Risto Ryti ja Dallapee orkesteri esittävät kappaleen ”kusessa ollaan”.

YLEn sivuilla Erkki Tuomioja on tänään konkretisoinut nykytilanteen: Suomi ei voi enää luottaa Naton turvatakuisiin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vuoksi. Ja hän jatkaa:

”On aika ilmeistä, että Trump ei tule vaarantamaan mitään amerikkalaisia etuja Suomen eikä minkään muunkaan maan vuoksi. Ei voi luottaa siihen, että amerikkalaisia joukkoja lähetettäisiin Suomeen, jos tänne joku yrittäisi tulla.

Nyt nähdään, että Ukrainaa heitetään bussin alle. Kyllä sinne voivat mennä Baltian maat ja Suomikin, Tuomioja sanoo Ylelle.

Trumpin käyttäytyminen Ukrainaa kohtaan ja hänen uhkailunsa Nato-kumppani Tanskalle Grönlannin ottamisesta osoittavat, ettei häneen voi luottaa, Tuomioja sanoo Ylelle.”

Risto Ryti ja Dallapee orkesteri esittävät kappaleen ”kusessa ollaan”. Tiedä häntä mistä moinen fraasi on mieleeni jäänyt. Mutta mielessä se on edelleen, kun itse lähestyn kahdeksaakymmentä, eikä kohdalleni ole onneksi sotia sattunut.

Nyt alan olla pohteissani. En itseni vuoksi vaan lasteni, lastenlasteni ja kaikkien meidän suomalaisten, myös kaikkien kanssa-eurooppalaisten vuoksi. Sillä kaiken sen ja kaikki ne Trump asettaa, hänen määrittämän diilin kohteeksi, kaupankäynnin kohteeksi.

Yrittäessäni löytää tolkkua nykytapahtumista, käännyn usein historian tarkasteluun. Eihän historia toista itseään, kyllähän minä sen tiedän, ei koskaan ole, mutta ajatus siitä miten on aiemmin toimittu ja mitä siitä on todistetusti seurannut, toivottavasti auttaa minua jäsentämään nykyisiä tilanteita.

Tässä kaksi somesta kaapattua, satunnaista helmeä.

Adel Aalin The History Behind News Podcast Is America Repeating Germany's Past Mistakes?

Timothy Snyderin essee Substackillä The Weak Strongman

Its time for the Comeuppence of the Donald

Mar-a Lagon Oranssimonsteri vaatii Euroopalta johtajuutta maanosan puolustamisessa. Johtoasemaa ei saavuteta reagoimalla, ei edes myötäilemällä. Miten sitten? Hyökkäys on väitetysti paras puolustus. 

Ei tavoitteena voi olla tyynnytellä Yhdysvaltoja, tavoitella puolustuksen 5% BKTstä, mielistellä Trumppia tai oman maan populistisia opportunisteja. 

Strategisena tavoitteena on oltava ”Eurooppa vastaa omasta puolustuksestaan”.

Vastuuhan meillä konkretisoituu Putlerin ja Trumpin visioiden realisoitumisessa.

Tässä muutamia ideoita

1. Vuonna 2011 kuopattu WEU (vast.) rakennetaan Euroopan ja mahdollisesti yhdessä Kanadan varaan”Euroopan NATOksi”, Euroopan operatiiviseksi puolustusvoimaksi.
2. Uuden WEUn jäsenmaihin aletaan kehittää yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusta.
3. Yhteisvelkaa otetaan puolustuksen ylös ajamiseksi. Yhteisvelkaa materiaalihankintoihin, rekrytointiin ja harjoitteluun Venäjän uhkaa vastaan. Materiaalihankinnoissa annetaan painotettu prioriteetti eurooppalaiselle teollisuudelle ja tuotannolle.
4. Trumpin tulleihin vastataan koordinoidusti, kohdennetusti ja voimakkaasti.
5. USAn tukikohdat Euroopassa irtisanotaan päättymään ”viivytyksettä”.
6. Annetaan ne nyt suljetuilla tileillä olevat Venäjän noin 200-300 mrd varat Ukrainan puolustuksen välittömään käyttöön.
7. Tanska ja Ruotsi ”sulkevat” Itämeren Venäjän varjolaivastolta tarkastamalla jokaisen epäilyttävän aluksen vakuutusturvan. Muut Itämeren ympärysvaltioiden laivastot osallistuvat operaatioon.
8. EUn jäsenvaltiot ilmoittautuvat tukemaan Tanskaa Grönlannin säilyttämiseksi osana Tanskaa. Tanska irtisanoo USAn tukikohdan olemassaolon Grönlannissa. Norja, Iso Britannia, Saksa ja Ranska siirtävät laivastonsa Grönlannin vesille.

Eiköhän näillä aloitteilla alkuun päästä. Tärkeintä eivät kuitenkaan ole ideat vaan yhteistyö, päätökset ja tekeminen ja Trumpin toimintaa kompaten nopeus. Öykkäröintiin on vastattava nopeasti ja voimalla.

Tuo mies on seinähullu

 Olen nyt muutaman vuoden ylläpitänyt käsitystä, että NATOon, JEFfiin, DCA-sopimuksiin liityttyämme, olemme valtiona ja kansana tehneet kaiken sen minkä rauhan aikana voimme itsenäisyytemme turvaamiseksi. Nyt alkaa osoittautua, että olemme tehneet emämunauksia liittyessämme NATOon, JEFfiin, DCA-sopimuksiin ja luottaessamme länsimaiseen arvopohjaiseen realismiin.

Zeitenwende on tapahtunut. Ja se on tapahtunut USAn sisäpolitiikassa. MAGA monsterit ovat päässeet irti ja heidän messiaansa Donald Trump on vahvistunut seinähulluksi hirviöksi. Ei yksin niiden aikaansaannosten vuoksi, mistä eilen kirjoitin vaan jo yksin tämän viimeisimmän ulostulon johdosta.

Mar-a-Lagon monsteri on Ilta-Sanomien mukaan ilmeisesti eilen illalla avannut sanaisen arkkunsa:

”Trump syytti Ukrainaa sodasta

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kritisoi tiistai-iltana julkisesti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä, ja vaikuttaisi syyttäneen Ukrainaa nykyisen sodan syttymisestä. Asiasta kertovat esimerkiksi BBC ja Guardian.

Trump kertoi Mar-a-Lagossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa ”pettyneensä” Ukrainan johtajan reaktioon, sillä Zelenskyi oli julkisesti ihmetellyt, miksei Ukraina ollut mukana Saudi-Arabiassa pidetyissä neuvotteluissa sodan päättämiseksi.

Trump vaikutti syyttävän Ukrainaa Venäjän laajamittaisesta hyökkäyksestä. Hän kertoi, että Ukraina olisi voinut estää sodan ”tekemällä sopimuksen” ja syytti maata sodan aloittamisesta.

- Tänään kuului väite ”no, meitä ei kutsuttu”. No, ette olleet valmiina kolmeen vuoteen.. Teidän ei olisi koskaan pitänyt aloittaa sitä. Olisitte voineet solmia sopimuksen, Trump sanoi.

Puhuessaan tiistai-iltana hän suositteli jälleen Ukrainaa pitämään presidentinvaalit, mikä on ollut yksi Venäjän hartaista toiveista. Trumpin mukaan, jos hän olisi ollut vallassa, hän olisi voinut neuvotella sopimuksen, joka olisi antanut Ukrainalle lähes kaikki alueensa ilman uhreja tai tuhoa.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio tapasivat tiistaina Saudi-Arabian Riadissa ja sopivat, että neuvottelut sodan lopettamiseksi aloitetaan.

Riadin kokouksen jälkeen Trump kertoi olevansa ”luottavaisin” mielin.

- Venäjä haluaa tehdä jotain. He haluavat lopettaa julman barbaarisuuden.

- Luulen, että minulla on valta lopettaa tämä sota, hän lisäsi.

Zelenskyi on kertonut olevansa huolissaan siitä, että päätöksiä saatetaan tehdä ilman Ukrainan mielipidettä. Maa on vahvasti riippuvainen Yhdysvaltojen tuesta sodassa.”

Tuo mies on seinähullu MOT ja vaarantaa maailmanrauhaa. Laitokseen hänet sulkea pitää. 

Is America Repeating Germany´s Past Mistakes?

Dale Carnigien kirja ”Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa”, ei taatusti kuulu öykkäreiden kuninkaan Donald Trumpin kirjahyllyyn. Jos se siellä kuitenkin on, sen täytyy olla koskematon tai täysin pölyttynyt. Mutta arvailujen mukaan Trumpilla tuskin edes kirjahyllyä on. Tai edes kirjoja.

Donald Trump on useaan otteeseen väittänyt, että hän voisi lopettaa Ukrainan sodan nopeasti, mutta hänen keinonsa ovat jääneet epämääräisiksi. Hänen lähestymistapansa perustuu usein kovisteluun, painostukseen ja epäsuoraan uhkailuun, jotka ovat tyypillisiä öykkärimäiselle vallankäytölle.

Trumpin tyyli ja öykkäröinti Ukrainan sodassa

1. Painostus ja neuvottelutaktiikka

   • Trump on vihjannut, että hän painostaisi sekä Venäjää että Ukrainaa sopimaan sodan lopettamisesta, mahdollisesti Venäjälle myönnytyksiä tarjoamalla.

   • Hän on sanonut, että "puhelinsoitolla" hän saisi sodan päättymään nopeasti – mutta ilman yksityiskohtia siitä, mitä tämä tarkoittaisi käytännössä.

2. USA:n tuen horjuttaminen

   • Trump on kritisoinut Ukrainan avustamista ja vihjannut, että hän voisi rajoittaa sotilaallista tukea.

   • Tämä voisi pakottaa Ukrainan hyväksymään Venäjän vaatimuksia.

3. Öykkäröinnin vaikutus liittolaisiin

   • Trumpin tapa käsitellä kansainvälisiä suhteita perustuu usein epäsuoraan uhkailuun ("jos ette tee kuten haluan, tuen vetäminen voi olla vaihtoehto").

   • Hän on myös vähätellyt Naton merkitystä ja ehdottanut, ettei USA puolustaisi liittolaisia, jotka eivät "maksa tarpeeksi".

Toimiiko öykkäröinti geopoliittisessa kriisissä?

Trumpin taktiikka saattaa toimia yritysmaailmassa tai sisäpolitiikassa, mutta kansainvälisessä diplomatiassa se voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin.

• Putin ei välttämättä taipuisi uhkailulle, vaan näkisi USA:n heikentyneen tukensa Ukrainalle mahdollisuutena edetä entistä aggressiivisemmin.

• Ukraina ei todennäköisesti hyväksyisi rauhaa, joka tarkoittaisi alueidensa luovuttamista.

• Euroopan liittolaiset voivat menettää luottamuksensa USA:han, jos Trump käyttää öykkäröintiä Ukrainan tukemisen sijaan.

Öykkärin neljän vallassaolon viikon kohdeluettelo

Guatemala

Mexico

Kanada

Panama

Grönlanti/Tanska

Ukraina

Gaza

Jordania

Egypti

EU

Eurooppa

Tullit kaikelle

Mutta tuskinpa Trump sen paremmin kuin hänen neuvonantajansa ChatGPTn neuvoja kuuntelee. Vaihtoehdoksi tarjoaisin YouTubesta löytämääni oivallista kanavaa The History Behind the News ja sen episodia Is America Repeating Germany's Past Mistakes? 

Hei! Perustetaan kansanliike. Ohjelma meillä jo on.

Millä tavoilla länsimaista demokratiaa tulisi kehittää Suomessa?

Näin Chat GPT vastasi:

Suomen demokratia on monella mittarilla vahva, mutta sitä voidaan silti kehittää vastaamaan paremmin nykyajan haasteisiin. Tässä muutamia keskeisiä kehityskohteita:

1. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen

• Suoran demokratian vahvistaminen: Kansanäänestysten lisääminen ja niiden vaikutusvallan kasvattaminen voisi vahvistaa kansalaisten tuntemusta siitä, että heillä on suora vaikutus politiikkaan.

• Osallistava budjetointi: Kunnat ja valtio voisivat antaa kansalaisten päättää suoraan osasta julkisia varoja, kuten Helsingin osallistavassa budjetoinnissa on jo tehty.

• Digitaaliset osallistumismuodot: Parempia verkkopohjaisia alustoja, joissa kansalaiset voivat tehdä aloitteita, keskustella päätöksenteosta ja seurata lakihankkeita reaaliajassa.

2. Edustuksellisen demokratian kehittäminen

• Äänestysaktiivisuuden nostaminen: Äänestämisen helpottaminen esimerkiksi lisäämällä sähköisiä äänestysmahdollisuuksia ja madaltamalla kynnystä rekisteröityä äänestäjäksi.

• Parempi kansanedustajien tilivelvollisuus: Enemmän läpinäkyvyyttä eduskunnan toimintaan ja päätöksentekoon esimerkiksi selkeämmillä raportointijärjestelmillä ja paremmalla viestinnällä kansalaisille.

• Puoluerahoituksen avoimuus: Vaalirahoituksen ja puoluerahoituksen entistä tarkempi valvonta, jotta varmistetaan poliittisen päätöksenteon riippumattomuus.

3. Media ja informaatioturvallisuus

• Valeuutisia vastaan taisteleminen: Koulutusta ja tiedotuskampanjoita medialukutaidosta, jotta kansalaiset osaavat tunnistaa disinformaatiota ja propagandaa.

• Riippumattoman journalismin tukeminen: Julkisen palvelun median, kuten Ylen, resursseista huolehtiminen ja vaihtoehtoisten mediakanavien tukeminen demokratian turvaamiseksi.

• Sosiaalisen median sääntely: Algoritmien läpinäkyvyys ja mahdollisesti tiukemmat säännöt valeuutisten ja vihapuheen leviämisen estämiseksi.

4. Polarisaation ja populismin ehkäisy

• Monipuolinen keskustelukulttuuri: Erilaisten näkemysten kohtaamista edistäviä foorumeita, joissa voidaan käydä rakentavaa ja faktapohjaista keskustelua.

• Puolueiden yhteistyön edistäminen: Poliittisen järjestelmän kehittäminen siten, että kompromisseihin ja laajapohjaisiin hallituksiin kannustetaan.

• Kansalaiskeskustelujen järjestäminen: Fasilitoidut keskustelutilaisuudet, joissa kansalaiset voivat yhdessä etsiä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin.

5. Koulutus ja demokratiaosaaminen

• Poliittisen kasvatuksen vahvistaminen: Koulutuksessa tulisi panostaa enemmän siihen, miten päätöksenteko toimii ja miten kansalaiset voivat vaikuttaa yhteiskuntaan.

• Nuorten aktivoinnin tukeminen: Lisää nuorisovaltuustoja, vaikuttajakouluja ja muita keinoja, joilla nuoria rohkaistaan osallistumaan politiikkaan.

6. Julkisen hallinnon tehokkuus ja avoimuus

• Byrokratian keventäminen: Päätöksenteon nopeuttaminen ja hallinnon selkeyttäminen, jotta kansalaiset kokevat sen helpommin lähestyttäväksi.

• Tekoälyn ja datan hyödyntäminen: Julkisen päätöksenteon tukeminen älykkäillä tietojärjestelmillä, jotka voivat analysoida kansalaisten näkemyksiä ja ennakoida poliittisia tarpeita.

• Avoimemmat päätöksentekoprosessit: Helpompi pääsy hallinnollisiin asiakirjoihin ja päätösperusteisiin.

7. Taloudellisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden parantaminen

• Eriarvoisuuden torjuminen: Poliittisen päätöksenteon tulee varmistaa, että yhteiskunnan kaikilla kerroksilla on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa.

• Demokraattinen työelämä: Työpaikoilla voitaisiin kannustaa enemmän työntekijöiden osallistumiseen päätöksentekoon esimerkiksi yritysdemokratian ja ammattiliittojen roolin vahvistamisen kautta.

Miten näitä voisi toteuttaa käytännössä?
Monet näistä uudistuksista vaativat poliittista tahtoa ja kansalaisten aktiivista osallistumista. Mitkä näistä kehitysehdotuksista tuntuvat sinusta tärkeimmiltä?

Algoritmin analyysi

Yhdysvaltain varapresidentin J.D. Vancen varsin raju hyökkäys Müncheniin kokoontuneen Euroopan turvallisuuseliitin arvomaailmaa vastaan, pakotti miettimään arvojen kehittymistä trans-atlantisessa ympäristössä. Miksi länsimaiden demokratia on kriisissä?

Näin kysymykseen vastasi Chat GPT

Länsimaiden demokratian kriisistä puhutaan paljon, ja sille on useita syitä. Tässä muutamia keskeisiä tekijöitä:

1. Luottamuksen heikkeneminen instituutioihin

Monissa länsimaissa kansalaisten luottamus hallituksiin, mediaan ja muihin demokraattisiin instituutioihin on laskenut. Syitä tähän ovat esimerkiksi poliittinen korruptio, päätöksenteon hitaus ja kokemus siitä, että valta on etääntynyt kansasta.

2. Polarisaatio ja populismi

Poliittinen kenttä on monessa maassa jakautunut jyrkästi kahtia, mikä vaikeuttaa kompromissien syntymistä ja päätöksentekoa. Populistiset johtajat hyödyntävät tätä jakautumista esittäytymällä "eliittiä" vastaan taistelevina kansan äänenä, mutta heidän ratkaisunsa voivat olla demokraattisia instituutioita heikentäviä.

3. Sosiaalinen media ja disinformaatio

Nopea informaation leviäminen on tehnyt valeuutisten ja propagandan levittämisestä helpompaa. Algoritmit suosivat tunteisiin vetoavaa sisältöä, mikä voi syventää polarisaatiota ja lisätä epäluottamusta perinteiseen mediaan ja poliittisiin instituutioihin.

4. Talouskriisit ja eriarvoisuus

Globaalit finanssikriisit ja kasvava tuloerojen kasvu ovat johtaneet siihen, että monet kokevat poliittisen järjestelmän palvelevan vain eliittiä. Tämä on ruokkinut tyytymättömyyttä ja lisännyt radikaalien vaihtoehtojen suosiota.

5. Demokratian byrokratisoituminen

Demokraattinen päätöksenteko on usein hidasta ja monimutkaista, mikä saa osan kansalaisista tuntemaan, ettei järjestelmä toimi tehokkaasti. Tämä voi lisätä halua autoritaarisempaan johtajuuteen, joka voi tehdä "nopeita päätöksiä".

6. Geopoliittinen paine ja ulkopuoliset vaikutukset

Autoritaariset valtiot, kuten Kiina ja Venäjä, ovat pyrkineet vaikuttamaan länsimaiden politiikkaan esimerkiksi tukemalla ääriliikkeitä ja levittämällä disinformaatiota. Samalla länsimaiden perinteinen asema globaalina johtajana on heikentynyt.

7. Osallistumisen ja aktivismin muutos

Perinteinen poliittinen osallistuminen (äänestäminen, puolueiden jäsenyys) on monissa maissa laskussa, mutta vastaavasti aktivismi ja ruohonjuuritason liikkeet ovat kasvussa. Tämä voi tarkoittaa, että ihmiset eivät enää luota edustukselliseen demokratiaan vaan etsivät muita vaikuttamisen keinoja.

Onko demokratia pelastettavissa?
Demokratian kriisi ei välttämättä tarkoita sen loppua, vaan järjestelmä voi kehittyä ja vahvistua, jos luottamusta pystytään palauttamaan, poliittista järjestelmää uudistetaan ja kansalaisten osallistumista vahvistetaan.

Mitä mieltä sinä olet – mikä näistä syistä tuntuu tärkeimmältä?

Kaiken maailman viisauksia

 EUn väitetään kehittyvän parhaiten kriiseissä. Valitettavan usein se lienee näyttäytynyt suurimpien valtioiden kykynä vetää välistä itselleen etuja muiden jäsenten kustannuksella. Osataan siis pelata nollasummaa. Miten mahtaa onnistua MAGA - mielisten geopolitiikan kolmiulotteinen shakki?

Neljä viikkoa Trumpin toista kautta on pannut maailmanpolitiikan päälaelleen. Sääli, että se vielä tapahtuu hetkellä, jolloin Eurooppa kaipaisi sekä ryhtiä että johtajuutta. Rapakon toiselta puolelta heitellään ilmaan lausumia, jotka osoittavat ns, trans-atlantisen arvopohjan uppoamisen ainakin seuraavaksi 4 vuodeksi. Ja jotkut jo arvuuttelevat kolmatta kautta.

Nyt sitten nautitaan vuonna 2011 lakkautetun WEUn seurauksista.  Siihenhän Zelensky Münchenissä viittasi Euroopan armeijan perustamiseen vetoamalla. Taidettiinpa silloisessa päätöksenteossa unohtaa sekä Josef Stalinin että Augustin Ehrensvärdin viisaudet; ensimmäinen totesi ”Kaikki muuttuu. Se, mikä oli totta eilen, voi olla tänään valhetta.” Ja toinen ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.” Ehrensvärdistä tuskin päätöksentekijöistä kukaan ollut kuullutkaan, mutta Stalin lienee ollut tuttu nimi kaikille. Taisipa silloin jenkkien intressi olla tehdyn päätöksen mukainen?

Nyt puhutaan hyökkäämättömyys sopimuksista ja turvatakuista kuin meillä aikoinaan YYAsta. Mutta vanhaa viisautta vääntäen; Missä ihminen siellä ongelma. Niin yksiselitteistä ja pitävää sopimusta ei ihminen osaa tehdä, etteikö siitä tarvittaessa eroon pääsisi. Auttamatta tulevat mieleen esimerkiksi Suomen ja Venäjän hyökkäämättömyyssopimus vuodelta 1932, Münchenin sopimus vuodelta 1938, Molotov - Ribbentrop sopimus 1939, Chamberlainin Peace for our time 1938, Neuvostoliiton ja Suomen YYA-sopimus 1948 jne. jne.

Ja entä ne turvatakuut? Niitä aina vaatii heikompi osapuoli suojakseen isomman mielivallalta. Esimerkkeinä käyvät vaikkapa Budapestin sopimus/muistio 1994, NATOn peruskirjan 5. artikla, Srebrenican joukkomurha 1995 (YKn julistama suoja-alue huhtikuussa 1993 ), Minsk ja Minsk II 2014, 2015, Taas Stalinia kompaten: "Luottamus on hyvä asia, mutta kontrolli on parempi." tai "Ne, jotka haluavat elää, taistelkoon, ja ne, jotka eivät halua taistella, ansaitsevat kuoleman."

Ihmisessä ei mikään muutu.  Atomipommin omistus näyttää sittenkin olevan ainoa pienen kansan turvatae. Ja siitä Ukraina luopui vuonna 1994 Yhdysvaltojen, Iso Britannian ja Venäjän seireenilaulujen vakuuttelemana. Taitaa todella olla niin, että kauhun tasapaino on maailman ainoa turvatae. Eikä turvaa anna sekään.

Siitä vaan pommia pykäämään.