maanantai 22. huhtikuuta 2013

Ajatuksia nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi



Saksan valta-asema euro-alueen finanssi- ja rahapolitiikasta pitää huolta siitä, että tiedot taloustilanteen huononemisesta jatkuvat ainakin kaikista muista euromaista. Ja kun Saksassakin jo suurimman kulutusteollisuuden alan, autokaupan myynti takkuaa on varmaa, että nykyisen politiikan noudattaminen vie meidätkin ojasta allikkoon. Työttömyys lähtee taas vahvaan nousuun, nuorisotyöttömyys seuraa jo nyt Etelä-Euroopan kehitystä.
Vaan jotain tarttis ja voitais mekin tehdä ihan itse.
Tavalla tai toisella voitaisi alkaa auttaa sekä nuoria työllistymään heti koulun/opintojen jälkeen ja yrityksiä, erityisesti PKS-yrityksiä löytämään JOT (juuri oikeaan tarpeeseen) työvoimaa. Oppisopimusjärjestelmän kehittäminen ja laajentaminen on ilmeinen vaihtoehto. Mutta eilen, kun kommentissa K.Tuomarin kommenttiin lipsautin sanan opinto-ohjaaja, vaikka tarkoitin ammatinvalintaohjaajaa, aloin ajatella asiaa tarkemmin.
Edelliskerralla siis 1990-luvun laman aikana, kun tarvittiin lisää työtä tarjoavia yrityksiä ja yrittäjyyttä, Rauma -Repolan pääjohtaja Tauno Matomäki tuotti Suomeen Uusyrityskeskusten toimintamallin. Tavoitteena oli ppp-yhteistyön avulla toisaalta auttaa synnyttämään nopeasti mahdollisimman monia uusia elinkelpoisia yrittäjävetoisia yrityksiä ja toisaalta vaikuttaa siihen, ettei kannattamattomia ja tuhoon tuomittuja yrityksiä syntyisi. Homma saatiin osin hyvin eri puolella Suomea toimimaan - myös Tampereella - ja toimii varmasti vieläkin?
Mutta sitten ajatukseen. Entäpä, jos kehitettäisi elinkeinovetoinen ammatinvalinnanohjaus tukemaan oppilaitosten ammatinvalintaohjausta ja koulunsa päättävien työllistymistä samalla periaatteella? Ko-ordinaattoreina toimisivat työtä jo nykyään tekevät opettajat, neuvonnasta "valtaosa" siirtyisi toimintaan mukaan lähtevien vapaaehtoisten yritysten tehtäväksi. Asiakkaalle rakennettaisi "neuvontapolku", joka mahdollistaisi keskustelun, ja mahdollisen työpaikkaan tutustumisen, sellaisten yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa joista hän on kiinnostunut tai joka ammatinvalintaohjauksessa soveliaaksi "arvotaan".
Tulevat tekijät pääsisivät tutustumaan työllistymismahdollisuuksiin ja työn tarjoajat tarjontaan. Lisähyötynä vaikkapa erittäin tarpeellinen työnantajien ja oppilaitosten toisiaan hyödyttävän yhteistyön lisääntyminen.
Eikä maksais paljon, ei ylimääräistä ehkä ollenkaan. Mutta kokemuksesta toteaisin, että moinen järjestely voi tehokkaasti toimia vain silloin, jos "vetovastuu" on yksityisellä sektorilla. Aiheesta aikojen takaa

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

ei ole työttömyyttä, on vain ylisuuria populaatioita. Ja tämä koskee myös Suomea.

Maapallon kuukausittainen syntyvyys on 11.000.000 ihmistä, kuolleisuus 4.600.000, erotus noin 6.4 miljoonaa kuukausittainen väestönkasvu. Järkyttävä luku joka ei tunnu ihmiskuntaa hetkauttavan. Tämä takaa pysyvän halpatyövoiman jossain päin maailmaa ja työ tehdään nyt siellä. Suomalainen väestöpolitiikka ei tätä ole ottanut huomioon, nykyinen nuorisotyöttömyys on seurausta siitä, että runsas 20 vuotta sitten sukupolvi siitettiin liian suureksi. Ja sama meno jatkuu. Sama tilanne jopa pahempana useissa muissakin Euroopan maissa.

Työ pakenee nyt pysyvästi halpatyömaihin, jossa on niin saamarin edullista toteuttaa se tuotanto, joka ennen työllisti meillä. Ja nyt näyttäisi olevan Nokiakin lähdössä.

Työllistäminen on vaikeaa kun työtä ei yksinkertaisesti ole. Itse akateemisena ammattilaisena putosin kelkasta 22 vuotta sitten.

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Voihan sitä noinkin ajatella. Mutta työttömyydelle jotain on tehtävissä, ainakin voi yrittää jotain tehdä, mutta liian suuren populaation pohteen ratkaiseminen ei nopeasti hoidu. Paitsi hyvin sotkuisten seurausten avulla.

Tuon logiikkasi mukaan Suomessa on lähes aina ollut liian suuri populaatio. Näin jälkikäteen katsottuna kyse on ollut kuitenkin ollut enemmän asenteen, osaamisen ja halun puutteesta, että työttömyyttä ei kitketty. Ei väkimäärästä.

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,
+++ Tuon logiikkasi mukaan Suomessa on lähes aina ollut liian suuri populaatio +++

Nimenomaan. Meidän aikanamme suomalaisten määrä on kasvanut 1,4 miljoonalla, lisäksi muutama satatuhatta on onnistunut lähtemään siirtolaiseksi. Jos ajatellaan sitä energiaintensivisyyttä, mitä Suomen asuttuna pitäminen edellyttää, meitä on aivan liikaa. Tiedätkö yhtään toista valtiota 60° leveyspiirin pohjoispuolella, jossa olisi yhtä suuri väestöntiheys. Suomalaisen hiilijalanjälki on tästä johtuen erinomaisen suuri. Mielestäni sopiva vestöpohja Suomeen olisi nykyistä puolta pienempi. Silloin olisi työllisyyskin kunnossa. Suomen kaltaisen kylmän pohjoisen maan näin suuri väkiluku on co2 kausaalien kautta rikos ihmiskuntaa vastaan :-)

Nyt meidän määräämme kasvattavat kaikenlaiset lisääntymisen kannustimet, jotka globaalilla tasolla ovat huippuluokkaa. Maanviljely on ilmastollisista olosuhteista kannattamatonta (mutta strategisesti välttämätöntä). Sensijaan pirttiviljely on hyvinkin kannattavaa ehkä maailman parhaimpien perhetukien johdosta.

Mutta kyllähän niitä keinoja on. Yksi helpoimpia olisi, että jaetaan työ. Ruvettaisiin tekemään 30 h työviikkoa ja alennettaisiin palkkaa vastaavasti. Vähenevä työ tulisi näin oikeudenmukaisemmin jaetuksi ja elämisen laatu kasvaisi meillä kaikilla.

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Enpä taida edes ylipäänsä löytää kuin kaksi itsenäistä valtiota 60 astetta pohjoista tai eteläistä "väärällä puolella". Mihin ajattelit, että näinä maahanmuuttokammoisuuden kasvavana aikana lähetettäisi? Onko sinusta kasvamassa kunnon Linkolalainen? Kaasukammioon? ;-)

Kunhan eläkkeisiin ei kosketa, minulle ansioiden pudottaminen kyllä passaa. :-)




Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

kyllä minä itseni linkolalaiseksi tunnustan. Maantieteilijän, joka näkee poikkitieteellisesti ilmiöiden spatiaalset kausaalit, on hyvin helppoa olla linkolalainen.

On ehkä niin, että Linkolan sanomaa ei halua ymmärtää, kun sen esittäjänä on totuudenpuhuja Pentti Linkola. Eero Paloheimo sanoo samat asiat, hieman pyöristettynä. Mutta siitä olen vakuuttunut, että maailman ongelma #1 on ihmisen liiallinen määrä ja lähes kaikki muut ongelmat lähtevät siitä, nuorisotyöttömyys mukaanlukien.

Ihmiskunnalla on oman määränsä kasvun suhteen kaksi vaihtoehtoa; joko ihminen itse rajoittaa sitä tai sitten luonto (toinen ihminen mukaanlukien) tekee sen, ja varsin rumalla tavalla. Kun ihmisen määrä ylittää tarjolla olevat resurssit, seuraa malthusialaisen katastrofin prosessit. Työn määrän väheneneminen on yksi sellainen. Elämme lähes huomaamattamme näiden prosessien keskellä. Tai paremminkin, huomaamme kyllä, mutta kieltäydymme tunnustamasta sitä mitä huomaamme.

Näistä asioista olen sinulle kirjoitellut aikaisemminkin tässä blogissa

http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/blog/23787

Douglas Tompkins, joka on Esprit vaateketjun perustaja ja nykyisin vihkiytynyt environmentaalisiin ongelmiin, sanoi eräässä haastattelussaan: "Ei ole olemassa taloudellsta kasvua, on vain väestön kasvua". Ja kun ihmiskunnan kasvun rajat ovat saavutetut, ei talouskaan enää voi kasvaa. Rajat ovat jo saavutetut ja nyt on epämiellyttävän totuuden hetki. Ja tämä koskee myös Suomea ja sen nuorisotyöttömyyttä.

tutkija Pohjanmaalta





Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Muistan, muistan, olemme asiasta ennenkin keskustelleet, mutta en jaksa enää koko keskustelua tuolta blogista lukea. Muistaakseni pääsimme yksimielisyyteen silloin siitä, että huonosti menee ja vielä huonommin tulee menemään. Mutta hyvä ystävä, minne ne 2,5 miljoonaa suomalaista pannaan? Hautaanko? Kuka heidät valitsee? Milloin peijaiset järjestetään?

Väittävät, että puutun turhan suuriin asioihin. Mutta minä yritän tässä sentään vain kehittämään tapoja Suomen kasvavan nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi. En puutu ollenkaan Eun nuorisotyöttömyyteen, en maailman nälkäongelmaan, enkä edes ajattele kansanmurhan mahdollisuutta Suomessa.

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

+++ Mutta hyvä ystävä, minne ne 2,5 miljoonaa suomalaista pannaan? Hautaanko? Kuka heidät valitsee? Milloin peijaiset järjestetään? +++

Ei tarvita mitään väestönvähentämispeijaisia. Ratkaisu on YHDEN LAPSEN POLITIIKKA, Kiinan esimerkin mukaisesti. Ja tämä periaate sitten myös YK:n agendaksi #1. Sitäkautta väki vähenisi ihan kauniilla tavalla.

Mutta ihminen kun on kuin bakteeri ravintoliuoksessa, lisääntyy ekspotentiaalisesti niin kauan kun ravintoa riittää. Ja sitten kun ravintoliuos loppuu, niin kuolee pois.

Hakki, ihan aikuisten oikeasti, ei tämä juttu kivalla tavalla pääty. Asian ympärillä on liian monta tabua.

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Eihän se kivalla tavalla pääty, vaikka kivalla tavalla alkoikin tämä ihmisen teko.

Lohduttaisiko sinua yhtään ajatus, että todennäköisyys sille, että itse suoritamme harvennuksemme ihan perinteisillä menetelmillämme? Vaikka harvemmin olemme riittävästi listineet. Mutta ehkäpä avuksi nytkin tulevat eksoottiset virukset ja bakteeri, kuten tutkimusmatkojen tai vaikkapa I maailmansodan aikaan?

Karl Fransen kirjoitti...



Hakki.

“Bakteerit ja viirukset”, etenkin ne jotka asuvat päässämme, - sanottakoon evolution omituisista syistä, ettei ketään loukattaisi - ovattulleet arvokkaammiksi kuin oma ”terveydemme”, mutta ovat samanaikaisesti olleet armeliaina avustajina, varsinkin vaiheessa jossa olemme väsyneet mukiloimaan naapuriamme, tai olemme itse mukiloidu siinä määrin, että olemme pakoitettu pysähtymään ja käyttämään omaa vähäistä sovitteluälyämme. Tietenkin evolution rajoittamissa mitoissa, muuta kun ei ole käytettävissä. Tuohon voisin lisätä - Kekkosta oli - vaan ajat ovat muuttuneet Kekkosen jälkeiksiksi ja vaatimukset sen mukaisesti uusiksi ja enemmän vaativiksi. Ainoa kompakivi on on ihmisen ajatuksen haluttomuus sallia uuden ajatustavan tulla mukaan ratkaisemaan uusia probleemoja.

Ihminen on aina kyennyt ratkaisemaan teknologiset probleemansa, mutta vain ne probleemat jotka ovat käsin koskeltetavissa ja selkeästi nähtävissä. Kasvatus ja kurinalaisuus, silloin kun sitä ei ollut lain voimin estetty, tuotti ”ahkeria” ja ”täysipainoisia” kansalaisia, tai ainakin noin kuvittelimme. Nyt olemme oppineet, että kuri, sellaisena kuin kuria käytimme, esti lapsen ”luontaista kehittymistä” ja sen oivallettuamme siirryimme ns. ”vapaaseen” kasvatusmenetelmään. Mutta vapaus ja vapauden intelligenttinen käyttäminen ei ole mahdollista lapsen alkukehittymisvaiheessa ja siksi hän tarvitsee henkistä ja fyysillistä ohjausta kurin muodossa. Mutta, ollakseen mahdollista, meidän aikuisten tulee tuntea itsemme ensin, ennenkuin olemme kelvollisia kasvattamaan jälkeläisiämme.

Olemme lakijen painostamina pakotettu välttämään fyysillistä kuria, itse kun emme tiedä kuinka käyttää kuria rakentavasti. Lakien laatijat eivät ole erillinen osa muista ihmisistä, älyllisesti, vaan ovat varustetut, ohjelmoitu, samoilla määreillä kuin kuka tahansa kansalainen. Sanomme, he ovat spesialisoituneet tehtäväänsä - totta - mutta vain kaavamaisuuden osalta asiassa, mikä ei ole inttelligentinen oivaltaminen, vaan kaavamaiseen näkemykseen, mielipiteeseen faktasta rakentunut toiminto, ei facta. Tämä osoittaa tietämättömyydemme itsestämme ja sen mukaisesti tietämättömyyden kuinka kasvattaa ja opettaa lapsiamme selviytymään elämän vaikeissa kysymyksissä.

Ihmisen aivosta on tullut kompuuttori ja voi toimia vain annetun ohjelmoinnin mukaisesti. Näissä puitteissa meistä on tullut seuraajia, rajoitetussa, älyllisessä pakkopaidassa toimivia koneihmisiä, joita papit ja kenraalit ohjaavat heidän älyllisesti rajoitetussa tilassa, ei parempi tai kehnompi kuin omamme, mutta aina samanlaisiin kaavoihin takertuneena, kuten itse kukin olemme. Tietämättä mitä itse olemme, olemme vain mitä on maailman ympärillämme - jäljennöksiä jäljennöksistä.


Hakki kirjoitti...

Hyvä ystävä Karl

Yritän tässä heitellä käytännön testaamia, toimivia tapoja vaikutta vaikeaan ja kohta vielä vaikeammaksi muuttuvaan käytännön ongelmaan. Ihan käytännön tasolla, ihan käytännön keinoin.

Mitä ehdotat nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi?

;-)

Karl Fransen kirjoitti...


Hakki.

”Mitä ehdotat nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi”? Kitkeä kaikki ne tekijät pois jotka aiheuttavat nuorisotyöttömyyden. Tällä sanomisella en ole sanaviisastelun jäljillä, vaan jäljestämässä tekijöitä jotka ovat meissä jokaisessa, ja joista monista on mainitsemasi nuorisotyöttömyys. Kysymyksessä on yksinkertaisesti mielen, ajatuksen synnynnäinen haluttomuudemme perehtyä epämiellyttäviin asioihin, jotka, tai joiden sisällöstä, vain silloin kun niihin on todellista halua, voidaan löytää vastaus kaikkiin ihmisen ongelmiin.

Haluttomuus katsoa ja nähdä vaikeita, ei tyydyttäviä asioita, on ensimmäinen aita josta ei pidä mennä yli, vaan tulee olla tietoinen, pelkästään tietoinen, ettei yksinkertaisesti ole halukas antautumaan lähituntemukseen itsensä kanssa, mistä kaikki vastaukset, kaikkiin ihmisen problemaattisiin kysymyksiin ovat löydettävissä. Se on kovaa työtä, vain jos ei ole halua, eikä ole kiinnostusta katsoa omakohataisen läheisesti, yleismaailmallisia asioita itsessään. ”You can take horse to the water, but you cannot make it drink” It will drink, but only if it is thirsty.


Hakki kirjoitti...

Karl

Siis suosituksesi on, tuet pois? Kaikki. Kerralla. Kyllä siinä jano tulee. Ja monta mustaa silmää ja rikottua kalloa, sivullisille? Mutta saataisi siitä varmaan lisää "asiakkaita" nyt jo ylikuormatulle vankeinhoitolaitokselle?

Juomaan opettaminen on varmaan ok, mutta olisimmeko kehityksessä jo niin kaukana, että sekin pitäisi opettaa vähitellen? Hidasta siedätystä? Tottuisivat samalla tulemaan toimeen vähemmällä.