Jenny Jännärin tämänpäiväisen Uutisblogin innoittamana.
Hyvä, että edes maahanmuuttaja vaivautuu yrittäjäksi, vaikkapa eipä taids monia vaihtoehtojakaan olla?. Mutta jonkunhan on tulevaisuudessakin tuotava tänne rahaa.
Syntyperäisenä suomalaisena ei varmaan kannata muuta toivoa kuin Lottopottia: Samanlaista uutta, yrittelijästä maahanmuuttajien aaltoa kuin 1800–luvulla, joiden varassa Suomen 1900-luvun teollinen kasvu ja siten hyvinvointi on luotu.
Kun globalisaatio nyt näyttää vievän suomalaiset tuotannolliset suuryritykset muualle, mistä tulevaisuuden veronmaksajat hankkivat verotettavat tulonsa? Kaikki eivät voi, eivätkä ainakaan näin pienessä taloudessa voi koskaan, saada palkkaa valtiolta tai kunnalta. Ja samasta syystä kun ikiliikkujat eivät ole osoittautuneet toimiviksi. Jostain täytyy tulla lisää energiaa, lisäarvoa. Riittääkö väestöstä tarpeeksi yrittelijäisyyttä lisäarvoa luomaan? Kuinka monta yrittäjää Suomi kestää tai sietää? Kuinka monia voidaan yrittäjiksi usuttaa? Kuinka paljon on yrittäjiksi haluavia? Kykeneviä? Ryhtyviä?Pyörittelen vastuuttoman huolimattomasti numeroita päässäni.
Jos tulevaisuudessa Suomeen yhtenä vuonna syntyvien määrä on noin 50.000 – 60.000, sanotaan vaikka 55.000 ja lähdetään siitä, että keski-ikä on noin 75 vuotta, olisi tällä tasaisella taulukolla väestö jatkossa noin 4,1 miljoonaa. Näistä työikäisiä 20 – 65 vuotiaat eli, 2,5 miljoonaa. Jos työvoimaan kuuluu 75 % työikäisistä (mitä ei nyt kuulu, ei lähellekkään) olisi työvoima tällä tasaisen vauhdin taulukolla vajaat 1,9 miljoonaa (nyt noin 2,4 miljoonaa). Eri tutkimusten mukaan vajaa 10 % työvoimasta on kyvykäs ja/tai halukas yrittäjäksi eli noin 185.000, siis neljänkymmenenviiden työikäisvuoden aikana – 4.100 yritystä per vuosi jos yksinyrityksiä. Kaikki näistäkään ei suinkaan yrittäjäksi ryhdy, mutta jos ryhtyisivät niin nykyisestä yrityskannasta vähenisi näin vain noin 30.000 – 40.000. Kaiken maailman tutkimusten mukaan noin 5 – 10 % yrityksistä pääsee kategoriaan ”kasvuyritykset”, eli tässä teoretisoinnissa 205 – 410 per vuosi. Riittäisikö meille tämä? Kauanko esimerkiksi Nokialla kesti kasvaa nykyiselleen? Kuinka monen perustetun yrityksen yhdistelmä nykyNokia, StoraEnso tai Metso on eli, montako täytyy syntyä, että se yksi on iso?
Mutta mitä meistä tekee se, että maahanmuuttajat meidät elttävät? Alkuperäiskansaa?
39 kommenttia:
Hyvänen aika, peruslähtökohtana terveen ihmisen elämässä pitäisi kaiketi olla se, että ihminen pystyy elättämään itsensä. Yhteiskunta antaa perusasiat eli elämisen infran. Yhteiskunnan velvollisuus ei ole elättää ketään maksamalla kotona makaavalle tai baarikärpäselle toimentulotukina ja kaikkina avustuksina perustoimeentuloa. Kyllä jokaisen pitää pyrkiä tekemään työtä, vähäisempääkin, oman toimentulonsa eteen.
Ps. Sairaat tilanteensa vuoksi ovat yhteiskunnan hoidossa tai ainakin pitäisi olla.
Suosittelen lukemaan Iltalehdessä kolumnia pitävän talousmiehen, KHT tilintarkastaja Pauli Vahteran kirjoitusta
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2011/03/07/tyovoimapulavalhe-ei-taaskaan-toteudu/
Se ei suoraan tuota yrittäjä-asiaa käsittele mutta tangeeraa vahvasti. Joka tapauksessa Vahtera on ideologisesti vahva yrittämisen tukija. Ja hänellä on lukematon määrä rakentavia ja luovia ehdotuksia yrittäjän elämän helpottamiseksi. Mutta hänen laskelmansa ovat usein häkellyttäviä yksinkertaisuudessa ja syväluotaavuudessa.
Voi olla että et halua lukea tuollaista juttua kun kirjoittaja on Perussuomalaiset puolueen ehdokkaana eduskuntavaaleissa (eikä ole curling pelaaja :) niin syvältä tuntuu aversiosi "persuja" kohtaan olevan.
Paulin yrittäjähenkisiä kolumneja on ilmestynyt paljon Tilisanomat lehdessä. Ja joissakin television asiaohjelmissa hänen talousasiantuntemustaan on myös käytetty.
Tässä vielä lisää
http://www.paulivahtera.fi/index.php?p=etusivu
Jos äänestäisin Mikkelin läänissä niin Pauli Vahteraa varmasti.
Hakki
Olemme "spoon fed" ihmisia ja kun syottaja-yhteiskunta lopulta kay koyhaksi, niin silloin, jos ei mitaan muuta, opimme syomaan itse. Tietenkin - jos syotavaa on viela saatavissa. Paljon puhuttu vakiluvun lisaantyminen ei ole valtettavissa niilla kyvyilla joilla pyrimme sita valttamaan. Todellisuudessa on hyvin epatodenakoista, etta rikkaat valtiot ottaisivat koyhien ja nalkaisten ruokkimista kovin vakavasti, varsinkin jos koyhalla ei ole luonnonrikkauksia.
Tuolloin ei tarvitse edes tehda sotavarusteluja, luonto ratkaisee probleeman sille itselleen - luonnollisella tavalla - ja ne joilla on varallisuutta, tavalla tai toisella keinottelevat syomavaikeudet yli, eika ylensyominen olisi enaan probleema.
Ihmisen likinakoisyys mahdollisen ilmastollisen muutoksen seurauksista estaa toimimasta asian puolesta. Olemme elaneet plastiikki/paperirahan hurmeissa liian kauan kasittaaksemme, etta ruuan loppuessa, laajassa mitassa, rahalla ei ole mitaan arvoa. Aamupuuron keittamiseenkin tarvitaan kaurahiutaleita. Paperirahalla voisi tehda keittamisen, mutta jos ei ole mita keittaa, ???.
Anonyymi
Artikkelin alkuperäinen nimi, kauan sitten, oli Yrittäjyyden matematiikkaa ja se pohti lähinnä yritysten riittävyyttä kansallisen lisäarvon tuottajana. Koska yhteiskunnan kannalta, julkisen sektorin palkat ovat pitkälti kulua, joka on rahoitettava yksityisen sektorin työn lisäarvolla. Työtä, jopa yhteiskunnan kannalta erittäin hyödyllistä työtä tehdään toki myös julkisella sektorilla, mutta rahat siihen tulevat yksityiseltä sektorilta. En siis yritä väittää, ettei työtä tarvittaisi vaan, että tarvitaan yksityisen sektorin, siis yrityksissä tapahtuvaa työtä.
Se kangastus, että julkinen sektori hoitaa kansakunnan elättämisen hautautui kai viimeistään Neuvostoliiton kaatumiseen?
IsoIgor
Ei minulla ole yksittäistä persua kohtaan vastenmielisyyttä, ellei siihen ole erityistä syytä. (Ei edes yksittäistä kepulia kohtaan.) Aion lukea, jo yksin otsikko puhuttelee.
Mutta sinä se vaan jaksat uskoa yksilön valinnan hyödyllisyyteen. ;-)
Karl
Olen samaa mieltä, varsinkin viimeisen kappaleen osalta. Mutta sitten kun alamme käyttää paperirahaa polttoaineena veden keittämiseksi, täytyy kai grillata naapuri ja keittää sitten vaikka pettua särpimeksi.
IsoIgor
Minulla ei ole mamu-kammoa edes kansantalouden tasolla. Mutta muuten olen ihan valmis myöntämään, että Vahteran ajatusten kanssa olen samaa mieltä. Eriyisesti muutaman ajatuksen osalta.
Se työvoimapula, jota olemme joillain aloilla kokeneet, on hyvinvointivaltion elintasosairautta.
Ilmainen koulutus pidentää opiskeluaikoja ja saa nuoret hakeutumaan helppoihin sisätöihin.
Eläkelait antavat mahdollisuuden liian aikaiseen eläkkeelle siirtymiseen.
Hyvä työttömyys- ja sosiaaliturva saa kaiken ikäiset välttelemään pienipalkkaisia ja raskaita aloja.
Meidän on hylättävä ajatus, että elämä voisi olla vuosikymmeniä kestävää toimettomuutta.
On lopetettava ylikouluttautuminen ohi todellisen työvoiman tarpeen.
Emme voi elää jatkuvasti yli varojemme ja laittaa tulevat sukupolvet maksamaan liian hyvän elintasomme.
Mutta Vahteran kysymykseen: "Olisikohan Elon laskuoppi tärkeämpi luettava kansanedustajille kuin Suomen laki?" vastaisin, voisiko kansanedustajalta sittenkin mahdollista edellyttää molemmat?
Hakki! "Mutta sinä se vaan jaksat uskoa yksilön valinnan hyödyllisyyteen. ;-)" Voi tuon mnuotoilla toisinkin: Uskon yksilön valintojen yhteenlaskettuna muodostamaan joukkovoimaan.
IsoIgor
"Uskon yksilön valintojen yhteenlaskettuna muodostamaan joukkovoimaan." Kuin myös minä.
Mutta.
Kaikissa peleissä on säännöt. Kun säännöt pelin kestäessä joidenkin pelaajien toimesta muutetaan heidän edukseen, sillä ainoalla yksilöillä ei juurikaan ole mahdollisuuksia. Mutta kuka mahtaa muutoksen jälkeen pelata väärin?
"Kuka meidät tulevaisuudessa elättää?"
Usein tuo kysymys esitetään muodossa: "Kuka meillä tulevaisuudessa tekee työt?"
On huolella pohdittava ovatko ne sama vai eri kysymys ja jos eri, niin miksi?
Jos ajatellaan, että kysymykset ovat samoja, niin silloin voidaan ajatella, että kun teknologia koko ajan parantaa työn tuottavuutta, niin kyllä työ tulee tulevaisuudessakin tehdyksi, kunhan kehitys jatkuu.
Mutta ongelmana on, että automaatio ja muut kehittyneet tekniset työvälineet eivät maksa veroa eikä eläkemaksuja, vaikka tuottavat yhteiskunnan tarvitsemia hyödykkeitä.
Tekologia on hyvä asia, mutta aiheuttaa ongelman joka on pakko ratkaista. Työn tuottavuuden kehitys hävittää vanhoja työpaikkoja ja luo uusia. Uusien laatu eroaa vanhosta. Tyypillisesti ne uudet ovat yhä vaativampia, edellyttäen aiempaa korkeampaa koulutusta ja lahjakkuutta. Mutta työvoima ei kehity mukana.
Jos enemmistö kuluttajista olisi ainakin jossakin määrin pääomatuloilla eläjia, ongelmaa ei ehkä olisi. Ehkä yrittäjyyden kannustamista tärkeämpää olisi kannustaa tuottavan omaisuuden kartuttamista.
Hakki: "Eläkelait antavat mahdollisuuden liian aikaiseen eläkkeelle siirtymiseen." Mikä on "liian aikaisin"? Ja mistä näkökulmasta?
Pitäisikö sairaita yrittää pitää töissä?
Eläkeiän muuttaminen joustavaksi 63-68 v alensi vain alinta omavalintaista eläköitymisikää kahdella vuodella. Ja 63 v saa pienemmän eläkkeen kuin 65 vuotiaana eläköityvä.
Osa-aikaeläke mahdollisti omavalintaisen siirtymisen osa-aikaiseen työntekoon. Sen vakuutusmatemaattiset laskelmat perustuivat silkkaan hyötyyn eläkevakuutusyhtiöille: on kokonaisuudessa halvempaa maksaa pientä osaa eläkkeestä jos/kun sillä saadaan ihminen jaksamaan työelämässä pidempään kuin jos lopen uupuneena tai sairaana joutuu siirtymän ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Sen sai tervekin vaikka uskoisin että monella osa-aikaeläkeläisellä on jo ollut iän tuomia kremppoja.
Itse nautin tuota osa-aikaeläkkettä useita vuosia ja ainakin itse uskon että se auttoi jaksamaan normaaliin 65 v vanhuuseläköitymisikään asti.
Kai meidän on jotenkin uskottava että vakuutusmatemaatikot ovat osanneet tehdä nuo laskelmansa oikein?
Eli minkälaiset ihmiset pääsevät eläköitymään liian aikaisin? Kun nuo edellä mainitut poistetaan joukosta jäävät jälkeen työttömät ja sairaat (=pysyvästi työkyvyttömät?). Ja noiden joukosta poistettujen kustannusvaikutukset ovat tulleet poistetuiksi vakuutusmatemaattisin laskelmin.
Työttömien ja sairaiden toimettomuuden elättäminen on se joka maksaa. Sairaiden osalta ainakin kustannuksia on pyritty alentamaan jo vuosia sitten kun ns tulevan ajan karttumasääntöjä alennettiin. Työttömien työllistymistä saattaisi hiukan kohentaa jos ammattisuojaa, toimeentulotukea alennettaisiin lisää ja TES-sopimusten palkkamääräyksiä ei tarvitsisi noudattaa. Mutta sitten pitää kysyä työllistyisivätkö he sittenkään meidän vapaan kilpailun työmarkkinoillamme?
Tuo ilmaisu liian aikaisin saa ainakin minut miettimään koko eläkejärjestelmäämme sisäänleivottuja mutta piilossa pysyviä intressejä - amerikkalaisittain Where's the beef?. Olen kirjoittanut aiheesta blogissani useasti
http://granpaigor.blogspot.com/search/label/El%C3%A4ke
Lainaan yhtä kirjoitustani joka kertoo miten lihavasti eläkevarojamme hallinnoidaan:
"Artikkelissa oli viittauksia ulkomaiseen Thrifts Savings Plan eläkerahastoihin, joiden määrä oli meidän TEL rahastojen luokkaa ja joita Barclay Bank pankki hoiti 0,04 prosentin hallinnointipalkkiolla ja vertasi erääseen suureen suomalaiseen pankkivetoiseen sijoitusrahastoon jonka hallinointipalkkio oli 2,3%. Suomalaisetn eläkevarojen hallinointiin menee Anderssonin mukaan hiukan vähemmän eli n 1%.
Eli eläkesijoitusten administrointiin menee 0,04% sijasta melkein 25 kertainen määrä. Ei ihme jos eläkevakuutusyhtiöt voivat maksaa johtajilleen lähes miljoonan euron suuruisia vuosiansioita kuten v 2010 syksyllä paljastui.
IsoIgor
Eikö olekin hyvä, että jo monta vuosikymmentä sitten totesin, että politiikka ei ole minulle? Tuo avaamasi ja analysoimasi virke on muuten suora lainaus Pauli Vahteran blogista Iltalehdessä, jonka liitit kommenttiisi. Minä vain nopeasti lukaisemalla copy pastesin sen. Koska en ole kiinnostunut eläkkeistä olen arvioissani turvautunut ns. maalaisjärkeen (siis omiin ennakkoluuloihini, jotka vuosien myötä meille jokaiselle syntyvät).
"Työttömien ja sairaiden toimettomuuden elättäminen on se joka maksaa." Mutta täytyyhän virkamiehilläkin olla töitä?
Tuo viimeinen asiaryhmä, pitkälti em. kriteerein, taas on kotomaamme koko kuva.
JuSa
"Ehkä yrittäjyyden kannustamista tärkeämpää olisi kannustaa tuottavan omaisuuden kartuttamista."
Ehkä?
Mitä olet ajatellut niiden tekevän, joista ei ole kykyä kartuttaa tuottavaa omaisuutta? Vaikka muita taitoja ja haluja löytyisikin? Kaikista kun ei ole yrittäjiksi, joilla on edes mahdollisuus työllistää niitä, jotka eivät halua tai osaa yrittää tai kartuttaa tuottavaa omaisuutta. Joidenkin varmaan tulisi myös kuluttaa?
Köyhyysrajoilla elävien voi olla vaikea kartuttaa tuottavaa omaisuutta ainakaan itselleen vaikka olisivat ahkeriakin.
Eika kaikista ei tule eikä saada yrittäjiä kuten Hakki totesi. Eikös mehiläisyhdyskunnissa olekin iso joukko kuhnureita töitä tekemässä?
"Mitä olet ajatellut niiden tekevän, joista ei ole kykyä kartuttaa tuottavaa omaisuutta? Vaikka muita taitoja ja haluja löytyisikin? Kaikista kun ei ole yrittäjiksi, joilla on edes mahdollisuus työllistää niitä, jotka eivät halua tai osaa yrittää tai kartuttaa tuottavaa omaisuutta. Joidenkin varmaan tulisi myös kuluttaa?"
Kaikkien ei tarvitsekaan. Riittä kun kriittinen massa säilyttää ostovoimansa ja pitää pyörät pyörimässä. Muille riittää perustulo.
Ja kyllä olisi mahdollista pikkuhiljaa, esim. yhden sukupolven kuluessa, keppiä, porkkanaa ja pakkoa käyttäen tehdä lopuistakin osa-aikakapitalisteja. Eikä tarvitse olla yrittäjä ollakseen sijoittaja.
Blogini asiasta vielä:
http://akvama-ajattelua.blogspot.com/
JuSa katsoo että kaikista voitaisiin tehdä kepillä, porkkanalla ja pakolla osa-aikakapitalisteja.
Näinhän meistä kaikista tehtiinkin pakolla sellaisia. Meille luotiin pakollinen eläkevakuutusjärjestelmä 1960-luvun alkupuolella. Ja sen hallinnointimalliksi luotiin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat yhdessä.
Onhan sinne kertynyt mahtava potti varallisuutta. Mutta siellä ovat pukit olleetkin kaalimaan vartijoina ja kuormasta syöjiäkin on riittänyt. Ja miten sitä on lisäksi osattu hävittääkin vaikkapa Kansa-yhtiön ulkomaisissa keinotteluissa. Ja parhaiden voimien piti olla hallinnoimassa?
On siellä eläkerahastoissa vielä jonkinmoinen jättipotti. JuSan ehdotus ilmeisesti tarkoittaa jotain samankaltaista varallisuuden kartuttamista mutta sitä sitten enemmän tai vähemmän hallinnoisi jokainen itse. Veikkaisin, että vielä huonommin saattaisi siinä käydä.
Kannattaa JuSa muistaa ettei kaikilla ole tasa-arvoisesti sinun lahjojasi. Veikkaisin että enemmistöllä sitä olisi vähemmän.
JuSa
Kun ei läheskään kaikista ole edes yliopistoon tai bussikuskiksi on ylen optimistista luulla, että yhden sukupolven aikana pystyttäisi keppiä, porkkanaa ja pakkoa käyttäen tehdä lopuistakin osa-aikakapitalisteja. Suurin piirtein yhtä optimistista kuin tehdä yhden sukupolven aikana kaikista absolutisteja. Lopputulos olisi ehkä jopa kaameampi. Jälkimmäistä jo kokeiltiin.
Joo-joo. Olette ihan oikeilla jäljillä. Ratkaisumallin täytyy olla sukua työeläkejärjestelmälle. Mutta sekin on muuttumassa, koska virheistä opitaan pikkuhiljaa. Ehkä vielä on paljon uusia ideoita kokeilematta.
Enkä pyrikään ihan kaikkien aktiiviseen sijoittajuuteen. Jos edes nykyinen kansallinen pääomatulojen määrä saataisiin kolminkertaistettua ja jakautumaan tasaisemmin, suuremman joukon kesken, se jo auttaisi paljon
Joka tapauksessa minä pidän tilannetta (siis ostovoima-työntuottavuus-työllisyys) niin huolestuttavana seuraavien 20v perspektiivillä että pahin vaihtoehto on mennä porskuttaa nykyisellä tyylillä tekemättä mitään. Ajatus eläkeiän nostosta jonakin ratkaisumallina ei ole edes housuunkusemista, ainakaan omiin housuihin.
Kertokaa mitä blogissani esittämässä tilanneanalyysissä on väärin. Kukaan ei ole edes oikesti yrittänyt. Ratkaisujen miettimisen aika tulee siiteen, kun tilanteesta ollaan yhtä mieltä.
Kaikki missä yritetetään tehdä kaikista jotain johtaa umpikujaan.
Kommunistejakin oli lopulta pakko lopulta tehdä pakolla.Siitä syntyi näytelmä, jossa koko elämä vaihdettiin sovittuja vuorosanoja.
Elo oli ikäänkuin liturgiaa ja ei poikennut mitenkään uskonnosta.Yrittäjiksi ajetaan nykyään työttömiä.Useimmiten se on tuhon tie.
Annetaan joku hikinen starrtipengar ja äijä ulos suojasysteemeistä.Ei näy edes työttömyystilastossa ne epäonnistuneet yrittäjäpolot.
Yrittäjäksi valikoidutaan kun ei jaksa enää itseään tyhmempiä esimiehiä tai osaa jonkun jutun niin hyvin, että tietää pärjäävänsä.
Idea omasta yrityksestä voi toki olla muhimassa jo kouluvaiheessa, mutta ei se onnistu narulla työntämällä.Intohimoa siinä tarvitaan.Moni poliitikko voisi sopia yrittäjäksi, mutta kun yhteiskunta tarjoaa enemmän helpommalla ei sitä riskiä haluta ottaa.
Voihan se olla että poliitikoilla on vain se tahto, mutta kaikki muu puuttuu.
Maahanmuuttajilla on yleensä pelkkää voitettavaa ja siksikin juuri heistä voi tulla ja tulee tulevaisudessa paljon yrittäjiä.
Ns.sota -ajan ekonomit pärjäsivät aikoinaan akateemisia paremmin yrittäjinä koska heiltä puuttui pelko epäonnistumisesta.Pientilalle paluu ei houkuttanut ja oli siis pakko onnistua.Paremmissa piireissä oli helpompi luopua!
Maailma on tosin toinen nyt!
Luin oikein ilahtuneena nuo ToBe'n listaamat, minunkin mielestäni tosiseikat.
Ei yrittäjäksi voi ketään työntää. Jotain siloittelua voi olal mutta kyllä se draivi pitää olla itsellä. Nauroin tuota ilmaisua kannustimesta "kun ei jaksa enää itseään tyhmempiä esimiehiä" - varmaan monasti yksi iso syy.
Toinen ilmaisu josta pidin todella kovasti oli "Intohimoa siinä tarvitaan". Olen palkkatyössäkin huomannut mikä ero on intohimolla työtään tekevällä johonkin "mä olen vaan duunissa täällä"-tyyppiin.
Mutta kun nykyään paljon puhutaan ja kirjoitetaan työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta niin pitäisi tuota "intohimo työhön" asennetta pitää kaikkialla johtotähtenä. Hyvä johtaja ja esimies voi yleensä saa tiimiinsä sellaisen asenteen. Huono johtaja pilaa taas monin verroin nopeammin hyvän ilmaston kuin hyvä johtaja pystyy sellaisen rakentamaan.
Amerikkalainen tohtori Wayne W Dyer kirjoitti kerran (en muista enää kirjan nimeä) kuinka sosiaalisen asteikon alimmalla portaalla (oltiin Yhdysvalloissa) työskentelevä jäteautonkuljettaja oli tympääntynyt työhänsä ja päätti tehdä elämänmuutoksen. Hän päätti tehdä itsestään maailman parhaan jäteautonkuljettajan. Jonkin ajan kuluttua hän huomasi tekevänsä tärkeää työtä, nauttivansa siitä ja ihmeellistä että niillä seuduilla missä hän tyhjensi jäteastioita hänen arvostuksensakin tuntui nousevan. Tarina oli pidempi ja maustettu hauskoilla yksityiskohdilla, joita en kaikkia enää muista, mutta minuun tarina ja erityisesti sen intohimokomponentti teki lähtemättömän vaikutuksen. Mielenkiintoista esimerkissä oli että ns paskaduunistakin saa innostavan jopa pelkillä omilla toimenpiteillä.
ToBe'n pelkkä sanan intohimo laukaisi minussa taas ilmoille asian johon suhtauduin työelämässä intohimoisesti - eli intohimo työhön ja sen tartuttaminen myös lähipiiriin.
IsoIgor
Mahtoiko olla TEDissä joskus aikaa sitten, tuo näkemäsi? Muistan itsekin jotain sen suuntaista käsitellyn. Mutta kyseessä taisi silloin olla kiinteistössä toimiva huoltomies? (janitor) Minulle asiasta syntyy jutusta mielikuva aina silloin,kun joku porukka parkuu siitä, ettei heidän työtään arvosteta. Ja kuitenkin työn arvostus lähtee työn tekijästä. Juuri siitä halusta olla paras alallaan.
Hakki! Muistit oikein. Se oli samankaltainen intohimojuttu "Barry Schwartz on our loss of wisdom". Mutta se oli toinen tapaus. Muistit sen janitor sanankin. Tässä linkki siihen jos joku lukijoista ei ole sitä kuullut:
http://www.ted.com/talks/barry_schwartz_on_our_loss_of_wisdom.html
Suosittelen lämpimästi.
OrNot
"Kaikki missä yritetään tehdä kaikista jotain johtaa umpikujaan." Juuri näin. Onneksi vain harvoin yritetään. Sillä onnistuakseen minkä tahansa on syytä lähteä tekijöistä itsestään. Eivätkä, onneksemme kaikki meistä eivät koskaan halua samaa. Siitä se kilpailu syntyisikin.
Eikö olekin hauskaa havaita, että useimmin yrittäjyyttä edistävät narusta työntämällä juuri ne, jotka vähiten yrittäjyyden realiteeteista tietävät? Se jos mikä panee miettimään, onko poliitikkojen ja virkamiesten toiminnassa ja sanomassa muuta kuin "ikäänkuin liturgiaa ja ei poikennut mitenkään uskonnosta". Vastuutonta se hyvin usein on.
JaSu
Varmasti "pahin vaihtoehto on mennä porskuttaa nykyisellä tyylillä tekemättä mitään", vaan minkäs teet? Poliitikot - tai ehkä pitäisi sanoa puolueet - eivät ole edes talouden asiantuntijoita, vaikka niin ehkä kuvittelevatkin. Ja kun eivät tätä uskalla myöntää kuvittelevat, että he päätökset kuitenkin tekevät. Vaan kun eivät myönnä, eivät edes käytä muita kuin "sertifioimiaan" asiantuntijoita. Ei tule sitten riitasointuja. Kyseenalaistaminen ei ole "in". Ja Ainoa Oikea Totuus säilyy vahvana.
Kun kello oli viisi me tiesimme ettei keskusteluaiheemme yrittäjyydestä ja mammuista ollut enään relevantti.Maailma pysähtyi taas kerran kun Japanissa tömähti.
Emme edes tiedä vielä mitä siellä vielä tömähtää?SUURTA osaamista ja Yrittäjyyttä tarvitaan jotta nyt ulkona asuvat 4.4 miljoonaa ihmistä saavat katon päänsä päälle.Pörssi poksahti alaspäin.Jatkuu ensi viikolla.Öljyn hinta ym. ylös ja nousun korkeutta voi vain aavistella.Kun Saudeissakin jo ammuskellaan on tuomiopäivän Tanelien aika taas täällä.Kaikki tämä ja Gaddafi päälle on puhujasta riippuen joko jumalattomuudesta tai markkinataloudesta johtuvaa.Tuo tsunami joka ei mitenkään selity vaikkapa ilmaston lämpenemisellä saa Vihreät parkumaan.
Ydinvoimalan mahdollinen vuoto/hajoaminen antaa siihen taas kerran oivan syyn.
Tämä hysterian aika on jatkuvasti päälle kaatuvien kaaosten ketju.
Mutta mitä tekee meidän eduskunta?
Riitelee siitä pyysikö pääministeri jo riittävästi anteeksi.Uskomatonta ja kansaa nöyryyttävää typeryyttä puolin ja toisin.
Täällä on ihan oikeitakin ongelmia joista puhua.Ihan oikeita asioita hoitaa kuntoon.Hakki olet haukkunut puolueet monen monta kertaa, mutta et sittenkään riittävästi.Ainakaan se ei vaikuta heihin.He eivät lue näitä blogeja-eivät muuten edes omiaan.
Kokeilkaapa kysyä vaikka Eero Heinäluomalta jotain-vastausta ette saa alle 5 vuoden.Kokemusta on.Uutislähetyksessä näette hänet pää punaisena ja kallellaan urputtamassa ja siihen välihuutona salin perältä muutama kannustava hyvähuuto.Naurettavaa.
Talo palaa..sammuttakaa se.
OrNot
Jotain rajaa kai puolueidenkin kyvyille on syytä asettaa? Toisin sanoen, en usko sen paremmin uusilla kuin vanhoillakaan puolueilla olevan vastuuta sen paremmin Japanin tsunamista kuin maanjäristyksestä. Vaikka Mauria tai Paavoa on aina syytä epäillä.
Hyvää tekstiä pukkaa. Hakki osaa alustaa ja mukana olevat kommentoida. Kyllä me eläkkeemme maksamme jos tämä maa pääsee irti pölhöydestä, josta seuraava esimerkki. Turun Sanomat 12.03, kirjoittaja valtio-opin prof ja suuri isänmaan ystävä Matti Wiberg. "Kun vielä 1995 maamme 20 yliopistoa ja korkeakoulua työllisti byrokraatteja yhteensä 6877, niin 2009 heitä oli jo yhteensä 14595 eivätkä byrokraatteja ole opettajat ja tutkijat". Näin on tapahtunut lähes kaikkialla julkishallinnossa. Tästäkin hakki on hyvää blogia tehnyt. Tuonne byrokratian pohjattomaan kaivoon meidän eläkerahamme katoavat.
Kannatan vaikka VirSuja, jos vaan edes jonkinlaista ryhtiä tähän yhteiskuntaan saataisiin.
fundeeraaja,
Äänestä sitten Virsua, kirjoittamalla se äänestyslippuusi. Vain siitä voi olla hyötyä, jos kerran haluat, että "edes jonkinlaista ryhtiä tähän yhteiskuntaan saataisiin".
Matti Wikbergin esimerkki on suorastaan oiva. Ja se on ilmeisesti todellakin vain korkeakouluhallinto. Vaan kun sinne sitten heitetään kaikki muu, joka ilmeisesti on kasvanut vähintään samaa vauhtia, ei paljon älliä tarvitse mietittäessä, minne rahamme pannaan. Byrokratiaan, alueille, suojatyöpaikkoihin. Eikä siitä kierteestä ole helppoa irtaantua. aikkihan ovat omasta mielestään tekemässä arvokasta työtä.
En malta olla lisäämättä: tilastojen mukaan parhaat keskimääräiset palkat on valtionhallinnossa, sitten yksityissektorilla ja kunnilla huonoimmat.
IsoIgor
Enkä minä malta olla lisäämättä esittämällä retorisen kysymyksen: Kenen syy? Muutos tapahtui viime hallituksen aikana ja neuvotteluosapuolina, pöydän kummallakin puolilla olivat ihmiset, joiden mandaatti perustuu puolue-uskollisuuteen. Jokaisen nimen jäljessä suluissa lyhenne, leimallisesti (kepu) (kok) (sdp), suurimpana ryhmänä kepu. Olenkin pitkään ihmetellyt onko erityisesti kunnallinen palkkapolitiikka vain aluetuen jalostunut muoto?
Ja nyt sitten valtio ottaa lisä lainaa suurin piirtein palkankorotuksia vastaavan määrän ja karsii kansalaisten julkishallinnolta edellyttämiä palveluita enemmän kuin mikä olisi järkevää. Järkevyyden määrittelee se, mitä kansalaiset saavat vastineeksi maksaessaan veroja.
Vastaus: Maksamme toimimattomasta, tehottomasta politbyrokratiasta ottamalla julkisen sektorin palkkoihin lisää velkaa. Nämä palkat maksatamme tulevilla sukupolvilla. Se siitä elvytyksestä.
Mutta ehkä puolueet ovat suuressa viisaudessaan todella keksineet yhteiskuntataloudellisen ikiliikkujan, jossa energiaa ja panostuksia ei tarvita? Ainakin he ovat rakentaneet itselleen ehtymättömän runsaudensarven ja luoneet meille veronmaksajille kaiken syövän mustan aukon. Ja me annamme heidän näin toimia tekemättä yhtikäs mitään, jolla muutos olisi aikaan saatavissa.
Jaahas...kuinkas me poijaat siirrämme tämän syvällisen viisauden arkaaadianmäelle.Edustuksellinen demokratia kun ei näytä antavan oikeaa lopputulosta.On aivan turhaa olla mukana politiikassa jos parhaimmillaan saa vaikuttaa siihen kuinka paljon kenenkin tulotaso verotuksella muuttuu prosentin eli kaksi ja suuntaan eli toiseen.Olen miettinyt pääni puhki keinoja vastustaa vaikkapa byrokratiaa ja liian suurta julkista puolta.Myös aluetukia vastustan.Typerää yritystukiviidakkoa vastustan.Puoluetukia vastustan.Puolueiden järjestöjen ylläpitoa vastustan.Joidenkin verovapautta en myöskään kannata.No names.
Niin tai näin-keinoja ei ole.Äänestämällä saa vain sen saman minkä tähänkin asti.Olen katsellut historian saatossa myös ideologiaa jossa nostetaan musta lippu.Se ei ole missään koskaan onnistunut .Vaihtoehdottomuus johtaan napinaan ja lopulta so what ilmiöön.
Lipponen olisi sen liikkeen pää jos ei olisi jo aiemmin pilannut mainettaan.
Mitä enemmän katselen ohjelmia kaukomailta tai oikeastaan mistä tahansa vapaasta maailmasta minulle tulee tunne, että parhaiten vaikutan ostamalla lentolipun - no return ticket at all.
Tänne saa jäädä vain sellaista mitä nämä byrokraatit eivät pysty minultä pois ottamaan.Kaikki sijoitustoiminta tapahtukoon mutkien kautta ja mahdollisimman huonosti meidän puoluelaitosta ja byrokratiaa tukien.Yrityksetkin äänestävät jaloillaan.Ei makseta liike olisi nyt tervetullut.Joku veronero varmaan kertoo keinot kuinka minimoimme ne kustannukset mihin emme halua enää osallistua.
Äänestäminen on tyhmää ja tukee nykyistä puoluediktatuuria.
OrNot
Ei äänestäminen ole tyhmää. Ja äänestämällä voi vaikuttaa. Ja äänestämällä oikein ja työskentelemällä itse aktiivisesti oikean ehdokkaan puolesta. Kirjota sitten sinäkin lippuun. Vaikkapa; EI MAKSETA.
Mutta se onkin sitten ainoa rauhanomainen keino.
No nyt sen sanan sanoit...EI MAKSETA ja siihen päälle lupaaan pitää sanani kaikin lakimiehen antamin mahdollisuuksin.
OrNot
Näinkö helppoa se oli? Paketti vaihtui mutta sisältö säilyi. Nyt vaan tekemään vaalityötä ehdokkaasi eteen. Vaalivoitto kun vielä puuttuu. ;-)
Kerro vielä vaalipiiri niin tarkistetaan lakimiehen mahdollisuudet.
Hakki...ei se riitä että kirjoittaa sen sanaparin lappuseen.
Pitää toimia sen mukaan mitä sanoo.Ei saa maksaa.Pitää kiertää kaikkia veroja koska muuten joutuu aina osallistumaan sellaiseen mitä ei halunnut.MOT..
Siinä se juristi auttaa ja autettavia riittää.
OrNot
Anteeksi ymmärtämättömyyteni. Luulin, että valistuneena yrittäjänä olet jo tehnyt kaikkesi veronmaksun minimoimiseksi lain puitteissa. Avustajilla tai avustajitta. Lain rikkominen taas ei ole vaihtoehto. Joten se siitä. Paitsi jos muutat maasta.
Sen sijaan jos haluat ehdokkaasi menestyvän ja aikaansaavan massiivisen äänivyöry kannattaisi keskittyä markkinointiin.
Verot on jo kierretty.Nyt olen huolissani kanssaihmisistä.
OrNot
Siis kuten sanoin, kannattaisi keskittyä markkinointiin.
Lähetä kommentti