tiistai 25. elokuuta 2015

Viel uusi päivä kaiken muuttaa voi?



Huoli Suomen selviämisestä kasvaa kovaa vauhtia. Syynä ennakkotiedot niistä toimista, joihin kolmen Sn hallitus on ryhtymässä Suomen pelastamiseksi. Suurena huolena luonnollisesti se, että tietoja pihdataan ja vatuloidaan vatuloimasta päästyäkin. 

Näyttää siltä, että vasta kun yhteiskuntasopimus ei natsannut alettiin miettiä, mitä sitten. No hyvä jos edes nyt mietitään. Kovin vakuuttavaa kuvaa selkeistä visioista ei kuitenkaan synny sillä, että ensin luvataan kertoa ja kun luvattu päivä koittaa kerrotaan, että seuraavalla kerralla - muutaman viikon päästä - kyllä sitten mennään yksityskohtiin. 

Ne vähäiset yksityiskohtaiset tiedot konkretiasta jotka on saatu - kauppaliikkeiden aukioloaikarajoitusta poistaminen, kehitysyhteistyövarojen olennainen leikkaaminen ja painopisteen siirtäminen Suomen teollisuuden projektirahoitukseen, te-toimistojen työn digitlisoimisella sekä yksityisten työvoimapalveluiden hyödyntämisellä ja työnantajamaksujen karsiminen - panevat kyllä epäilemään keitä lobbareita on taas herkällä korvalla kuunneltu. Toivottavasti niiden merkityksettömyys hallituksen syiden poistamispainotuksissa ei ole ennakointia tulevasta.

Samoja porukoita muuten kuunneltiin myös vuonna 2007 ja 2011 varsin masentavin seurauksin. Vajaa miljardi yritysverokantaa siirrettiin työllisyyden parantamisen nimissä yritykseille lopputuloksena sen jakaminen osinkoina omistjille. No mitä nyt lisäksi yhdelle loukkaantuneelle pääministerille hetkellinen suojatyöpaikka lobbarina ja toiselle, meille muille kalliiksi tullut kuningastien alkupää ylikansallisten lihapatojen ääreen. 

Ja tähän kätkeytyy myös suurin huoleni. Persujen uutta luovaan positiviseen voimaan taloudellisena ajatuspajana en ole koskaan uskonut enkä luottanut. Kiinnitänkin huomiota siihen, että päämisteri ja valtionvarainministerit edustavat sitä samaa arvomaailmaa ja ajattelua, jonka seurauksena on ollut julkisen velan kaksinkertaistuminen, kansallinen apatia ja edelleen sama joukko ratkaisemattomia rakenteellisia ongelmia, jotka maamme ovat nykytilanteeseen saattaneet. 

Heidän resepteillä on maan henkinen ja taloudellinen voimaa ajettu alas viimeisten 8 - 12 vuoden aikana. Mikään ei anna aihetta uskoa, että he olisivat jotain sinä aikana tai ykskaks vaalien jälkeen jotain oppineet. Rotista suurin osa on jo jättänyt laivan. Eikä yksi, eikä edes kaksi uutta pääskyä vielä kesää tee. Ei edes kevättä. 

Mutta on meillä ainakin yksi toivo. Ei järin todennäköinen mutta mahdollinen. Saattaa tapahtua kuten aina ennenkin, maailmanmenossa tapahtuu jotain toimenpiteistämme riippumatonta, joka pelastaa maamme poliittisen eliittimme päättömyyksistä huolimatta.

Tässä sitä tavoitetta teille. 

6 kommenttia:

Feyris Nyannyan kirjoitti...

Olette kaikki niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii.ghnrt.. anteeksi minulla on flunssa. Luulisin että vedän vieläkin vähintään yhtä hyvin kuin jerry lee lewis. Olette kaikki nNIIIIIIIIN WWWWWWWWEEEEEEEEEEEEEEEELLL!!!!!!! Eli olette kaikki nin hakoteillä. tässä ei ole mitään muuta suuntaa kuin neekerien rotusota meitä kohtaan. se saattaa tuntua hassulta ajatukselta, mutta totuus sattuu. tiedän.

Hakki kirjoitti...

Feyris Nyannyan

Mikä saa sinut päättelemään, että olemme "kaikki nin hakoteillä"? Ja minkä suhteen? Kun sanomastasi en tolkkua irti saa, arvioin sinun olevan pihalla. Ihan pihalla.

Anonyymi kirjoitti...

Eihän täällä hakoteillä ole muut kuin hakki. Kaikki menee päin mäntyä kun demarit eivät ole mukana.

Taitaa olla niin, että työnantajien ehdot pitää ottaa varteen, sillä he tietävät kuinka paljon heidän tuotannostaan jää pelivaraa. Ay-liike on kuin entinen kasakka, ottaa ikaiken mikä on löysästi kiinni. Liian löysästi on palkkaeurot olleet kiinni tässä maassa tähän saakka. Ulkoista devalvaatiota ei tule muuten kuin euron arvonalennuksen kautta, eikä se auta Euroopan sisämarkkinoilla.

Nyt olisi SAK:n iskun paikka. Heidän pitäisi ostaa kaikki suljettavat tuotantolaitokset Suomessa. Järjestäisivät tuotannon niin hyvin kuin pystyvät. Voisivat maksaa työntekijöilleen aivan niin paljon kuin vaativat. Voisivat vuosilomat ja muut etuudet olla juuri sellaiset, kuin työntekijät haluavat. Näin kun tehtäisiin alettaisiin olla aika lähellä duunarin paratiisia,-vai mitä hakki?

Hakki kirjoitti...

A no nymous, kiitti kommentista. Vielä virtaa...?

Varmaankin kohta 10 vuotta eläkkeellä ollut on hakoteillä. Kuinka pahasti se on tarkasteltavissa tältä blogita. En kuitenkaan vielä ihan niin hakoteillä, että edes toiveeen esittäisin, että SAK tai ay-liike ylipäätänsäkään ostaisi suljettavat tuotantolaitokset ja alkaisivat tuotantoa pyörittämään. Ojasta allikkoonko tässä ehdoin tahdoin täytyy valtakunta ajaa?

Ei ay liikkeen tehtävänä - herra paratkoon - ole tuotannon harjoittaminen. Sen tehtävä on ajaa jäsenkuntansa etua. Sen vastapuolena on työnantajaliike, työmarkkinaosapuolena työnantajaliitot. Perinteisesti, siis siitä lähtien kun työehtosopimuksia on tehty, lopputulos - työehtosopimus - on näiden kahden sopimusosapuolen neuvottelun tulos. Olisiko niin, että työnantajapuoli ei ole osannut leiviskäänsä riittävän hyvin hoitaa?

Vai olisiko niin, että nykytilanteen valossa ay-liike on vuodesta toiseen kerännyt kasvavan määrän phyrroksenvoittoja, joita ollaan nyt pantu maksuun kohta 10 vuotta ja joita ollaan edelleen maksuun panemassa? Vai olisiko niin, että etujärjestöiksi TUPO-aikakaudella kehittyneet ja itsensä työntekijäin etujärjestöiksi ilmoittaneet puolueet - siis vähintäänkin kaikki nykyiset eduskuntapuolueet - ovat onnistuneet omiensa etujen ajamisessa parhaiten? Nykyinen ns. kolmikantahan koostuu kahdesta "työväkeä" edustavasta tahosta - ay-liike ja puolueet, vastaassaan yksi työantajaliike.

Järjestelmässä olisi varmasti kehittämisen varaa. Olen tainnut siitä niitä näitä kirjoitellakin? Kirkkoveneillessäkin. Viimeksi alkaen 1. helmikuuta 2007?

Tiedä sitten noista paratiiseista. Parasiitit ne nopeasti loisivat.



PS.

SAKta sen paremmin kuin STTKta tai AKAVAkaan ei kai kukaan täysipäinen pane vastuuseen NOKIAN tähdenlennosta tai metsäteollisuuden rakennemuutoksesta ellei samalla edellytä, että toimihenkilöiden ja työntekijöiden neuvottelu- ja sopimusoikeus työehdoista tulee peruuttaa. Minusta ei moisen ehdotuksen tekijäksi eikä ajajaksi kieltämättä ole.

Anonyymi kirjoitti...

Eihän tuotannonharjoittajallakaan ole muuta tarkoitusta kuin pitää firmansa pystyssä ja saada mahdollisimman hyvä tuotto itselleen. Ellei se onnistu täällä Suomessa niin varmaankin jossain muualla.
Emme elä enää missään lintukodossa. Työntekijöittenkin pitäisi ymmärtää, että ilman työllistäviä kapitalisteja pitää perustaa kollektiiveja. Olkoon ne sitten SAK:n tai jonkun muun hallinnassa.
Joskus tulee mieleen, etteivä yhteiskunnan tilasta keskustelevat ihmiset ole edes samalla kartalla. Jotkut ovat jatkuvasti sitä mieltä, että työnantajan täytyy tehdä se tai tämä, maksaa nuo ja nämä.
Yritysmaailma on globaali, olkoon työmarkkinatkin.

Hakki kirjoitti...

A no nymous

Kuten varmaan muistat valtaosa yrittäjistä ei ole hakemassa mahdollisimman hyvää tuottoa (suppeasti ajateltuna) itselleen. He ovat hakemassa mahdollisuutta toteuttaa visiotaan. Heistä valtaosa ei edes ajattele muuttoa minnekään muualle.

Olaan nyt sentään realisteja. Kapitalisti ei tavoittele työllistämistä eikä sitä millään tasolla tavoittele. Ei edes edistä, kun ei vois vähemmän kiinnostaa. Kapitalisti antaa kapitaalinsa - tai "kapitaalinsa" - tehdä tuoton puolestaan. Tai ainakin siihen ensisijassa pyrkii. Siihen taas, miten yhteiskunnan moiseen ajattelutapaan ja tavoiteasetteluun tulisi suhtautua en nyt ota kantaa.

Riippumatta siitä mitä työntekijöiden pitäisi mielestäsi ymmärtää, kuvaamasi kapitalistien kannattaisi - ihan oman etunsa vuoksi - selvittää, millä perusteilla he enää nykypäivänä antavat tekemisensä ja osaamisensa käyteettäväksi. Ehdottamistasi kollektiiveistä - siis osuuskunnista - taitaa meillä täällä Suomessa olla enemmänkin osaamista? Mehän sitä paitsi jo tiedeämmekin kenen hallussa ne ainakin meillä ovat?

Siitä, "etteivä yhteiskunnan tilasta keskustelevat ihmiset ole edes samalla kartalla." olemme varmasti samaa mieltä. Kehityskohteissa siis piisaa? Varmaan loisi yhteistä pohjaa, jos yrittäisimme ensin luoda yhteisen strategian tai politiikan? Visiokin saattaisi riittää?

PS.

"Kaikki tässä maailmassa voi muuttua" sanoi joku visionääri, joskus. Aikoinaan. Ajatus koskee myös yritysmaailmaa. Meillä yritysmaailma pohjaa sopimusvapauteen. Ei kai siitä mielestäsi pitäisi luopua?