Sotaan Pankkijärjestelmän ylläpitämiseksi

21.9.2008 10.32 | hakki47 | Raha & valta, Työelämä, Politiikka, Talous, Osaaminen, Varallisuuden hallinta, Johtaminen

Terrorinvastainen sota tulee äärimmäisen kalliiksi meille eurooppalaisille, koska “amerikkalaisille veronmaksajille se tulee kalliiksi, kongressin puolueeton budjettitoimisto CBO laskee. Tähän mennessä sotiminen Irakissa ja Afganistanissa on tullut maksamaan yhteensä 858 miljardia dollaria. Eli huomattavasti enemmän kuin Korean tai Vietnamin sodat. Irakin kulut ovat 80 %”, eli 686 miljardia dollaria.

“Terrorinvastainen sota alkoi vuonna 2001. Operaatio Afganistanissa käynnistyi pian syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen; torstaina iskuista on kulunut tasan seitsemän vuotta.

USA hyökkäsi Irakiin maaliskuussa 2003. Alkujaan Valkoinen talo ennusti, että operaation hinta jäisi 50 miljardiin dollariin. Joukot ovat kuitenkin olleet Irakissa jo viisi ja puoli vuotta”

Kun sitten vielä otetaan huomioon, että Rand Think Tankin mukaan sotilaallisesta panoksesta ei juurikaan ole hyötyä terrorismia vastaan taisteltaessa, niin en yhtään ihmettelisi vaikka tuleva USAn presidentti - olipa hän kumpi tahansa - päättäisi irrottautua “maailman pahuudesta”, omalle mantereelleen.

Nyt sitten avattiin uusi sota. Sota Maailman Pankkijärjestelmän ylläpitämiseksi.

Pankkeja ja vakuutusyhtiöitä on USAssa kansallistettu noin 260 miljardin arvosta. Veronmaksajain rahoilla.

12 on jo päästetty konkurssiin. Voisin kuvitella, että tahti hidastuu. Vaan ei lopu.

Roskapankin perustamisen ja tulevan toiminnan arvioidaan tällä hetkellä maksavan veronmaksajille 1000 miljardia.

Sota tulee äärimmäisen kalliiksi. Myös, vai pitäisikö sanoa erityisesti, meille eurooppalaisille. Me kun olemme tottuneet siihen, että itsenäisen olemassaolomme viimeinen takuumies on USA. Konkreettisesti NATOn ja FEDin avustuksella.

Mutta mitä tapahtuu silloin kun takuumies on impotetti? Tai muuten vaan haluton? (Ja jopa siihen voidaan joutua seuraavien USAn presidentinvaalien jälkeen.)

PS.

Kun Irakiin lähdettiin 50 miljardin arviolla ja nyt ollaan lähdössä 1000 miljardin arviolla, niin kannattaisi tietysti olla entistä varmempiä siitä riittääkö rahat.

PPS.

Pitävätkö “tiedustelutiedot” roistoista tällä kertaa paikkansa?

Mitkä ovat nyt suunnitellun toiminnan vaihtoehdot?

Onko sellaisia yleensäkään harkittu?

Vai menetelläänkö jälleen samalla tavalla kuin aina ennenkin? Eli, että kiire ohittaa asian merkityksen. Vaikka vasta niistä kummastakin yhdessä muodostuu asian tärkeys.

Pysyvä linkki | 4 kommenttia »