keskiviikko 5. elokuuta 2015

Itsenäistä kansallista energiapolitiikkaa



Että SRV osallistuu 1,8 % osakkaana Fennovoimahankkeeseen ei hämmästytä ollenkaan kun osakkuus tuo mukanaan hankkeen projektinjohtourakan. Sen sijaan en voi kuin kuvitella miten suuren kepulaispainostuksen kohteeksi ovat Fortum ja Outokumpu joutuneet. Malttoivatpa sentään jättää kroatialaisen bulvaani-viritelmän pois osakkaiden joukosta.

Mauri Pekkarisen elinkeinoministeri-jäämistöstä piti Fennovoima ilmeisesti ehdoin tahdoin saada pelastettua. Muutoin olisivat Ruokohelpi-ministerin energiapoliittiseen ansioluetteloon jääneet tuulivoiman kansallisista verovaroista massiivisesti tuetun siirtohintatariffin lisäksi vain kuopattu ajatus Hanhikiven ydinvoimalasta.

Vai olisiko poliittinen johtomme joutunut ulkopoliittisen painostuksen kohteeksi Rosatomin – siis Venäjän – kaivatessa sille lupailtua referenssilaitosta EUn sisälle? Varmaan saadaan tavalla tai toisella myös todistettua, että energiariippuvuutemme Venäjästä ei moisen hankkeen seurauksena kasva emmekä siksikään toimi vastoin EUn strategista linjanvetoja?”

Sillä ei ole ollut väliä, että jo yksin Fennovoiman tapahtunut osakaskato osoittaa, että sen paremmin teollisuus-, kauppa- kuin kuntasektoritkaan eivät pidä investointia kannaltaan välttämättömänä. Ainakaan siihen määrään, että käyttäisivät siihen edes sijoitusmielessä omaa rahoitusta.

Eikä liioin väliä sillä, ettei Fortum ole saanut neuvotteluitaan Venäjällä Rosatomin ja Gazpromin kanssa tulokseen. Nyt tehdyn päätöksen jälkeen niiden positiiviseen loppuun saattaminen tulee – kokemuksien kartuttamien ennakkoluulojeni mukaan - entistäkin epätodennäköisemmäksi. Fortum jäänee ilman venäläistä vesivoimaa.

Ei silläkään ole ollut väliä, että EU jatkaa pakotteitaan Venäjän oikeudettomia toimia vastaan, ilman minkäänlaista näkymää mahdollisuuksista niistä luopua. Varmaan edellinen pää-, valtionvarain- tai ulkoministeri on neuvotellut Fennovoimalla ja Hanhikivelle Suomen ja suomettumisen mentävän aukon pakotepolitiikkaansa?

Nykyisen pääministerimme mielestä 61 prosentin kotimaisuusaste on riittävä siihen, että normaali lupaprosessi jatkuu, eikä asiaa tarvitse viedä erikseen valtioneuvostoon. Sipilä linjasi ydinvoimaratkaisusta Kannonkoskella keskustalaisten pyörät pyörimään -tapahtuman yhteydessä. "Kyseessä on valtavan suuri, melkein 7 miljardin suuruinen investointi. Suomi on taloudellisesti heikoissa tilanteessa ja tarvitsee Fennovoiman kaltaisia investointeja"


Eikä lopuksi silläkään, että Venäjän tai sen edeltäjän toimet jo 60 vuotta sitten osoittivat valtion viis veisaavan kansallisen suvereniteetin periaatteista, kun se on päättänyt haluta jotain – mitä tahansa - sille kuulumatonta pieniltä naapurimailtaan. Silloin kyseessä oli brittiläis-kanadalaisen kaivoksen Suomen alueella sijaitseva Petsamo Nickel. Silloin se oli itärajallamme, ja siksi helposti irroitettavissa. Hanhikivi on kuitenkin länsirajallamme. Kansallista intressiä?

13 kommenttia:

Kumitonttu kirjoitti...

Mun on ollut hankala ymmärtää sitä ajatuksen kulkua, että Venäjältä rajan yli tuotu, venäläisessä omistuksessa olevasta vanhasta ydinvoimalasta ostettu sähkö olisi vähemmän riskialtis järjestely kuin Hanhikiven ydinvoimala Pyhäjoella. Osaisitko valaista, minkälaisen loogisen päättelyketjun takana tuo oikein on?

Hakki kirjoitti...

Kumitonttu

Miten se Sauli sanailikaan: Kasakka vie kaiken, mikä ei ole kiinni ruuvattu? Tai jotain siihen suuntaan? Venäjän toimien tulevaisuus ei tunnetusti noudata logiikan rajoituksia.

fun kirjoitti...

Outokummulle edullinen sähköenergia on tässä kilpailutilanteessa elintärkeää.
Rosatomin kokemus rakentajana on ainakin normaalioloissa ollut turvallinen.
SRV ostaa itselleen rakentamisoikeuden Fennovoimalta. SRV on suomalaisista rakentajista varmaankin osaavin tällä alalla.
Fortumin mukanaolo on monitahoinen. Fortumilla on intressejä saada venäläisen vesivoiman lisäksi myös uudistuslupa ja mahdollinen kauppa Rosatmilta Lovisan jatkolle. Olisi ollut todella käsittämätöntä jos Fortum olisi jäänyt ulos Fennovoimasta tässä komlisoituneessa tilanteessa.

Tässä tilanteessa pitää kysyä ja ihmetellä vihreitten käytöstä. Vesivoiman lisärakentamisella voitaisiin supistaa ydinvoiman osuutta, mutta vihreät jarruttaa. Vihreät kannattaa kaikkea muuta sähköntuotantoa paitsi sitä, joka on Suomen oloissa kaikkein tehokkainta.
Vihreät saisi katsoa peiliin. Heidän ministerikautenaan Talvivaara pääsi tyrimään ja pääasiassa valvonnan puutteesta. Sama puolue yrittää heittää kapuloita suomalaisen teollisuuden rattaisiin.

Suhteellisuudentaju on kadoksissa. Joku Immonen melko sävyisällä kirjoituksellaan saa hirveän kalabalikin aikaiseksi ja pelkästään siksi, että vihervasemmiston pelkoreaktio persuja kohtaan saa ymmärrettävät mittasuhteet. Jos hallitus, persujen myötävaikutuksella, saa maamme asiat kuntoon voidaan olettaa maamme poliittisen painopisteen siirtyvän pitkäksi aikaa nykyiselle troikalle. Siinä syy oppositiolle toimia kansallisen edun vastaisesti kaikessa mitä hallitus esittää.

Hakki kirjoitti...



Kumitontun kirjoituksen sävyisyydestä voidaan kyllä olla aika montaa mieltä. Itse en sitä sävyisänä pidä. Ennemminkin kyseessä oli taistelukutsu, kansankiihotuksen ja kansallissosialistisen jäsenhankinnan ilmentymä.

Suhteellisuuden taju on meiltä varmaan mennyt viime vuosina, velalla elämisen seurauksena? Vihreitten ja ay-sektorinkin rooli moisessa lienee ollut aika marginaalinen? Olemme ilmeisesti keskittyneet säätämään ja tukityöllistämään itsemme hengiltä?

Anonyymi kirjoitti...

Hetkinen, siis Hakki luulee Kumitontun olevan Olli Immonen?

Hakki kirjoitti...

A no nymous, painamalla linkkiä Kumitonttu päästään sivulle A Smith and Wesson beats four aces, jonka ensimmäisenä ja näkyvimpänä hahmona - kuvan kera - on Olli Immonen, Oulu. http://murphyssoninlaw.blogspot.fi/

On tietysti mahdollista, että kyseessä ei ole sama Olli Immonen tai, että Olli Immonen on vain bloginpitäjän idooli tai muu fix-idé. Ajatusmaailma vaan on niin kovin samanlainen ja taitaa olla ulkonäkökin?

https://www.google.com/search?hl=fi&site=imghp&tbm=isch&source=hp&biw=1366&bih=643&q=olli+immonen&oq=olli+immonen&gs_l=img.3..0l10.2560.5896.0.8809.12.9.0.3.3.0.62.483.9.9.0....0...1ac.1.64.img..0.12.497.AVra3KKHejU

Karl Fransen kirjoitti...



Hakki.

Olemme pelanneet tätä ”chakkia” jo monta vuotta ja näyttää siltä, ettei niillä pelisäännöillä joita tässä pelissä olemme käyttäneet koskaan voi päästä ”chack-mate” tilannetta pitemmälle. Nappuloita voidaan siirtää tuhansin eri siirtomuodoin ja lähtö-asetelmin ja poikkeuksetta tulos on aina sama ristiriitainen + - 0. Elämme kilpailuun rakannetuilla pelisäännöillä, ja halusimmepa tai emme, siksi kunnes ”pelisäännöt” eivät muutu, mikä vaatii sääntöjen laatijan muuttumista, sama ryöstöpolitiikka, ”iso on oikeassa” on, ja pysyy saman säännön mukaisesti ainoana - ota tai jätä - ”oikeasääntönä”. Olemme nähneet tämän kaiken hyvin läheltä. Omakohtaisesti olemalla keskellä sotatapahtumaa sen ensipäivästä lähtien ja jostakin ihmeellisen sattuman asiosta jäänyt elävien joukkoon. Sattuman peliä on aina ollut mukana ja aina enemmän kuin harkittua asiain käsittelyä, mutta sen ei tarvitse olla fatalismiin takerumista ja luottamista johonkin tuntemattomaan. Mihinkään kun ei voida luottaa, ei itseensä enemmän Putiniin, ja silloin kun teemme noin, olemme jonkun ”toisen armoilla”, oman typeryyden tai meitä isomman veljen. Maailman kaikkeus, josta olemme eroittamaton frgment, rakentuu Evolutionääriseen tapahtumaketjuun, eikä sellaisessa menossa ole kenelläkään varaa olla joustamaton, säilyäkseen hengissä, ei edes ystävällämme Putinilla tai Obamalla. Voimme sivullisina havainnoitsijoina siirrellä pelinappuloita mielin määrin, tai parhaimmillaan olla jopa voittaja, mutta random todellisuus ei anna kenellekään pitkäaikaisia etuoikeuksia, lyhytaikaisia kylläkin, niitä saa jokainen muodossa tai toisessa, mutta pyrkimällä tekemään lyhytaikaisista pitkäaikaisia on tuntemamme historian aikana aina osoittautunut mahdottomaksi ja mitä pitemmälle on päästy sitä suurempi on ”pelaajien” itsensä aiheuttama sisäinen turmeltuminen.

Hakki kirjoitti...

Karl

Turhaa tätä shakkia on jatkaakaan.

Ihmisen, tai ainakin ihmiskunnan kehittymisen ainoa vakio on muutos. Muutos voi alkaa vain kustakin ihmisestä itsestään. Idealismi tai Optimistinen ja pessimistinen näkemys on aina katsojan silmässä sillä realismia se on helposti vain actorin mielessä.

Kehittyminen on aina valitettavan hidasta, luonteeltaan evolutiivista ja osin sattumanvaraista sekä johtaa hitaudesta johtuen yksilöitä ja yhteisöjä helposti turman tielle. Tästä huolimatta ihmisluonne jatkaa yrittämistään.

Ei kaikkien koskaan ole "mahdollista" hyväksyä "tosielämän realireetteja" todellisiksi, oleviksi. Jos katsomme ihmisen kehityskaarta toimivien yhteiskuntien valta- ja hallintojärjestelmien rakentajana, olemme viimeisten muutman sadan tuhannen vuoden aikana kehittyneet paljon. Toivottavasti suomme itsellemme mahdollisuuden jatkaa kehittymistämme vielä vähintään toisen mokoman. Varmaa se ei taatusti ole.

Karl Fransen kirjoitti...



Hakki.

Eipähän tuohon sanomaasi tarvitse lisätä, ja jos niin tekisinkin se olisi saman toistamista, joten sanotaan vain - että - mitä on jäljellä katsotaan mitä sille voi tehdä, tai mitä se tekee itsellemme. Karl.

Kumitonttu kirjoitti...

Ristuksen tähären... Jos klikkaat sitä Olli Immosen kuvaa, se vie sinut tälle sivulle.

Jos pidät minua kansallissosialistina, niin osoitat aivan tolkuttoman huonoa sisälukutaitoa. Tietenkin sillä edellytyksellä, että olet lukenut blogiani. Ilmeisesti et, joten sikäli en pidä sinua tyhmänä vaan ainoastaan perehtymättömänä.

Pidän blogistasi ja ajatuksistasi ja toivon että voimme kommentoida kirjoituksiamme ilman tuon kaltaista demonisointia.

Kumitonttu kirjoitti...

Anteeksi että jankkaan, mutta olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksesi tuosta linkittämästäni Immosen kirjoituksesta.

fun kirjoitti...

Kumitonttuhan ei minun mielipidettäni kysynyt, mutta hyvän keskusteluhengen mukaisesti haluan ottaa kantaa Immosen asialliseen syväanalyysiin US:n kolumnissa.
En ole aikaisemmin tutustunut Immoseen se paremmmin kuin hänen ajatusmailmaansakaan. Kolumnin luettuani totean, että ihan täysipäinen ajattelija mies tuntuu olevan.
Alan ymmärtää miksi yhteiskunnassa on voimia, jotka tekevät kaikkensa, jotta tämän kolumnin kaltaisilta ajattelijoilta katkaistaisiin siivet.

Hakki kirjoitti...

Kumitonttu

Kommenttini Olli Immosen kirjoitukseen

Olen yrittänyt tutustua Olli Immosen kuvan alla löytyvää linkkiä. Kävi kuin yrittäessäni paljon nuorempana lukea Raamattua. Maku meni jo muutaman kappaleen kuluttua. En siis ole ole tätä analyysiä aiemmin lukenut. Enkä nyt. Moinen teoreettis-yhteiskunnallinen analysointi ei vain tällaiseen yksinkertaiseen istu.

Kommenttini Immosen olemiseen kansallissosialisteja

En tietääkseni ole väittänyt sinua, sen paremmin kuin Immostakaan kansallissosialistiksi. Kirjoitin edellä "Ennemminkin kyseessä oli taistelukutsu, kansankiihotuksen ja kansallissosialistisen jäsenhankinnan ilmentymä." Lisäksi energiapolitiikan yhteydessä, johonka moinen arvio ei kuulu millään lailla. Kuvasin nyt puheena olleen Olli Immosen kirjoituksen minussa herättämää yleiskäsitystä.

Ehkä reaktiooni vaikutti kirjoittaessani TVstä tullut dokumentti Hitlerin tulosta valtaan. Niin moni jätti silloin käyttämättä mahdollisuudet reagoida jo näkyneisiin "heikkoihin signaaleihin" minkä seurauksena Eurooppa ajautui sotatantereeksi. Erityisesti tulevat mieleen naisten, lasten sekä SA- ja SS- miesten fanaattisen haltioituneeseen riemuun ja innostukseen, olisko Nurnbergin puoluejuhlilla? Siksi Oli Immosen kirjoituksiin on syytä puuttua heti ja kovalla kädellä. 15.000 mielenosoittajaa oli mielestäni huomattavasti oikeammalla asialla kuin Immonen.

Kirjoituksistasi

Se että en ole jaksa kirjoituksiisi useinkaan paneutua, pitää paikkansa. Ehkä juuri siksi, että osoitan aivan tolkuttoman huonoa sisälukutaitoa". Aika ajoin olen toki löytänyt mielenkiintoisia ja itseänikin kiinnostavia ja pohtimisen arvoisia ajatuksia. Mutta käsityksemme mm. uskontojen merkityksestä yhteiskunnille ja korostunut islaminvastaisuutesi - perusteista viis - on mielestäni kasvanut jopa vastenmielisiin mittoihin. Yhtä vähän kuin nykyään jaksan lukea toisen maailmansodan keskitysleirien historiasta, jaksan paneutua maailman valtauskontojen panetteluun. Ne eivät sillä poistu.

En väitä, että kirjoituksinesi ja arvomaailmoinesi olisit väärässä puhumattakaan siitä, että haluaisin sinua moisessa estää; en vain jaksa moista lukea. Sen lisäksi meidän painoarvomme tässä maailmassa on nykyisin kuulemma 0,75 promilleä per capita.


Tähän loppuun sopisi mielestäni hyvin Karlille 07 elokuuta, 2015 08.19 kirjoittamani vastine.