Damaskos vallattu, Bašar al-Assad kukistunut, poistunut maasta ja lentänyt pohjoiseen. Syyrian vallankaappaus on onnistunut. Kun vallankumouksen kipinä syttyy, ei vaihdossa välttämättä aikaa mene. Ja ihan vaan vertailun vuoksi: pinta-alaltaan 185 000 km², runsas puolet Suomesta, väestöltään noin 23 miljoonaa eli runsaat neljä kertaa suurempi. Ja tästä huolimatta hallinto kukistuu noin puolessatoista viikossa.
Tästä alkoi juttelu tänään aamulla Mäkelänrinteen Uimahallissa. Toivossa on hyvä elää, ehkä ne Venäjälläkin saavat vielä jossain vaiheessa liikettä aikaan. Ja johan Wagner ja Jevgeni Prigožin itsensä Venäjän historiankirjoihin kesällä 2023 merkitsi. Ja huonostihan siinä kävi, ainakin hänelle.
Kun tavallisia venäläisiä on jo 50 sukupolven ajan jatkuvasti on poikkipuolisista sanoista kepillä ojennettu, ruoskalla hakattu ja Gulagiin passitettu, kyllä siitä vähemmästäkin oppii. Ja venäläinen jouralisti Elvira Barry, nykyisin luonnollisesti emigrantti kuvaili miksi venäläiset haluavat asua diktatuurissa. Oli niin tai näin, ainahan sitä saa toivoa.
Itsenäisyyspäivän tiimellyksessä Tasavallan Presidentti kertasi Iltalehdessä pointtinsa missä asioissa Putinille ei saa antaa periksi ja mihin hän arvelee Venäjän pyrkivän. Edellinen Presidentti taas kertoi MTV:ssä päätyneensä jo pari vuotta sitten käsitykseen, että henkliömiinoista saattaisi olla meille hyötyä.
Venäjän, tai tarkemmin VLADIMIR I PUTLERin pyrkimys on hänen monasti jo propagoima russki mir. Siihen kuuluvat tiukasti tulkittuna kaikki joskus Venäjään kuuluneet maa-alueet ja niillä nytkin asuvat kansat. Laajemmassa tarkastelussa siihen kuuluvat kaikki venäjää puhuvat missä maailmankolkassa tahnsa. Minulle on kieltämättä jäänyt epäselväksi koskeeko se myös venäjän kieltä vaikkapa TV:n kielikurssilla oppineita. Varmaankin.
Henkilömiinoihin en enää koske uusilla mielipiteillä. Nukkukoon Putler yönsä joka ilta kun lamppu sammuu, ilta illalta edellistä huonommin.
2 kommenttia:
Loppuu se aika Putiniltakin, viimeistään vanhuuteen, mutta luultavasti jo paljon varhemmin, vaikka kuinka ympäröisi itsensä avokätisesti palkatuilla turvamiehillä .ja henkivartijoilla. Nämäkin gorillat kyllä ymmärtävät, ettei heidän osansa tule häävi olemaan, kun isäntä kaatuu. Ainoa pähkäilyn aihe täällä syrjässä on tietysti se, onko seuraaja mahdollisesti vielä Vovaa suuruudenhullumpi - tai itsetuhoisempi.
Kun koittaa Putlerin lähdön aika, toivottavasti ennemmin kuin myöhemmin otetaan kunnon kuohuviinit ja korotetaan kantapäät kattoon.Siinä vaiheessa emme varmaankaan tiedä ketä venäläinen seuraavaksi käskytetään kumartamaan. Joten on juhlan paikka.
Siinäkin yksi syy toivoa, että Scholz ja Macron tulisivat järkiinsä ja ilmoittaisivat tukevansa Ukrainaa voiton saavuttamiseen asti. Euroopan NATO-jäsenten johtajuudesta rauhan aikaansaaminen on kiinni.
Lähetä kommentti