keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Ottaakko lättyyn vai nokkaan?

 


Taitavat olla Sauli Niinistö ja Mervi Tapola samanlaisen kohtalon tovereita?


Vallatonta puhemiestä omat koirat ovat purreet viimeistää siitä lähtien, kun tuli säälipisteillä valituksi viime vuoden alussa. JOKU MUU voitti ja kakkonen valittiin tehtävään. Jo aiemmin oli jäänyt muun porukan kanssa kiinni KMSn vaalirahalahjomien asianmukaisen ilmoituksen rikkomisesta. Eikä kaikkien aikojen eduskuntavaalien ääniharava enää suostunut edes puolueensa ehdokkaaksi näissä tulevissa vaaleissa. Eikä tainnut mennä ihan putkeen se työväen presidentiehdokkaan kampanjakaan?


Mervi Tapola on ilmeisesti saanut ihan konkreettisesti lättyyn jo yksin Matilta, että sillä täyttäisi yhden 7 päivää lehden vuosikerran. On menty naimisiin, erottu, sovittu ja jälleen erottu niin monta kertaa, että edes yllämainitunkaltainen yksilöinti yksinkertaisesti ole mahdollista. Ja kuin pisteenä sen kuuluisan i:n päällä, kun uusikin rakkaus on osoittautunut koijariksi, ellei peräti roistoksi, ei ihme, että myös Mervi ottaa nokkiinsa. 


Olisiko Sauli nyt maksamassa kauppakamaripojille pottuja pottuina kun US kirjoittaa huhusta, että häntä kiinnostaisi Suomen Pankin pääjohtajuus nyt, kun Erkki Liikasen kausi lähestyy loppuaan? Toisaalta eihän se poista mahdollisuutta asettua lisäksi uudestaan presidenttiehdokkaaksi. Ja halutessaan sieltä saattaisi löytyä myös uusi alku presidenttitaipaleelle. Sieltä sitä ennenkin linnaan mentiin. Toisaalta. Kunnon poliitikko heittelee koepalloja, että päättäjät osaavat tulla pyytämään ja kansa saadaan painostamaan.


Mervi on menettänyt uskonsa vain miehiin yleensä. Eikä kuulemma ole ainoa. Noilla kokemuksilla sen kyllä ymmärtää. Mutta Saulilla onneksi sentään rakkaus kukoistaa. Usko poikiin sen sijaan lienee mennyt?

Ei kommentteja: