torstai 8. maaliskuuta 2007

Tulosvastuuta demokratiaan - ehdotus perustuslain muuttamiseksi




Kun kansalaiset on nyt totutettu tulosvastuuseen ja globalisaation, optioihin ja Kiina – ilmiöön, ehdotan tulosvastuuta demokratiaan - puolueille ja kansanedustajille.

Ehdotus pähkinänkuoressa:

Valtion perustama rahasto, johon lahjoitetut varat ovat lahjoittajilleen täysimääräisesti verovähennyskelpoisia. Niitä jaetaan kerran vuodessa, edellisten eduskuntavaalien paikkajaon mukaisesti puolueille tai mahdollisille yksittäisille kansanedustajille toimintatukena.

Taustaksi:

Aina kun on vaalit, sekä puolueet että ehdokkaat itkevät äänestysprosentin perään. Puolueet ovat rahoituksensa kanssa aina kiikun kaakun ja aika usein, ehkei konkurssissa, mutta likellä. (Näin ainakin joskus oli.) Vaalikeskustelua käydään täysin epäoleellisista asioista (vain niin kauan kun menee hyvin, sen jälkeen ei enää jutella). Ehkä suurin tunneryöppy aiheesta Puoluetuki on nykyään saatu voitettua. Mutta demokratiasta kannattaa maksaa ja demokratiasta, jossa valta ja vastuu kohtaavat kannattaa maksaa enemmän. Mutta eihän sekään voi olla Pajatso, automaatti jossa jollakin porukalla on Taivaan Valtakunnan Avaimet? Tai sellaiseksi koettu?

Kansanedustajat päättävät nykyään puoluerahoituksen. Esteellisiä koko porukka. (En puhu palkasta ja myönnän, että työmies on palkkansa ansainnut. Sitä paitsi, sen kai nykyään”ehdottavat ulkopuoliset”?) Mutta mistä muut kuin konkarit ja puolueen sisäpiiri tietävät mistä ”narusta vetää” kun rahaa tarvitaan? Näin ollen valta eduskunnassa on siirtynyt puoluetoimistolle/sisäpiirille. Heillä on käytännössä valta mutta ei käytännössä vastuuta. Puolueita ei kai edelleenkään mainita perustuslaissa?

Vaikea kai tätä järjestelyä on paljon muutenkaan ollut rakentaa, jos jonkun on joka tapauksessa päätettävä valtion rahojen, eli meidän veroeurojen, käytöstä? Ja aina ne päätetyt rahat ovat sittenkin liian pieniä puolueiden mielestä ja ”sikamaisia” kriittisten äänestäjien mielestä. Se syö jatkuvasti luottamusta, uskottavuutta ja aktiivisuutta - demokratiaan.

Miksei rakenneta tulospalkkausjärjestelmää? Demokratiasta kannattaa maksaa.

Miksi tuen täytyy tulla verorahoista? Miksi eivät rahoittajina voisi olla ne, jotka rahaa tekevät: äänestäjät ja yritykset? Ne joiden etu parlamentaarinen demokratia loppujen lopuksi on?

Rahaa todennäköisesti kertyisi enemmänkin kuin mihin nykyisellä ”piilorahoittamisella” päästään. No pain, no gain. Uskaltaako edes joku ottaa haasteen vastaan?

Ehdotuksen yksityisempiä kohtia:


  1. Suomen Valtio perustaa erillisellä lailla 100 - vuotiaan Suomen Parlamentaarisen Demokratian Tuki – rahaston, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää Suomen parlamentaarista demokratiaa.
  2. Rahaston neljänä vuonna kumuloituneet varat jaetaan vuosittain, viimeksi toimitettujen eduskuntavaalien paikkajaon mukaisesti, joko puolueille tai puolueisiin kuulumattomien osalta yksittäiselle kansanedustajalle.
  3. Rahastoon saavat lahjoituksia antaa sekä yhteisöt että yksityiset, suomalaiset ja ulkolaiset -rajattomasti.
  4. Rahastoon annettavat lahjoitukset ovat antajilleen täysin verovähennyskelpoisia.
  5. Yksityisen kansanedustajaehdokkaan rahoitus on sallittu nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Ehdokas ja/tai hänen tukiryhmänsä on kirjanpitovelvollinen. Kansanedustajaksi valitun on toimitettava yhteenveto kampanjarahoituksesta viimeistään 1 kk:n kuluttua valituksi tulemisestaan rahastolle. Mukaan on liitettävä vähintään tutkinnon suorittaneen HTM- tilintarkastajan lausunto. Yhteenvedot ovat julkisia. Yhteenvedon toimittamatta jättäminen tai riittämättömänä toimittaminen on sanktioitu edustajapaikan menettämisellä ja erikseen määritellyllä sakolla ja/tai vankeudella.
  6. Kaikki muu yhden tai useamman poliittisen puolueen tai toimivan kansanedustajan suora tai välillinen rahoittaminen on kielletty ja sanktioitu erikseen määritellyllä sakolla. (ml. lehdistötuet, järjestötuet, opistot, kuntoutukset, hyväntekeväisyys…jne. )
  7. Kaikki kansanedustajien päätöksentekoa rajoittavat tai muulla tavalla hänen itsenäistä päätöksentekoa sitovat sopimukset ovat lain mukaan mitättömiä.
  8. Rahastoa johtaa johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii korkeimman hallinto-oikeuden presidentti. Hallintokustannuksista vastaa Suomen valtio.
  9. Laki tulee täysimääräisesti voimaan vuonna 2017. Rahaston kartuttaminen aloitetaan vuonna 2010. Ensimmäinen tuki maksetaan 2017, jolloin maksetaan 1/7 osa kertyneitä varoista.

Tämä toimii. Pitäisi toimia paremmin kuin nykyversio. Pitäisi saavuttaa kaikki edellisessä blogissa julkistamani kriteerit. Varmasti fiilausta riittää mutta sitä vartenhan meillä on eduskunnassa valiokuntia ja kansanedustajia.

Kannattaisiko laittaa mietintämyssyyn? Mitkä olisivat järjestelmän haittavaikutukset?

????

PS. Kaunista naisten päivää, … tytöt.



Ei kommentteja: