tiistai 13. helmikuuta 2007

Kun provosoidaan pitää provosoitua




EMY:n aloittamaa kirjoitusta jatkaakseni: Mielenkiintoinen keskustelukulttuuri näillä uuden ajan nettiehdokkailla. Uusia mainosvälineitä otetaan käyttöön, niiden luonnetta miettimättä.

Minäkin olen jo kahta varmaa ja yhtä mahdollista blogiehdokasta kerennyt kommentoimaan. Eipä ole kommenttejani näkynyt. Ja sitten vielä ihmettelevät vaalikarjan vähäistä kiinnostusta politiikkaan yleensä ja vaaleihin erityisesti.

Jossain “valtavälineessä” julkaistava blogi - kuten nyt Presso/Kauppalehdessä - saattaa olla se itseriittoisen puoluepolitiikan raikastava henkinen “puhdistusaine joka suorastaan räjäyttää lian pois”. Palvelus demoratian toteutumiselle. Siinäkin mielessä avoin kirjeeni Ari Telanteelle on edelleen ajankohtainen.

Tosin kuinka kauan saamme tästä nauttia? Ennen pitkään tulee ”hatemailia”, ruokottomuuksia, mauttomuuksia ja osoitteen kytkyjä pornosivuille. Nautitaan siis niin kauan kuin voidaan.

Sille yhdelle mahdolliselle lähettämäni kommentin haluan julkaista sattuneesta syystä ja koska meillä vielä on maassa sananvapaus. (Niistä kahdesta varmasta en älynnyt ottanut kopiota.)

Nimimerkille Antero Manninen Reilusti. Oikealla.

Suomi on onneksi valmis vastaanottamaan pakolaisia. Uskoisin meidän mielellään ottavan vastaan myös siirtolaisia.

Tuskinpa sitä puhdasta suomalaisugrilaista verta montaakaan tippaa 5,3 miljoonassa suomalaisessa löytyy. Sitä paitsi nykyistä tilaamme (sekä yhteiskunnallista että ennen kaikkea taloudellista) meidän on pitkälti kiittäminen entisaikojen maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään.

Ethän ole ehdokkaan, ethän?

Ps: Toivoisin puolueitten viestintäsatraappien ohjeita ehdokkaille, heidän itsensä vuoksi.

PPs: Sääli kun aina joutuu odottamaan, ennen kuin voi uuden blogin julkaista. Tosin ymmärrettävää.



Ei kommentteja: