maanantai 19. toukokuuta 2014

NATO ei pysty huutoonsa vastaamaan




Putlerin lisääntynyt aktiivisuus Euroopan valtiorakenteen muuttamiseen ja erityisesti rajojen muuttaminen Venäjän eduksi itselleen mieleisemmäksi panee miettimään. Erityisesti Stalinin sanoja syksyllä 1939; ”Näin on nyt, mutta kaikki tässä maailmassa voi muuttua.” Nyt tiedämme hänen jo tienneen, olihan hän yksi muutoksen keskeisistä tekijöistä ja kohteista.

Putler on Josif Vissarionovitš Džugašvilin ajatukset ja visiot ilmeisen hyvin sisäistänyt. Hänenkin mielestään Äiti Venäjä on taas vaarassa, ja Stalinin aikaansaama turvallisuusvyöhyke on jo kauan ollut pelkkää historiaa.

Vuonna 1939 Iso-Britannia ja Ranska olivat eri puolella kuin Saksa. Gruusialaisen torikauppiaan sielulla hän silloin kauppaa käydessään saattoi valita puolensa. Varmaan omien tavoitteittensa mukaisen? Miksi tyytyä vähempään? Nyt kaupankäynti on ainakin vaikeampaa, ne kun kaikki mainitut kuuluvat Euroopan Unioniin, kaikki ovat demokraattisia valtioita ja yhteisessä puolustusliitossa, NATOssa. Sitä ei ystävämme Putler taida yksinomaan puolustusliittona pitää? Josko koskaan on oikeasti pitänytkään?

Meillä täällä Suomessa on jahkailtu NATO-jäsenyydestä jo kauan. Jo omasta nuoruudestani muistan - 1960-luvun alusta, noottikriisin aikaan - luopuneeni Kansallisten nuorten paikallisyhdistyksen hallitusjäsenyydestä, koska en voinut ystävieni NATO-kiimaa hyväksyä. Mieleni muuttui jo kauan ennen Neuvostoliiton hajoamista ja palautui takaisin uomaansa, mielestäni mahdollisen ja järkevän jäsenyysikkunan sulkeuduttua noin vuosituhannen vaihteessa. Ja sitä mieltä olen vahvasti edelleen, Suomen paikka ei ole NATOn jäsenenä

Suomen turvallisuuspolitiikan ensisijaisena tehtävänä lienee estää maamme muodostuminen muitten maiden sotatoimialueeksi, olipa niiden kiinnostuksen syy mikä tahansa? Puolustuspolitiikkamme viimeinen lukko on itsenäiset Suomenpuolustusvoimat, jonka tehtävänä ovat alueellisen koskemattomuuden turvaaminen ja yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen. Vaikka kansalaisista ja heidän puolustamisesta ei mainintaa edellisen linkin tehtäväluettelossa erikseen olekaan lienee hyväksyttävää ajatella, että Suomi olemme me. Me kaikki. Me haluamme säilyä itsenäisinä, tehdä rakentavaa yhteistyötä kaikkien, ja erityisesti kaikkien naapureittemme kanssa ja vastaamme itse myös puolustuksestamme.

Puolustusmenomme ovat viimeisen vuosikymmenen pyörineet 1,2– 1,6 % BKTstä, silmämääräisesti tasolla 1,4 %  . Osuus valtion menoista tasolla5 – 6 %  , rahassa 2,0 – 2,75 miljardia vuodessa. Sen riittävyys on asetettu kyseenalaiseksi jo vuosia, mutta ilmeisesti alan ammatti-ihmiset – puolustusvoimain vakinainen henkilökunta – pitää sitä riittävänä, voidakseen tehtävistään vastata?

Kuten ensimmäisen tasavallankin aikana keksivät poliitikot, ja nykyisin korostetusti puolueet joita he edustavat, maksamillemme verovaroille parempaa käyttöä. Silloin taisivat tässä mielessä erityisesti äänessä olla Väinö Tanner ja Risto Ryti? Kumpikaan ei voinut ymmärtää, että I maailmansodan jälkeen kukaan vastuullinen ”valtiomies” voisi viedä maanosan vielä toiseen. Eikä voinutkaan, nyt vietiin sotaan koko maailma, ei vain yksi maanosa.

Silloinkin sotamateriaali oli käsittämättömän kallista. Niin varmasti nytkin. Mutta se unohdetaan, että maksajia aina löytyy. Yleensä muualta kuin demokratioina itseään pitävistä valtioista. Ja vaihtelevasti joko säästönä tai lisäkuluna halutaan myös käsitellä maamme NATO-jäsenyttä vaikka itsenäisen Suomen puolustamisessa NATOn jäsenyys ei kustannuksiimme merkittävästi vaikuta suuntaan eikä toiseen.

Sen sijaan jäsenyys vaikuttaisi turvallisuuspolitiikkaamme monin tavoin rajoittaen niitä vapausasteita, joiden puitteissa valtiojohtomme voisi toimia kriisin todella syntyessä. Se johtuu ennen kaikkea Putlerin mustavalkoisesta filosofiasta; jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan. Meidän mahdollisuutemme vaikuttaa filosofiaan on yhtä suuri kuin siihen lahjoittaako hänen käsinukkensa, ystävälleen Suomen Tasavallan Presidentille kissan vai koiran.

Missään olosuhteissa ei runsaan 5 miljoonan kansakunta pysty lopullisesti torjumaan suurvallan keskitettyä, hyvin suunniteltua hyökkäystä sen toimiessa vain tuon kirppukansakunnan voittamiseksi. Onneksi ei ole tarvinnutkaan sitten 1809. Ja silloinkin Venäjä ei ensisijaisesti ollut havittelemassa alueemme valloittamista vaan täyttämässä sitoumustaan Ruotsin suhteen. Tämä nykyinen Suomi sattui silloinkin olemaan vain tässä välissä.

Tänään sitten uutisoidaan saksalaisen Der Spiegelin toimesta, että Nato ei pystyisi tositilanteessa puolustamaan Baltiaa.  Pitkässä jouksussa varmaan pystyisi ja pystyy, mutta puolustusliiton nykyrakenteilla ensivaiheessa eikä edes lyhyellä aikavälillä ei taatusti pysty. Ja kokemuksien mukaan on varsin kyseenalaista, että sellaista yhteistä ”rintamaa”, jota tuo NATOn 5. artikkeli, tuo Kolmen Muskettisoturin vala tarkoittaa, pystyttäisi muuta kuin julkilausumana aikaan saamaan. Ainakaan ilman USAn antamaa selkänojaa jopa painostusta, kuten ystäväni kanssa totesimme silloin,vuonna 2007.

EUsta ei ole vielä kasvanut edes itsensä Yhteiseksi Euroopaksi tuntevaa identiteettiä, Yhtenäisestä Euroopasta tai Euroopan Liittovaltiosta puhumattakaan. Nurkkakuntainen ja luonnollisesti suurimpien jäsenvaltioiden tahdon mukainen kotiin päin vetäminen jatkuu. Ja sitä Putler ja hänen hengenheimolaiset osaavat kyllä käyttää. Eikä se lupaa hyvää edes entisille Neuvostoliiton satelliiteille, eikä sen kontrollissa olleille rajamaille. Eikä varsinkaan tulevaisuudessa, kun USAn väestön valtaosan juuret eivät enää löydy Vanhalta mantereelta? Sillä historia ei toista itseään.

Olisiko valtiojohtomme - mikä se sitten tällä hetkellä onkin – ja kansalaistenkin, syytä tehdä opintoretki Helsingin Paasikiven muistomerkille ja tutustua ajatuksella taas uudelleen sen viestiin? Samalla retkellä kannattaisi palauttaa mieleen Suomenlinnan Kuninkaanportin, aivan nykyisestä poikkeaviin olosuhteisiin ja erilaisille vastaanottajille tarkoitettuun viestiin? Se on erityisen ajankohtainen nyt, kun valtiojohtomme usko omien kykyjen ja voimien riittämättömyyteen on johtamassa virheellisiin ja mahdollisesti kannaltamme jopa tuhoisiin ratkaisuihin.

Nyt ei ole liittoutumisen vaan itsenäiseen puolustukseen panostamisen aika. Reunavaltiopolitiikka ei onneksemme toteutunut, Kansainliitto osoittautui impotentiksi samasta syystä kuin YK nyt. NATOn turvaa nauttivat korkeintaan Venäjästä pisimmällä sijaitsevat EU-maat, eivätkä rajamaat ollenkaan. Suomella ei edelleenkään ole varaa luottaa merten takaisiin apuihin. Ne eivät ole maamme eivätkä kansamme kannalta riittävän nopeita. Me voimme luottaa vain itseemme.









28 kommenttia:

Karl Fransen kirjoitti...

Hakki.

Emme voi elää paljoakaan pitempään menneiden ajatuskaavojen mukaisesti. Uusia ”kaavoja” ei voida rekentaa ennen kuin näemme vanhojen käyttökelvottomuuden, ja niistä emme halua emmekä voi luopua kivuttomasti, ei, kunnes näemme ja koemme ”ilmaston vaihtumisen” omassa psyykissämme.

Olet seurannut muutoksia, nähdäkseni hyvin läheltäkin, mutta olet haluton luopumaan vanhoista käsitteistä. Niinhän olemme jokainen, roikumme ”oljenkorressa” kunnes se ei enään kykene pitämään meitä ”kelluvassa” tilassa, ja näin tulee, ja on käymässä tälläkin hetkellä, jokaisessa maailman kolkassa. Levottumuus on kaikkialla, paitsi jossakin syrjäisessä ja eristäytyneessä paikassa, jossa ihmiset vielä elävät traditioiden kireissä, luonnon pakottamien ja ihmisten kauan sitten hyväksymissä olosuhteissa. Siellä turvallisuus on tietämättömyyden tulosta, ja meillä, well informoiduilla, turvattomuus on kuin häkkilinnuilla jotka kuulevat varoitusmerkit, mutta eivät voi tehdä mitään. Samoin on käynyt meille ihmisille, elämme mielipiteittemme teljetyssä, suljetussa menttaalisessa tilassa.

Ps. Tässä eräs täkäleisen mielipiteistä.
The Daily Reckoning Australia (dr@dailyreckoning.com.au)



Hakki kirjoitti...

Karl, long time no see.

Mitäköhän ne vanhat käsitteet nyt ovat?

fun kirjoitti...

Olen tottunut luottamaan Karl Fransenin dokumentointeihin. Otteesi lipsuu fantastisesta EU:sta. Euroa et ole ylistänyt aikoihin. Olen vaistovinani, että demokratiakin alkaa saada kyytiä.
Uskoisin, että seuraavaksi alat liennyttää oman puolustuksen uskottavuuden käsitettä. Kybersotaa Suomi ei käy yksin edes teoriassa ja se sodan muoto tulee olemaan ohjussodankäynnin ohella yksi arsenaalin avainyksiköitä.
Järki voittaa, se on luonnon laki,-tai sitten ei.
Miellyttävää on ollut kaikissa tapauksissa blogissasi miekkailla.
Raikasta ajatusten vaihtoa kertakaikkiaan. Kunpa mukana olisi vielä Kaj Granholm ja se pohjanmaan lääkäri,-kuka se nyt olikaan. Liekö ollut Vox Populi?
Tuo Fransenin "kotimaa" tulee, harvan asutuksensa ja lämpimän ilmastonsa vuoksi kohtaamaan myös suuria haasteita lähivuosina.

Hakki kirjoitti...

Fun(deeraaja)

EU on rauhanprojektina tähän mennessä onnistunut ja on todella toivottava, että se kestää. Jos se hajoaisi siirtyisimme maanosamme kehityksessä vuosikymmeniä taaksepäin.

Koska EU on valtioiden liitto, sillä on tänä ankeana aikana vaikeuksia tulla tavisten hyväksymäksi. Demokratiavaje korostuu vielä senkin vuoksi, että vajaat 30 valtiota omaa niin kovin erilaiset taustat, historiat, naapurit, koot, taloudet jne, jne. Ilman, että jonkinlainen tavisten eurooppalaisuus saadaan syntymään, ennuste ei hyvä ole.

Keskeisimpänä käytännön ongelma on talous, joka syö tavisten uskoa. Valtioita johtavat poliitikot antavat keskuspankin noudattaa reunamaiden kannalta virheellistä ja tuhoisaa rahapolitiikka, joka sisäisen devalvaation keinoin kasvattaa työttömyyden toiseen potenssiin. Eikä poliitikoista ole uuden tuotannollisen toiminnan synnyttäjiksi.

Enpä oikein usko näkeväni sitä päivää, jolloin demokratia, siten kuin sen ymmärrän, minulta kyytiä saisi. Mutta muista toki, että meidän politbyrokratiamme ei mielestäni ole kansalaisten demokratiaa kovinkaan lähellä.

Suomen puolustuksen uskottavuuden olen kyllä yrittänyt jättäää ammattilaisten arvioitavaksi. Kovin moni tuntuu arvioivan, että sitä ei ole. Ja varmasti kaikkien mukaan suuremmat panostukset sitä lisäisivät. Itse olen jo vuosikausia ollut sitä mieltä, että kaivetaan vaan omaa kuvetta.(kts. blogin 1. artikkelista alkaen 1.2.2007) Kyllä rahaa tässä maassa paljon turhempaan massoittain käytetään.

Toisaalta vähintään yhtä tärkeä kuin materiaali(kyky) on henki(tahto). Sitä sektoria ei pidä unohtaa, eikä edes sen merkitystä aliarvioida. Sielä riittäisi paljon tehtävää.

Tulevan sodan luonnetta en uskalla arvailla. Toivotaan, ettei sellaista - vastoin uskoani - edes tule. Ainakaan vuosikymmeniin.

Vox Populia, Kaj Granholmia ja esimerkiksi OrNottia minäkin aika-ajoin kovasti kaipaan. Minne lienevät kadonneet Presson ja KL;n jälkeen?

PS.

Järki voittaa???? Älä unta näe.

fun kirjoitti...

No niin, tobehan puuttui mun maininnasta. Hän seikkailee toisinaan Olli Herralan blogeissa entiseen riuskaan tyyliinsä.
Tuosta puhtaaksiviljellystä demokratian paremmuudesta voidaan olla samaa mieltä, mutta missä olet sellaista kohdannut. Demokratia kuuluu kommunismin ja uskontojen kanssa samaan kategoriaan. Kaikki ne ovat vain tapoja, joilla voi riistää toisinajattelijoita.
Tuosta maan puolustamisesta:
Meillä elää illuusio sotimisesta ja maan puolustamisesta, joka juontaa tuonne 1940-luvulle. Sellaista tilannetta ei enää tule, eikä niin hyvää onnea maallamme ole kuin silloin. Jos vielä syttyisi hillitön tuhoamissota niin Suomen kannattaisi olla siitä niin kaukana kuin mahdollista, sillä siinä mukana yksin oleminen olisi tämän kansakunnan tuho.

Hakki kirjoitti...

Fun(deeraaja)

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että kovin monilla varmasti elävät isien teot mielissä, kun he puolustuksesta puhuvat. Valitettavasti emme voi maantieteelle, edes poliittiselle maantieteelle mitään, jos ihan oikeaan tuhoamissotaan Eurooppa taas kerran joutuisi. Tästä huolimatta, itse me puolustuksestamme joudumme vastaamaan.

Kukaan ei ole tästä pläntistä sinänsä kiinnostunut. Kaikki ajateltavissa olevat näkevätbsen korkeintaan kauttakulun paikkana. Yritetään menhuolehtia siitä, että edes sellaisena maamme ei ole kiinnostava. Vaikkapa siten, että sen kontrollin ottaminen arvioidaan liian kalliiksi. Kyllä meidän resurssit moiseen riittävät.

Minulle demokratia aivan ilmeisesti on hiukan muuta kuin sinulle. Se on yksi hallinto tai johtamisen malli muiden joukossa ei ryöstön, riistämisen ja hyväksi käyttämisen välikappale. Uskoisin, että sosiaalisena eläimenä ihminen on menestenyt juuri olemalla riippuvainen lajitovereistaan.


Karl Fransen kirjoitti...

Hakki.
”Ne vanhat käsitteet”? Eiköhän ne vain olekin you and me and the rest of the mankind.

Fundeeraja.
Älä hyvä mies luota, mikään ei ole pysyväistä, mielipiteistä puhumattakaan. Mikään tuntememme ei ole pysyvää, ei edes Euro. Ehkäpä ”lipsuu”, mutta niin tekee Eurokin, joten pysykäämme ajan tasolla. Euro voi olla vain samaa luokkaa kuin Euron käyttäjätkin. Euro voi olla tänään ”fantastico” ja huomanna sitä käytetään Putinin ruoskimiseen, ikäänkuin moisella mellakoimisella olisi merkitystä Venäjän olemassaololle.

Olet varmaankin havainnut samaa Demokratiasta kuin niin monet muutkin. Demokratiasta, kuten ideologeista yleensä, on menty mahdolliseen ”älylliseen yläasteeseen”, ja kun älymme - ahneudessaan - pyrkii menemään yli jonkin sellaisen, minkä vielä tässä vaiheessa voimme nähdä selkeänä, se alkaa ”lipsua” ja luiskahtaa alamäkeen. Demokratia on moderni kuva ”Keisarin Uusista Vaatteista”. Ajatteles, kuinka voi olla mahdollista jyrkästi eroavista mielipiteistä rakentaa yhtenäistä? Se on modernin yhteiskunnan tämänhetkinen tapa rakentaa yhteiskuntaa, melkein kaikkialla, Kiinaa lukuunottamatta, ja kuten olet nähnyt, maailma on hajoamistilassa. Joillakin tahoilla jopa väitetään, että ollessamme osa suuremmasta kokonaisuudesta, olisimme ilmastollisen muutoksen alaisia. Väittämä sisältää loogillisen yhteenvedon, olemmehan osa kokonaisuudesta ja siksi emme voi olla erillisiä siitä mitä tapahtuu ympärillämme.

”Järki voittaa”, siellä missä sitä on, ja voidaan käyttää ilman, että tekisimme siitä demokraattista pot purria. Jos todella voisimme mennä näissä keskusteluissa realiteettien mukana, niin mikään ei voisi estää tai rajoittaa menemästä rakentavasti, ties kuinka kauas. Mutta, meille on mielipide tärkeämpi kuin subjektin sisältö ja demokratian ”alamaisina” sitä emme voi tehdä.

Vähitellen tässä ”podotaan orrelta”,itsekukin. Vaikka tätä maata onkin pidetty ”milk and honey” vertauskuvana, niin paljon on muuttunut näinä 50 vuotena joka täyttyy omakohtaisesti 1.6. 2014. Kuivuus ja kuumuus tuhoavat karjat ja viljan kasvun, ajamalla sisämaan farmarit lähemmäs rannikkoa. Rannikkoalueet usein paikoin ovat pahasti vaurioittaneet kovien myrskyjen alla, eikä vain rahallisesti, mutta myös rakenteellisesti. Rannikolla, missä Aussit rällästi vuosikymmeniä upeissa hotelleissaan, on hiljentynyt paljon eilisestä. Hotelleja tarjotaan myyntiin, mutta ostajat ovat alkaneet kaikkoamaan tulevien aikojen epävarmuutta ylemmille alueille ja ajan myötä, ja mitä nyt vielä kutsumme ”Surfers Paradice” tulee olemaan meidän aikamme Aleksandria.





Satunnainen raportoija kirjoitti...

Jos yhtään tätä kansaa tunnen niin Naton kannatus nousee nyt siksi, että ryssä perkele fuskasi lätkämatsissa. Kohta tiedetään varmasti, että Suomi olisi muuten saanut ämämkultaa ja suuttumus kestää vuosikymmeniä.

www.suomikiekko.com/2014/05/kalervo-kummola-arvioi-ylelle-venajan-mahdollista-rangaistusta-mm-finaalin-kohutoiminnasta/

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Venäläinen retoriikka muuten vaikuttaisi muuttuneen maltillisemmaksi vaalien jälkeen, ihan niin kuin ennustin.

Nyt meillä europarlamentissa broilereiden ja Jorma Ollila -kloonien lisäksi paljon konservatiiveja ja nationalisteja. Myös pari oikeaa äärioikeistopuoluetta pääsi sisään, joten broilereiden ja Ollila -kloonien äärioikeistomekastus on helppo todeta perättömäksi. Kamalat äärioikeistopopulistit nimittäin eivät ole kiinnostuneista tekemään yhteistyötä Kultaisen aamunkoiton ja Jobbikin kanssa.

Elikkä Ukrainan kriisi on mennyt Venäjän kantilta katsottuna fantastisesti. Sillä on nyt Krim ja mieleisensä europarlamentti.

Hakki kirjoitti...

Karl

Minun on kovin vaikea ymmärtää itseääni tai ihmiskuntaa yleensäkään käsitteenä.

Hakki kirjoitti...

No olihan se matsi aika luokaton siitä huolimatta, että jellonat pelasivat erinomaisesti.Taidat tuntea urheiluvammaisen kansamme kuitenkin aika hyvin.

Valitettavan hyvin tämä Putlerin Putsch on mennyt, ihan kuten puolinimikaimalta Tshekkoslovakiaan ryöstö. Euroopan "johtajat" saattavat sortua samaan virheelliseen käsitykseen kuin kollegansa silloin ennen. Putlerin sielunelämällä varustetut eivät tavoitteistaan myötäkarvalla, toivomalla ja ymmärtämällä luovu. Kuten vähät viisaat aikoinaan jo oppivat; kun asiat pitkittyy ne vain mutkistuvat.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Hakki

Venäjällä halveksitaan hölmöä, joka ei ole oppinut omaa paikkaansa maailmassa. Niinpä eurooppalainen johtajamaku yllyttää venäläisiä hyppimään silmille.

Öykkäröintiä on siis luvassa vastaisuudessakin.

Kenties Venäjän armeija pelottelee vielä meidänkin kansankynttilöitämme harjoittelemalla ydiniskun tekemistä tänne. Ruotsalaisethan jo ehtivät antamaan hyvät naurut.

Hakki kirjoitti...

Satunnainen raportoija

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että he lisäävät pelotteluaan. Valitettavasti meidän putsattukin johtoporukka kaakattaa siinä vaiheessa kuin ketun yllättämä kanalauma ja perääntyy vastuullisesti Brysseliin.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Hakki

Enempi tässä pelottaa Euroopan talous. Kun jäyhät brititkin vaihtavat asialinjan surrealismiin ja alkavat parantaa bruttokansantuotetta huumeilla ja prostituutiolla, nurkan takana vaanii jotain kovasti ilkeää.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/05/30/talouslukuja-kasvatetaan-huumeilla-ja-prostituutiolla/20147657/12

Myös venäläisestä näkökulmasta katsottuna tilanne on pelottava, koska siellä muistetaan vielä ne kaksi maailmansotaa, jotka eurooppalaisien edelliset johdannaismarkkinoilla hurjastelut poikivat.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Niinistökin tietää missä se iso pommi tikittää.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014053118359621_uu.shtml

Hakki kirjoitti...

Satunnainen raportoija

Taitaa tietää. Aika laittamattomasti myös lehdeltä todettu: ""Niinistön mukaan kansalaiset haluavat eduskuntavaaleissa puuttua siihen, "miten Suomi selviää tästä pahimmasta haasteestaan".
- Eli omasta itsestään, siis taloudestaan.""

Niin muuten myös havaintosi: "Myös venäläisestä näkökulmasta katsottuna tilanne on pelottava, koska siellä muistetaan vielä ne kaksi maailmansotaa, jotka eurooppalaisien edelliset johdannaismarkkinoilla hurjastelut poikivat."

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

ehkä nyt on minunkin aika pistää lusikkani tähän soppaan.

Talouden maantiekartta on öljyhuippu ja sen jälkeinen aika, jolloin suhdannevaihtelut ovat edelleen syklisiä, mutta syklit laskevia; seuraava sykli tulee olemaan aina heikompi kuin edellinen. Ja tätärataa mennään koko vuosisadan loppu. Yhteistä hyvää ei riitä jaettavaksi samalla tavoin kuin öljyhuippua edeltävänä aikana.

Kaiken takana on siis vähenevä ja kallistuva öljy. Se tulee muuttamaan koko länsimaisen tuotantotavan (mood of production), mahdollisesti romahtuttaa koko sivilisaation.

http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288668409386.html

Kansantaloudet ovat tyhjän päällä, kuvitellen kuitenkin että kun otetaan nyt velkaa, se voidaan maksaa takaisin kunhan hyvät ajat palaavat. Eivät palaa, öljyhuippu ei ole mitään fiktiota, se on toistaiseksi vielä hyvin tiedostamatonta faktaa.

+++ "Myös venäläisestä näkökulmasta katsottuna tilanne on pelottava, koska siellä muistetaan vielä ne kaksi maailmansotaa, jotka eurooppalaisien edelliset johdannaismarkkinoilla hurjastelut poikivat." +++

Ja nuohan "poikivat" takuuvarmasti. Venäjä varustautuu nyt sotilaallisesti tulevaan koitokseen.


tutkija Pohjanmaalta

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

korjaus edelliseen: tarkoitin "mode of production"

http://en.wikipedia.org/wiki/Mode_of_production

tutkija Pohjanmaalta

Karl Fransen kirjoitti...

Satunnainen raportoija.
Huolenaiheet lisänsääntyvät samassa suhteessa kuin ihmisen korruptio. Sitä ei voi sanoa olevan enemmän idässä kuin lännessä, se on universaalinen fakta. Sitä ei myöskään voi kohdistaa johonkin määrättyyn ilmiöön, taloudelliseen tai poliittisuskonnolliseen kanssakäymiseen, vaan on kaikilla tasoilla ihmisen olemassaoloa. Olemme jokainen huolissamme jonkin yksityiskohdan, taloudellisen, korjaamisesta ja yksityiskohtia on lukemattomin määrin. Mutta jos katsoo lähemmin, niin voi havaita, että näistä mädäntyneistä yksityiskohdista syntynyt kokonaisuus täytyy myöskin olla mädäntynyt. Sitä on vaikea myöntää itselleen, koskapa olemme itsekukin osa rappeutuneesta kokonaisuudesta jäljennöksiä omasta sosiaalisesta ympäristöstämme. Pyrimme erottautumaan joukosta josta olemme osa, siirtäen syyn ”itään tai länteen”, mutta lähitarkkailussa emme voi poiketa, olla erinlaisia muutoin kuin mielipiteissämme. Mielipiteet, demokraattiset tai mitkä tahansa ideologiset, eivät ole faktuallisia, vaan itsekunkin taustan heijastamia värityksiä jostakin mitä ehkä kutsumme reaaliseksi, mutta jonka olemme mielipiteillämme värittäneet ei-realiseksi ja tehneet siitä jotakin sellaista, mikä soveltuu meidän omiin itsekeskeisiin mielipide kaavoihin.
”Miten Suomi selviää tästä pahimmasta haasteestaan”? Suomi ei ole erillinen muusta maailmasta, vaan osa samasta kurjuudesta. Etsimällä Suomi-kohtaisia ratkaisuja on toivotonta koteloitumista minkä, koteloitumis mahdollisuuden olemme menettäneet menneeseen, eikä mennyt koskaan voi tulla avuksi tässä nykyhetken kriisitilanteessa jonka itse olemme luonneet, omin ahneuspoliittisin mielipitein.
Jos todella olisimme hulestuneita vallitsevista ja tulevista olosuhteista, kohdistaisimme ”huolemme”, ei naapureihimme, vaan itseemme, tarkoittaen, kuinka ja mitä teemme tälle yltäkylläiselle, aina lisää vaativalle ja tuhoavalle egollemme. Mitä sitten ajattelemmekaan tai teemme omassa ”ympäristössämme” voi olla vain sitä mitä teemme ja ajattelemme, eikä siinä, henkisessä rakenteessamme, ole tapahtunut muutosta vuosituhansiin, ei mitään sellaista mikä olisi muuttanut kaiken sen ”monkey business” aktiviteetin mitä harrastamme vielä tänäänkin.

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Ja kun öljyn kulutus kasvaa väestön kasvun ja keskimääräisen elintason nousun seurauksena on keskeisin huolemme väestöräjähdys. Sillekään emme tunnu voivan juuri mitään.

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

.... on keskeisin huolemme väestöräjähdys. Pitää olla, oli keskeisin huolemme väestöräjähdys. Sillä Hubbertin käyrän laskevalla osalla pienellä viiveellä seuraa väestönvähennys. Olen vankasti sitä mieltä, että Hubbertin käyrä kuvaa myös pienellä viiveellä globaalia väestökäyrää. Syntyvyys ei kuitenkaan laske, mutta kuolleisuus ehkä ylittää sytyvyyden, mikä on hieman epämukava olotila maailmanrauhaa ajatellen.

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Totta, tuskinpa kaikki ihmiset ovat valmiita rauhallisesti vierestä katsomaan, kun ruokaa ei kaikille riitä? Siitä pitää jo yksin taloudellinnen epätasa-arvo huolen.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Nälästä puheen ollen, Auringon toiminnasta on ilmeisesti löytynyt uusi sykli, joka todentuu itsestään jos kohtapuoliin alkaa 70 vuotta kestävä kylmä vaihe.

Viime kerralla siitä seurasi nälkää ja kurjuutta ja tällä kertaa lannoitteiden valmistus tyssäisi sen aikana fosfaattivarojen loppumiseen.

Niinpä lähivuosikymmeninä voi olla liikkeellä vähän enemmänkin lihapatoja etsivää nälkäistä porukkaa.

Merenpintahan on sinnikkäästi sen saman vaalean raanun kohdalla kuin ennenkin, joten ilmastoprofeettojen hurjat puheet tasapainottavasta ilmiöstä voidaan unohtaa.

Hakki kirjoitti...

Kaikki

Johan tässä ollaan manaamassa kaikkia Ilmestyskirjan Ratsastajia esiin, yksi toisensa jälkeen.

Positiivista ajattelua, pyydän. ;-)

Karl Fransen kirjoitti...

Hakki.

Oletko ottanut huomioon, että ns. positiivinen ajattelu kieltää katsomasta mitä todellisuudessa on tapahtumassa, eikä senvuoksi voi nähdä, tai ei halua nahdä, mitä on menneillään nykyhetkessä. Ajattelu olipa se negativistä tai positiivistä ei ole ”fasing facts”, vaan enemmänkin pyörimistä kuin ”kissa kuuman puuron ympärillä”. Kaikki ihmisen toiminnot tuhoavat sitä mistä olemme täysin riippuvaisia: Ilmasto, ilma jota hengitämme, vesistö josta saamme pääasillisen ruuan on pahasti saastunut ja syötäväksi käytetty kala- ja leväkasvillisuus on myrkyttynyt jopa eteläisellä pallonpuoliskolla - täälläkin - Austraaliassa.

Maapallon väkiluku lisääntyy ja oletetaan olevan yli 9 biljoonaa 2050, mikä voidaan samaistaa noin 1/3 väestön lisääntymiseen nähden ja verrannollisesti samassa suhteessa typeryyden lisääntymiseen. Joten eiköhän ole asiallista suunnata katseemme sisään päin, ennenkun ulkoapäin tuleva, omatahtoisesti aikaan saatu aivojemme kutistuminen, estää näkemästä vaaran jota emme halua nähdä, mutta mikä on olemassa.


Teknillinen tieto/kehitys lieventää ja tulee tekemään paljon muutoksia parempaan päin nyt ja tulevassa, mikä on kaiken evolution välttämätön suuntaus. Kysymys on, onko meillä ihmisillä tarpeeksi aikaa ja intelligenttiä oppiaksemme elämään aineellisesti rajoitetussa ympäristössämme, ennenkuin ympäristö tuhoaa meidät. Sanot tällaista puhetta negatiiviseksi, mutta jollemme opi näkemään, kuinka oma toimintomme on kaiken negatiivisuuden takana, on typerää paeta positiiviseen hullutteluun asiasta joka tulee päivä-päivältä enemmän ”käsinkoskeltaksi” ja josta emme tiedä paljoakaan, puhumattakaan halusta tietää enemmän.

Hakki kirjoitti...

Karl

Sarkasmi on vaikea laji. Minulta se ei näytä onnistuvan juuri koskaan.

Piti oikein Wikipediasta selvittää, olenko käsittänyt sanan merkityksen virheellisesti. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sarkasmi Siinä sanotaan mm.

"Psykolingvistikko Roger J. Kreuz (1996) määrittelee viisi piirrettä, joista sarkasmin voi tunnistaa:[2]

todellisuudenvastaisuus (esimerkiksi koiranilmalla lausuttu ”Kaunis ilma tänään”)
vahva liioittelu (tarjoilijaa kauan odoteltua lausuttu ”Täällähän on aivan loistava palvelu”)
varmistavan kysymyksen käyttö (juurihoidon jälkeen lausuttu ”Taisit nauttia siitä, vai mitä?”)
suora vihje (kuten: ”Rakastan tätä luentoa – jos valehdellaan”)
kineettiset ja prosodiset vihjeet (silmien pyörittely, silmänisku, ironinen äänensävy)"

Tosin siinä todetaan myös: "Sarkasmi on sitä ymmärrettävämpää, mitä paremmin kuulija tuntee sanojan." Ja, kieltämättä kuvittelen, tosin perusteetta, usein "perinpohjin" tuntevan ne, jotka vaivautuvat näitä kynäilyjäni lukemaan.

Vielä varmemmaksi vakuudeksi: Olen täysin samaa mieltä kommentissa esittämistäsi näkemyksistä ja voisin ne itsekin allekirjoittaa ja siten omikseni vahvistaa.

Karl Fransen kirjoitti...

Hakki.

Sarkasmi ja ironi ovat pelkkiä nimilappuja joiden takaa voidaan puhua, melkein mitä tahansa kaksimielistä, tai muuten leikitellä sanan paljoudella. Näiden monien vuosien jälkeen et näyttäisi vieläkään hyväksyvän, että kysymys joita tässä blogissasi olemme käsitelleet ovat elintärkeitä kaikelle elävälle tällä planeetalla. Niitä ei voi nähdä sarkasmin vääristyneillä mielipiteillä enemmän kuin millään mielipiteisiin rakentuneella selityksellä. Nähdä jotakin sellaisena kuin se esiintyy on melkein mahdottomuus, ilman sarkasmiakin, jopa sitten emotionaalisella värityksillä, mitä on paljon sarkasmisessa mielipiteessä.
Teillä siellä Pohjolassa taas kerran lähestyy vuoden pisin päivä, kun meillä, sitä vastoin, on lyhin, parin viikon kuluttua. Asennutin 5 KWh Solar systeemin tuonne tyäpajan katolle lämmittämään meidän asontoa näinä kylmiä talvipäivinä, (ja viilentämään kesäisin). Täytyy sanoa, että mukavaltahan tuo auringon lämpö tuntuu vanhoihin luihin, vaikka tuleekin kuperijohtojen kautta. Tulehan lämmittelemään! Tuo ei ollut sarkasmia! Vai olikohan sittenkin?

Hakki kirjoitti...

Karl

Vielä maapallo tosiaan pyörii ja aurinkoa kiertää. Olen aika vakuuttunut siitä, että keksisipä ihmiskunta pallollemme mitä tahansa koiruuksia, ne kumpikin jatkavat vielä muutamia miljardeja vuosia radoillaan. Uskoni perustuu toki harhaluuloon. Siihen, että ihmiskunta olisi osannut ottaa oppinsa Kylmästä Sodasta.

Mutta kieltämättä me tarvittaessa löydämme varmasti muitakin konnuuksia? Jos niin huonosti kävisi, että emme itse tuhoa aktiivisesti aiheuttaisi, pidämme elämisellämme tai siitä täysin riippumatta huolen siitä, että ihmiskunta, jonka alku lienee vieläkin hämärän peitossa ei muodostu ensimmäiseksi "ikuiseksi", "älylliseksi" eläinlajiksi?

Sarkastista tai ei, näin Jussin lähestyessä minua on ainakin sinne turha toivoa, odottaa tai saapumistani pelätä. ;-).

Hauskaa Jussia vaan sinne "Down under" iin.