tiistai 28. syyskuuta 2010

Pääkaupunkiseutu tuuliajolla. Samoin Suomi.



Kun on käynyt ilmeiseksi, että Pääkaupunkiseudulle kasautuu kohta puolet Suomen väestöstä - kuka mistäkin syytä - voisi toivoa, että jostain löytyisi joku, joka hallitsisi kokonaisuuksia. Ainoan valtakunnallisen mielipidesivulla Etelä-Savon maakuntaliiton suunnittelujohtaja vaatii, että Pääkaupunkiseudun kehitys ei saa näivettää muuta Suomea. Itselläni – helsinkiläisenä - on toisen suuntainen huoli. Muun Suomen autioituminen ei saa näivettää pääkaupinkiseutua. Sillä, jos sekin näivetty, mihin nämä maaltapakolaiset, nämäkin maahanmuuttajat sitten sijoitetaan? Edellyttäen, etteivät samalla muuta maasta.

Kuten muutama viikko sitten, pääsin myös tänään ajelemaan aamuruuhkassa, viedessäni amerikkalaista sukulaistani lentokentälle. Autojonot eivät liikkuneet Kehä I:llä, Tuusulanväylällä, Hakamäentiellä suinkaan vain yhteen suuntaan. Niitä meni jatkuvasti lisääntyvässä määrin joka suuntaan. Ruuhkaa jo jo klo 06 ja 07 välillä! Pimeässä en nähnyt kuinka monta ihmistä autoissa oli. Mutta kun tässäkin vanhat merkit varmaan paikkansa pitävät, niin veikkaisin yhtä per auto. Edelliskerralla vaikutti siltä, että noin 09 mennessä rauhoittuu. Ja sama letka toiseen suuntaan työpäivän päätteeksi. Lisää asfalttia, lisää kaistoja!

Virastot halutaan siirtää Helsingin keskustasta halvempien neliöitten perässä pääkaupunkiseudun reunoille, kertoivat aamu-uutiset autoradiosta. Olisiko ollut VVMn vai Helsingin kaupunginjohdon kuningasidoita? Miten käy työmatkaliikenteen, sen aiheuttamien päästöjen ja työmatka-uupumuksen? Vai kuvitellaanko, että henkilöstö tässäkin tapauksessa muuttaa perässä? Ilmeisesti uutta aluepolitiikkaa paskapaketissa? Miten käy keskustan? Ghettoutuuko se, kuten tapahtui USAssa muutama kymmenen vuotta sitten? Tavarataivaat ja osin kaupatkin olemme jo siirtäneet Kehä III tai I varteen.

Liikenneministeriökö haluaisi pääkaupunkiseudulle voimaan ruuhka-/tiemaksut, joilla katettaisi lisääntyvien moottoriteiden rakentamisen kustannukset? Niin ja luonnollisesti alentaa nopeuksia päästöjen ja onnettomuuksien vähentämiseksi. Aivan. Valtio tarvitsee lisää rahaa pystyäkseen malsamaan lisää tukia sinne näivettyvään Suomeen. Miksei samalla panna totaalikielto autoilulle pääkaupunkiseudulla? Loppuisivat aamuruhkat kerralla.

TEM näpertelee energian risupakettinsa syöttötariffien sekä pellettien, ruokohelpin ja metsähakkeen Helsinkiin ohjauksen kanssa. Ja viherverottaa 750 miljoonaa euroa lisää kansalaisten energiankäytöstä. Silloin kun  innovaatiotukien  myöntämisestä periferian soffatehtaille aikaa jää.

Ympäristöministeriö paskalakeineen hirttää samanaikaisesti sekä haja-asustus alueiden asukkaat että vientituloja meille tuovat tehtaat kauniiden periaatteittensa ja harhaisen ideologiansa vuoksi. Tervemenoa vaan teillekin.

Työurien pidentämistä vaativat työnantajien etujäjestö EK ja kepukokoomus tuotannollisen teollisuuden voimakkaan maastamuuton keskellä ja yritysten uusiutumuskipujen aiheuttamaa työttömyyttä, joka on jo syrjäyttänyt kymmeniä tuhansia ammattimiehiä ja naisia putken kautta eläkkeelle. Samalla EKn jäsenten optioita ja bonuksia nauttiva johto laadituttaa itselleen eläke-etuja, jotka lähtevät siitä, että ”sikaeläkkeet” alkavat viimeistään kuusikymmppisinä.

Työntekijäjärjestöt, "maineekkaan menneisyytensä lumoissa elävä ammattiyhdistysliike" vaativat tapansa mukaan lisää liksaa ja muutosturvaa. Kepu on oman sarkansa jo tyylikkäästi hoitanut. Eli 5 vuoden palkkatakuu eli muutosturva kuntien yhdistymisestä työtä vaille jääville virkamiehille. Kreikkalaiset, satumaiset velkansa aiheuttaneine etuineen, ovat näpertelijöitä maan verovarojen havittelussa.

Ja pääministeri rajoittaisi alkoholimainontaa eikä toinen sosiaali- ja terveysministeri ole vielä ilmaissut kantaansa siideri- ja olutmainonnan rajoituksiin. (On olemassa prioriteetteja ja prioriteetteja.)

Olen ymmärtänyt, että politiikka on yhteisön yleisten ja yhteisten asioitten hoitamista. Poliitikoiksi kutsumamme ovat ainakin ilmoittautuneet siihen hommaan. Eikä se homma ole helppo, helppoinakaan aikoina. Puhumattakaan nyt, aikana jossa kansainväliselläkin foorumilla kaikki muuttuu sellaista vauhtia, ettei perässä tahdo pysyä. Jopa meidän tavisten on helppo tehdä päätös yksittäisestä asiasta. Jopa edellä luetelluista asioista. Ei siihen tarvita poliitikkoja.

Poliitikot ja etujärjestösatraappimme olemme valinneet tekemään vaikeita asioita. Mutta sitä hommaa heistä ei tee kukaan. Eivätkä ketkään. Eikä, varsinkin nyt viimevuosien kokemusten perusteella arvioiden, heitä niiden tekijöitäkään löydy. Ei. Ihan oikeesti.


PS.

Olisiko mahdollista ottaa meidän tavallisten ihmisen tarpeet politiikan tekemisen lähtökohdaksi?



Ei kommentteja: