Osinkovero ja Anders Blomin pitkä varjo?

Kokikset ryhmittyvät siilipuolustukseen. Tähän mennessä ainakin Sampsa Kataja, Jan Vapaavuori, Kimmo Sasi ja Petteri Orpo ovat ilmoittaneet, että hallituksen päätös osinkoveroista pitää. Suomen rikkaimmat ovat alennuksensa ansainneet. "Mitään ei muuteta".

Paavo Arhinmäen lausuma hallituksen pöytäkirjaan saa kuitenkin päivä päivältä yhä laajempaa huomiota. Puoltoääniä lausumalle on kuulunut niin demareista kuin vihreistäkin. 

Turun politiikan kermaa 1970-luvulla?

Ilmeisesti nyt onkin käynyt niin, että Anders Blomin pitkä varjo vuoden 2007 hallitusneuvottelujen tiimoilta on nyt onnistunut tehtävässä, joka ei silloin häneltä loppuun asti onnistunut. Saattaisikin olla ihan hyödyllistä palata ajatuksissa Perheyritysten Liiton silloisen toimitusjohtajan Anders Blomin näkemyksiin mahdollisuuksista vaikutaa poliitikkojen päätöksiin. 

Haluan erityisesti korstaa samalla avautuvaa mahdollisuutta tutustua linkissä hänen Vuosikokousesitelmäänsä "Pörssiklubilla" 17.3.2011 pdf muodossa. Sen esimerkki silloisten hallitusneuvottelujen menosta on paljon puhuva. Siitä on todella helppo edetä kysymykseen; mistä kokikset osinkopäätöksellään nyt maksoivat? 

Ja saattaa siitä hyvin kysyä myös, miksi Matti Vanhanen niin nopeasti nimettiin Perheyritysten Liiton toimitusjohtajaksi? Miksi moni Jyrki Kataisen esikunnasta on siirtynyt etujärjestöjohtajiksi, etunenässään Jyri Häkäniemi? Ilmeisesti ne kertovat demokratiamme kiihtyvästä rapautumisesta politbyrokratiaksi ja entistä selvemmästä leimautumisesta suuren rahan juoksupojaksi?

Juuri tämänlainen "demokratiakehitys" on syynä siihen, että kansalaiset eivät enää siihen luota. Erityisesti he eivät luota valitsemiinsa edustajiin eivätkä niihin puolueisiin, joita nämä edustavat. 

Mielenkiintoista on myös se, että mielipidettään eivät ole ilmaisseet sen paremmin itse asian keskipiteessä oleva valtionvarainministeri, demarien puheenjohtaja Jutta Urpilainen eikä liioin kokiksien omantunnon ääni Ben Zyskowicz.

Puolueet selvittäkööt sotkunsa

Asuntorakentaminen ei todellakaan ole ainoa toimiala, jossa kilpailu ei Suomessa toimi. Ei varmaan ole kovinkaan yli-ampuvaa todeta, että meillä kilpailu puuttuu alalta kuin alalta. On aina puuttunut.

Mutta on hyvä, kun Jussi Pajunen nostaa esiin keskeisimmän syyn siihen, miksi kilpailu ei meillä toimi. 

"Jos rakentamisen kokonaisuus toimisi joustavammin, niin hinnat laskisivat. Keskeisenä osana laaja säädösviidakko." Sama syy aiheuttaa muidenkin alojen kilpailun puutteen. Ilmeisesti puheet maan pienuudesta, kylmyydestä, pituudesta ja leveydestä syynä kalleuteen, ovat sittenkin vain tekosyytä. 

Lainsäädäntö syntyy vähitellen, paikka paikan päälle, viereen ja perään. Lait meillä säätävät puolueet. Sen lisäksi, että ne ovat hyvin edustettuina kaikien alojen etujärjestöissä, ne kuuntelevat herkällä korvalla myös niiden edunvalvojia - lobbareita, vaikkeivät itse juuri lobbaajan edustamaan etujärjestöön kuuluisikaan. Ja ainahan voi lisäksi asiantuntijana kuunnella joko samaan tai toiseen puolueeseen kuuluvaa kansanedustajaa, kunnanvaltuutetua, rotarykaveria tai golfaria.

Lobbari työnsä ääressä

Jos aina paikkaa vanhaa - päälle, viereen, perään - häviää jonkin ajan kuluttua se kokonaisuus jota paikataan. Lobbarien nuottien mukaisesti, heille mieleiseksi tilkkutäkiksi. Silloin etujärjestöt saavat hyötynsä vähitellen ja pikkuhiljaa, mutta lakien tarkoitus - turvata tavallisten kansalaisten arkipäivä ja tulevaisuus - häviää. Aika ajoin olisi ehdottomasti syytä katsoa kokonaisuutta ja unohtaa hetkeksi yksityiskohdat, nähdä metsä puilta. 

Useimpien alojen kokonaisvaltaisen tarkastelun osalta olemme jo pahasti myöhässä. Ainoa ala, jossa lakimuutokset tehdään nopeasti ovat ne, jotka suoranaisesti koskevat puolueita itseään. Muistuupa mieleen vaalirahalain uudistaminen. Siinä puolueet toimivat itse etujärjestönä, eikä kukaan muu pääsekään kokonaisuutta edes katsomaan, eikä ainakaan muuttamaan.

Ainoat, joilla ei Arkadianmäellä ole omaa lobbaria olemme me? Me tavikset.


Puolueitten tulisi ohjeistaa kansanedustajansa säätämään kilpailua markkinoille. Kokonaisvaltaisesti. Sitä varten he siellä, markkinoiden toimivuutta ajatellen, ovat.  Heillä ja vain heillä on valta. Siksi me heidät olemme sinne valtuuttaneet.

Me tehtiin se. Valtion velka ylitti 100 miljardia. Fantastista!

Tai tarkkaan ottaen Suomen julkisyhteisöjen nimellishintainen sulautettu velka kasvoi vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä neljä miljardia euroa. Velan määrä oli vuoden lopussa 103,1 miljardia euroa. Näin Verkkosanomat. Samasta paikasta nuo kuitenkin maksuun menevät, veronmaksajan lompakosta.

Samalla kansakunta ihmettelee ymmärsivätkö ministerit mitä hallitus kehysriihessään päätti, kun Vanhasen ja Kataisen ilmeinen kunniavelka elinkeinoelämän pääomapiireille pantiin maksuun.

Hiljasella viikolla kaikilla meistä on omat murheemme. 

New Yorkissa pörssikurssit ja meklarit nousevat pilviin.

Washingtonissa lisätään setelipainossa kierroksia.

Lontoossa ihmetellään miten miljardit katosivat Kyproksen pankkien tileiltä ja minne.

Moskovassa pannaan kansalaisjärjestöille ja sananvapaudelle tiukat suitset.

Berliinissä ollaan tyytyväisiä hallituksen menestykseen maan pankkien tarpeiden huomioimisessa.

Brysselissä arvuutellaan, onko Kyproksen jälkeen seuraava pelastettava sittenkin Slovenia? Siis ennen Italiaa?

Roomassa ei saada aikaan edes hallitusta.

Madridissa ja Ateenassa mellakoidaan kurjistamista vastaan. Lissabonissa ja Dublinissa on hiljaista.

Nikosiassa tavikset taistelevat oikeudesta saada omat rahansa ulos pankista, Damaskoksessa toisiaan vastaan.

Pjongjangista, Teheranista, Kabulista, Bagdadista ja Islamabadista ei hyviä uutisia ole kuulunut enää aikoihin.

Netissä käydään suurinta sotaa koskaan. 

Mieletön, mieletön maailma

Rauhallista Pääsiäistä.

Vain seitsemän miljardin tähden?

Vajaan 700.000 ihmisen saaren puolikkaan seitsemän miljardin laina sekoitti maailman hetkeksi. Ratkaisu tappoi maan suurimman teollisuuden kerralla. Ehkä maata ei kerralla ihan kivikauteen nuijittu, mutta kauan kestää ennen kuin nykyisenkaltaiseen hyvinvointiin palataan. Seuraava vientivaltti ovat todennäköisesti ihmiset.

Ratkaisun seurausvaikutukset ovat vielä hyvinkin epäselvät ja voivat olla ihan mitä tahansa alkaen siitä, että vain kyprolaiset alkavat maastamuuttajiksi, aina hyvin ikäviin kansainvälisiin sotilaallisiin toimiin. Tulevaisuus näyttää.

Olisiko tämä ensimmäinen kerta, kun merkittävä veroparatiisi tuhotaan? Taitaa olla. Ja siinä mielessä erinomaisen hyvä, joskin riittämätön alku. Siis siinä tapauksessa, elleivät kansainvälispoliittiset seurausvaikutukset tästä kasva. 

Kun puolet maailman rahallisista biteistä on kansallisia verottajia paossa lähinnä anglosaksisen finanssiperinteen suojasatamissa olisi äärimmäisen toivottavaa, että ristiretki jatkuisi. Vai pitäisikö sittenkin sanoa alkaisi? Eikä tarvitsisi suinkaan aloittaa Lontoon Citystä, New Yorkin Wall Streetiltä eikä edes Sveitsistä. Tykkiveneet Cayman saarten, Bermudan, Bahaman, Man-saaren, Jerseyn ja Guernseyn vesille riittäsivät alkajaisiksi vallan mainiosti. NATOn nopean toiminnan joukot voisivat puolestaan palauttaa verottajanpelkoa Monacoon, Lichtensteiniin, Hollantiin ja Luxemburgiin?

Vai olisiko helpompaa houkutella heidät euroon? Ruumiita tulisi ehkä sittenkin vähemmän? Mutta se keino taitaa olla jo passée?



PS.

Suomen valtion vuosittainen noin 7 miljardin kasvu J. Kataisen kuningastien aikana on puhdasta sattumaa.


PPS. 26.3. klo 13.00

Jos nyt on käynyt siten, kuin Reuters antaa ymmärtää, että suursijoittajat ovat pelastaneet varojaan Laikin ja Bank of Cypresin muissa maissa sijaitsevien ja avoinna olleiden konttoreiden kautta, ei voi kuin ihmetellä ECBn ja EUn osaamattomuutta. Ellei sitten tuo ollut tarkoituskin?

http://www.reuters.com/article/2013/03/25/eurozone-cyprus-muddle-idUSL5N0CG13920130325

Talletussuoja kunniaan?

Enpä haluaisi nyt olla kyprolaisen päättäjän housuissa. Vai haluaisinko sittenkin?

Kun nyt alkaa olla selvä, että joku sopimus EUn kanssa on pakko tehdä koska vaihtoehdot katoavat, ei voi olla vaikeaa päättää. Vaihtoehdot EU-paketti tai konkurssi. Ei pitäisi olla liian vaikeaa.

Pidän itsestään selvänä, että tämän sirkuksen jälkeen kaikki vierasmaalaisten talletukset poistuvat, niin nopeasti kuin mahdollista. Ne eivät näkyvissä olevassa tulevaisuudessa enää palaa. Samalla lähtevät suuri osa niistäkin, jotka ovat maahan ilman pakkoa muuttaneet, kuka mistäkin syystä. Samoin on jokaiselle kansalaiselle - EUssa ja muuallakin -  tullut selväksi, että hän selkänahallaan vastaa poliitikkojen ratkaisuista.  Velkojalla on aika hyvä käsi?

Siitä voi varmaan vielä keskustella, millä tavalla itse tehtyä päätöstä ulottaa pakkolaina pankkitalletuksiin, tullaan soveltamaan. 

Syy siihen, että talletukset yleensä ovat maan pankkeihin tulleet on luonnollisesti kyprolaisissa lainsäätäjissä. Syy siihenkin, että talletukset ovat aiheuttaneet tämän kuprun on sekin heillä. Mutta ongelmana on, että heillä ei ole riittävästi rahaa. Vierasmaalaisten tileillä on. Ja kuten joku viisas joskus sanoi, ei valtioilla ole omaatuntoa. 

Sen hyvän työn meille muille ja omille kansalaisilleen voisivat kyprolaiset päättäjät tehdä, että jättäisivät talletusturvan - talletussuojan tai mikä lienee - alaisiin, siis alle 100.000 euron talletuksiin koskematta. Ei kai tuo ole liikaa toivottu?




PS.

Olen sitä mieltä, että näitten virtuaalirahojen siirtely tililtä toiselle ei ole mikään ratkaisu nykyiseen kriisiin. Mutta kun se tie on valittu, ja siihen jotkut tuntuvat uskovan, eletään nyt sitten sen mukaan. Ja ehkä se siitä? Joskus.


PPS. 25.3. 13.45

Ilmeisesti kyprolaisissa pankkeissa lojuva venäläisraha on lähinnä Putinin vastustajien. Tähän johtopäätökseen tulee, kun ajattelee Venäjän haluttomuutta puuttua sille tarjoutuneeseen mahdollisuuteen. Nyt kai Medvedjev ärhentelee viran puolesta? Muuten ei aiempi kiinnostuksen puute oikein selity. Kyllähän Venäjällä on täytynyt olla tieto siitä, mihin suuntaan Saksa haluaa asian ajaa?

Onnea etsimässä

Tänään on kuulemma ensimmäinen YKn julistama kansainvälinen Onnellisuuden päivä. Onnea onnelle ja onnellisuudelle! Ei meitä parempana päivänä YK  voisikaan muistaa. Sillä eihän raha tee onnelliseksi? Eihän?

Onnelliseksi päivää, ainakin tässä vaiheessa vielä uskovat ne Venäjän varattomat, jotka täyttävät Kyprokselle vievät lentokoneet tyhjentääkseen tilinsä?

Vaan mitä mahtavat tuumata Kyproksen hallituksen edustajat osallistuessaan varmaan juuri nyt hätäkokoukseen? Antaako pankkien avata ovensa, joka taatusti tyhjentää ne hetkessä? Rahaa kun ei kaikille riitä. Kenelle sitä jaetaan? Missä järjestyksessä? Eivätkä ne rahat koskaan palaa. Eikä uutta ole tyrkyllä enää pitkään aikaan. Tuskinpa kovin onnellisia.

Miten onnellisuus näyttäytyy venäläisten tilintyhjentäjien kasvoilla, kun he joutuvat havaitsemaan, että a) pankit eivät vielä avaakaan, tai b) he eivät saa rahojaan ollenkaan, vaikka pankki on ovensa avannut, tai c)  he eivät saa läheskään kaikkia omiksi luokittemiaan rahoja?

Lippu on väärä?

Vai onko?

Miten onnellisuus näyttäytyy muiden finassiparatiisin eläkeläismaahanmuuttajien kasvoilla, kun he havaitsevat saman? Entä tavallisen kyprolaisen taatelintallaajan?  

Entä mitä ajattelevat italialaiset Grillo - huumassaan? Pitäisikö sittenkin taipua pankkien pääomittamiseen ennenkuin euro maiden pääpirut Merkel ja Schäuble sekä Katainen ja Urpiainen esittävät oman tarjouksensa, josta ei voi kieltäytyä?

Entä mitä ajattelee suomalainen, jo Kyprokselle lomansa varannut suomalainen? Uskaltaako sinne enää lähteä? Ja uskaltaako suomalaisena vai onko syytä hankkiä valeidentiteetti? Vaikkapa ruotsalainen?

Tieto lisää tuskaa ja vaihtoehdot...vähentävät onnellisuutta?

Mikä olikaan nykyisen rahan ainoa vakuus?

Peruskoululaisten taidot murenevat

Taas on Opetushallinto tutkinut. Nyt peruskoululaisten matematiikan taitoja. Ja tulos kertoo, että taidot ovat murenemassa. Peruskoululaisen vanhemmalle se ainakaan ei voi olla uutinen. 

Omien havaintojen mukaan mm. matematiikan opetuksen taso on suoraan sieltä.

Matematiikkaa kun oppii vain laskemalla, ei keskustelemalla laskemisesta eikä laittamalla rastia ruutuun. Lisäksi oppinen vaatii aikaa. Laskeminen avautuu lapselle vähitellen, toistojen ja järjestelmällisen oppialueen kasvattamisen kautta. Ei pomppimalla asiasta toiseen, tai asioihin joilla ei ole yhteyttä sen enemmän edeltäneeseen kuin lapsen arkeen. Nuorina naisina matematiikka on luokanopettajille usein valitettavan "vierasta", eikä sen oppimisen vaatimaa aikaa edes ymmärretä. Sitä ei opi samalla tavoin kuin lukemista tai kirjoittamista, maantiedosta ja ympäristöstä puhumattakaan.

Kuten linkeistä ja tekstistä ilmenee, en kuulu maamme PISA - uskoisiin sillä matematiikan lisäksi ainakin kielten opettaminen näyttää olevan pahasti hakoteillä, kuten omat havaintoni edellä ainakin kertovat. On valitettavaa vasta nyt havaita, että oppiminen peruskoulussamme liittyy kaikesta huolimatta enemmän ihmisiin kuin itse koulutusjärjestelmään. Hyvät opettajat ja oppimishaluiset koululaiset saavat aikaan tuloksia, heikot opettajat saattavat pilata jopa oppimishaluisten oppimiskyvyn ja tulevaisuuden.

Ja kuitenkin, jos Opetushallituksen opetusneuvostädit hyväksyisivät ajatuksen, että pojat ja tytöt oppivat eri tavalla, että opetuksessa tasa-arvo ei tarkoita "samaa kaikille" vaan "kullekin tarpeitten ja valmiuksien mukaisesti" meillä olisi ihan oikeasti käsissämme Kasvatuksen huippu-innovaatio. Mutta se ei taida oikein olla vallitsevan telaketjufeminismin hyväksymä tapa ajatella ja siksi se on pannaan julistettava, kokeilut unohdettava ja tulokset pimitettävä.

Aina syy on jonkun muun

Bill Gates on löytänyt maailmankaikkeutumme suurimman ongelman. Kapitalismi ei toimi kaikissa tilanteissa. Taloussanomat uutisoi eilen; "Microsoftin perustaja ja maailman rikkaimpiin miehiin lukeutuva Bill Gates kertoo kapitalismin kauheuksista kehittyvissä maissa. Markkinaehtoisuus ajaa lääketeollisuuden kehittämään lääkkeitä vain ostovoimaisille kuluttajille, eikä niitä elääkseen tarvitseville köyhille."

Täältä Euroopan mantereelta katsoen asia ei voi olla kenellekään uutinen, mutta kun sen sanoo maailman kolmeen rikkaimpaan kuuluva self made man, sillä on merkitystä. Toivottavasti erityisesti hänen kotimaassaan USAssa. 

"Gates uskoo, että sosiaalista vastuuta kantavia ja samalla taloudellisesti kannattavia yhtiöitä voidaan luoda useilla eri aloilla. Esimerkiksi Intiassa toimii silmäklinikka, joka hoitaa ilmaiseksi köyhät ja kerää maksuja niiltä, joilla siihen on varaa." Käyhän se tietysti noinkin, mutta siitä ei ole kapitalismin kaikkien epäoikeudenmukaisuuksien ratkaisijaksi. Edes lääketeollisuudessa.

Miksi siis mennä merta edemmäs kalaan? Tehokkaimmin kapitalistinen markkinatalous toimii demokratioissa, siellähän se on syntynyt ja kehittynyt. Demokraattisen yhteiskunnallisen prosessin pitäisi määrittää, millä tavalla se kapitalismin ja markkinatalouden sallii toimia. Myös USAssa. Ja nykyvaltiosta juuri USAlla on demokratian toimivuudesta pisin yhtäjaksoinen kokemus. Toki vain yhdestä demokratian muodoista, kuin myös vain yhdestä kapitalisen markkinatalouden muodoista.

Kannattaisiko meidän tavisten herätä ja ajatella mitä Bill Gates sanoo ja mitä siitä seuraa? Toimiessaan kapitalistisen markkinatalouden ehdoilla, hän on kerännyt itselleen - nyt jo säätiöimänsä - omaisuuden, johon harva elinaikanaan pystyy. Talousjärjestelmä siis toimii. Gates on hommansa hyvin sen puitteissa hoitanut.

Valittaessamme kateellisina - mihin asian ympärillä käyty keskustelu viittaa -, me tavikset emme halua nähdä sitä, että me emme ole omaa rooteliamme kuntoon hoitaneet, jos rakentamme talousjärjestelmä ei toimi haluamallamme tavalla. Sillä lait demokratiassa laativat meidän valtuuttamamme edustajat.

Jotain tarttis varmaan tehdä?

Yhtä vähän kuin kapitalismi on vain yksi kiveen hakattu toimintaohje sitä on demokratiakaan. Ne vaihtelevat yhteiskunnasta toiseen. Meidän äänestäjien tehtävänä on pitää huoli siitä, että yhteiskuntamme talousjärjestelmä toimii haluamallamme tavalla. Se on meidän hommamme.

Taas meitä viedään, kun meiltä viedään

Raimo Sailas on viimeistään nyt, eläkkeelleen siirryttyään myöntämässä, että virkamiesten ja poliitikkojen roolit ovat menneet Suomessa sekaisin. Siitä ei voi kuin olla hänen kanssaan samaa mieltä. Osin juuri tämän seurauksena demokratiastamme on kasvanut politbyrokratia.

Parempi myöhään kuin ei silloinkaan? Tähän ihan perusteltuun kysymykseen vastaus on ei. Siirryttyään eläkeläiseksi hänestä on tullut samanlainen tossunkuluttaja kuin me muutkin. Kun aikaisemmin hänen sanomallaan oli yhteiskunnallista merkitystä, viestistä on enää jäljellä pelkkä merkitys. 

Yhteiskunnan toimintaan sillä ei ole nyt enää sen enempää merkitystä kuin Raimo Ilaskivellä, Tarja Halosella, tai muillakaan eläkeläisellä. Hesarin Suomen vallattomimpien listalle päätyneellä Matti Vanhasella on, ikänsä johdosta valitettavasti vielä mahdollisuus paluuseen. Ja saman listan johdossa oleva Tasavallan Presidentti on listalle joutunut ilmeisesti vain siksi, ettei häntä mielletä  uudeksi UKKksi, eikä näyttöä nykyvaltuuksien mahdollisuuksista ole vielä testattu.

Miksi Suomen sairas Maan Tapa ilmenee siten, että kansan valitsemat tai heidän virkaan valitsemat eivät käytä keskeisiä rakenteellisia puheenvuorojaan jo silloin, kun heillä vielä on mandaatti tilanteeseen vaikuttaa?  No, myönnettäköön että Sailas on silloinkin sanonut joskin, virkamiehen lailla vain omaan vastuuseensa kuuluvalta osalta.

Jos virkamiehistä on vielä tullut poliitikkojen sätkynukkeja, kuten Sailas toteaa, tilanne yhteiskuntamme johdossa on vielä huonompi ja kaoottisempi kuin olen kuvitellut. Nyt poliittiset broilerit, ja jälleen kerran juuri iältään nuoret uraansa luovat broilerit saavat sotkea yhteiskuntaamme samalla tavalla kuin heidän vanhempansa ja osin isovanhempansa 1960 - 70 - 80 luvuilla. Ideologia on vaan toinen. Tasan päinvastainen. Mutta seuruksiltaan todennäköisesti vielä tuhoisampi.

Emme me tavikset täällä Suomessakaan

olla syypäitä.

Nykyisen USAsta lähtöisin olevan finassikriisin aito Friedmannilaisia yhteiskunnallisia seurauksia ja hallituksen tuloksettomuuden puolivälin tarkastelun tuloksia huolestuneena odotellen. Kun politiikasta jälleen puuttuvat moraali ja kaikkien kansalaisten edun etsiminen.

Ei sotia julisteta

Kiinan keskuspankki vakuuttaa olevansa valmis valuuttasotaan. Siihen asti ei vielä menty, että julistettaisi sota alkaneeksi. Tuskin moista koskaan tehdäänkään, eihän tavanomaisia sotiakaan enää alkaneeksi julisteta. Mutta jos se, että maailman potentiaalisesti suurin ja ainakin toiseksi suurin kommunistinen markkinatalous katsoo asiakseen varautumisestaan kertoa, on huolestuttavaa.

Sehän tarkoittaa, että "valtuuttasotaa" - aliarvostettua valuuttaa - jo vuosia käyttänyt valtio katsoo jo turvanneensa sillä minkä muiden myöntyväisyydellä voi ja on siirtymässä valloitussotiensa seuraavaan vaiheeseen. 

Jos ei valloitussotaa julistetakaan kielii ilmoitus siitä, että kaiken sellaisen kepuloinnin, mikä salassa voi tapahtua omien tuotteiden menekin turvaamiseksi ostajamaissa myös tehdään. Ja sitä viestiä seuraavat muutkin.

Hallitus tuumaa taas seuraavat kolme viikkoa

Ja Jyrki-boyn omalla suulla, "meillä on kolme todella kovaa viikkoa edessä". Kova tuumaaminen, jota hallitus on kovasti harjoitellut ainakin viisi vuotta jatkuu.

Näin syntymäpäivänään voi antaa itselleen luvan olla posketon. Kukapa sitä kieltämäänkään?

Tekisi taas kovasti mieli tölvästä meidän hallitusherrojaja siis puolueita, jota he edustavat. Vakaata ja vastuullista on menonsa, mutta valmiiksi ei kansakunnan keskeisissä kysymyksissä tule lasta, ei paskaa. Ja sitten, kun jotain tehdään toistetaan samaa vanhaa. 

Puolen välin tarkastelun keskeiseksi uutiseksi jäi hallituksen päätös kasvattaa alkavien yritysten tukia. Kasvurahaston rahastojen rahasto. Järjestyksessään toinen. Tämä siitä huolimatta, että Startupeilla ei Suomen taloutta pelasteta. Eikä missään tapauksessa siten, että rahaa tukimyllyyn jatkuvasti lisätään. Eikö joku tuosta porukasta voisi edes hetken selvittää mistä moniongelmaisuutemme syyt oikeasti johtuvat ja edellyttää, että edes seuraava hallitus korjaisi ongelmat?

Toinen itseäni lähellä jo pitkään ollut asia on Suomen turvallisuus, jota aika-ajoin olen myös kommentoinut. Meillä turvallisuuskeskustelua on totuttu hyssyttelemään, joko siksi että NATO-mörkkö poliitikkoja pelottaa ja saattaa katkaista urapoliitikon lennon ennen rikastumistaan, tai siksi, että meillä ei enää oikeasti ole sen paremmin varaa itsenäiseen uskottavaan puolustukseen kuin Naton jäsenyyteenkään. Sen ovat jo havainneet naapurimmekin.

Syntymäpäivälahjaksi toivoisin jotain pientä. Sellaista, joka tekisi maailmasta paremman paikan meille kaikille elää. Vain siksi, että voimme sen tehdä. Eikä maksa paljon. Crowdsourcingia parhaimmillaan.

Tekoja tarvittaisi

PS.

Viiden vuoden kuluttua ehdottaa silloinen pääministeri, jos sellaista vielä tarvitaan, pelastamistalkoiden viisastenkiveksi Kasvurahastojen rahaston rahastojen rahastoa? Vai miten se sitten menekään.