tiistai 19. elokuuta 2008

Tie valtioterrorismin vastaiseen sotaan?

19.8.2008 8.57 | hakki47 | Raha & valta, Uutiset, Politiikka, Johtaminen

Nyt nähdään mihin saatetaan joutua kun läntiset vallat (NATOn jäsenet) eivät saa omaa konserttiaan toimimaan harmoniassa. Huonot ajat koittavat aina kun keskeisiltä demokraattisilta yhteisöiltä puuttuu voimakas johtajuus. Tai, kun toivottu johtajuus osoittautuu harhaanjohtajuudeksi. Luonnollisesti kyseessä on demokraattisen yhteisön valuvika. Vaikka se edelleenkin on paras ihmisen kehittämä hallintomalli.

Voisinpa melkein väittää, että nykyinen tilanne on sen seurausta, että vuoden 1999 USAn presidentinvaalien, Floridan osavaltion ääntenlaskenta sotkeutui ja sai aikaan maanvyöryn. Kansallisella tasolla vähemmän ääniä saanut, oppirajoitteinen uus-konservatiivi Georg W. Bush tuli valittua USAn presidentiksi, veljensä johtaman osavaltion äänillä ja maan Korkeimman oikeuden siunauksella.

Toinen, ja nykytilanteeseen vielä huomattavasti merkittävämmin vaikuttaneet olivat vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumat. Osama Bin Laden johtamat saudi-arabialaiset ja pakistanilaiset hörhöt sekoittivat vallassa olleiden päät lopullisesti. Bush julisti sodan terrorismia vastaan. Vaikka terrorismin kitkeminen sotilaallisella voimalla ei ole ennenkään onnistunut.

Länsimaat laidasta laitaan ja muistakin valtioista suurin osa, ymmärsivät ja hyväksyivätkin sen ensimmäisen vaiheen, taleban-hallinnon kukistamistarpeen Afganistanissa. Samalla toivottiin päästävän irti kaiken pahan pääsuunnittelijasta, Osama Bin Ladenista. Mutta uus-konservatiivisen uskonlahkon seuraavan temppu menikin sitten jo aika monelta yli ymmärryksen. Piti ehdottomasti päästä Irakin öljyn valtiaaksi ja viimeistellä presidentin isältä kesken jäänyt työ. Hyökättiin Irakiin.

Supervallallekin kahden samanaikaisen sodan pyörittäminen tulee näköjään taloudellisesti liian kalliiksi. Ennenkaikkea tämän sodan jatkuminen on syönyt USAn, Ison-Britanian ja monen muun pienemmänkin länsimaan arvovaltaa maailman ja omien kansalaisten silmissä.

Bush ja Putin löysivät kuitenkin toisensa varsin nopeasti. Tunsivat sielujen sympatiaa? Parhaat kaverit? Näinhän se oli silloin kun varakas Bush tarvitsi köyhän Putinin tukea. Mutta aika muuttui nopeasti. Viiden, kuuden vuoden aikana päälaelleen. Nyt sodat ja harjoitetun politiikan muut seuraukset ovat köyhdyttäneet USA ja rikastuttaneet Venäjän. Sekä taloudellisesti että ennen kaikkea henkisesti.

Tshetshenia, Politovskaja, oman maan maanpaossa olevien kansalaisten vainoaminen ja murhaaminen, Viron patsaskiista, Latvian öljykuljetukset, sananvapauden suitsemiset, Shellin öljykonsessioiden peruutukset, BP-vaikeudet, KGB-hallinnon luominen, oikeuslaitoksen ja median keskittäminen hallinnon työvälineeksi jne. jne. eivät merkittäviä reaktioita aiheuttaneet. Eivät vaikka valtioterrorismi on selkeästi nostanut Venäjällä jälleen päätään. Toimenpiteet eivät ehkä ole “kansainvälis-poliittisesti” tarkoituksenmukaisia.

Nyt, kun venäläisen uhon ja vääristyneen kansallistunteen on annettu syntyä, ollaan sitten koventamassa otetta.

“Meidän on kumottava Venäjän strategiset tavoitteet, jotka selvästi tähtäävät Georgian demokratian rapauttamiseen, sotilaallisen kyvyn vahingoittamiseen ja joiltain osin maan infrastruktuurin tuhoamiseen”, Rice sanoi YLEn tämänpäiväisen uutisen mukaan.

Samalla Rice vannotti Naton tukevan paitsi Georgiaa myös Itä-Euroopan liittolaisiaan. Hän sanoi, ettei Venäjän anneta luoda Eurooppaan uutta turvallisuuspoliittista “rautaesirippua”.

Tuskinpa Venäjä helposti ja nopeasti Georgiasta lähtee. Opetus lähi-ulkomaille menettäisi kaiken tehonsa. Ja jäisi se öljyputkikin saamatta.

Pysyvä linkki | 2 kommenttia »

Ei kommentteja: