Jos tehtyihin yhteisiin sopimuksiin voidaan luottaa.
Vaikka me suomalaiset itsestämme suuria kuvitelmia aina aika ajoin elättelemmekin, on painoarvomme EU-kokonaisuudessa demokraattisesti noin 1 %. (Kriteerinä, kansalaisdemokratian perustein, väestön määrä.) Vaikka se olisi 2, 3, 4 tai vaikkapa 5-kertainen, vaikutuksemme yhteisön päätöksentekoon jää enintään marginaaliseksi.
EUssa leikitään vain yhdenlaisia leikkejä; seuraa johtajaa. Vähemmistöt eivät, ainakaan vielä, ole nyrkki taivasta kohden olleet yhdessä huutamassa "me vaadimme". Jos siis EUssa toimimme ja haluamme päästä vaikuttamaan väestöosuuttamme suuremmalla määrällä, se voi tapahtua käyttämällä vain sitä resurssia, joka meille kaikille on yhteinen. Päätämme.
Huonokin ratkaisu on parempi kuin ei ratkaisua ollenkaan. "Ei ratkaisua ollenkaan, kunhan viivytellään" on ollut strategiana EUn ja sen oman valuutan, EUROn kriisissä jo muutaman vuoden. Toivottavasti kaikki ovat havainneet, että viivyttämällä eivät EUn asiat ainakaan ratkea? Huonosta on menty kiihtyvällä vauhdilla koko ajan vain huonompaan.
EUn ongelmien keskeisimpänä perussyynä eivät sittenkään ole holtittomat pankkiirit ja vastuuttomat lainanottajat. Ne ovat seurausta, pelkkiä oireita. Perussyynä on huonosti toimiva demokratia. Sekä EUssa että sen jäsenvaltioissa. Se ilmenee valittujen poliitikkojen kyvyttömyydessä noudattaa yhdessä sovittuja kriteereitä myös silloin, kun niiden noudattaminen ei lupaa lisä-ääniä seuraavissa kansallisissa vaaleissa. Sen seurauksena luottamus sopimusten noudattamisesta on mennyt.
Kolmen AAAn euro-valtiot, Suomi siinä mukana, ovat kieltäytyneet siitä yhteisvastuusta, mitä eurobondit puhtaimmillaan edustavat. MUTTA. Komissio on laatimillaan kolmella vaihtoehtoisella mallilla osoittanut, että yhteisvastuullisuuden astetta voidaan bondeissa säädellä. Siis mikäli sopimusten pitävyyteen voidaan luottaa, kaikkinaisia yhteisvastuullisuuden riskejä voidaan hallita.
- Ranska ja Saksa ovat tuomassa uutta esitystä velkakriisin rampauttaman EUn pelastamiseksi. Kuvittelisin, että vanhat, heidän itsensä esimerkistä aikoinaan nollatuiksi tulleet valtion vakauskriteerit palautetaan, mutta nyt automaattisin ja tuntuvin sanktioin niitä rikkoville. Lisäävät olennaisesti luottamusta.
- Jo tehdyllä päätöksillä yhteisö on lisännyt mahdollisuuksiaan valvoa, ettei yksittäinen jäsen pysty muiden huomaamatta velkaannuttamaan talouttaan kestämättömälle tasolle. Ja jos siitä huolimatta niin tapahtuu, on sanktio tuntuva. Lisäävät olennaisesti luottamusta.
- Nyt tarvitaan enää lopullinen niitti. Uskottava ja kiistaton viesti markkinoille siitä, että Kolmen muskettisoturin sääntö toimii, NATOn lisäksi myös EUROssa. Ratkaisuna on tähän ovat eurobondit, yhteisvastuulliset mutta yksittäisten jäsenmaiden osalta säädellyt ja kriteerien rikkomisuhankin osalta sanktioidut eurobondit. Lisäävät myös markkinoiden luottamusta.
Olettaisi noiden kolmen kohdan pitävän huolta EUROn vakaudesta ja EUn kestävyydestä pitkällä aikavälillä? Siis mikäli tehtyihin sopimuksiin voi luottaa. Miten nykykriisistä selvitään, jos selvitään, onkin ihan oman tarinansa arvoinen juttu.
PS.
Riskinä on se hetki tulevaisuudessa, kun jopa toimivan ja yhtenäisen EU-kokonaisuuden luottamus markkinoilla häviää. Jos globalisaatio nykyvauhdilla etenee siihenkään ei kauan mene.
