perjantai 1. huhtikuuta 2011

Vain numeroita paperilla

älä siis suutu, ei niistä asiat miksikään muutu, lauloi jo Eppu Normaali aikoinaan. Ja mitä kauemmin näitä euron pelastamistalkoita joutuu seuraamaan, sitä ilmeisemmin käy selväksi, että Eppu jo silloin tiesi. Vaan tietävätkö ne, jotka euroa nyt vakauttavat? Sopii vähintäänkin kyseenalaistaa.


Taas meni 24 miljardia numeroina siihen, että Irlantia jälleenvakautetaan. Yhteensä sinne on osoitettuna jo yli 100 miljardia. Kreikalle meni jo aiemmin vastaava potti. Seuraavana jonossa on Portugal. Kenestä seuraava? "Framåt på gången", sanoi rahastajatätikin aikoinaan. Kylläpä rahajärjestemässämme riittää numeroita.


 


Onkohan kukaan vaivautunut miettimään kokonaisuutta?


Onko tässä mitään järkeä?


KUVA RAHARAKENNELMASTAMME


 


Hyvin ymmärrän, että pankeille, pankkiireille ja sijoittajille tämä sopii. Pelimerkeissä kun piisaa. Vaan miten tuo mahtaa sopia niille 99% ihmisistä, jotka joutuvat vastaisuudessa työllään maksamaan velat niille 1% ihmisistä? Onko meidän yleensäkään pakko säästää ja leikata itsemme kivikauteen? Vainko siksi, että rahoitusmarkkinamme pyörisi? Kumpi näistä on se itsetarkoitus, kansalaiset siis ihmiset vai kansainvälinen finanssimarkkina?


Kenen holhouksessa ovat nyt Kreikka ja Irlanti? Kahden roskapankinko, IMFn ja EVVRn? Ketkä siellä käyttävät päätösvaltaa? Ne taalat ja eurotko? Seteleinä vaiko velkakirjoina? Onko todella pakko leikata kansakuntien hyvinvointipalveluja - tai peräti palvelut - vain siksi, että markkinat toimisivat ja pojat saisivat jatkaa peliään? Tehdä entisistä hyvinvointipalveluista, markkinaehtoisia hyvinvointipalveluita? Ruppusakki älköön vaivautuko.


Ja mikäs siinä niin kauan kuin itse kullakin seteleissä piisaa. Vaan entäs kun nekin loppu? Ei pelkillä velkakirjoilla ainakaan yksittäinen kansalainen voi jatkuvasti itseään ja perhettään elättää. Mutta varmasti tässä uudessa uljaassa yhteiskunnassa pelkkä tietoisuus siitä, että kaikkia ovat velkakirjoin yhdistetty, lämmittää? Ehkä kuitenkin jonkin aikaa?


Edettäessä nykyisellä tiellä ajaudutaan ennemmin tai myöhemmin, väistamattä "arabitielle". Siis sille samalle, joka nyt kurittaa Pohjois-Afrikan valtioita ja on laajenemassa ennemmin tai myöhemmin muihinkin diktatoorisesti hallittuihin Arabiamaihin.  Turhautuneet, työttömät, syrjäytyneet ja vihaiset nuoret miehet kaatamassa "Vanhaa Valtaa". Kapinoimassa, kun ei edes maasta laillisesti pois pääse. Kukaan kun ei ota vastaan.


 


Onko tässä enää mitään järkeä?


Euroa pelastettaessa, mitä muita vaihtoehtoja on harkittu?


Meillä on oikeus tietää. Mehän niistä velkakirjoista vastaamme.


 


 

12 kommenttia:

Tyrenki kirjoitti...

No mitesse nokkimis järjestys meni: kotka, haukka
varis, naakka ,rastas, kalkkuna ,korppikotka.
Vain tahroja paperilla,älä siis suutu: kuuluu oikea versio.
Korppikotkan kannattaisi opetella suomea että oppisi nok-
imisjärjestyksen. Kyllä niitä haaskoja riittää RKP:lle

Kiimainen tohtori kirjoitti...

Jos et kykene komminikoimaan virkaaikaan niin hakeudu hoitoon.
Jos unimäärä on yli 12h /vrk voit hakea paikkaa "nälkälinnata"
Ei jumala laiskoja elätä , sen tekee "SOSSU"
OCH SAMMA PO SVERIGE, hav o nice day as hole!

hakki kirjoitti...

Tyrenki ja Kiimainen tohtori

Taitaa olla vaalit tulossa? Hankkiutukaa nyt hoitoon vielä hyvän sään aikaan. Rodunjalostuksen ja eutanasian aika on jo tulossa.

Karl Fransen kirjoitti...

Hakki
"Vain numeroita paperilla" - pelkkien mielipiteiden numeroita at that. Ajatteles mita tapahtuisi jos kaikki uskomukset ja mielipiteet yht'akkia nahtaisiin sellaisinaan ja etta kaikki uskonnolliset ja poliittiset kasitteet nahtaisiin kaiken riidan ja confusion alkulahteina. Meilla jaisi paljon aikaa tehda jotakin todella luovaa ja rakentavaa. Nyt siihen tuskin on aikaa tai mahdollisuutta kilpailessamme siita kuka on oikeassa. Tuon "kuka" sanan sijasta voisimme etsia vastausta yhdessa johonkin sellaiseeen - ilman egocentric opinions - mika mahdollisesti olisi oikein.

hakki kirjoitti...

Karl

ehän teemme luovaa ja rakentavaa jatkuvasti. Kukin kykyjensä mukaan.

fundeeraaja kirjoitti...

"Onko tässä mitään järkeä". Ei todellakaan, mutta näin se vaan menee niin kauan kunnes kansa saa tarpeekseen ja se hetki on lähempänä kun ymmärrämmekään. Hämmästyttää, etteivät suomalaiset poliitikot ja puolueet todellakaan ymmärrä, että tämä toinen toistemme velkojen takaaminen ei lopu koskaan. Kaikilla takaajilla pitää olla oikeus tulla tuetuksi kun sen aika on käsillä ja se aika tulee jokaiselle EU-maalle. EU ei selviä tästä oravanpyörästä ilman radikaalia päätöstä lähteä mukaan globaaliin kauppasotaan. Euron arvosta neljännes pois, siitä se lähtee. Tämä rahan polttaminen takaisin saamattomiin takuisiin on samaa taktiikkaa kuin kunnallispolitiikassa on jäähallin rakentaminen, ettei rahan tarvitse riittää sosiaali-tai terveyspolitiikkaan. Kun Katainen ajaa Suomen talouden kuralle on täysi syy karsia em sosiaalipolitiikasta.

hakki kirjoitti...

fundeeraaja

"EU ei selviä tästä oravanpyörästä ilman radikaalia päätöstä lähteä mukaan globaaliin kauppasotaan." Näinkö pahassa tilassa jo ollaan?

Mutta kysymykseni ei liity siihen miten nykyisen vakiintuneen järjestyksen mukaan toimittaisi. Vaan mikä olisi se perusteiltaan vaihtoehtoinen järjestelmä? Siis vaihtoehtoinen tälle velkavetoiselle ja korko keskeiselle?

Karl Fransen kirjoitti...

Hakki

Me kutsumme monia toimintoja luovaksi tyoksi, mutta kasitteeseen luova sisaltyy myoskin kasite UUSI ja sita tuskin osaamme tehda. Luovaan 'osaamiseen' ei sisally jaljittelya, jaljittelyn ollessa muistin varaiseen rakentuva. Ehka arvelet tallaisen puheen 'hiuksen halkomiseksi', mutta jokainen asia, jos asiaan mennaan perusteellisesti, vaatii menoa yksityiskohtaan ja muistin varaan tapahtuvassa toiminnossa voi vain kerrata aikaisemmin tehtya. Ehka vahaisin muutoksin, mutta kumminkin vanhaan perusrakennelmaan sidottuna. En tarkoita muistin vaheksymista, (ilman muistia ei voisi loytaa edes omaan kotiinsa) vaan kaiken sen ei-rakentavan roskan jota jokainen meista on kerannyt uskomusten ja mielipiteiden, kaikenkarvaisin arvojarjestelmin, itsestaan ja muista traditionaalisin kasittein.

hakki kirjoitti...

Karl

Kaiken 'hiusten halkomisen' jälkeen käsite 'luova osaaminen' paljastuu siis mahdottomuudeksi, koska sen kaksi elementtiä sulkevat toisensa pois mahdottomina. Hienoa. ;-)

Karl Fransen kirjoitti...

Hakki

Silloin kun jokin asia katsotaan mahdottomaksi, tuohon 'mahdottomaan' sisaltyy johtopaatos, mika on 'full stop'. Kaksi toisiaan tuhoavaa johtopaatosta voivat tuhota vain tuntemansa, itsensa, eivatka suinkaan jotakin sellaista mika ei kuulu tunnetun piiriin.

Jos lahdetaan olettamuksesta, etta keraisimme ja pitaisimme mukanamme kaiken realistisen, kuten pyrimme tekemaan ei-realistisen kanssa, tuolloin, ei vain vanhat kengat, vaan kenkien jaljetkin tulisi kantaa mukanamme. Emme paasisi kovinkaan kauas sellaisen taakan alla.

Samoin kay keratassamme tietoa ja kokemusta, niista myoskin tulee taakka jonka kanssa matkanteko elavien, tamanhetken vaatimusten joukossa, kay vaikeaksi. Toisinaan kuolleet muistikuvat voivat kayda yhdessa muiden kuolleiden muistikuvien kanssa. Kutsumme niita 'sukulais-sieluiksi'. Mutta silloin kun niita pyritaan sovelluttamaan, tai kayttamaan 'elavien', tamanhetkisten haasteiden, tilanteiden muutoksiin, mahdollisesta UUDESTA voi tulla vain 'vanhaa', aina syntymahetkestaan alkaen.

'Vanha' pyrkii poikkeuksetta alistamaan uuden, mika on kaikkien uskomusten kompakivi. Ja niin kauan kuin me itse emme sita nae, omakohtaisesti, tietoperiin rakennetuista kasitteista voi syntya vain keppikopukoita joilla olemme pakoitettuja 'ratsastamaan' koko loppuelamamme. Tietenkin yha lisaantyvassa maarin tyytymattomina, mika on henkisen vanhentumisen perusilmentyma.

hakki kirjoitti...

Karl

Minä olen aina pitänyt hyvämuistisia ihmisiä onnekkaina. Täytynee alkaa heitä säälimaan. Olen lisäksi pyrkinyt aina käyttämään muistikuvia ja vanhaa, käytössä tehokkaaksi todettua osaamista lähinnä lähtökohtana ja peilinä. Testinä, johon uuden tilanteen edellyttämiä ratkaisuvaihtoehtoja kannattaa testata. Silloin on ainakin aina jotain. Täytyy varmaan sittenkin tuostakin luopua?

Oikein tapa mielestäsi olisi varmaan tarttua kaikkiin esille tuleviin ongelma- tai ratkaisutilanteisiin kuin vastasyntynyt? Taidan jättää yrittämättä. ;-)

Karl Fransen kirjoitti...

Hakki

Tietoisuus omasta ajatustoiminnastaan, ilman halua muuttaa, tai tehda yhtaan mitaan siella esiintyvien asioiden suhteen on jattaa kysymyksen avoimeksi, ilman johtopaatoksia ja siten antaa alitajunnalle mahdollisuuden tehda omia, passiivisia havaintoja ilman paivatajunnan sekaantumista.

Ehka voidaan sanoa henkisesti 'vastasyntynyt', fyysillisesti - ei - koska silloin voisi tulla vaikka 'pissut housuihin' ja kuka ne korjaisi??