Kävin eilen paristonvaihdossa HUSissa. Tai ehkä täsmällisemmin ilmaistuna sydämentahdistimen vaihdossa HUSsin Meilahden kolmiosairaalassa.
Otsikon kysymys minulle esitettiin ennen kuin varsinainen puukotus - siis itse leikkaus – aloitettiin. Hieman minä hämmennyin ja unohdin ajatelleeni jo etukäteen lohkaisevani tullessani ”muistakaa, että tarkoituksena on vain vaihtaa tahdistin, ei sydän.” Vara kun ei venettä kaada ja vääristä amputoiduista elimistä kiertää riittävästi kertomuksia.
Vaan eivätpä loppuneet hämmästelyni aiheet tuohon ensimmäiseen. Itse leikkaukseen valmistauduttaessa ja sitä toteutettaessa ryhmän – taisi olla kirurgi ja 3 – 4 muuta osaavaa tekijää – toiminta tapahtui kuin liikennekoneen lentoon lähtö. Tarkistuslista käytiin kohta kohdalta ääneen läpi ja vastuuhenkilö totesi ao. asiantilan, niinikään ääneen.
Ilmeisesti ilmailun käytännöistä on otettu oppia. Ja hyvä niin. Yksinkertaisella tavalla on sekä lisätty toimenpiteen potilasturvallisuutta, että – koska chekkauslistan läpikäynti ilmeisesti nauhoitettiin – hyvien käytäntöjen muodostumista, koulutusta ja mahdollisuutta kehittää alan toimintaa. Eikä vähimmäisenä hyötynä varmaankaan ole selkeän näytön syntyminen mahdollisia riitatapauksia silmällä pitäen.
Varsinainen leikkaus kesti vajaat puoli tuntia ja prosessi kokonaisuudessaan – tahdistimen säätöjen asettaminen mukaan luettuna siirtyminen osastolta toiselle – noin tunnin.
Enpä voi kuin kehua sekä hoitavan henkilökunnan osaamista, toimintaprosesseja ja palveluasennetta läpi linjan. Kiitos niistä.
Taitavat ne nyky - Soten ongelmat löytyä muualta kuin suorittavalta tasolta. Vaikkapa byrokratiasta ja johdosta.
7 kommenttia:
Jotain on pahasti pielessä kun esim. Tanskassa omalääkäri ottaa vastaan jopa 30 potilasta päivässä, kun meillä kai keskimäärin 6.
Ihan varmasti paljonkin on pahasti pielessä, mutta asiakaskokemus oli todella positiivinen ja tehokas. Niihin yritin kiinnittää huomiota vain viimeisessä lauseessa. Byrokratia ja johto, joihin sisältyvät mm. valittu hallintohimmeli, toimintakulttuuri, päätöksenteko jne. jne. Yhteen kajosit jo sinäkin; omalääkärijärjestelmän puuttuminen.
Jouduin itse vatsahaavan takia sairaalaan yli 4 vuotta sitten. Hoito oli erittäin hyvää. Eikä 3×tutkimuksineen maksanut kuin n. 6 päivää×50€ = n.300€ yhteensä. Voin vain kuvitella mikä olisi ollut Täysi kustannus.
Yksi ongelma tuli mieleen heti. Apotti. Piti tulla ranneke koodeineen heti. ei tullut. Ja kun tuli molempaan ranteeseen, muste oli vesiliukoinen ja hävisi käsienpesussa. No sitä sitten kysyttiin hetua koko ajan. Kallis ja hankala kuulemma lääkäreille jne sairaalaassa
Mutta ilkeää oli tietää, että kaupungilla oli eri jäjestelmä, joten sain paperisen määräyksen? laboriokokeeseen. terveyskeskukseen
Mitsi julkinen puoli epäonnistuu atk hankkeissaan niin usein?
Nimimerkki Heikki kysyy, miksi julkinen puoli epäonnistuu niin usein atk-hankkeissa? Muutamaa casea tutkineena ja mukana olleena voin kertoa, että useimmat epäonnistumiset johtuvat seuraavista syistä:
1. Ostaja ei ole pystynyt kuvaamaan tarpeitaan. Usein yritetään hyvin monimutkaiset prosessit ratkaista yhdellä laajalla ja vaativalla atk-ratkaisulla.
2. Toimittaja ei ole puutteellisten tarvemääritysten ja/tai puutteellisen toimialaosaamisen vuoksi pystynyt tekemään oikeaan osunutta tarjousta.
3. Ostaja valitsee halvimman tarjouksen – eli sen toimittajan, jolla on huonoin käsitys kokonaisuuden vaativuudesta.
4. Kun projekti sitten edellä kuvatuista syistä alkaa elää, muutoksia ja lisäyksiä ei kuvata, dokumentoida, aikatauluteta eikä hinnoitella oikein.
Ja kun riitaa sitten yritetään ratkaista, homma on niin sekaisin, ettei selvittäjä/välimies/oikeusistuin pysty selvittämään, mitä on tapahtunut. Lopputuloksena on ratkaisu, jossa kirkko pannaan keskelle kylää, ja homma aloitetaan alusta seuraavan epäonnisen toimittajan kanssa.
____________________________________
Muuten minunkin kokemukseni julkishallinnon erikoissairaanhoidosta ovat samalla tavalla erittäin positiiviset
Ei tästä välitystoiminnasta mitään tule.
Lähetä kommentti