torstai 5. joulukuuta 2013

Auttaisiko doping PISAassakin?



Suomen peruskoulu tippui PISA-kärjestä. Tästä näyttää syntyneen maansuru, jota hiukan tuntuu eräillä helpottavan se, että Ruotsilla on tulosten perusteella vielä enemmän syytä huoleen. Oman käsitykseni mukaan, siitäkään ei kannata paljon riemuita, kun oppimistulokset edes siinä vaiheessa, kun olimme kärjessä eivät kokemukseni mukaan häikäisseet. Ennemminkin meidän olisi varmaan syytä selvittää mittaako PISA yleensäkään oikeita asioita ja oikein?

Ministerikin jo ilmoitti, että ”- Iso haaste on se, miten todistamme että peruskoulumme on edelleen hyvä.Olemme Euroopan parhaimmistoa ” ja vaatii jopa ”perusremonttia”. Ennemminkin kuin todistaa itsellemme ja muille koulumme hyvyyttä, kannattaisikin analysoida pilkuntarkasti ja kansalaisille läpinäkyvästi koko mittausprosessi yksityiskohtaisesti eriteltynä. Olemme sen lapsillemme velkaa.


Perusremontiksi tuskin kelpaa hänen lempilapsensakaan, oppivelvillisuusikärajan nostaminen yhdellä vuodella? Aikalisä tämän suomalaiskansallisen patenttiratkaisun - lisää koulutusta - käyttämisessä olisi nyt enemmänkin kuin tarpeen. Jos lapsi ei yhdeksän pakollisen kouluvuoden jälkeen ei ole motivoitunut hankkimaan itselleen ammattia, ammattiin valmentavaa koulutusta tai jatko-opiskelupaikkaa ei kai kovin luultavaa ole, että yksi pakollinen lisävuosi tilanteen ratkaisisi? Kyllä syyt ovat syvemmällä.


Lasten oppiminen ja siksi opettaminenkin ovat lasten ihmisoikeuskysymys. Vaikka kaikki muut oppimisen positiiviset seurausvaikutukset unohdettaisi on opettamisen toteuttaminen siten, että lapset myös oppivat, kaikkien sivistysvaltioina itseään pitävien kansojen kunnia-asia. Omia kokemuksia, käsityksiä ja tietojani peilattuani havaitsen, että en todellakaan ole vakuuttunut siitä, että me olisimme edes kunnolla yrittäneet muuta kuin kerätä pisteitä PISAsta ja vakuuttaa siten itsemme eriomaisuudestamme.


Hakusanalla peruskoulu löysin 23 artikkelia näiden seitsemän vuoden ajalta tältä blogilta, joten jos kiinnostaa, siitä vaan. 

Otsikkojen mukaan käsittelen poikien ja tyttöjen erilaisia valmiuksia oppia, jotka tasapäisyysihanteemme mukaisesti jäävät välttämättömien perustaitojen (lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen) opettamisessa pitkälti huomioon ottamatta. Väitän, että juuri tästä suurimmalta osaltaan syntyy oppilaiden motivaatio- ja myöhemmpi syrjäytymiskehitys.


Olen edelleen suuresti pohteissani matematiikan ja kielien (myös äidinkielen) opetuksesta erityisesti ala-asteella. Matematiikkaa opitaan tuolla tasolla parhaiten laskemalla ja kieliä puhumalla. Kumpaakaan opetusmenetelmää ei kokemukseni mukaan peruskoulun ala-asteella läheskään riittävässä määrin harrasteta. Tästä huolimatta nostaisin toiseksi suurimmaksi pohteeksi kyllä koulun työrauhan, oikeastaan sen puutteen. On hämmästyttävää kuinka monilla luokanopettajilla on aivan ilmeisiä vaikeuksia pitää luokassa yllä riittävää työskentelyrauhaa, oppimiseen motivoinnista puhumattakaan. 


Meidän ei tarvitse vakuuttaa sen paremmin itseämme kuin muitakaan siitä että peruskoulumme on hyvä. Meidän on taattava lapsillemme mahdollisimman hyvät edellytykset oppia. Jos onnistumme motivoimaan lapsemme oppimaan, olipa kyseessä ihan mikä tahansa, mikään ei pysty häntä siinä estämään. Ei edes se opettajakunnan poikkeus, kelvoton opettaja. 

14 kommenttia:

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Pisa-koe on huono testi, jolla ei mitata paljon mitään. Siitä saa kyllä vähän osviittaa koululaisien lukutaidosta, mutta hyvä menestys ei tarkoita sitä, että korkeakouluissa oltaisiin tyytyväisiä aloittaviin oppilaisiin.

Muistan myös uutisen, jossa työnantajat haukkuivat ammattikorkeakouluja, jotka eivät valmista oppilaita ammattiin vaan johonkin aivan muuhun, mutta en löydä sitä tähän hätään.

Sen sijaan otan käännän huomion alla olevasta osoitteesta löytyvään analyysin valtakunnan filosofi Himasesta ja Ruben Oskar Auervaarasta.

http://aikalainen.uta.fi/2010/02/03/ruben-oskar-auervaara-ja-pekka-himanen/

Juice Leskisen Kansanedustajien joulu kertoo samasta ilmiöstä kansanomaisemmalla tavalla.

http://www.youtube.com/watch?v=JXIEog-rKTU

Meillä aivan selvästi kunnioitetaan auktoriteetteina merkityksettömiä tyyppejä, joihin kansa voi heijastaa omia toiveitaan. He eivät osaa täyttää toiveita, mutta sen ongelman voi pitkälti korjata heijastamalla toiveita päättäväisemmin ja tarpeen vaatiessa vaihtamalla selvästi epäonnistuneet auervaarat uusiin.

Tämä ei ole mikään nykyajan ilmiö vaan Suomen historiaakin pitempi perinne. Itsenäisyyskin saavutettiin tällä tyylillä.

Kaikki puolueet olivat periaatteessa sitä mieltä, että Suomen piti itsenäistyä, mutta demarit löysivät asian käsittelystä mahdollisuuden horjuttaa hallituksen asemaa ja tarttuivat siihen.

Porvarit ja kommunistit taas keksivät että asialla oli kiire, koska sillä tavalla he saattoivat horjuttaa demarien asemaa.

Kun kinastelu saatiin päätökseen ja asiasta olisi pitänyt äänestää, aikataulut olivat venyneet ikävästi ja äänestyksen takia lomalle lähteminen olisi lykkääntynyt noin puolella tunnilla. Niinpä asialla ei enää ollut mitään kiirettä edes porvarien ja kommunistien mielestä vaan eduskunta lähti puheenjohtajan päätöksellä lomalle.

Seuraava loman jälkeinen istuntopäivä oli kuudes joulukuuta, josta tuli sitten itsenäisyyspäivä.

Vähän päästä eduskunta yllättyi kun sisällissota alkoi. Tilanne tuli eteen ihan puun takaa, mutta se saatiin rauhoittumaan mouruamalla apua Saksalta.

Valkoiset eivät halunneet koettaa onneaan saksalaisien kanssa, joten he muistivat olevansa hallituksen puolella. Hallitus puolestaan katsoi sormien läpi venäläisien hävittämistä ja sotavankien kohtelua, koska se ei ollut ihan vakuuttunut valkoisien uskollisuudesta.

Tältä pohjalta sitten jatkettiin vuoteen 1982 asti, jolloin Kekkosen kauden jälkeen alkoi ilmapiirin vapautuminen, mikä on johtanut vain siihen, että perinteisien tampioiden tilalle on tullut tyyppejä, jotka vaikuttavat Sarasvuon koulutettavina olleilta puhelinmyyjiltä. Mm. pääministeri ja valtiovarainministeri edustavat tätä poliitikkotyyppiä.

Suomen historiassa ei ole ensimmäistäkään vaihetta, jossa kansa osoittaisi haluavansa johtajiensa tietävän missä mennään. Sotien aikaan oli pakko sietää johtajilta tavallista parempaa tilanteentajua, mutta silloisia johtajia ei muistellakaan hyvällä.

Normaaleissa olosuhteissa suomalaiset haluavat johtajiensa elävän aivan muissa maailmoissa ja pyrkivät muodostamaan joukkopsykoosin, jossa kaikki on hyvin ja muuta väittävät ovat jotenkin tyhmiä.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Tuossa on hyvä kuva, jota muistaneeksi et ole hyödyntänyt. Siinä näkyy hyvin aiemmin mainitsemani nykypoliitikkojen puhelinmyyjyys.

http://img.yle.fi/uutiset/politiikka/article6089472.ece/ALTERNATES/w960/9+eurooppadebatti+Urpilainen.jpg

Hakki kirjoitti...

Satunnainen raportoija

Ajatteleminen on niin vaikeaa, että valtaosa kansasta ei edes moiseen extremeen vaivaudu. Mielummin käännämme pankolla kylkeä, kuin otamme vaikeiksi kokemiimme asioihin kantaa - on meillä tärkeämpääkin tekemistä. Jos moiseen joku ehdoin tahdoin ryhtyä haluaa, sopii meille. Näin meille auktoriteetit syntyvät.

Vaan auta armias, kun joku rauhallista oloamme uhkaa. Silloin kyllä puimme nyrkkiä taskussamme ja selän takana auktoriteeteillemme uhittelemme, ja käännämme makuuhaavojen välttämiseksi jälleen kylkeä. Sen lisäksi jotkut meistä omaavat aivan kummallisen historiakäsityksen. ;-0

Miten tämä PISAan liittyy ei minulle ihan selviä, mutta ilmeistä on, että sen ainoina puolustajina tuntuvat olevan OPM ja Opetushallituksen kukkahattutädit. Ovat ainakin olleet, onhan se ollut heidän Ainoan Oikean Totuutensa vankka tuki. Nyt kun kunnian kukko ei enää kieu, saattaa syyllisten etsintä alkaa.

Varsinaiset opettajantyötä tekevät ihmispoloiset joutuvat vielä kantamaan kovat taakan kaikista niistä synneistä, joihin eivät ole syypäitä.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Ajattele asiaa oppilaan näkökulmasta.

Kun koulunkäynti on helppoa, siihen haaskaantuu vähemmän vapaa-aikaa ja voit olla tyytyväinen suoritukseesi vähemmällä vaivalla.

Kun saat eteesi paperin jossa kysellään kokemuksiasi koulunkäynnistä, palkitset vaatimustasoa alentaneet virkamiehet kehuilla.

Homma toimii samoin kuin politiikassa. Kumpikin osapuoli antaa toiselle periksi ja sitten kumpikin voivat olla tyytyväisiä.

Tulevaisuudessa voi järjestelyn takia tulla vastaan ongelmia, mutta se on sen ajan murhe ja sitten voidaan kokeilla taas samaa strategiaa.

Hakki kirjoitti...

Satunnainen raportoija

Niin mukavaa kuin moinen koulutus saattaakin oppilaitten ja virkamiesten kannalta ollakin, en rajoittuneen tietoisuuteni vuoksi oikein ymmärrä, miksi minun pitäisi osallistua moisen hulluttelun kustannuksiin. Vielä vähemmän ymmärrän, miksi kyselykaavakkeiden täyttäminen on niin tärkeää, että siihen on käytettävä ihmisen kehittymisen tärkeimmät vuodet. Ei kaavakkeita voi kunnolla edes syödä.

On tämä hullu maailma. Edellisessä artikkeli ystäväni ovat houkuttelemassa astraalifysiikkaan ja astronomiaan, ja nyt täällä kaavakkeiden täyttelyyn.

Tahdon ulos. :-)

Anonyymi kirjoitti...

Koululaitoksen ongelmat ovat sen verran tulosta kaikenlaisesta hölmöydestä, että olisi ollut ihme, jollei PISAn kaltainen palikkatesti olisi paljastanut jotain. Mutta syyt eivät ole mitenkään arvoitukselliset tai selitykset jossain varojen puutteessa. Toista vuosikymmentä opettajana toimineena tiivistin näkemukseni näin:

http://www.kirkkojakaupunki.fi/kannanotot/suomalainen-koulu-tyhmentaa

Hakki kirjoitti...

Anonyymi, kiitti kommentistasi.

Koska se minunkin mielestäni kuvaa hyvin peruskoulun opetuksen tasoa ja opettajien kykyä ja motivaatiotasoa, otin oikeuden copy/pasteta juttusi Kirkko ja kaupunki lehdestä. Se vahvisti käsitystäni siitä, että jos kansalaisten työssäoloaikaa halutaan ehdottomasti lisätä, se tulisi lisätä tehostamalla opettajien rekrytointia. Motivoituneet opettajat saavat lapset oppimaan nyt yhdeksän vuotta kestävän oppijakson helposti puolessa ajassa. Päälle vielä tyytyväiset, osaavat ja saamastaan opista kiitolliset oppilaat.


Suomalainen koulu tyhmentää 28.10.2013

Kolmen hengen lautakunta tietää vartissa, kenestä tehdään opettaja. Parikymppinen ilman työkokemusta pääsee sisään, vuosia epäpätevänä opettajana toiminut ei. Valitsijat tietävät paremmin kuin rehtorit, jotka näkevät sijaisen työjäljen arjessa. Sijaisen kesäansiot saa kesällä työskentelevä äitiyslomalainen. Kuntatyönantaja, poliitikot ja ammattiliitto hyväksyvät. Lomat ja lyhyet työpäivät hyödyttävät viranhaltijaa.

Järjestelmän suurin aikaansaannos on turhautuminen. Jos osaa kouluun tullessaan lukea ja laskea, sen oppii heti. Muille tämä selviää vähän myöhemmin. Itsenäistä ajattelua ei tueta. Kaikkihan oppivat samat asiat samassa ajassa samalla tavalla. Puoli vuotta jankataan oppikirjaa, jonka voisi lukea parissa viikossa. Kotiopetusta väheksytään. Opiskelu on pänttäämistä.

Lapsia aliarvioidaan ja heille myös valehdellaan. ”Lause alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin.” Parin vuoden päästä kerrotaan, että se on virke, ja lause aivan muuta. Uskonnossa toistetaan joka vuosi samat tarinat ja opetellaan jopa Palestiinan eläimistöä, mikä kertoo, että aiheet ovat loppuneet kesken. Matematiikassa ei saa edetä omatoimisesti. Läksyjä ei saa tehdä koulussa. Mutta puolet oppitunnista saa käyttää pulpettikirjan lukemiseen tai piirtämiseen.

Kasvatustieteilijät ja poliitikot tehostavat koulua lisäämällä kouluvuosia alku- ja loppupäähän tai vähentämällä oppilaita luokassa. Testeissä menestytään, koska testeissä kysytään vain, mitä on opetettu.

Hakki kirjoitti...

Tekee mieli lisätä tähän vielä yksi, kovin helposti unohtuva näkökulma, joka lienee edellisen kommentoijan keskeinen pointti. Asia, jonka jokainen jäseniään puolustava, koulutuspohjainen etujärjestö rinnaastaa kunnianloukkaukseen. Koulutuksen todellinen merkitys työssä onnistumisen tai jopa työhön osallistumisen kannalta.

Määrättyihin, lähinnä julkisiin tehtäviin edellytetään tutkinto ja opettajien kyseessä ollen oikein akateeminen tutkinto. Ilman sitä saattaa voida toimia pätkätöissä, epäpätevänä. Näin on päätetty ja opettajajärjestöjen intressissä ei muu luonnollisesti olekaan.

Kansalaisten ja kansakunnan kannalta pitäisi olla. Vaikka kuinka olisi muodollisen opin yliopistossa hankkinut, käytäntö on onnistumisen happotesti. Kaikista ei ole opettajiksi joko tulosten tai oman halunkaan perusteella. Yhtä ja samaa, vuodesta toiseen, ilman olennaisia etenemisen mahdollisuuksia, ei voi kaikkia puhutella. Kaikista ei myöskään voi olla koko työikäänsä toimimaan vallattomana kansankynttilänä kiljuvan ja haistattelevan kakaralauman pilkan ja kiusaamisen kohteena, kun omat kyvyt tai arvomaailma eivät riitä ns. luonnollisen auktoriteetin saamiseen.

Ymmärrän hyvin, että suoritettu tutkinto - olipa se mikä tahansa tarpeelliseksi koettu - auttaa ensimmäisen työpaikan saamisessa ja siitä saatavan palkan määräämisessä. Näin myös opettajien osalta. Mutta jos syystä tai toisesta on moista tehtävää vuosia hoitanut ja hyvin onnistunut on käsittämätöntä, että jatkuvasti pidetään epäpätevänä. Kuka tahansa juuri valmistunut on etusijalla pätkätyötä kerta toisensa jälkeen täytettäessä. Kuitenkin jokainen meistä vähänkään pitempään elänyt tietää jo kokemuksemme perusteella, että työssään hyvä tai erinomainen ei välttämättä ole siihen muodollisesti pätevä.

Nyt kun kunnallisten virkojen pätevyysvaatimuksia uudelleen tarkastellaan niiden alentamistarkoituksessa, myös tämä tarkastelu olisi syytä tehdä. Jos jotain kriteereitä kaivataan, ehdotan kolmea kokemusvuotta, joka täysin korvaa muodollisen tutkintovaatimuksen. Saataisi samalla edes hiukan lievennettyä ao. ammattijärjestöjen kartellia.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Nuo matikkakysymyksethän eivät mittaa mitään hyödyllistä vaan ne on sumplittu siten, että penskat kokevat ne mielenkiintoisiksi.

Tylsässä kotitalouden menojen suunnittelussa tarvitaan kehittyneempiä taitoja ja se näkyy sitten ylivelkaantuneiden nuorien aikuisien määrässä.


http://yle.fi/uutiset/parjaatko_matematiikassa_ysiluokkalaisille_kokeile_minka_arvosanan_saat/6968854

Hakki kirjoitti...

Satunnainen raportoija

Kuten Anonyymi tuossa toteaa, "Testeissä menestytään, koska testeissä kysytään vain, mitä on opetettu" ja ilmeisesti "ylivelkaantuneiden nuorien aikuisien määrässä" taas se, että ei ole opetettu oikeita asioita tai käytetty oikeita esimerkkejä?

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Hakki

Totta. Ei näissä OECD:n nettisvuilla olevissa kysymyksissä lainan korkoa lasketa vaan ilmaston lämpenemistä.

http://www.oecd.org/pisa/38709418.pdf
http://www.oecd.org/pisa/pisaproducts/pisa2012-2006-rel-items-maths-ENG.pdf

Hakki kirjoitti...

Satunnainen raportoija

Pigviinit, tuulimyllyt, rahtipurjeet, MP3 soittimet ja Top of Pop käydään kyllä läpi, rahaa ja arkipäivän asioita ei juurikaan käsitellä. Ei ihme. Ei ihme ollenkaan.

Kiitti linkistä.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

OECD saa kumminkin pisteitä siitä hyvästä, että kokeissa on aina uudet kysymykset.

Suomessa se ei ole vuosiin ollut itsestään selvä käytäntö vaan nettiin vuodetuilla kysymyksillä voi huijata kokeissa vuosia.

Tulisi vissiin liian kalliiksi pitää palkkalistoilla henkilöitä, joiden käsityskyky riittää koekysymysten keksimiseen.

Anonyymi kirjoitti...


Olisi mukavaa jos joskus kirjoittaisit myös verkkolehteemme www.piksu.net.

Verkkolehtemme on kirjoittajien yhdessä ylläpitämä. Kirjoittajat omistavat materiaalin ja voivat halutessaan julkaista artikkelit myös muualla.

Ystävällisin terveisin

Kai Nyman
kai.nyman@gmail.com