torstai 30. elokuuta 2012

Joukossa tyhmyys tiivistyy

Ja valitettavasti kovin moni meistä - laumaeläimistä - vannoo kritiikittä joukon voiman nimeen. Yhdistelmänä näiden kahden ja inhimillisten ominaisuuksiemme yhteispeli aiheuttaa sen, että hyvätkin järjestelmät syntyvät, kasvavat ja kuolevat omaan mahdottomuuteensa. Myös demokratia. Kaikella, myös demokratialla on parasta ennen päiväyksensä.

Tuohon kun vielä lisää suurten lukujen lait ja normaalijakautuman yksittäisen henkilön ja henkilöjoukon ominaisuuksien analysoimiseksi, lienee itse kullekin aika selvää, mistä johtuvat sekä Länsi - Euroopan että Suomenkin taloudelliset ja poliittiset ongelmat. Demokratia ei enää toimi.

Suurin piirtein tällainen ajatusjuoksu vahvistui jälleen kerran lukiessani aamua Hesaria ja arvostamani Antti Blåfieldin Merkintöä Oikeusvaltiota kannattaa varjella. Kirjoitus käsittelee poliittisia virkanimityksiä ja niiden vaikutusta virkamoraaliin, oikeusvaltion toteutumisen mahdollisuuksiin ja kansalaisten demokratian toimivuuteen.

Hänen esittämänsä johtopäätös on hyvin kiteytetty Poliittinen rälssi uhkaa virkamoraalia. "Po­liit­ti­set vir­ka­ni­mi­tyk­set ovat aiem­paa on­gel­mal­li­sem­pia sik­si, et­tä vii­me vuo­si­na ylim­pään val­tion­hal­lin­toon on vai­vih­kaa kas­va­nut suu­ri po­liit­ti­nen räls­si: po­liit­tis­ten avus­ta­jien, po­liit­tis­ten eri­tyis­avus­ta­jien ja po­liit­tis­ten val­tio­sih­tee­rei­den jouk­ko, jon­ka vas­tuu­suh­teet ovat toi­set kuin vir­ka­kun­nal­la ja jon­ka val­ta on usein mää­rit­te­le­mä­tön­tä."

Ongelma on kuitenkin laajempi, uhka ei kohdistu yksin virkamoraaliin. Käytännössä kansalaisten demokratia ei voi enää toimia koska olemme antaneet puolueiden - puolue-eliitin, puoluelaitoksen, puoluekoneistojen - roolin kasvaa sellaiseen mittaan, että nyt toteutuva demokratia on korkeintaan puolueiden keskinäistä demokratiaa. Sen yhteisön toiminnan turvaamiseksi he laativat lait, budjetit ja nimittävät kaverinsa suojatyöpaikkoihin.

Puolueilla itsellään, siis tällä poliittisella rälssillä on intressejä, jotka ylittävät puolueiden yhteiskunnallisen tehtävän, toimia samanmielisten ehdokkaiden vaali- ja yhteistyöorganisaationa valitsemiemme edustajien hoitaessa yleisiä ja yhteisiä asioitamme.

Artikkelin mukaan uhka kohdistuu virkamoraaliin, mutta yhtä suuri ellei suurempikin merkitys on niiden rooli "etujärjestökentässä" työnantajana, yhteiskunnan tukien käyttäjänä omaksi edukseen. On nuorisosäätiötä, perinneyhdistystä, Think Tankkia, kylpylätoimintaa, yhteiskunnallista rakentamista, vanhusasumista, arkistoja, tutkimusta.... Ja kaikki tuo päällekkäisyys ja tehottomuus maksaa; me maksamme.

Jos ja kun yhteiskunnan toiminnassa pitää säästää ja tehostaa olisi korkea aika keskittää huomio ylimääräisten, turhien kulujen aiheuttajiin.

maanantai 20. elokuuta 2012

Kupla kasvaa ja kaverit kaikkoaa?

"Suomen taloudessa pahin vasta edessä". 

Näin uutisoi Kauppalehden oma raha Finlandia Varainhoidon arvion syksyn markkinakatsauksesta.

Arvioon on helppo yhtyä, niin myös perusteluihin. Kasvun heikkeneminen, verotusta kiristävät kehyspäätökset, kuluttajahintojen nousu ja heikkenevät vienti- ja työllisyysnäkymät.

"Ulkomainen omistus on keskeisissä yhtiöissä "vähentynyt dramaattisesti”, Finlandia huomauttaa. Nokia, Fortum, Outokumpu, Talvivaara ja UPM ovat menettäneet ulkomaisia omistajia", ja siihen on syynsä. Kun hallitus vielä jatkaa valitsemallaan julkisen velan reippaan kasvattamisen tiellä, tasolla 10 miljardia vuodessa, on tulevaisuutemme koko kuva aika synkkä.

Sillä on ilmeisesti yksi asia mistä tämä hallitus ei luovu, Välimeren euro-maiden rahoittamista entiseen tapaan. Siis ei luovu ennen kuin on pakko. Se taas tulee vastaan silloin, kun olemme laiminlyöneet oman julkisen sektorimme rakenteellisten kuluautomaattien poistamisen, yksityistäneet entisen hyvinvointivaltiomme liberalistisen markkinatalouden ihanteiden mukaiseksi, kasvattaneet lainataakkamme riittävän muhkeaksi ja "takuutuksemme" lankeavat maksettavaksi. 

Viimeistään silloin kaverit kaikkoavat. Ja olemme jälleen yksin. Eikä siihen mene enää kauan.







perjantai 3. elokuuta 2012

Maailma on pieni, Eurooppa vielä pienempi



Laskutavasta ja laskijasta riippuen Pohjois-Atlantinen finanssikriisi, siis se josta euro-kriisi on seurausta, on nyt jatkunut neljä vuotta. Plus jotain. Ja jo kauan sitä ennen globaalin liberalistisen markkinatalouden opetuslapset ovat vakuuttaneet; "Kyllä vapaan markkinatalouden näkymätön käsi hoitaa hommat." Vaan eivätpä ole sen paremmin kuin Jumalakaan.


Talouden Jumalan nimi on Goldman Sachs & Kumppanit. Sillä vain sillä on valta ja voima. Kunniasta voidaan olla montaa mieltä. 


Whether it's a credit crunch to fix or an Olympics to plan, the list of Goldman Sachs Alumni, Goldman Sachs alumni is sure to have a candidate.


Onko tämä kansainvälinen Hyvä Veli verkko, jo jyrännyt kansallisten demokratioiden nimellisten päätöksentekijäin arvostelukyvyn ja median kriittisyyden?


Mistä heille löytyisi ystävä, joka herättäisi? Tarvetta olisi. Nykyisillä tavoilla pelastaa euro voidaan edetä vain ojasta allikkoon, huonosta vielä huonompaan and beyond. Sillä mitä isot edellä, sitä pienet perässä. 


"While ordinary people fret about austerity and jobs, the eurozone's corridors of power have been undergoing a remarkable transformation." 


Ovatko nämä Universumin Omistajat jo onnistuneet? Ja sitä arvioitaessa on syytä kysyä myös, missä? Mitä he lähtivät tavoittelemaan rakentaessaan valtioille velkavakuuksia tulevista laskeutumismaksuista ja lottovoittoista? 


Mistä löytyy, ja löytyykö mistään, se demokratiaan ja kansanvaltaan luottavien ihmisten ryhmä, joka edes alkaa ratkaista ongelmaa? Vaikkapa poistamalla pankeilta oikeudet luoda jatkuvasti lisää, käytännössä veronmaksajien maksettavaksi päätyviä velkakirjoja, siis rahaa? Tai vaikka vain pilkkomalla pankit siihen kokoon, että niiden voi antaa kaatua? 


Muu on korkeintaan valohoitoa nykyisen rahoitusjärjestelmän ylläpitämiseksi niin kauan, että Musta Pekka saadaan "oikeaan" käteen. Veronmaksajalle.



keskiviikko 1. elokuuta 2012

The Renegade Economist




Noin sitä pitää. Todella Hieno dokumentti, jonka katsoin vasta tämän artikkelin linkin kautta. Onneksi olkoon Päivi Mykkänen, Kauppalehti.

Jos suostumme lähtemään oireista, siis siitä mitä näemme, kuulemme ja nykyisyydestä - fyysisesti - tunnemme, dokumentti oli aika kaukana populismista, vaikka mielenkiintoisesti olikin rakennettu.

On helppoa edellyttää nähtyyn "viestiin" kaikenlaisia, erilaisia varauksia - mustavalkoista, sormella osoittava, yhteisten kulujen rahoitusmalli, marxsistinen... - mutta globaalin uusliberalistisen nykytodellisuuden historian erinomainen analyyttinen kokonaiskuvaus. Siis talouden, rahan ja vallan syitten ja seurausten varsin tarkka big picture, joka meiltä usein jää arkipäivän kiireessä oivaltamatta.

Four Horsemen Trailer I

Lohdullisin viesti oli, että kaikki minkä ihminen on konseptoinut, hän voi myös muuttaa. Luonnollisesti sillä edellytyksellä, että löytyy riittävän vahva - siis "poliittinen" tahto. On täysin itsestämme kiinni, toteutuuko Blueprint vai Scramble. Itse olenkin jo pitkään veikannut jälkimmäistä. http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2011/07/systeemikriisi-ilman-uskottavaa.html

Kun mikä tahansa järjestelmä toimii ajateltujen tavoitteiden vastaisesti, on usein ainoa tie korvata vanha uudella, siis tavoitteiden mukaisesti toimivalla järjestelmällä. http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2011/05/pienia-voittoja-katastrofaalisia.html Se korvautuu uudella joka tapauksessa. Tavalla tai toisella.

 Four Horsemen, Trailer II

Huonosti toimiva talous on seurausta huonosti toimivasta demokratiasta. Demokratiaa ei anneta, se otetaan. Sama koskee demokratian palauttamista. Kun ongelman perussyy on selvä, se on poistettavissa. http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2007/03/tulosvastuuta-demokratiaan-ehdotus.html

Tämän kommenttini kirjaan blogaamiseni syyskauden avajaiseksi, pro forma. Vähintään sen dokumentti todella ansaitsee. On todella valitettavaa, että YLE Arenalla se säilyy vain kuukauden. Se kun on jälleen yksi niistä, jotka todella pitäisi olla jatkuvasti saatavissa.

 Four Horsemen Trailer HD

Sitä silmällä pitäen löysin YouTubesta sen lähde- ja oheisaineistoa nimellä The Renegade Economist. Ehkä se säilyy tarjolla pitempään.


PS

Ja markkinatalouden kaupallisuuden periaatteita kunnioittaen, löytyipä Four Horsemanille oma kotisivukin.