maanantai 6. tammikuuta 2014

Politiikka on rikki


Alaotsikko ainoassa valtakunnallisessa lauantaina 5.1.20114; ”Politiikka on rikki, koska puolueiden toimintamalli ei enää toimi”. Ja lehti jatkaa; ”Puolueiden bisnesmalli on tullut tiensä päähän. Edustuksellinen demokratia ei toimi siten kuin on totuttu. Puolueiden ja poliitikkojen arvostus ja legitimiteetti – poliitikkojen kansalta saama valtakirja – on katoamassa. Tietoisesti äänestämättä jättävien määrä kasvaa.”

Voihan sen tietysti noinkin nähdä. Mutta on muistettava, että puolueitten toimintamalli, niiden bisnesideasta puhumattakaan, ei todellakaan ole suomalaisen valtiollisen demokratian ydin. Ei edes ydintä. Puolueet ovat väline. Kansalaisille. Pohteemme on miksi edustuksellinen demokratiamme ei toimi? Se taas on itseäni jo vuosia kiinnostanut ja siitä olen paljon tällä blogilla kirjoittanut. Varmaankin aivan liian paljon. Tässä pikainen kimara  1   2   3   4   5   6   7   8   9   jne. jne.

Lehti antaa omat korjausreseptinsä. Ne keskittyvät pääsääntöisesti taudinkuvan yksittäisiin oireisiin, ”hoitaen” niitä. Eturivin poliitikotkin jo ehtivät kommentoimaan reseptejä. Valitettavasti heidänkään ajatuksensa eivät kohdistu ongelman syyhyn ollenkaan. Syy on paljon syvemmällä, alkanut jo vuosikymmeniä sitten ja vähitellen rapauttanut koko järjestelmän toimivuuden ja uskottavuuden. Nykyiseen maailmaan järjestelmä ei enää istu.

Artikkelissa esitetyt asiantuntijaneuvot ovat sinänsä kannatettavia, varmaan jopa tervehdyttäviä. Osiltaan. Mutta voidaksemme korjata järjestelmän jälleen toimivaksi meidän pitäisi selvittää syy siihen miksi se ei enää toimi kansalaisia tyydyttävällä tavalla. Ja sitten korjata. Kokonaisuus. Eivätkä järjestelmäkokonaisuudet sisältään itse korjaannu. Ne korjautuvat vain ulkopuolisen voiman toimesta.

Väitän, että keskein syy ongelmiimme pohjautuu perustuslain vastaiseen, puolueiden rajattomaan poliittiseen itse- ja ylivaltaan. Toisin ilmaistuna, puolueiden rooli päätöksenteossa ylittää kansalaisen ja myös kansan valitsemien edustajien painoarvon päätöksenteossa. Vain sillä mitä puolueet keskenään politiikasta päättävät on maassa enää merkitystä. Sen sijaan puolueet eivät itsessään vastaa mistään.

Puolueissa valtaa käyttää muodollisesti jäsenkunta ja todellisuudessa puolueen eliitti. Se taas koostuu pitkälle niistä henkilöistä, jotka tavalla tai toisella suoraan hyötyvät puolueen päätöksistä tai joiden toimeentulo on suoraan kiinni puolueen menestyksestä. Näin puolueista muodostuu eliitilleen, ja samalla muullekin jäsenistölleen etujärjestö. Näin käy ja tulee jatkossakin käymään jokaisessa puolueessa nykyjärjestelmän puitteissa.

Etujärjestöt keskittyvät aina omien intressiensä ajamiseen. Sitä varten ne ovat olemassa. Useimmiten ne keskittyvät huolehtimaan siitä, että oma jäsenistö saa vähintään samat edut kuin kaikkien muidenkin etujärjestöjen, siis tässä tapauksessa puolueiden jäsenet ja muut syöttiläät. Jakopolitiikka lienee aika hyvä termi kuvaamaan asennetta? Se taas on nolla-summa-peliä; kun joku voittaa vähintään joku muu häviää. Kakun kasvattaminen on silloin toissijaista. Ja kakkumme kasvattamaisesta, tai oikeammin kasvattamisen edellytyksistä ei huolta pitkään aikaan ole kantanut kukaan. Ja yhteiskuntamme ongelmat ovat kärjistyneet pitkään jo huonosti hoidetun talouden seurauksena.

Politiikka on yhteisten ja yleisten asioittemme hoitamista. Talouden kannalta puolueiden keskeisenä tehtävänä demokratiassa on kuitenkin luoda edellytykset tehokkaalle kansakunnan kakun kasvattamiselle. Mutta kakkua ei kasvateta eikä uutta luodaan nolla-summa-pelillä ollenkaan. Muuta päätöksentekotapaa taas nykyiset puolueet eivät ilmeisesti hallitse lainkaan. Kakun kasvattamiseen ei puolueiden aikaa enää tunnu riittävän ollenkaan, niiden keskittyessä jakamaan kaikkea jaettavissa olevaa.

Demokratia perustuu siihen, että kaikki osallistuvat. Edustuksellinen demokratia siihen, että kaikki valitsevat mielestään parhaat henkilöt päättämään yhteisistä ja yleisistä asioista. Mutta sitten pitäisi myös saada vapaasti päättää, juuri siten kuin perustuslain 29§ edellyttää.

Miten tähän on jouduttu? Hyvä esimerkki tästä on surullisen kuuluisa ajokorttiuudistus, jossa Autokoululiitto lobbasi laiksi itsensä kannalta hyvän vaihtoehdon henkilöajoneuvon ajokortin opetusluvan osalta. Kansalaisten oikeudet eivät siinä mitään painaneet. Sama toimintatapa toteutuu kaikessa etujärjestötoiminnassa, kun etujärjestön tehtävä on edistää järjestön intressiä, muista viis. Tai ainakin, muut hoitakoon itsensä. 

Kun puolueista on muodostunut etujärjestö muiden joukossa, se keskittyy ajamaan järjestön ja jäsenistönsä etuja. Muista ja esimerkiksi vaikkapa kustannus- tai kokonaisvaikutuksista viis. Mutta nyt nuo muut alkavat yhä useammin olla ”kansalaiset yleenssä”, kaikki entiset, nykyiset ja tulevat veronmaksajat. Etujärjestöillä kyllä on lobbarinsa, mutta kuka lobbaisi kansalaisten puolesta? Ei liene ihme, kun kansalaiset yhä laajemmin kokevat, että puolueet ja poliitikot hoitavat omia asioitaan, eivät kansalaisten asioita?

Rakenteelliset epäkohdat jotka aiheuttavat sen, että politiikka on rikki:

Puoluetuki julkisista varoista puolueiden tarpeiden mukaan
Puolueiden ylivaltaan rakentuva ajattelutapa
  • edustajaehdokkaita nimettäessä
  • asioita priorisoitaessa
  • päätöksiä tehtäessä
Politiikan, siis puolueiden kasvava sotkeentuminen virkakoneiston reviirille ja siten lainvalmisteluun, lakien toimeenpanoon ja seurantaan.
Politiikan ja perinteisen etujärjestökentän sotkeentuminen
Politiikan hyväksyminen ammatiksi ja uraksi

Vaan miten ihmeessä muuttaa kehitys, kun kansalaisia ei politiikka voisi vähempää kiinnostaa? Yhdenkään puolueen eliitin mielestä kyseessä ei edes ole ongelma, eikä status quon muuttaminen ole tosiasiassa yhdenkään puolueen eliitin intressissä. Vaaliteemaksi sitä ei mikään puolue voi uskottavasti ottaa. Ja laillisesti muutos voidaan tehdä vain lakeja muuttamalla. Niistä taas päättävät - yllätys, yllätys – vain puolueita ja niiden intressejä edustavat kansanedustajat. Josta johtopäätöksenä on, että järjestelmän sisältä ei politiikka ole korjattavissa.

Oma vastaukseni on tähän mennessä ollut ja on edelleen, että se on laillisesti muutettavissa ainoastaan äänestäjien toimesta. Se edellyttää varsin epätavallista toimintaa, mutta erinomaisen esimerkin keinon toimivuudesta antoivat puolueet äänestäessään Sauli Niinistönviimeksi puhemiehekseen.

Annetun, joskin alunperin hylättäväksi tarkoitetun ja sitten myös hylätyn äänen voimaan eivät kansalaiset usko, vaikka puolueet toisin tietävätkin. Toinen vaihtoehto on sitten kapina ja sitä seuraava vallankumous, joka yleisen sottaisuutensa lisäksi ei takaa kuin hetkellisen muutoksen, senkin vain johonkin täysin ennalta arvaamattomaan.



27 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kirveesi heiluu yhtä terävänä kuin ennenkin osuen juuri siihen hohon tähtäät.
Edustuksellinen demokratia ei todellakaan nykyistä järjestelmää muuta.
Ainoa "siisti" tapa muuttaa asioita on löytää luotettava puolue ja keskittää kaikki kansanvalta sille tulevissa vaaleissa.
Tässäkin tavassa on se vika, joka historian sivu on toistunut, että ylivoima tekee ylimieliseksi.
Meillä on ilmiselvästi valtiomuotona demogarkia, jossa päättäjät on valittu näennäisesti demokraattisin keinoin, mutta hallitsevat kuin oligarkit.

Hakki kirjoitti...

A no nymous, kiitti kommentista.

Valitettavasti arviosi siististä tavasta muuttaa asioita poikkeaa täysin omastani. Tämän järjestelmän puitteissa on mielestäni aivan turhaa yrittää löytää luotettavaa puoluetta, puhumattakaan siitä, että moiselle kummajaiselle vielä kansanvalta keskitettäisi. Niitä ei ole.

Kyllä meillä demokratia toimii, jos kansalaiset sitä tärkeänä pitävät. Valitettavasti suurta ellei peräti suurinta osaa ilmeisesti EVVK. Jos muutosta haluaa ei tällä hetkellä muita vaihtoehtoja ole, kuin esittämäni.

Järjestelmämme nimestä voimme olla montaakin mieltä. Itselleni käyvät mm. kleptokratia, politokratia, demogarkia vaikka itse eniten politbyrokratiasta pidänkin. Siinä kun somasti yhdistyvät sekä poliittiset puolueet että virkamiesten byrokratia. Niitä maailmoja eitaida enää erottaa mikään?



Satunnainen raportoija kirjoitti...

Tuli vastaan tämmöinen analyysi jenkkien rikki menneestä politiikasta. Samalla selvisi mistä netissä leviävä narina kulttuurimarxilaisuudesta on kotoisin.

http://www.youtube.com/watch?v=gIdBuK7_g3M

Elikkä pääpiirteissään kyse on siitä, että valta on rapakon takanakin siirtymässä poliittisilta elimiltä puoluekoneistoille ja ne pyrkivät alistamaan koko yhteiskunnan broilereiden peukalon alle.

Niillä vain on kehitys pitemmällä kuin täällä ja porukka on heräämässä, koska urheilulla ja roskasarjoilla ei voi häivyttää sitä tosi asiaa, että monen täytyy tehdä kahta duunia saadakseen vuokran maksetua ja pöperöä pöytään.

Hakki kirjoitti...

Satunnainen raportoija

Täytyy myöntää, että en ainakaan välittömästi lähde tähän puolitoista tuntista käyttämään. En myöskään usko, että siellä, sen paremmin kuin meilläkään vapaan markkinatalouden kapitalismia oltaisi tietoisesti tuhoamassa, tuhoamalla keskiluokka.

"The ultimate goal of cultural Marxism is to first destroy American free-enterprise capitalism by undermining its economic engine, the Middle Class and this will lead to the destruction of the basic building block of society: the Family Unit."

Sen sijaan niin saattaa käydä, koska yltiövapaalla kapitalismilla tuhotaan Pohjois-Atlantisella kulttuurialueella nyt keskiluokkaa.

Niin tai näin keskiluokkaa ollaan nykypolitiikalla tuhoamassa. Siitä ei hyvää seuraa sen paremmin tuhoajille kuin tuhotuillekaan. Kasvavat tulo ja varallisuuserot johtavat aina rosvoparoonien aikaan.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Ei se nyt ihan tuulesta temmattu ajatus ole.

http://www.theblaze.com/contributions/what-obama-and-i-learned-at-columbia-how-to-destroy-america-from-within/

http://en.wikipedia.org/wiki/Cloward%E2%80%93Piven_strategy

Hakki kirjoitti...

Satunnainen raportoija

Salaliittoteorioita maailma ja USA varsinkin lienee täynnänsä. Pikaisesti tarjoamiisi linkkeihin tutustuttua, minun on edelleen varsin vaikeaa uskoa valkeaan kun näen mustaa. Tai päin vastoin. Taidan pitäytyä edellisessä kommentissani ja varsinkin;
"Niin tai näin keskiluokkaa ollaan nykypolitiikalla tuhoamassa. Siitä ei hyvää seuraa sen paremmin tuhoajille kuin tuhotuillekaan. Kasvavat tulo ja varallisuuserot johtavat aina rosvoparoonien aikaan."

Karl Fransen kirjoitti...


Hakki.

”Politiikka on rikki” ja ehkä voitaisiin sanoa yksi, samaan liittyvä lisäys: Sen fragmenteistä aina syntyy uusi poliittinen puolue, kuten on tapahtunut ja on tapahtumassa, muuta kun emme tiedä. Sitä sitten myydään seuraavissa vaaleissa, Suomessa, tai USA:ssa, ”uutena, omnipotenttisena pelastuksena, ihmiskunnan uusijana”.

Hakki kirjoitti...

Karl

Olen kanssasi samaa mieltä, "Sen fragmenteistä aina syntyy uusi poliittinen puolue". Vaikka en sitä halua olla edistämässä, en sen siunauksellisuuteen usko, ja olen pohteissani aikäjänteestä; kuinka kauan ja minkälaisien vaiheiden jälkeen näin tapahtuu.

Kuten kirjoituksesta ja kommenteistakin ilmenee elättelen toivetta toisenlaisesta tulevaisuudesta, sillä keskenään kilpailevia puolueita ja niitä edustavia poliitikkoja meillä on varmasti tarpeeksi. Se mitä tarvitsemme ovat meitä edustavat poliitikot, jotka keskittyvät yhdessä ratkaisemaan meidän yhteisiä asioitamme, eivätkä kilpailemaan keskenään. Nythän valtaosa puolueiden energiasta hukkaantuu keskinäiseen nokitteluun.

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

olen tätä jo aikaisemminkin suurena kokonaisuutena esittänyt. Meneillään on länsimaisen siviliaation (en tietoisesti käytä sanaa kulttuuri) suukkessiivinen romahdus ja tietenkin poliittisten järjestelmien romahdus kuuluu tähän samaan soppaan. Tuhkasta nousee sitten uusi tulevaisuus, toivottavasti emme putoa ihan kivikaudelle saakka.

Mutta me emme ole sitä näkemässä, pähkäilemme vain ilmiöiden kanssa, jotka tajunnassamme kulkevat ohitsemme kuin hidastetussa elokuvassa; jos nopeus olisi tajunnallemme "normaali", olisimme suurena joukkona asioista aivan toisella tavalla kauhuissamme. Ja ehkä yrittäisimme tehdä asialle vielä jotakin.

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Mahdolliselta näyttää kyllä kivikausikin, mutta toivottavasti ei sentään ihan sinne asti jouduta. Kun Rooma aikoinaan rojahti seurauksena oli vain ns. pimeä keskiaika, jota myös rosvoparoonien ja -ritarien aikakaudeksi voisi nimittää. Ihan riittävän kaamea tulevaisuus sekin, mutta ihmisen selviytymistaidot kyllä kehittyisivät. Siis sen pienen osan, jotka mullistuksissa henkiin jäävät.

Taitaa olla niin, että käsitteenä kauhu liitetään vain elokuviin ja tv-sarjoihin. Reaalimaailmasta sen oletetaan jo kuolleen sukupuuttoon.

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

tuossa parvekkeella auringon lämmössä iltapäiväsikaaria poltellessani :-) mietin, että viimeisin järjestelmäromahdus oli Neuvostoliiton ja sen satelliittien romahdus. Järjestelmä mätäni nopeasti sisältäpäin. Mitäpä jos meillä lännessä on meneillään samanlainen nopea mätänemisprosessi? Silloin tapahtumat etenesivätkin aivan toisella nopeudella kuin mitä sivilisaatioiden hitaampi romahtaminen? Tämän me ehkä ehtisimme itse vielä kokea ja sitä varten on hyvä olla nuo "punainentupajaperunamaa" -suojarakenteet olemassa.

tutkija Pohjanmaalta

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Hakki

Höpise sinä vain salaliitoteorioista. Meikäläinen tuli sille leimalle immuuniksi jo Puskan hallinnon aikana, koska Valkoisessa talossa ja uuskonservatiivien ajattelijoissa oli hämmästyttävän paljon trotskilaisia.

Sen sai jopa mainita uutisissa, mutta siihen ei saanut kiinnittää huomiota, koska se meni jo salaliittoteorian puolelle.

Se vain johtui jenkkien suvaitsevaisuudesta eikä meinannut oikeasti mitään. Wolfowitzkin oli ja on yhä oikeasti oikeistolainen, vaikka hänen akateeminen uransa kertoo vallan muuta.

Oikeastaan ihmettelin republikaanien johtajamakua jo silloin kun he halusivat presidentiksi kuvernöörikautenaan Red Ronnieksi nimetyn näyttelijän, mutta olin siihen aikaan vielä penska enkä kiinnittänyt näihin asioihin paljoa huomiota.

Sama se on nyt marxilaistaustaisten demokraattien kanssa. Siitä saa mainita uutisissa, mutta sitä ei saa tajua, koska se ei ole siinä mielessä totta, että sillä olisi jotain merkitystä.

Kumminkin olen sitä mieltä, että Jenkit kärsivät bolsevikki-infektiosta ja yksityisen sektorin tahallinen alasajo sopisi taudin kuvaan kuin nyrkki sanonko minne.

Olen kumminkin avoin muunlaisille näkemyksille enkä naura, vaikka uuskonservatiiveja kutsuttaisiin kansallissosialisteiksi pari keulakuvaa toimittaneen Bushin suvun aatehistorian mukaan, mitä sitäkin on paljon liikkeellä.

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Onhan se varmaan täysin mahdollista, että ns. Pohjois-Atlantinen kulttuuriyhteisö kokee nopeankin romahtamisen. Kun kylmän sodan aikana odoteltiin hetkeä, kun joku kenraali jossain pimahtaa( vertaa prikaatinkenraali Jack C. Ripper Tohtori Outolemmessä aikoinaan), painaa nappia ja aloittaa MADin, olemme nyt jo edenneet sille tasolle, että vastaavan saattaisi taloudessa aikaansaada muutaman suurimman investointipankin yhtä aikaa ja samaan suuntaan vaikuttava tietokonebugi, joka romahduttaa maailman finanssimarkkinat kerralla.

Neukkulan lopullinen hajoaminen oli pitkän prosessin ja vuosikymmeniä tehtyjen virheratkaisujen tulos, jonko viimeinen vaihe yllätti meidät kaikki. Ja niillä oli edes virallisesti yhtenäinen keskitetty johto.

Kun vain alle 10% rahasta perustuu reaaliarvoihin 90% katoaminen kerralla saattaa kulttuurimme selvitystilaan. Ja samalla meidät kunkin selviytymismoodiin. Eikä siihen tarvita kuin luottamuksen katoaminen. Mikä yhtenäinen johto noin 30 kansakuntaa ja niiden kansalaisia siinä vaiheessa puolustaa?

Punainen tupa ja perunamaa on silloin arvossaan ja puolustamisenkin arvoisia.

Hakki kirjoitti...

Satunnainen raportoija

Tarkoitukseni ei todellakaan ole ollut edes yrittää osoittaa, että olet väärässä ja minä oikeassa. Mistä ihmeestä minä voisin asioiden kaikkia yksityiskohtia edes tuntea?

Vielä pienempi on haluni loukata yhtään ketään, minkäänlaisten kirveiden heittelystä puhumattakaan.

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

+++ Kun vain alle 10% rahasta perustuu reaaliarvoihin 90% katoaminen kerralla saattaa kulttuurimme selvitystilaan. Ja samalla meidät kunkin selviytymismoodiin. Eikä siihen tarvita kuin luottamuksen katoaminen +++

Just noin. Tarvitaan vain joku, joka uskaltaa sanoa, että eihän keisarilla ole vaatteita lainkaan ja koko tämä monetaaricusetus romahtaa siihen.

Minulla on vielä pikkuisen pänikkää saappaanvarressa ja huoleni on jo pitkään ollut, miten sen turvaisin että riittäisi vanhuudessa kohtuullisesti särvintä leivän päälle? Ehkä oravannahkat olisivat käypää valuuttaa. Kulta on katoavaista eikä sitä voi syödä.

tutkija Pohjanmaalta

fun kirjoitti...

Tämä länsimaisten demokratioitten vapaakauppaliito enteilee viimeistä strategista ponnistusta. Palomuuria rakennetaan kehittyviä talouksia vastaan. Kilpailu tuotannosta on hävitty. Tästä alkaa varallisuuden nopea jakautuminen niin kuin sanotte. Keskiluokka tulee saamaan kyytiä. Kaikille opetetaan työnteko,-henkensä edestä ja näin päästään taas tasoihin halpatuotantomaitten kanssa.

Hakki kirjoitti...

fun(deeraaja), long time no see.

Olet varmasti oikeassa siinä, että "Kaikille opetetaan työnteko,-henkensä edestä ja näin päästään taas tasoihin halpatuotantomaitten kanssa." Eikä se hyvää lupaa.

Ehkä tämä kommenttini antaa, jälleen kerran aihetta virheelliseen tulkintaan, vaan minkäs sille voi.

Mielestäni työllä on ihmiselle merkitys, mutta työ ei ole itse tarkoitus, silloin kun vaihtoehtojakin on. Suurin ongelma on poliittisen "päätöksenteon" visiottomuus ja päättämättömyys.

Sillä FIAT-rahan regiimissä kyse on tulonjaon toteutuksesta. Se on poliittinen päätös. Aina.

Kunnon sota varmaan auttaisi?

Karl Fransen kirjoitti...


Fun.
Demokratia o l i länsimaista, nykyään siihen on lisätty paljon itämaista ja kuten merkit viittaavat, ne itämaiset tekevät demokratiasta heidän taustansa mukaisia sovellutuksia, enkä uskoisi heidän olevan kovinkaan erilaisia länsimaisiin nähden, vaan päinvastoin. Kaikki tuo rakentuu pelkkiin mielipiteisiin ja kuten tiedämme, mielipiteet voival olla vain hetkellisiä. Siloin kun ”uusi” mielipide syntyy, se ei voi koskaan olla uusi, sen syntyjuuret ovat aina vanhoista lähtöisin. Ollakseen todellakin uusi, sen rakentajan tulee olla myöskin uusi.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Anonyymi

"Tarvitaan vain joku, joka uskaltaa sanoa, että eihän keisarilla ole vaatteita lainkaan ja koko tämä monetaaricusetus romahtaa siihen."

Tuo ei ihan riitä, mutta jos joku kansan valitsema helppoheikki sanoo televisiossa että "hö hö hö... me ollaan kustu teitä silmään" ja kollegat vain hymyilevät niin se on siinä. Koko sirkusteltta romahtaa ja eikä rahvas enää tiedä edes mihin kansaan se kuuluu.

Jenkkien touhut alkavat jo olla sillä hilkulla ja sieltähän broilerit elkeensä apinoivat.

Rahvas sietää johtajiltaan paljon. Yksivaltias voi sekoilla hana auki ja vintti pimeänä niin kuin joku Hitler tai Mugabe jos se vain uskoo siihen mitä on tekemässä ja rahvas vain tottelee ja nuolee haavansa. Maine siltä voi mennä pilalle ikiajoiksi, mutta ei sitä turhana tyyppinä silti pidetä vaan suuren johtajan sädekehä on ja pysyy.

Huijareista rahvas ei pidä ollenkaan vaan koko kansakunta on romahtamisvaarassa jos paljastuu, että korkeimmalla pallilla huseeraa pelkkä huijari.

Anonyymi kirjoitti...

Hakki ja anynyymi,

tässäkin blogissa olevan pyramidikaavion mukaan olemassaolevasta rahasta vain 10% on todellista, loput 90% virtuaalista. Tämä virtuaaliraha on nyt valunut kiinteistöihin ja pörssiin. Järkkyttävän suuruinen kupla on siis olemassa.

Kyproksen pankkikriisin ollessa pahimmillaan, aivan vakavalla naamalla jo esitettiin, että tallettajat tulisi ottaa sijoittajavastuun piiriin. Päästiin kuitekin sopimukseen, että talleutussuoja pidettäisiin 100.000 eurossa. Täysin polittinen päätös, miksi ei 100% talletussuoja? Ja kun päästös on poliittinen, tuo talletussuoja voisi yhtä hyvin olla myös 10.000 €, tilanteesta ja establishmentin härskiydestä riippuen.

Mitäpä jos koplataan nämä kaksi yhteen: kiinteistö- ja pörssikupla puhkeaa, pankit heiluvat konkurssin partailla ja tavis menettää sekä asunnossa että pankkitilillä olevat varansa. Asunnossa oleva varallisuus haihtuu ilmaan, velka jää. Viimeistään silloin huomataan, että "keisarilla ei ollut vaatteita lainkaan" ja eiköhän silloin veri virtaa kaduilla.

tutkija Pohjanmaalta

fun kirjoitti...

Tulipahan katsottua Wahlroosin oppi- ja kuuneltua Kataisen haastattelutuntia. Rupattelut tapahtuivat konditionaalissa.
Ei siis mitään toivoa paremmasta.
Hämmästyttää suuresti tuo Kataisen arvoituksellinen "huhtikuu", jolloin hän suostuu kertomaan jatkosuunnitelmistaan. Pääministeri ei voi hallitustaan jättää ennen kauden päättymistä tai hallituksen kaatumista. Jos kaatuisi niin voitaisiinko aikataulullisesti pitää EU-vaalit ja eduskuntavaalit samaan aikaan?

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Poliittisia päätöksiähän nuo kaikki ovat. Ei niitä ole kirjoitettu edes Lain Tauluihin, jotka Mooses vuorelta mukanansa toi. Puhumattakaan siitä, että ne joku luonnonlaki olisivat. Poliittisia päätöksiä voi aina muuttaa, ja Kypros osoitti millä tavalla suuret maat tarvittaessa toimivat.

Ei kai kukaan tosissaan usko, että Frankfurt ja Bryssel myöntyisivät Suomen lisälainanottoon sitten, kun valtion velka ylittää 60% BKTstä? Se muuten on edessä viimeistään vuoden 2015 syksyllä. Silloin Jyrki-boy on pestinsä jo saannut, oli se ihan mikä ja missä tahansa. Me saamme sitten sen maksaa selkänahastamme vuotavalla verellä.













Hakki kirjoitti...

fun(deeraaja)

Mistä ihmeestä kukaan voi kuvitella paremman toivon tulevan? Eurooppaa kuritetaan ja sen taloudellisia toimintaedellytyksiä kuristetaan tällä uudella Berliinin opilla. Kysyntä katoaa muualta paitsi Saksasta.

Vaikka osaavimmat reunavaltioiden ihmiset kaikki siirtyisivät työn perässä tähän arjalaiseen onnelaan ei se kysytää muualla lisäisi. Siis ei ilman aluetukia. Ilman niitä vain vanhukset, sairaat, hulttiot ja kyvyttömät jäävät veroja sinne makselemaan. Vaan mistä ja kuinka kauan, siitä ei ainakaan tuo uusi arjalainen yhteiskunta huolta kanna. Heillä ja siellähän menee hyvin.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Hakki

"Mistä ihmeestä kukaan voi kuvitella paremman toivon tulevan?"

Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista kuvittelee sen tulevan tulonsiirtopolitiikasta, jota valitaan tekemään opportunisteja ja riemu-idiootteja, koska niin älyvapaa homma ei muita kiinnosta.

Kun enemmistö tajuaa, ettei nykyisellä tyylillä synny muuta kuin lisää ongelmia, se alkaa kaivata vahvoja johtajia, jotka saavat rahahanat avautumaan riehumalla ja hakkaamalla nyrkkiä pöytän.

Lopulta se antaa luottamuksena jollekin ylivertaiselle "nerolle", jonka kuka tahansa kykenisi tunnistamaan mielipuoleksi.

Hakki kirjoitti...

Satunnainen raportoija

Noinhan sen luulisi menevän, normaalissa kansakunnassa. Mutta me suomalaiset olemme ainakin historiaan peilaten sen verran flegmaattinen kansakunta, että Svinhufvudin ja Paasikiven ajama Suomen kuningaskunta olisi hyvinkin voinut toteutua ja tehdä Suomesta Saksan vasallivaltion ellei I maailmansota olisi loppunut liittoutuneiden voittoon. Edes Lapuan liike ei saanut Mäntsälässä huudettua sen paremmin Kosolaa, Walleniusta kuin Mannerheimia messiaakseen. Kommunistit olivat pupu pöksyissä vuonna 1947-48 vaikka tukena oli se suuri ja mahtava. Onneksi.

Nyt olemme sekottaneet pakkamme niin perusteellisesti, että suoraan suomalaista messiasta ei osaa edes nimetä. Ehkä suurin messias-vaara on heittäytyminen jälleen kerran germaanisten vankkureiden vietäväksi?

fun kirjoitti...

Taisi jäädä ylitsevuotava kiitollisuudenvelka saksalaisille silloin 1917, jolloin ratkaistiin Suomen suunta. Meillä on naapurit, joitten ikeen alla ollaan eletty olosuhteitten pakosta, mutta Saksaa olemme aina seuranneet suurella innolla,-niin nytkin.
Ei Saksa meitä hylkää. Me teemme heidän Mersunsa ja he ostavat meidän paperimme.
Ensin on kuitenkin pantava muu Eurooppa polvilleen ja nyt se taitaa onnistua monen harjoituksen jälkeen.
Taitaa se vaan niin olla, että juutalaiset ja saksalaiset ne tätä läntistä hegemoniaa yllä pitävät.

Hakki kirjoitti...

fun(deeraaja)

Taitaa ennemminkin olla niin, että meillä on opittu, että "herra abtoi ja herra otti, kiitetty olkoon herra". Herra on tarkoituksella kirjoitrettu pienellä. Ollaan valmiita tekemään meilkein mitä tahansa, että muut tekisivät ratkaisut ja tekemiset puolestamme, jotta hyviä uniamme saisimme pankolla jatkaa. Ilmeisesti ilman ruotsinkielistä vähemmistöämme taitaisimme edelleen olla osa Venäjää. Siinä ei painaneet sen paremmin saksalaiset kuin juutalaiset, joita niihin aikoihin on maassa ollut muutamia kymmeniä.