieraassa seurassa toitottaa.
Vasta Koiviston viimeisen pääministerikauden loppuaikoina, kun Kekkonen oli suljettu Tamminiemeensä, vapautuivat aivot ja kielenkannat julkisesti.
Vox
Mietitään vallattoman presidentin valinnan ongelmia kunhan ne ovat ajankohtaisia. Hoidetaan nyt ensin eduskuntavaalit.
Enkä todella usko, että kansalaisten valtaosan ajattelu on vieläkään irtaantunut viimeisen "valistuneen" diktaattorimme ihannoinnista. Messiasta odottavat sekä kepulit että demokratian tarjoamaan puolueita edusravien poliitikkojen vastuuseen pettyneet. Ja toivottavasti turhaan.
Kyllähän se oli melkoista henkilökultin aikaa. Ei jäänyt paljon jälkeen NL, Romanian,
Kuuban ja mitä näitä räikeimpiä itsensä elinikäiseksi kansanjohtajaksi julistaneita
olikaan. Puuttui vain muualla yleiset liput ja plakaatit rinta, sun muine kuvineen.
Taisi ns. noottikriisitkin olla tilaustyötä. Hommat hoiti tietenkin maan parhaaksi
korvaamaton Urkki. Vielä niinkin myöhään kuin 1978 kävi arvovaltainen valtuuskunta
pyytämässä UKK.ta jatkokaudelle, vaikka mies oli jo vakavasti sairas.
Juuri ilmestyi tutkimus Suomen rauhansopimuksen aikaansaamisesta 1944. Etenkin sihen
ratkaisevasti vaikuttaneista pienestä joukosta silloin vastuullisia päättäjiä.
Ei heidän vaikeasta työstään sen enempää, mutta silloin kapuloita rattaisiin
heittäneistä aktiivisimpia oli eräs kansanedustaja U.Kekkonen. Että silleen.
No, maailma oli silloin toinen, onneksi muutos on tapahtunut. Ehkä presidenttiä ei
aivan " munattomaksi " tarvitsisi riisua, mutta virkakauden voisi lyhentää 4 vuodeksi,
kausia kaksi. Nykyisilläkin valtaoikeuksilla 6 vuotta tuntuu pitkältä, varsinkin jos
sen saa tuplattua.
juhamatti, long time no hear
Tuskinpa niistä ajoista jotain ensikäden tietoja kuullutta voi ainakaan siitä syyttää, että olsin UKKta munattomaksi väittänyt. Mutta me emme todellakaan, 5 miljoonan porukka, tarvitse vallatonta presidenttiä. Jos ei valtaa uskalleta antaa puolueitten ulkopuolelle, lopetettakoon virka. Jos taas, kuten mielestäni pitäisi tarvittaisi parlamentaariselle järjestelmälle varoventtiili, presidentillä tulisi myös olla valtaa. Mitä, siitä kannattaisi keskustella.
Puolueista kun on muodostunut itsetarkoitus.
Ihmisen henkinen kehittyminen, olipa kysymyksessa negatiivinen tai positiivinen, on hallittavissa vain dictatuurien, uskonnollisten tai poliittisten uskomuksien voimalla. (molemat rakentuvat dictatuuriseen pakkovaltaan, including Democratia).
Kekkonen oli tietoinen siita ja kaytti "vapaaehtoista pakkovaltaa" tavalla joka oli jopa hyvaksyttavissa tuon aikaiseen menttaliteettiin. Emme ole, teknillista tietoa lukuunottamatta, yhtaan kehittyneempia Kekkosen ajoista - ja jos mitaan, niin huonommassa henkisessa tilassa.
Ihminen on kaiken tuntemamme historiansa aikana aina ollut itsekeskeinen, julma, auktoriterian, eika ole kaikista pyrkimyksistaan huolimatta lyotanyt muuta keinoa pitaa edes jonkinlaista jarjestysta itsessaan, joka sitten kanssakaymisessa muiden kanssa ei voi olla ilman pakkotoimenpiteita, niin ulkonaisesti kuin sisaisestikin.
Vastustamme pakkovaltaa ja kumminkin kaytamme sita jokapaivaisessa perhetilanteessa, useimmiten taysin tietamattomina mita teemme; ja sama mode on jatkunut edelleen kaikkeen muuhun kanssakaymiseen. Hallita itseamme ja muita rakentuu samaan kaavaan ja kumminkin vaadimme vapautta, mika on mahdottomuus olematta itse vapaita omista pakkovaltaisista ajatuksista ja toiminnoista niin itseemme kuin muihin nahden. Mita olemme itsessamme heijastamme muihin ihmisiin.
Olemme jakaneet elamamme kahteen eri mailmaan, realistiseen ja ihanteelliseen ja ne ovat aina sotajalalla keskenaan. Tehda jotakin rakentavaa ei voi tapahtua tilassa jossa yksi osa meista rakentaa ja toinen osa samanaikaisesti tuhoaa. Sellainen on dualisminen toiminta jota emme ole tulleet ymmartamaan, lukuunottamatta harvoja hetkia jolloin tuo itse on ollut poissa.
Karl
Tiedäpä tuosta käsitteestäsi "vapaaehtoista pakkovaltaa". Samalla lähtökohdalla kaikkien diktatuurien valta voidaan julistaa vapaaehtoiseksi. Riittää kun korvaamme ikävältä kuulostavan termin diktaattori termillä valistunut itsevaltias. Aivan yhtä vähän ulkopuoliset voivat vaikuttaa kummankin päähänpistoihin. Ja ehdoton valta korruptoi ehdottomasti.
Hakki
"Vapaaehtoinen pakko" esiintyi Mussoliinin Ja Hitlerin valisessa keskustelussa - kauan sitten - kuinka saada kansa tekemaan mita pomo haluaa. Todistaakseen toisilleen omaavansa tarvittavat kyvyt he ottivat koiran ja kissan esimerkkielaimiksi. Musso antoi koiralleen vegetaarisen ruoka-annoksen, jota koira kieltaytyi syomasta, mutta soi kolmantena paivana, muuta kun ei saanut. Adolf otti kissan polvelle, pyhkaisi senappia kissan hannan alle ja kissa valittomasti nuoli sen pois.
"Vapaaehtoinen pakko" on ehka ainoa terminologi joka soveltuu tamanhetkiseenkin tilanteeseen. Pakotteet ovat "valistuneempia", hienovaraisempia, mutta lopputulokset ovat aivan samanlaisia. Tilanteen karjistyessa hienovaraisuus jaa toiseksi. Sana on vain asiaa kuvaava muoto. Tosin sanat johtavat tekoihin silloin kun pelkilla sanoilla ei saavuteta haluttuja tuloksia.
Karl
Esimerkkihenkilösi ovat paikallaan.
Suomen kuvalehdessä on mainio juttu Urkista. Hänen sodan aikaisia kirjoittelujaan ylistetään kuin Kim Jong Ilin uskomattomia saavutuksia, ja luonnollisesti kokonaan unohtuu mainita, että Urkkia pidettiin sodan aikana liian epävakaana ministerin virkaan. Pelkkä takarivistä huuteleminen nimimerkin suojissa on kuitenkin uroteko jos sen on tehnyt Urkki.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/urho-kekkonen-veti-pekka-peitsena-kovaa-linjaa-1942-mahdollisimman-suuri-havitys-venalaisille
Satunnainen raportoija
Täytynee tutustua. Ja kuten havaitset tässä kuljetaan suurmiesten saappaissa. ;-)
Oli sääli, että UKKsta tuli Paasikiven luottomies. Pitkälti vasemmistosympatioittensa vuoksi.
Lähetä kommentti