Kultakaivos kannattaa. Vaan kenelle?

Suomen globaalisuusintoilun ja markkinatalouden uusliberalistisen ja yksityistämisuhon seurauksena maamme terveydenhoitopalveluista on tullut, ei siis tulossa, kultakaivos jonka voitot viedään ulkomaille. Nyt kolme suurta terveydenhuoltoalan kansainvälistä suuryritystä jakaa Suomen markkinat: Terveystalo, MedOne ja Mehiläinen.

Onneksi olkoon Arkadianmäelle. Huonosti toimiva demokratia on keskeisin syy huonosti toimiviin markkinoihin. Puolueita edustavat kansanedustajamme, joka ikinen, ovat pihalla kuin lumiukot siitä, mistä heille maksetaan: kansalaisten edun mukaisesta lainsäädäntötyöstä. Eikä kansakunnan terveydenhuoltomarkkinoittenkaan toimivuudesta enää huolehdi kukaan muukaan.

Kuitenkin on päivänselvää, että esimerkiksi juuri terveydenhuolto on ala, joka varsinkin näin pienessä maassa on aina toteutettavissa kattavimmin ja edullisimmin julkisen sektorin toimesta. Kokemuksen mukaan on kuitenkin käynyt äärimmäisen selväksi, että kyseessä myös on ala, jossa poliittinen päätöksenteko, siis päätöksenteko joka perustuu tahtoon ja visioon, ei alan tietoon ja taitoon, tuhoaa tuloksellisuuden ja erityisesti tehokkuuden. Eikö silloin kannattaisi maassa keskittyä siihen, millä tuon poliittisen päätöksentekojärjestelmän tuoma haitta poistetaan? Eikä siirtää päätöksentekoa suoraan puolueilta ulkomaille, kaikkien suomalaisten ulottumattomiin?

En ole ulkoistamisen, en yksityistämisen, en kansainvälisen työnjaon tai -yhteistyön, en liioin markkinatalouden vastustaja. Itse asiassa jopa päin vastoin. Mutta kansalaisten toimeentulon- ja hyvinvoinnin keskeisten peruspalvelujen päätöksenteon siirtäminen maan rajojen ulkopuolelle ei yksinkertaisesti ole tolkullista toimintaa. Nyt puolueita edustavat poliitikkomme ovat tiellä, jossa yksi monopoli aikaa myöden korvautuu toisella. Sillä maamme on pieni, maailma suuri ja kansainvälisten pääomasijoittajien voitonnälkä kyltymätön. Viimeistään silloin kun toimijoita on tasan yksi. Ja osakkeet ovat kauppatavaraa kuten tiedämme.

Markkinoista nuo kolme ovat saaneet jo 20%. (Markkinoiden koko lienee reilusti yli 10 miljardia vuodessa?) Ilmeisesti pitkälti vuokralääkäritoiminnalla ja ostamalla yksityisiä suomalaisia palveluntuottajia? Ja se markkinaosuuden kasvurendi ei hevin lopu, koska ostajilta eivät rahat taatusti ole loppumassa. Ja 20 % käyttökate (?) on vähintäänkin aivan mukava alalla, jossa investoinnit ovat jätettävissä pitkälti yhteiskunnan hoidettaviksi. Miten kuvaisivat sanat rahasampo tai kassakone näitä hankintoja? Meille, siis kansakunnalle jäänevät kustannettavaksi ne kalleimmat ja vähätuottoisimmat terveydenhuoltopalvelut; pitkäaikaissairaat, vanhusten terminaalihoito, vaativa ja kallis erikoissairaanhoito? Ja nekin vain maksukyvyttömien osalta. Näinhän terveydenhuollossa tuotot ja voitot yksityistetään ja kustannukset ja tappiot kansallistetaan. Ja tulevaisuuden lääke siihen tautiin on selvä, nostetaan veroja.

Ne tuotot, jotka ulkomaille valuvat ovat juuri niitä, joita perinteisesti on saatu takaisin Suomen talouselämään täkäläisenä kulutuksena ja investointina. Nyt ne ovat yksi niistä monista puroista, joita ei Suomessa enää ole käytettävissä kumpaankaan. Ne suuntautuvat ulkomaiseen kulutukseen ja ulkomaisiin investointeihin. Eikä 5,3 miljoonan maahan pääsääntöisesti kannata maailmassa pennosiaan tuhlata muitten kun niitten, jotka siinä maassa elävät ja asuvat. Vajaa 1 promille maailman väestöstä.

Yksityistäminen ja ulkoistaminenkin ovat pitkälti sen seurausta, että julkisen sektorin kulutusta on pakko leikata. Ja puolueita edustavien poliitikkojen mielestä ilmeisesti kansalaisten peruspalvelut ovat juuri se paikka mistä leikata? Kansalaisena olen sitä mieltä, että juuri ne eivät ole. Ensin pitäisi perata kaikki julkisen sektorin kustannukset sekä etsiä, löytää ja tuhota ne todelliset kustannussyöpöt; Meidän 15 miljardin puoluetukemme. Sillä juuri ne syövät verorahamme. Aluetuet, investointituet, kansalliset maataloustuet, innovaatiotuet, elinkeinotuet, puuttumattomuutemme harmaaseen talouteen, runsaan 300 kunnan ylläpitäminen, kunnallinen itsehallinto, poliittiset virkanimitykset ja suojatyöpaikat, kansalaisten demokratian rapauttaminen, puolueiden kehittäminen etujärjestöiksi ja talouselämän intresenteiksi, Maan Tapa ja hyvät veljet ja sisaret ….

Aika velikultia.