Kapina kytee

14.12.2007 10.38 | hakki47 | Raha & valta, Työelämä, Politiikka

Lukaisin läpi Ilkka Lammen Uutisblogina julkaistun kirjoituksen Työvoimapula ei liikauta enää ketään Suomessa. Kommenteineen.

Niin on kovin samanlaisia eri(?) ihmisten reaktiot. Mielestäni lähes kaikki ilmentävät täydellistä luottamuksen puutetta niin yksityisen kuin julkisenkin alan johtajiin, markkinatalouden kykyyn ratkaista nykyiset ongelmat ja esimerkiksi omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa yhtään mihinkään. Kun tähän lisää kansainvälisen ja kansallisen talouden nyt kai jo varman pysähtymisen ainakin taantumaan alkaa kuva lähitulevaisuudesta, erityisesti täällä pohjan perillä, olla aika lohduton.

Mutta aivan varmasti, jos kansalaiset toisen kerran vajaaseen kahteenkymmeneen vuoteen sen sallivat, saadaan heidät eli ns. tavalliset kansalaiset jälleen maksumiehiksi johtajiensa edesvastuuttomasta osaamattomuudesta. Nytkin kelpaavat syyksi kansalaisten kulutusjuhlat, ylikuumenneet asuntomarkkinat ja mutta ulkoa tuotuna tekijänä USA:n luottolama ja Kiinan pörssikupla.

Mutta enpä usko asian enää hoituvan yhtä yksinkertaisesti.

You can fool all of the people some of the time,
and some of the people all of the time,
you can´t fool all of the people all of the time.

Pysyvä linkki | 16 kommenttia »

Maan tapa

7.12.2007 18.57 | hakki47 | Raha & valta, Politiikka

Hallintoneuvostolta luottamuslause Sitran johdolle. Kansanedustajat vakuuttuivat rahastopäätösten läpinäkyvyydestä. Myönsivät ne kuitenkin monimutkaisiksi.

Euroopan neuvosto moitti Suomen puoluerahoituksen valvontaa. Mitä valvontaa? Siis sellaista, jossa ei kukaan tarkasta mitään. Kaikki sallitaan, koska saajat tarkastavat omaa toimintaansa.

Ulkoministeriön suuri uudistus kutistui organisaation säädöksi. Päättäjinä tunnetut kuuskytlukulaiset Kanerva ja Väyrynen. Sitä paitsi matriisi tekee liian monet, liian näkyviksi.

Mutta mitä tekee Mafia?

Kuudes kahdettatoista 2007

6.12.2007 18.55 | hakki47 | Työelämä

Nuorempana (paljon nuorempana) ajattelin, että nelikymppiset ovat toinen jalka haudassa. Nyt, itse kuusikymppisenä havaitsen, että aika siitä paristakympistä tähän meni hetkessä. Että oma maailmani ei viimeisen neljän kymmenen vuoden aikana ole juurikaan muttunut. Näköharhaa? Vai itsepetosta? Nuoruuden lähteen siemauksia?

Realismia tullut lisää? Eipä juurikaan. Kokemuksia, kolhuja? Varmasti. Vanhuuden viisautta? Tuskin.

Synnyin kun maamme oli ollut itsenäisenä 30 vuotta. Vain 30 vuotta. (Takaisinpäin ajatellen siis 1970-luvun lopulle.) Itse asiassa emme silloin omasta, emmekä muittenkaan, mielestä olleet kauhian itsenäisiä. Olimme osa Neuvostoliiton intressipiiriä. Nokian tuhkimotarinaan oli silloin matkaa vielä vajaat 50 vuotta.

Ei oltu huippuja. Oltiin hävitty. Mutta oltiin yhtä, siltä osin kun moraali piti. Ei oltu vaatimassa maailmalta. Enintään itseltä. Menetettyjen taisteluiden jälkeen oltiin kuitenkin voitettu.

Itsekunnioitus.

Lakkoon vai lakoon?

3.12.2007 19.29 | hakki47 | Raha & valta, Työelämä, Talous

Kaksi työtaistelua kaksi tapaa.

Jokainen muistaa oman asenteensa TEHYn lakkoon. Lakkoon jota ei tullut. Koko maa oli sekaisin. Eduskunta sääti pakkolain. Kansa piti henkeään ennen viimeistä maanantaita. Hoitsuilta ei mennyt työaikaa eikä palkkaa hukkaan senttiäkään. Kuolemantapauksista ei ole raportoitu. TEHYläiset vaikuttivat tyytyväisiltä sopimukseensa. Loppulaskun maksamme me veronmaksajat.

Mikä mahtaa olla asenteesi lakkoon, josta ei hyödy kukaan? Proviisoreiden ja farmaseuttien lakkoon, joka alkoi joku aika sitten? Oletko huomannut? Nyt on kuulemma neljäs vaihe menossa. On päästy maaseutuapteekkeihin. Tiedä häntä kuinka monta euroa ovat menettäneet ne, jotka alusta lähtien ovat lakossa olleet. Ja kuinka monta vielä menettävät ne, jotka liittyvät heidänjälkeensä? Ja mikä on tulos?

Kumpaa työtaistelua pidät onnistuneena? Kummassa ay-johto toimi tehokkaammin palkanmaksajan, eli jäsenistön etua ajaessaan?