EUn väitetään kehittyvän parhaiten kriiseissä. Valitettavan usein se lienee näyttäytynyt suurimpien valtioiden kykynä vetää välistä itselleen etuja muiden jäsenten kustannuksella. Osataan siis pelata nollasummaa. Miten mahtaa onnistua MAGA - mielisten geopolitiikan kolmiulotteinen shakki?
Neljä viikkoa Trumpin toista kautta on pannut maailmanpolitiikan päälaelleen. Sääli, että se vielä tapahtuu hetkellä, jolloin Eurooppa kaipaisi sekä ryhtiä että johtajuutta. Rapakon toiselta puolelta heitellään ilmaan lausumia, jotka osoittavat ns, trans-atlantisen arvopohjan uppoamisen ainakin seuraavaksi 4 vuodeksi. Ja jotkut jo arvuuttelevat kolmatta kautta.
Nyt sitten nautitaan vuonna 2011 lakkautetun WEUn seurauksista. Siihenhän Zelensky Münchenissä viittasi Euroopan armeijan perustamiseen vetoamalla. Taidettiinpa silloisessa päätöksenteossa unohtaa sekä Josef Stalinin että Augustin Ehrensvärdin viisaudet; ensimmäinen totesi ”Kaikki muuttuu. Se, mikä oli totta eilen, voi olla tänään valhetta.” Ja toinen ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.” Ehrensvärdistä tuskin päätöksentekijöistä kukaan ollut kuullutkaan, mutta Stalin lienee ollut tuttu nimi kaikille. Taisipa silloin jenkkien intressi olla tehdyn päätöksen mukainen?
Nyt puhutaan hyökkäämättömyys sopimuksista ja turvatakuista kuin meillä aikoinaan YYAsta. Mutta vanhaa viisautta vääntäen; Missä ihminen siellä ongelma. Niin yksiselitteistä ja pitävää sopimusta ei ihminen osaa tehdä, etteikö siitä tarvittaessa eroon pääsisi. Auttamatta tulevat mieleen esimerkiksi Suomen ja Venäjän hyökkäämättömyyssopimus vuodelta 1932, Münchenin sopimus vuodelta 1938, Molotov - Ribbentrop sopimus 1939, Chamberlainin Peace for our time 1938, Neuvostoliiton ja Suomen YYA-sopimus 1948 jne. jne.
Ja entä ne turvatakuut? Niitä aina vaatii heikompi osapuoli suojakseen isomman mielivallalta. Esimerkkeinä käyvät vaikkapa Budapestin sopimus/muistio 1994, NATOn peruskirjan 5. artikla, Srebrenican joukkomurha 1995 (YKn julistama suoja-alue huhtikuussa 1993 ), Minsk ja Minsk II 2014, 2015, Taas Stalinia kompaten: "Luottamus on hyvä asia, mutta kontrolli on parempi." tai "Ne, jotka haluavat elää, taistelkoon, ja ne, jotka eivät halua taistella, ansaitsevat kuoleman."
Ihmisessä ei mikään muutu. Atomipommin omistus näyttää sittenkin olevan ainoa pienen kansan turvatae. Ja siitä Ukraina luopui vuonna 1994 Yhdysvaltojen, Iso Britannian ja Venäjän seireenilaulujen vakuuttelemana. Taitaa todella olla niin, että kauhun tasapaino on maailman ainoa turvatae. Eikä turvaa anna sekään.
Siitä vaan pommia pykäämään.
2 kommenttia:
Euroopassa pelätään johtajuutta. Voi joutua vastuuseen. Niin että mennään niinkuin ennenkin. Jos menee liian huonosti, niin vaietaan asia. Kyllä tämä tästä. Ei onnistu!
EU koostuu 27 egosta. Siinä johtajuuden näyttämistä taatusti pelätään. Mutta nyt pää on tullut vetävän käteen. Tämä viikko vahvisti, että aika entinen ei koskaan enää palaa. Länsimainen demokratia on eksistentiaalisessa kriisissä. Jos palleja ei EUsta löydy seurauksena on Oswald Spenglerin "Der Untergang des Abendlandes". Mutta samaa reittiä seuraa myös MAGA USA.
Lähetä kommentti