Oppositiota edustava SDPn Tarja Filatov lapioisi, YLEn mukaan, lisää rahaa aikuiskoulutukseen. Tuntematta puhetta en aivan tarkkaan tiedä mihinkä aikuiskoulutukseen sitä rahaa nyt pitäisi roimasti lisätä. Mutta tietäen, että hän oli edellisen hallituksen työministeri ja hiukan ajan merkkejä tunnustellen löisin vetoa, että työvoimapoliittiseen. Sehän se on demareiden standardivastaus työttömyyteen ollut. Ja sitä on tulossa, valitettavan paljon.
Minulla oli ilo – KORJAAN - ei ei todellakaan ilo, vaan pakko entisenä koulutusammattilaisena ja työttömänä seurata viime laman aikana, silloisen Työministeriön työvoimapoliittisen koulutuksen lähtökohtia, toteutustapoja, valintoja, vaikutuksia ja tuloksia. Valitettavasti tai onneksi. Miten sen nyt ottaa.
Työvoimapoliittisen koulutusmahdollisuuden tarjolla oleminen todennäköisesti esti vakavien yhteiskunnallisten levottomuuksien ilmaantumisen. Ammatillisesti valtaosasta ei ollut, ainakaan erityiskoulutettujen osalta, mitään hyötyä. Useimmiten sen keskeisimmät hyödyt olivat: 1. mahdollisuus pysäyttää työttömyyskorvauspäivien väheneminen, 2. työpäivän kaltaiseen rutiiniin palaaminen edes koulutuksen ajaksi, 3. vastaavassa tilanteessa olevien työttömien vertaisapu. Kaikki kolme olisi ollut toteutettavissa huomattavasti tehokkaammin melkein millä muullakin tavalla.
Muilta osin, parhaimmillaan ilmeisesti yli 3 miljardin markan vuosipanostus oli hukkaan heitettyä rahaa. Joka vuosi. Joka puolella maata. Mutta saivathan koulutuslaitokset ja konsultit rahaa. Pitkään ainoa kasvava toimiala maassa oli juuri koulutus.
Kun jossain tulevaisuudessa koulutukseen on kuitenkin panostettava toivoisi, että se tapahtuisi ensi sijassa työttömien ehdoilla. Olisi aikaisempaa tutkintoa täydentävää, tutkintoon tai pätevyyteen johtava ja ammatillista osaamista lisäävä. Mutta ensi sijassa työttömän tarpeitten pohjalta. Viimeksi koulutus pohjautui oppilaitosten vapaina oleviin resursseihin ja tulostarpeisiin.
Eagles fly singly
sunnuntai 22. maaliskuuta 2009
Taasko rahaa Kankkulan kaivoon
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Asiasta en tiedä mitään, mutta tarkoittako Tarja "aikuisvideokoulutusta"? Kuka sellaista voi vastustaa? Väärinkäsityksen mahdollisuus tässä tietenkin piilee...
Oma ajatukseni on jo pitkään ollut, että työvoimahallinnon ja yritysten yhteinen projekti voisi olla seuraavanlainen: Etsittäisiin työssä jo olevia, joilla olisi kyky ja halu edetä ammatissaan. Heidät ohjattaisiin koulutukseen ja heidän tilalleen otettaisiin työttömien joukosta sijaisia. Työnantaja antaisi takuun palata työhön, vanhaan tai mieluummin uuteen, jolloin tilalle otetutkin työllistyisivät. Työllistyisivät joka tapauksessa oikeaan työhön vähintään vuodeksi kerrallaan. Miltä kuulostaisi?
Helgelle
Myönnän toki, että Tarja saattaa olla huolissaan aikuisvideoiden tasosta, mutta jotenkin epäilen, että sillä huolella ei ilmassa leijuvia irtopisteitä ole napsittavissa. Eli tuskinpa.
helanes
Ajatuksesi tuntuu minun mielestäni ainakin syvemmän pohtimisen arvoiselta. Mutta jos mennään sinne "muitten kuin puhtaasti koulutustoimenpiteitten" puolelle on kyseessä ihan omanlaisensa leikki.
Viime laman aikana virkamiehet ja poliitikot kantoivat huolta markkinoiden vääristymisestä. Samalla he omilla toimillaan olivat selkeästi suurin markkinoiden vääristäjä. Siinä pelossa ilmeisesti pidettiin huolta ensisijassa valtion ja kuntien työvoimatarpeen tyydyttämisestä pätkätyöläisillä. (Vaikka voisi tietysti uskotella itselleen, että "ainoastaan valtio ja kunnat kantoivat vastuunsa työttömistä." Mitä usein kuuleekin käytettävän.)
Valtion ja kuntien tehtäviin työttömiä ei kuitenkaan pidä osoittaa mm. siksi, että lähes milloinkaan he eivät jatkossa työllistäneet työttömiä pysyvästi työllistämisjakson päätyttyä ja koska sillä tavalla he välttyivät rakenteittensa, toimintojensa ja prosessiensa (if any) uudistamisesta. Kun sitten hyvät ajat koittivat jatkettiin taas vanhoilla jo tiensä päähän tulleilla menettelyillä ja kasvatettiin henkilökuntaa.
Mutta siitä joskus paremmalla ajalla.
Niin, tuo sirpalekouluttaminen on tehokkain tapa saada siihen varatut määrärahat tuhlattua tehokkaasti ilman hallinnon omaa vastuuta lopputulemasta. Olisihan se liian helppoa, jos työmarkkinatuki olisikin opintotukea, jonka ehtona olisi (työn hakemisen lisäksi) kirjautuminen ihan tavalliseen toisen tai kolmennen asteen koulutukseen, joko tutkintoa suorittamaan tai täydentämään. Sitten tuo kouluttamiseen osoitettu määräraha (aivan uskomattoman iso potti) ohjattaisiin noiden oppilaitosten palvelukyvyn parantamiseen.
Itse karsastan termiä aikuiskoulutus. Se kuulostaa ihan aikuisten päivähoidolta. Ihan kunnon oikeaa koulutusta se olla pitää.
tavikselle
Olisin kanssasi 100 % samaa mieltä, jos sanoisit vierastavasi termiä työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja katsoisit sen kuulostavan päivähoidolta. Tuoreimmat kokemukseni ovat kyllä jo vajaan viiden vuoden takaa, mutta uskoisin, että suurin osa tarjotusta "orientoivasta koulutuksesta"on edelleen verrattavissa aikuisten päivähoitoon.
Eräs merkittävä syy miksi työmarkkinatukea ei voi olla opintotukea on varmaan se, että jos se olisi, meidän kaikki ja alleviivaan KAIKKI opiskelijamme olisivat työmarkkinatukea nauttivia. Eikä ongelma välttämättä pahimmin konkretisoidu peruspäivärahalla oleville vaan ansiosidonnaisella. Ja sielläkin lähinnä siinä kuka maksaa ja mitä. (Muistaakseni työntekijä maksaa noin 5 - 10 %, loppu jakautuu tasan työnantajan ja valtion kesken.)
Itse panisin koulutusta huomattavasti mieluummin painoa sille, että työttömänä olevat saataisi tekemään. Meillähän oli aikoinaan työvelvoite työttömyyskorvauksen saamisen ehtona. Uskon ymmärtäväni ja hyväksynkin syyn miksi se poistettiin. Mutta sen hyvien puolien vuoksi, sellaisten menettelyjen kehittämiselle jolla aktiivinen työkykyä kehittävä tekeminen saataisi edellytyksesksi tai osaksi työttömyyskorvauksen maksamista, olisi tilaa.
Kuka lähtee opiskelemaan 3-6 vuotta ammattikorkeakoululuihin tai yliopistoihin lainarahalla saadakseen "virallisen" pätevyyden jos kerran tie on auki jatkuvasti rahaa hankkien ja ylenemällä firman sisällä?
Toisekseen monet johtaja-ammatit vaativat (suoritusportaan vähättelevistä kommenteista huolimatta) kuitenkin huomattavasti kielitaitoa, ekonomisia taitoja ja oikeitten ratkaisujen tekemiseksi laajaa yleissivistystä, koska ne eivät tosiaan ole pelkkää suorittamista. On aika ikävää jos tämä selviää meritokraattisesti yrityksessä eteenpäin pyrkivälle peruskoulupohjaiselle henkilölle vasta myöhemmällä iällä. On ehditty perustaa perhe ja asuntolainat jarruttamaan opiskelumahdollisuuksia.
Kun henkilö putoaa syystä tai toisesta työelämän ulkopuolelle 30-50 vuotiaana, ei ole syytä tarjota "aikuiskoulutusta" vaan ihan sitä samaa koulutusta =>samaan kouluun pääsykokeitten jälkeen kuin nuoremmatkin alan varsinaisiseen oppilaitokseen, että pätevyydet ovat samat. Leikkikoulutuksiin ei ole varaa.
Yli 50v asema on ongelmallinen koska heidän on vaikea saada töitä ikänsä vuoksi, vaikka osaaminen olisikin kohdallaan.
Jokke
Aika moni lähtee opiskelemaan vain saadakseen virallisen pätevyyden tässä maassa jossa virkamies, kunnan tai valtion, tuntuu olevan vaarallisen monen toiveammatti. Ja byrokratian puolella osaamisella ei ole väliä. Muodollinen pätevyys ja puolueen jäsenkirja - erivapaudella toisessa järjestyksessä riittää.
Ja totta on sekin, että jopa yksityisellä puolella urakatto tulee vastaan jossain vaiheessa, jos oppiarvo puuttuu. Varsinkin se tulee vastaan niinä aikoina, joina muodollisesti päteviä on pilvin pimein tarjolla. Ne ajat ovat taas koittaneet.
Ja huonoimmassa asemassa ovat ne, jotka olivat työttömäksi korkealta tippuneet eikä koulutuksesta ollut "tietoakaan". Ja mitä enemmän ikää oli mittarissa sitä vähäisemmät olivat vaihtoehdot. Useimmille ainoana yrittäjyys, josta jotkut selvisivät, toiset eivät.
Toivottavasti edellisestä kurimuksesta otettaisi oppia myös siitä, että niille, jotka oli revitty oppilaitoksen penkiltä suoraan ja ilman tutkintoa, saisivat mahdollisuuden suorittaa sen loppuun.
Lähetä kommentti