keskiviikko 20. elokuuta 2008

Strateginen protektionismi



Neuvosto-Venäjä on määritellyt tietyt toimialansa strategisiksi toimialoiksi. Jos oikein olen ymmärtänyt kärjessä keikkuvat öljy, maakaasu, muu energia, puolustusvälineet ja varmaan mukana ovat nyt jo elintarviketuotanto ja raaka-puu. Ihan ymmärrettäviä linjauksia. Ei ehkä aina ihan hyväksyttäviä WTO - ehdokkaalle, mutta maailman mahtavimman raaka-aine varaston omaavalle imperiumille ihan ymmärrettäviä.

Viimeisimpinä lisäyksinä lienee non - Nato - naapurit. Mutta mitä ne sitten aikovat NATO - laisten kanssa menetellä lienee vielä valinkauhassa. Mehän voimme nyt huoahtaa helpotuksesta kun emme NATOon kuulu. (vai pitäisikö olla ?) Ihan niin kuin Georgia.

Ranska, Saksa ja Englanti sekä vähäisemmässä määrin Italia ja Espanja ovat menneitten vuosien aikana ajaneet itselleen erivapauksia omiin EU - sitoumuksiinsa ja tukiinsa. Energian osalta tulee aina mieleen, että pääsivätkö ao maat yksimielisyyteen koskaan.

Suomikin, silloin toista kymmentä vuotta sitten, neuvotteli itselleen oikeuden tukea omista verovaroistamme omaa maataloustuotantoamme vielä yhteisesti sovittujen ja hyväksyttävien EU-tukien lisäksi. - Varsinainen neuvotteluvoitto.

Ja taas kerran taloushistorian pyörän pyörähtäessä protektionismi nosta päätään. Nyt viimeksi Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti tuovansa parlamenttinsa käsittelyyn lakiehdotuksen, joka aikoo suitsia maan yritysten siirtymistä ulkomaiseen omistukseen uusilla säännöillä. Eihän sitä hänen mielestään käytetä kuin poikkeustapauksissa, mutta….

Pitäisikö meidänkin liittyä kuoroon?

Ei kommentteja: