tiistai 3. helmikuuta 2009

Moraali rappiolla ja sisu kaulassa

Näin on kuulemma sanaillut joku EKn johtajista tänään. Hyvin on sanailtu. Vaan mistä tämä rappio sielussa ja pupu pöksyssä on kotoisin?

Luen parhaillaan aivan ilmeistä "tuomiopäivän kirjaa", Jared Diamondin COLLAPSE - How Societies Choose To Fail Or Succeed. Nyt luettuani Mayojen häviämisestä maan päältä, saatoin samalla vahingossa törmätä vastaukseen otsikon kysymykseen. Yhteenvedossa nimittäin todetaan: "We have to wonder why the kings and nobels failed to recognize and solve these seemingly obvious problems undermining their society. Their attention was evidently focused on their short-term concerns of enriching themselves, waging wars, erecting monuments, competing with each other, and extracting enough food from the peasants to support all those activities. Like most leaders throughout human history, the Maya kings and nobels did not heed long-term problems..."

Ei siis mitään uutta auringon alla. Vuoden 2009 valtiopäivät aloitettiin suurin piirtein samasta pisteestä, jossa jo käytiin vuosi sitten. Nyt jälleen kansanedustajat antavat esimerkkiä koko kansalle siitä mitkä asiat ovat yhteisten asioiden hoitamisessa tärkeitä. Vastaus on: Kansanedustajan oman tulon maksimointi.

Kyllähän jälleen keskustelu asiasta vaiennetaan nopeasti muutamilla rauhoittavilla mutta jämerillä lauselmilla. Kyllä varmaan eduskunta hoitaa itse asiansa. Turha meidän äänestäjien on siitä hämmentyä, jos taas joukosta löytyy vain yksi musta - anteeksi, väriviallinen - lammas.

Kauankohan me äänestäjät jaksamme näitä rosvoritareita katseella seurata? Meinaan, kalliiksi se käy.

PS.

Eikö kuitenkin ole ihanaa, että samainen porukka nyt kuitenkin keskittyy lääkärien ja juristien verokikkailuun, jolla osa (suurikin?) ottaa ansionsa pääomatulon veroprosentilla. Eihän se nyt sovi!

Ei kommentteja: